1. Smarland.fi
Smart land use policy for
sustainable urbanization
Vuosiseminaari
Tutkijoiden teesien yhteenveto
3.11.2022

2. Maankäyttöpolitiikan teesit
Asumisen kustannukset
1 Maankäyttöpolitiikan muotoilu (tavoitteet ja
keinot) on valinta, jota kunnat eivät välttämättä
tee tietoisesti.
• Instrumenttivalikoima on laaja ja mahdollistaa erilaiset valinnat (muutakin kuin julkisen
maan kehittäminen).
• Valintojen pitäisi olla tietoisia, eikä ratkaisuja pitäisi ottaa annettuina.
• Toteutuksella pitäisi olla yhteys maankäyttöpolitiikan sisällöllisiin tavoitteisiin.
2 Maankäyttöpoliitiikan valinnat voivat
heikentää asuntotarjontaa ja nostaa asumisen
hintaa.
• Maankäyttöpolitiikalla voidaan edistää monia tavoitteita, mutta valitettavasti sillä voi
olla myös tahattomia haitallisia vaikutuksia.
• Maankäyttöpolitiikan keinot vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin, ja sitä kautta
asuntotarjontaan, asuntotarjonnan hintajoustoon ja asuntojen hintoihin.
• Tällä voi olla vaikutusta sosiaaliseen kestävyyteen.
3 Informaation saatavuus parantaa
maankäyttöpolitiikan toimijoiden kykyä toimia
tehokkaasti.
• Eri toimijoille ei välttämättä ole ilmiselvää millaisia toimintamahdollisuuksia heillä on
(tai mitä heiltä toivotaan) (esim. täydennysrakentaminen).
• Toimijoiden pitää ymmärtää itseään koskevien keinojen merkitys voidakseen reagoida
niihin (esim. Vuokrankorotukset, maankäyttömaksut).
• Informaatiolla keskeinen rooli myös maankäyttöpolitiikan hyväksyttävyydessä (esim.
läpinäkyvyys).

3. Maankäyttöpolitiikan teesit
Segregaatio
4 Segregaation hallinta vaatii seudullista asunto
poltiiikkaa
Kunnat vastaavat kukin rajojensa sisällä ’alueellisen tasapainoisuuden’
periaatteen toteuttamisesta. Segregaatio on kuitenkin seudullinen ilmiö ja vaatii
koordinointia. MAL ei riitä, koska siinä sovitaan vain määrällisistä tavoitteista eikä esim.
kunnan sisäisistä hallintamuotojen jakautumisesta.
5
Kaupunkien toimet eivät riitä
segregaation ehkäisyyn 2000-luvulla
Sosioekonominen segregaatio on lisääntynyt kaikissa SmartLand-kaupungeissa.
Segregaatiota ehkäisevät toimet ovat ehkä hidastaneet kasvua, mutta sitä ei ole kyetty
torjumaan - eikä kenties kyetäkään. Tulisiko meidän vahvistaa segregaation vastaisia
toimia vai kenties vain alkaa varautua segregaation mukanaan tuomiin ongelmiin?
6 Tiiviissä kaupunkirakenteessa
kuumarasituksen terveysriskit kasautuvat
segregaation seurauksena
• Tiiviin kaupunkirakenteen alueella kaupungin lämpösaarekeilmiö on voimakkain
• Segregaatio lisää alueellisesti sosiaalista haavoittuvuutta
• Seuraukset näkyvät erityisesti pitkien ja voimakkaiden helleaaltojen aikana.

4. Maankäyttöpolitiikan teesit
Energia ja hiilineutraalius
7 Kaavoittamalla puukerrostaloalueita
kasvukeskuksiin voidaan kompensoida
menetetyn metsän hiilivarastoa.
• Kaupungit kasvavat  puurakennuksilla voidaan suurentaa kaupunkien
hiilivarastotasoa.
• Laskennallisesti, tietyillä aluetehokkuuksilla puurakennusten hiilivarasto > metsän
hiilivarasto.
BAU: e(a) = 2.5–5.0
45 %: e(a) = 0.3–0.55
8 Puukerrostalorakentaminen on
kokonaistaloudellisesti halvempaa kuin
perinteinen rakentaminen.
• Rakentamisen kustannukset kirjallisuuden perusteella vaihtelevasti
kallimpia/halvempia. Kirjallisuus kuitenkin osoittaa yksimielisesti puurakentamisen
nopeuden.
• Ruotsissa tällä hetkellä 17% halvempaa kaupungeissa. Joka viides kerrostalo puinen
ruotsissa.
9 Kaupunkien kasvutavoitteet ovat ilmeisessä
ristiriidassa hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.
• Nykyisen rakentamistavan hiilipiikki ylittää moninkertaisesti hiilineutraalisuuteen
vaadittavan hiilibudjetin.
• Rakentamisen ilmastopäästöjä ei lueta mukaan kaupunkien hiili-inventaarioon.

5. Maankäyttöpolitiikan teesit
Integroiva maankäyttöpolitiikka
10 Kestävää kaupunkia ei synny ilman
monialaisesti tuotetun tiedon
yhteensovittamista ja yhteisvaikutusten
arviointia.
• Monialaisesti tuotetun tiedon yhteensovittaminen ja yhteissuunnittelu on vaikeaa ja
työlästä etenkin silloin, kun käsitellään ristiriitaisia tavoitteita.
• Kaupungit ja suunnitteluorganisaatiot pyrkivät toteuttamaan kasvutavoitteitaan, mikä
puolestaan aiheuttaa kiirettä ja suurta työmäärää suunnittelijoille ja kaavoittajille.
Työläistä yhteissuunnittelun käytännöistä tingitään helposti, eikä aikaa käytetä
riittävästi vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkasteluun ja yhteisvaikutusten
monipuoliseen arviointiin.
• Vaihtoehtoisten skenaarioiden avulla saadaan tietoa ja ymmärrystä
maailmanlaajuisten sosioekonomisten ja ekologisten kehityskulkujen paikallisista
vaikutuksista. Myös epätoivottavien tulevaisuuksien ja epävarmuustekijöiden
tarkasteleminen olisi tärkeää.