2. Break Free -projektin tavoite ja aikataulu
Tavoitteena kehittää toimintamalli tai palvelu tupakoimattomuuden tukemiseen
työajalla
”Break Free” -projektin tavoitteena on löytää uusi keino tukea Nuoriasiainkeskuksen työntekijöiden savuttomuutta työajalla.
Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus (myöh. NK) toimii hankkeen yhteistyökumppanina, jonka tarpeista käsin pyritään
luomaan palvelu tai toimintamalli, jota voidaan myöhemmin soveltaa muiden kuntien virastoihin ja yksiköihin myös
laajemmin.
Palvelun suunnittelussa hyödynnetään palvelumuotoilun ja osallistavan suunnittelun metodiikkaa. Projektin tarkoituksena on
myös jalkauttaa palvelumuotoilun ja osallistavan suunnittelun osaamista Soccaan ja Nuorisoasiainkeskukseen. Break free
-projekti rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista.
Konseptointi
Mahdolli-
suuksien
kartoitus
Pilotti/
Toteutus
Tammi - huhti 2012 Touko - kesä 2012
4. 1. Mahdollisuuksien kartoitus
Text
1.1 Hyödynnetyt menetelmät
Asiantuntija-
haastattelut
Pöytälaatikko-
tutkimus
Havainnoinnit Luotaimet
Osallistava
työpaja
5. Pöytälaatikkotutkimus
/ Tutkimuskohteina vieroitusmenetelmät, polttamisen motiivit ja mieliteon syntyyn vaikuttavat seikat, lopettamisen
harkitsemisen triggerit, yksilön tupakointiin liittyvät sidosryhmät, vieroitusprosessikokemukset, lopetuskirjat, muut tupakointiin
liittyvät palvelumuotoilucaset sekä tupakointiin liittyvät kampanjat.
Asiantuntijahaastattelut
/ NK:n kulttuuri ja arvot, NK organisaationa, 13.2.2012 - haastattelija Kristiina Vaahtojärvi, Diagonal
/ Tupakoinnin yksilö- ja ryhmävieroitus NK:ssa:
6.2. Lilja-Marita Kiviaho Helsingin Tupakkaklinikka, Helsingin terveyskeskus - haastattelija Corinne Björkenheim, Socca
13.2. työterveyshoitaja Sirpa Juvonen, Työterveyskeskus, Helsingin kaupunki - haastattelija Corinne Björkenheim, Socca
Havainnoinnit
/ 13.2. 2012, havainnoitsija Kristiina Vaahtojärvi, Diagonal / 21.2.2012, havainnoitsija Corinne Björkenheim, Socca
/ 29.2.2012, havainnoitsijaAnnakerttuAranko, Diagonal
Luotaimet eli itsedokumentointi
/ Luotaintutkimusjakso 12.- 23.3.2012. Luotaindokumentointiin osallistui yhteensä 10 tupakoitsijaa ja 6 tupakoimatonta.
Osallistava työpaja
/ Työpaja järjestettiin 2.4.2012 klo 13–16 Diagonalissa. Työpajaan osallistui 5 tupakoimatonta ja 4 tupakoitsijaa.
1. Mahdollisuuksien kartoitus
1.1 Hyödynnetyt menetelmät
6. 1.2Analysointi
Tutkimusmateriaali analysoitiin kokonaisuudessaan kokoamalla aineisto yhteen affinity diagram -menetelmällä. Menetelmän
avulla käytiin läpi koko aineisto pöytälaatikkotutkimuksesta aina osallistavaan työpajaan. Keskeisimmät löydökset kirjoitettiin
post-it-lapuille tarkempaa analyysia varten. Löydökset jäsennettiin teemoittain ja analyysin edetessä teemoja yhdisteltiin ja
muokattiin uusiksi.Analyysin lopputuloksena nousi esille neljä suunnittelua ohjaavaa löydöstä ja tupakoitsijaprofiilit.
1. Mahdollisuuksien kartoitus
7. 1.3Analysoinnista esiin nousseet neljä löydöstä
1. Työpaikan savuttomuussäännön jalkauttamisprosessin haastavuus
Epäonnistuminen Savuton Helsinki -ohjelman jatkotoimenpiteen jalkauttamisessa, jolla tupakoimattomuutta
edistetään siten, että tupakointi ei ole enää mahdollista työaikana. Tämä on johtanut joissakin yksiköissä mm.
kapinahenkeen ja huonoon ilmapiiriin. Työntekijät ovat jakautuneet kahtia: tupakoitsijoihin ja tupakoimattomiin.
2. Tupakoinnin tilalle ei ole syntynyt / tarjottu uutta keinoa sosiaaliseen kanssakäymiseen
Sosiaalisuus on muuttunut, aiemmin tupakointi liittyi vahvasti sosiaaliseen kanssakäymiseen, jolle ei ole enää
toimintamalleja / prosesseja.
3. Tupakointikielto on tehnyt työpäivästä vaikeasti hallittavan
Hallitsemattomuuden tunne kasvaa, jos tupakka viedään pois eikä tilalle ole tarjolla vaihtoehtoista toimintaa.
4. Vääränlainen illuusio hierarkiasta
Hierarkia - kenen tai minkä mukaan toimitaan?
1. Mahdollisuuksien kartoitus
8. 1.3Analysoinnista esiin nousseet neljä löydöstä
4. Vääränlainen illuusio hierarkiasta
Hierarkia - kenen tai minkä mukaan toimitaan?
1. Mahdollisuuksien kartoitus
... ja näin pitäisi olla.Näin kuvittelevat olevan... ...mutta näin on,
esimies /
työyhteisö
minä
tupakka
organisaatio (NK)
minä
tupakka
esimies / työyhteisö
organisaatio (NK)
organisaatio (NK)
esimies /
työyhteisö
minä
tupakka
9. 1.4 Suunnittelua ohjaavat suunnitteluveturit
1. Kaikille sopiva, ei vain tupakoitsijoille.
Kyseessä on koko työyhteisöön vaikuttava asia.
2. Ad-hoc ratkaisu.
Ratkaisun oltava käytettävissä heti, kun tarve iskee.
3. Rutiineja muuttava.
Kiellon jälkeen on rutinoiduttu, tarvitaan muutosta.
4. Korvaavan toiminnan oltava intensiivistä ja eskapistista.
Muutoin nikotiininhimoa vastaan on vaikea taistella tai työstä on hankala irroittautua.
5. Tupakoinnin fyysistä ulottuvuutta (nikotiinin tarve) ei saa sivuuttaa.
Nikotiinireseptorit ovat kova vastus, niitä vastaan on myös taisteltava.
6. Ratkaisun tulee olla sekä yksilön että yhteisön käytettävissä.
Toiset tarvitsevat toimintamalleja, joita voi toteuttaa yksin; toiset taas pitävät ryhmässä toimimisesta.
7. Työntekijät tarvitsevat hyvät perustelut, jotta voivat sisäistää ratkaisun.
Mikään muutos ei mene läpi, vaikka se olisi positiivinen, ellei sitä ole sisäistetty kunnolla.
1. Mahdollisuuksien kartoitus
10. 1.5 Suunnittelua ohjaavat
tupakoitsijaprofiilit
Mikään ei motivoi tupakoinnin lopettami-
seen työajalla.
RIIPPUVAINENMYÖTÄTUNTOINEN
Ei halua olla huono esimerkki nuorille.
Ei polta mielellään tupakoimattomien
työtovereiden seurassa sosiaalisen
paineen vuoksi.
TUPAKOINNISTA PIDÄTTÄYTYMISEN
MOTIIVI TYÖAIKANA
SUHTAUTUMINEN TYÖPAIKAN
TUPAKOINTIKIELTOON
SUURIN SYY TAI MIELUISIN TAPA
POLTTAA
SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVA
TÄMÄN PROFIILIN KOHDALLA
Tupakointiin pitää tarjoutua tilaisuus, jotta
Myötätuntoinen uskaltaa polttaa. Jos hän
polttaa, varmistaa hän, ettei kukaan näe
tai haista. Jos esimies ei ole paikalla, hän
polttaa enemmän.
Polttaa mieluiten yksin, koska siten on
helpoin livahtaa tupakalle. Menee joskus
tupakalle yhdessä hyvän työtoverin
kanssa, jotta voivat jutella rauhassa.
“Kuka minä olen, jos en polta enää?”
Tupakka on niin vahva osa identiteettiä,
että kielto aiheuttaa pelkoa minän muut-
tumisesta.
Tupakka on läsnä aina ja kaikkialla.
Fyysinen riippuvuus pakottaa polttamaan
ajasta tai paikasta riippumatta.
Myötätuntoiselle suunnatun ratkaisun
tulee olla yksin toteutettava, koska hän ei
halua tehdä tupakoinnistaan numeroa.
Riippuvaisen kohdalla tulee huomioida
erittäin vahva fyysinen riippuvuus nikotii-
nista - jos sitä ei huomioida, ratkaisu ei
toimi.
1. Mahdollisuuksien kartoitus
UHMAKAS TUNNOLLINEN UHRAUTUVA
“Mun oma asia!” Kokee, että hänen
oikeuttaan tupakointiin ei saa viedä pois
ja kapinoi kieltoa vastaan.
Polttaa, kun tekee mieli, koska pitää kiinni
itsemääräämisoikeudestaan. Ei polta
kuitenkaan oman esimiehen nähden.
Kääntää ongelman kieltoon, ei itseensä.
Polttaa sekä yksin että joukossa. Tupa-
koinnissa parasta on hauskanpito tupak-
kapaikalla ja Uhmakas houkutteleekin
mielellään muita mukaan.
“Pelkää” auktoriteetteja, ei polta, jos
tupakointi on kielletty.
Kokee, että jos työajalla ei kerran saa
polttaa, niin ei sitten kannata pitää tauko-
jakaan. Työtä tehdään sitten niska
limassa.
Tunnollinen kärvistelee ilman tupakkaa
koko päivän; polttaa ennen kuin tulee
töihin ja töiden jälkeen.
Polttaa mieluiten seurassa kuullakseen
parhaat jutut ja kuulumiset. Haluaa myös
kontrolloida sitä, ettei menetä seurassa
tapahtuvasta jutustelusta yhtään mitään.
Ei tauota lainkaan, pitää mieluummin
kokouksetkin putkeen ilman taukoja.
Polttaa mieluiten tauottaakseen
päiväänsä: kahvi- ja lounastauoilla, työru-
peaman päätteeksi. Kokee nyt, että
hänen on “pakko” polttaa lounastauolla,
koska se on silloin sallittua.
Uhmakas on saatava hahmottamaan
organisaation olemassa olon syy ja oma
rooli organisaatiossa ja sen tukemisessa.
Tunnollisella on vahva tarve sosialisoida
työtovereiden kanssa, joten tämä tarve
on huomioitava ratkaisussa.
Uhrautuvalle pitää luoda keinoja irtautua
työstä.
13. 2. Konseptoinnin tausta
2.1Ajatustavan muutos ratkaisun ytimessä
/ Negatiivinen asenne muutosta kohtaan syö ratkaisun tehokkuutta ja työntekijöiden kykyä vastaanottaa
apua. >Asennetta ja ajatustapaa on muutettava ennen uuden ratkaisun jalkauttamista.
/Asennetta ja ajatustapaa voidaan muuttaa:
1. auttamalla työntekijöitä hyväksymään nykyinen tilanne oman oivaltamisen kautta
- jäädäkö vai eikö jäädä työyhteisöön, valittaako vai vaikuttaako positiivisesti työyhteisössä
- tavoitteena positiivista savutonta työyhteisöä rakentava työntekijä
2. auttamalla työntekijöitä asettamaan itselleen tavoitteita hyvän työilmapiirin ja savuttoman työpäivän
tavoittelemiseksi
- alitajunta jauhaa helposti negatiivisia asioita, joten siitä on irrottauduttava ajattelemalla jatkuvasti
positiivisesti > positiivinen ajattelu - positiivinen toiminta
14. 2. Konseptoinnin tausta
2.2 Toimintamallin tehokkuus ja vaikuttavuus
Purkkaliitos
Tehdään taktisia laastarointiratkaisuja,
jotka vaikuttavat vain lyhyen aikaa.
Työntekijät eivät välttämättä koe
toimintamallia uskottavaksi ja siten eivät
sisäistä sitä.
Rakennemuutos
Tie voi olla pitkä ja kivinen, mutta
strategisella ratkaisulla luodaan kestävä
ja toimiva malli. Tätä mallia voidaan
monistaa muihin muutosprosessin
kohteena oleviin organisaatioihin. Malli
lisää työssä viihtyvyyttä ja tiimihenkeä.
vs.
Taktiset ratkaisut tukevat
strategista rakennemuutosta.
15. 2.3 Projektin suunta
Break free -projektin
puitteissa jatketaan työajan
savuttomuuden tukemiseen
tarkoitetun toimintamallin /
palvelun konseptointia.
Suunnitellaan parannettu malli
savuttomuuden
jalkauttamisprosessiin, jota voidaan
hyödyntää sekä muissa
pääkaupunkiseudun kaupungeissa
että valtakunnallisesti.
Työstetään mallia, jolla
voidaan korjata NK:ssa
jalkauttamisen
epäonnistumisesta
syntyneet ongelmat.
2. Konseptoinnin tausta
Projektin jakaantuminen
kahteen erilliseen projektiin
Jalkauttamisprosessi
17. 3. Ehdotus toimintamalliksi
3.1 Toimintamalli
Pitkäaikaisten ja kestävien tavoitteiden saavuttaminen vaatii seuraavanlaisen
prosessin:
1.Esimiesten
oivalluttaminen
Johdon
linjaus
2.Työntekijöiden
oivalluttaminen
Lasten ja
nuorten
savuttomuuden
edistäminen
Sisäisen motivaation löytäminen:
Ulkoinen motivointi ja tuki:
Oivalluttamis-
mallin
suunnittelu
NK:n rooli ja vastuu
kasvattajana
Helsingin
kaupungin
työterveyshuollon tuki
(Vieroitusryhmät, yksilötuki,
korvaustuotteet, jne.)
3.
Työkalupakki
työssä jaksamisen ja
sosiaalisen kanssa-
käymisen tueksi
(pakki, verkkosivut ja juliste)
Luennot, työpajat, koulutus, asenne kasvatus, valmennus
18. 3. Ehdotus toimintamalliksi
3.1 Toimintamalli
1. Esimiesten oivalluttaminen - auktoriteetti takaisin esimerkkien kautta.
Ratkaisun uskottavuuden ja työajan savuttomuuden tavoittelu vaatii esimiesten mukaan ottamisen ja
sitoutumisen. Niin kauan, kun esimiehet eivät ota savuttomuussääntöä tosissaan, ei ole mahdollista että
työntekijätkään sisäistäisivät työpaikan savuttomuutta.
Menetelminä: oma oivaltaminen, henkilökohtainen tavoiteasetanta ja tiimin tavoiteasetanta.
Oma oivaltaminen: selitetään ja perustellaan johdon toimesta (työpajat, koulutukset, valmennukset,
jne.), miksi tällainen tupakointikielto on tullut ja mitkä ovat NK:n linjaukset. Keskustelun kautta
esimiehet pohtivat, mikä heidän roolinsa on kiellon suhteen. Esimiehet on saatava ymmärtämään
roolinsa merkitys työntekijöiden sitouttamisessa hyvään savuttomuuteen.
Esimiehet miettivät oman tavoitteensa esim. kirjeen avulla ja kirjaavat tavoitteen ylös.
Tiimin tavoite asetetaan ryhmätyönä esim. keskustelujen ja kollaasitehtävien avulla.
Positiivisia tavoite-esimerkkejä:
“ Tässä kuussa voin nauttia tupakasta työpäivän jälkeen, työaikana olen savuton.”
“ Kolmen kuukauden päästä meidän tiimissä on avoin ja keskusteleva ilmapiiri. ”
“ Meidän tiimissä keksitään 3 keinoa työpäivän ajatusten virkistykseksi tupakoinnin sijaan.”
1. Kaikille sopiva, ei vain tupakoitsijoille.
6. Ratkaisun tulee olla sekä yksilön että yhteisön käytettävissä.
Huomioidut suunnitteluveturit:
johto esimiehet työntekijät
19. 3. Ehdotus toimintamalliksi
3.1 Toimintamalli
2. Työntekijöiden oivalluttaminen - savuttomuus positiiviseksi asiaksi.
Uuden toimintamallin jalkauttamiseksi työntekijät pitää saada ymmärtämään positiivisen ajattelutavan
vaikutus toimintaan. Positiivinen ajattelu > positiivinen toiminta
Työntekijät herätellään oivaltamaan omat vaihtoehtonsa ja asettamaan itselleen positiivisia tavoitteita
valittamisen sijaan. Esimiehillä on merkittävä vastuu ja rooli työntekijöiden oivalluttamisessa. Siksi on
tärkeää, että johto on oivalluttanut esimiehet ja saanut heidät sitoutumaan hyvään savuttomuuteen.
Menetelminä: oma oivaltaminen, henkilökohtainen tavoiteasetanta ja tiimin tavoiteasetanta.
Oma oivaltaminen: selitetään ja perustellaan esimiesten toimesta (työpajat, koulutukset,
valmennukset, jne.), miksi tupakointikielto on olemassa. Työntekijät pohtivat, mikä heidän roolinsa
on kiellon suhteen ja miten yksilö pystyy vaikuttamaan hyvään ilmapiiriin ja onnistuneeseen
savuttomuuteen.
Työntekijät miettivät oman tavoitteensa esim. kirjeen avulla ja kirjaavat tavoitteen ylös.
Tiimin tavoite asetetaan ryhmätyönä esim. keskustelujen ja kollaasitehtävien avulla. Esimies toimii
ryhmän vetäjänä ja sparraajana.
1. Kaikille sopiva, ei vain tupakoitsijoille.
6. Ratkaisun tulee olla sekä yksilön että yhteisön käytettävissä.
Huomioidut suunnitteluveturit:
johto esimiehet työntekijät
20. 3. Ehdotus toimintamalliksi
3.1 Toimintamalli
3. Työkalupakki työssä jaksamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen tueksi
Sisäistä muutosprosessia tukemaan tarvitaan myös ulkoista tukea ja motivointikeinoja haastaviin
tilanteisiin. Muutosprosessi tarvitsee myös käytännön tukikeinoja työpäivän arkeen.
Työpäivän aikana tarvitaan useita lyhyitä taukoja ja ajatusten virkistämistoimia, jotta työteho säilyy läpi
päivän. Tupakka on aiemmin rytmittänyt työpäivää, toiminut virkistäjänä ja sosiaalisen kanssakäymisen
tukena. Tupakoinnin tilalle tarvitaan uusia käytänteitä ja tukikeinoja.
Työkalupakki työssä jaksamisen ja sosiaalisen kanssa käymisen tueksi
Työkalupakki koostuu seuraavista elementeistä: 1. Pakki (jossa erilaisia välineitä virkistäytymiseen
ja sosiaaliseen kanssa käymiseen), 2. Verkkotyökalut, ja 3. Juliste
Työkalupakki fyysisyydellään muistuttaa omasta ja työpaikan savuttomuustavoitteesta.
2. Ad-hoc ratkaisu.
1. Kaikille sopiva, ei vain tupakoitsijoille.
6. Ratkaisun tulee olla sekä yksilön että yhteisön käytettävissä.
4. Korvaavan toiminnan oltava intensiivistä ja eskapistista.
3. Rutiineja muuttava.
Huomioidut suunnitteluveturit:
21. 3. Työkalupakki: juliste-esimerkki
MOBIILI
TOIMIPISTE
FYYSINEN
TEKEMINEN
SOSIALISOINTI RAUHOITTUMINEN
Niska-hartia-jumppa
Tietokonepelit
Ohjattu taukojumppa
Ruutuhyppely
Sormigolf
Minuuttipeli
Flipperi
Tanssitauko
Jorma Ollila -treeni
Saumuriralli
Lautapelit
Korttipelit
Twist
Kirjakerho
Sokkomaistelu
Toimistoviljely
Muista juoda vettä!
Karaoke
Musisointi instrumenteilla
Pullakahvit klo 10 ja 14
Palapeli
Riippukeinurentoutus
Käsityöt
Musiikkihetki kuulokkeilla
Uusien asioiden opettelu
Työpäivän dokumentointi
Ristikot ja sudokut
Rentouttava syvähengitysharjoitus
Hyppynaru
Kilauta kaverille/sukulaiselle
Taukokutsunta/-merkki
Oman taidon opetus
Silmienrauhoitushetki
Minijooga/-meditaatio
Lukutuokio
Silmä-/kasvojumppa
Kukkaron tyhjennys kuiteista
Ennakko-oletusten poistotreeni
Kimppapyöräily
Tekstaa kaverille/sukulaiselle
Kännykkäpelit kaverin kanssa
Yhteinen työ-/asiakasmatka
Teemakävely
Korttipakka
24. 4.1 Toimintamallin toteutussuunnitelma
Esimiesten pilotti
Yhden yksikön
työntekijöiden pilotti
Kaikki työntekijät mukana
Esimiesten auktoriteetti ja
uskottavuus tulee palauttaa
esimiesten kanssa tehtävän
pilotin avulla. Tällä luodaan
positiivista kuvaa
savuttomuudesta ja sen
onnistuneesta tavoittelusta.
Kun esimiesten auktoriteetti on
palautettu ja pilotista on saatu
positiivisia kokemuksia,
siirrytään työntekijöiden
oivalluttamiseen.
4. Miten tästä eteenpäin?
Esimiesten ja yhden yksikön
pilottien jälkeen konsepti
voidaan jalkauttaa koko
organisaatioon. Tässä
vaiheessa konseptia voidaan
myös kehittää
pilottikokemusten pohjalta.
Johdon linjaus
25. 4.2 Vaihtoehdot etenemiselle
4. Miten tästä eteenpäin?
Sitoutuuko johto savuttomuuteen (tupakointi kielletty työaikana)?
KylläEi
Omin avuin
johto
johto-esimiehet
esimiehet-työntekijät
työntekijät-työntekijät
lapset ja nuoret
Ulkopuolisin avuin
Muotoilutoimisto Diagonal:
1. Oivalluttamis -mallin tarkempi
määrittely ja suunnittelu
2. Työkalupakin suunnittelu
työssäjaksamiseen ja sosiaalisen
kanssakäymisen tueksi (pakki,
verkkototeutus ja juliste)
3. Osallistavat työpajat, fasilitointi
Miten NK edistää nuorten
savuttomuutta omassa
toiminnassaan?
Lisäksi kummassakin vaihtoehdossa:
1. Työterveyshuolto:
tupakointi otetaan tehostetusti puheeksi
2013 loppuun asti ja lisäksi työterveyshuolto
räätälöi yhteistyössä NK:n kanssa NK:lle
sopivan ryhmävieroitustukimallin (NK:ssa
nimetty savuttomuusyhteistyöhenkilö).
2. Konsultaatioapu:
Savuton pääkaupunkiseutu -hanke