Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Urbaanin puurakentamisen liiketoimintatarkastelu by Junnila.pdf
Similaire à Urbaanin puurakentamisen liiketoimintatarkastelu by Junnila.pdf (20)
Plus de SmartLandFIResearch
Plus de SmartLandFIResearch (20)
Urbaanin puurakentamisen liiketoimintatarkastelu by Junnila.pdf
- 1. Urbaanin puurakentamisen liiketoimintatarkastelu FUNDI-Kiinteistötalouden ajankohtaisseminaari 2022, 13.10.2022 Seppo Junnila, Prof, AaltoENG Ilmari Talvitie, PhD-student , AaltoENG Ali Amiri, Post-doc , AaltoENG
- 2. Sisältö TIETOISKU • Hiilineutraalisuus tavoitteena • Kaupunkien kasvun hiilivelan kompensointi • Puurakentamisen (lisä)kustannukset kirjallisuudessa • Puurakennusten hinta kiinteistömarkkinoilla NÄKEMYS • Johtopäätöksiä urbaanin puurakentamisen näkymistä seppo.junnila@aalto.fi
- 4. Hiilineutraalisuus tavoitteena • Hiilidioksidipäästöt ≤ hiilen sidonta ilmakehästä hiilinieluihin • Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen • Nollapäästöt alussa vaikeita, joten kompensointi väliaikaisesti sallittu: • Investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin (puurakennus) seppo.junnila@aalto.fi
- 5. Kaupunkien kasvu ja hiilineutraalisuus • Kaikki suuret kaupungit ovat sitoutuneet hiilineutraalisuuteen, suurin osa jo ennen Suomen 2035 tavoitetta • Kaupungistuminen jatkaa trendinä ja edellyttää merkittävää lisärakentamista, joka aiheuttaa suuren hiilipiikin • MITEN ILMEINEN RISTIRIITA RATKAISTAAN? seppo.junnila@aalto.fi
- 7. Suomen suurimmat päästölähteet seppo.junnila@aalto.fi 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 Raahen terästehdas Porvoon jalostamo Hanasaari B - voimalaitos Naantalin voimalaitos Salmisaaren B - voimalaitos Suomenojan voimalaitos Vuosaaren B- voimalaitos Outokumpu Tornion tehtaat PKS rakentaminen Suomen suurimmat päästöt laitoksittain 2017 [t CO2] *https://www.energiavirasto.fi/
- 8. Rakentamisen hiilipiikki ja käyttövaihe; uuden asuinalueen rakentaminen seppo.junnila@aalto.fi *A scenario analysis of the life cycle greenhouse gas emissions of a new residential area A Säynäjoki, J Heinonen, S Junnila 2012 Environmental Research Letters 7 (3), 034037 Finnish climate act 609/2015 - 80% carbon EU 2030 climate & energy package - 40% carbon Finnish climate neutrality goal 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 2020 2030 2040 2050 2060 2070 GHG emissions (t) Building code NZEB Carbon offsetting Modernization Existing building
- 9. Hiilipiikkiä pienemmäksi • Hiilipiikin pienentämisen keinot • Kiertotalous • Rakennusten uudelleen käyttäminen • Rakennusosien uudelleenkäyttäminen • Rakennusmateriaalien uusiokäyttö • Hiiltä sitovat materiaalit • Puuperäiset • Ideointiasteella olevat • Hiilineutraali valmistus seppo.junnila@aalto.fi
- 12. Puurakenteet vs. perinteinen tapa seppo.junnila@aalto.fi *“Environmental aspects of material efficiency versus carbon storage in timber buildings”, Hafner, A. & Schäfer, S. Eur. J. Wood Prod. (2018) 76: 1045. Puurunko kerrostalo Perinteinen kerrostalo
- 14. Hiilineutraalisuus tarkoittaa päästöjen ja nielujen (tai varastoinnin) tasapainoa 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 2042 2044 2046 2048 2050 BAU GHG: Urban scenarios Orig Res GHG Half&Half Res GHG L&D Res GHG -4,0 -3,5 -3,0 -2,5 -2,0 -1,5 -1,0 -0,5 0,0 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 2042 2044 2046 2048 2050 BAU carbon storage: Urban scenarios Orig. Half&Half Low&Dense - = ? seppo.junnila@aalto.fi
- 15. -1,00 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 Theoretical net emissions: Urban scenarios Net Orig. Net Half&Half Net L&D Hiilineutraali kaavoitus Situation in 2050: • Original (60%multistory): • Net emissions ~5.1 Mt CO2- eq. • Half&Half (50% multistory): • Net emissions ~3.3 Mt CO2- eq. • Low&Dense (25% multistory): • Net emissions ~ -0.2 Mt CO2- eq. • Carbon neutrality in 2045- 2046 seppo.junnila@aalto.fi
- 16. Uusi näkökulma – Kaavoituksen hiilivelan kompensaatio • Aluetason tarkastelu • Kuinka paljon alueelle pitää tuoda puurakenteita, jotta saavutetaan pinta-alaltaan vastaavan metsän hiilivarasto? seppo.junnila@aalto.fi
- 17. Hiilivarasto CO2-eq/m2 Puurakennus ten osuus Aluetehokkuus (ea) vaatimus, puuranka Aluetehokkuus (ea) vaatimus, massiivipuu 5 % 4,89 2,45 Kerrostalot, nykyinen 10 % 2,45 1,22 20 % 1,22 0,61 30 % 0,82 0,41 40 % 0,61 0,31 50 % 0,49 0,24 60 % 0,41 0,20 70 % 0,35 0,17 80 % 0,31 0,15 90 % 0,27 0,14 Tiivis ja Matala, nykyinen 100 % 0,24 0,12 Aluetehokkuusvaatimus, jotta hiilivelka voidaan maksaa takaisin metsälle Kerrostalo tavoite seppo.junnila@aalto.fi
- 18. Menetetyn metsähiilen kompensaatio –konsepti Puurakentamisen markkinaosuus Kerrostalot: 60 % Pientalot: 85 % Puurakentamisen markkinaosuus Kerrostalot: 60 %, Pientalot: 85 % Puurakentamisen markkinaosuus Kerrostalot: 5 %, Pientalot: 85 % seppo.junnila@aalto.fi
- 19. Puurakentamisen markkinat, kustannukset ja hinta seppo.junnila@aalto.fi
- 20. Puurakentamisen markkinaosuus, Suomi Asuinkerrostalot • 3% (2019) • Tavoite 46% (2025) *Talvitie, I. (2021) ‘Wood based structures as a tool to enable carbon neutrality for cities’, Master’s thesis, Aalto University. Asuinrakennukset, puun osuus asuntokaupassa, rakennettu 1990-> seppo.junnila@aalto.fi
- 21. Puurakentamisen markkinaosuus, maailma *Abergel T, Dean B and Dulac J 2018 Global Status Report: Towards a Zero‐Emission, Efficient and Resilient Buildings and Construction Sector Global Alliance for Buildings and Construction seppo.junnila@aalto.fi
- 22. Puurakennuksen tuotantohinta Tutkimukset Maa/Alue Konsepti Puu on halvempaa Puu on kalliimpaa Puusta on nopeampi rakentaa Uskoo puun olevan halvempaa tulevaisuudessa 1 Cazemier (2017) Australia x x x 2 Hossaini et al. (2014) Kanada x N/A 3 Jones et al. (2016) Iso-Britannia x x x 4 Kopczynski (2018) Yhdysvallat x N/A x 5 Koppelhuber (2016) Saksa / / x x 6 Kramer and Richie (2018) Australia x x 7 Nykänen et al. (2017) Eurooppa x x x 8 Richie and Stephan (2018) Australia x x 9 Svaljenka et al. (2017) Slovakia x x 10 Thomas and Ding (2018) Australia x x 11 Mäkimattila (2019) Suomi x x 12 Mäkimattila (2019) Ruotsi x x N/A: Tutkimuksessa ei tarkennettu / : Tutkimuksessa osoitettiin kustannusten riippuvan rakennustekniikasta. *Talvitie, I. (2021) ‘Wood based structures as a tool to enable carbon neutrality for cities’, Master’s thesis, Aalto University. seppo.junnila@aalto.fi
- 23. Ruotsi; puukerrostalojen rakennuskustannukset • Uskomukset: • Rakentajat & tutkijat • Puu kalliimpaa, n. 5-10% • Tilastokeskus data (Statistiska Centralbyron, 123878 asuntoa, rak. kust.): • Betonilla puuta korkeammat rakennuskustannukset • Isot kaupungit, +17% • Muu maa, + 7% seppo.junnila@aalto.fi
- 24. Myyntihyödyt: puurakennukset vs. muut rakennus- materiaalit seppo.junnila@aalto.fi *Economic feasibility of wood‐based structures – improving urban carbon neutrality strategies. Talvitie, Vimpari, Junnila‐ Environmental Research: Infrastructure and Sustainability, 2021
- 25. Johtopäätökset Kaupunkien uusi arvolupaus Suomen kansalla: ”PIDÄMME SUOMEN METSÄT HIILINIELUINA JA RAKENNAMME KAUPUNGEISTA METSIÄKIN SUUREMMAN HIILIVARASTON” seppo.junnila@aalto.fi • Kiinteistö- ja rakennusala on ainoa teollisuudenala, joka voi tämän lupauksen toteuttaa kaupungeille • Vihreä siirtymä on kannattavaa liiketoimintaa
- 26. aalto.fi Kiitos! Prof. Seppo Junnila Aalto University www.smartland.fi