Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Vanhempi ekonomisti Matti Hellqvist ja markkina-analyytikko Kristian Tötterman, Suomen Pankki

Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Vanhempi ekonomisti Matti Hellqvist ja markkina-analyytikko Kristian Tötterman, Suomen Pankki
Suomen Pankki Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Tieteiden yö 2023 Matti Hellqvist ja Kristian Tötterman
| Julkinen Rahan tehtävät 12.1.2023 2 Kirjanpidon yksikkö Vaihdannan väline Arvon säilyttäjä - Mitä maksaessa tapahtuu? - Onko keskuspankilla siinä joku rooli?
| Julkinen Sähkölasku Maksujärjestelmä 12.1.2023 X Y e-lasku 100€ -100 +100€ Z:n Y:n X:n … ෍ =? Keskuspankkitilit X: + 3 500 Y: - 25 000 Z: +12 000 … : +9 500 Y X Z +100€ Sekunteja Seuraavaan pankkipäivään mennessä
| Julkinen Kiertotaloutta ja kännykkämaksu henkilöiden välillä Z-Pay Puh.nro 100€ Tilisiirto / korttimaksu 12.1.2023 5 X Z-Pay Z 100€ Z => Y Pikamaksujärjestelmä Y: +100 Z: -100 Alle 10 sek. Raha keskuspankkiteleiltä ( / kirjaus KP:n järjestelmässä) Z-Pay +100€ Y Myyjä +100€ Z-Pay +100€ Ostaja -100€ Z-Pay -100€
| Julkinen Kesä ja helteinen mansikkapelto 12.1.2023 7 5kg • Oliko tässä keskuspankilla mitään roolia? • Setelien liikkeeseen laskeminen • Setelit ovat keskuspankin velkaa niiden haltijalle
| Julkinen Huomioita kolmesta esimerkistä • Maksamiseen liittyy kaksi tasoa • Tiedon siirtäminen eri osapuolien välillä • Rahan eli katteen tai ostovoiman siirtäminen • Keskuspankin tehtävä liittyy maksamisessa tasoon 2 12.1.2023 8 1 2
| Julkinen Kahdenlaista rahaa Keskuspankkiraha Liikepankkiraha 12.1.2023 9 Keskuspankki- talletukset 80 000 M€ 60 000 M€ … 150 000 M€ ____________ Pankkien väliset maksut Kotitalouksien ja yritysten väliset maksut Liikepankki- talletukset 20 000 € 15 000 € … 2 000 € ____________
| Julkinen Rahajärjestelmän kerroksisuus 12.1.2023 10 CENTRAL BANK Keskuspankkiraha = Setelit ja pankkien keskuspankkitalletukset = Keskuspankin velkaa setelin / talletuksen haltijalle = I.O.U Liikepankkiraha = Yleisön pankkitalletukset = Liikepankin velkaa talletuksen haltijalle = I.O.U2
| Julkinen Mitkä velkaerät lasketaan rahaksi? • Rahaperusta (M0): Käteinen ja keskuspankkitalletukset • M1: Käteinen ja yön yli -talletukset • M2: M1, enintään 2 vuoden määräaikaistalletukset ja irtisanomisajaltaan 3 kuukauden talletukset • M3: M2, takaisinosto-sopimukset, rahamarkkinarahasto-osuudet ja enintään 2 vuoden velkakirjat 12.1.2023 11
| Julkinen Keskuspankki- ja liikepankkirahan määrä euroalueella 12.1.2023 12
| Julkinen Rahaa syntyy pääasiassa pankkien myöntäessä luottoja yrityksille ja kotitalouksille 12.1.2023 13
| Julkinen Myös keskuspankkirahaa syntyy luottojen myöntämisen seurauksena, ainakin välillisesti 12.1.2023 14 1. Liikepankit myöntävät luottoja asiakkaille 2. Asiakkaiden talletukset liikepankeissa kasvavat 3. Osa uusista talletuksista päätyy käteiseksi 4. Liikepankit ostavat käteisen keskuspankilta keskuspankki- talletuksilla 5. Liikepankit tarvitsevat enemmän keskuspankki- talletuksia maksujen selvitykseen ja reservi- vaateiden täyttämiseen 6. Keskus- pankki luo pankeille lisää keskuspankki- talletuksia
| Julkinen Eikö keskuspankki sitten päätäkään rahan määrästä? • Ei. Rahan määrä taloudessa määräytyy valtaosin yritysten ja kotitalouksien luottokysynnän ja pankkien luottotarjonnan perusteella • Keskuspankki kylläkin vaikuttaa mitä suuremmissa määrin rahan määrään taloudessa ohjaamalla rahapolitiikallaan talouden yleistä korkotasoa. Rahapolitiikan tavoite on kuitenkin ohjata hintojen eikä rahan määrän kehitystä • Pankkisektorilla on iso yhteiskunnallinen vastuu sen velkoihin liittyvän erityisroolin takia. Tämän takia pankkisektoria myös säädellään nykyään niin tarkasti 12.1.2023 15
| Julkinen Voisiko rahajärjestelmä toimia ilman keskuspankkeja ja keskuspankkirahaa? • Jalometalleja paperirahan rahaperustana hyödyntävät rahajärjestelmät ovat vanhempia kuin keskuspankit • Paperirahan liikkeeseenlasku on luonnollinen monopoli, minkä takia toiminta on jo hyvin varhaisessa vaiheessa ohjautunut valtion tai keskuspankin tehtäväksi • Modernia fiat-rahaan pohjautuvaa järjestelmää ei ole kokeiltu ilman keskuspankin tai muun instituution luomaa rahaperustaa 12.1.2023 16 Song-dynastian valtion liikkeeseen laskeman Jiaozi-valuutan jäljitelmä. Stockholms Bancon liikkeeseen laskema 100 riikintaalerin seteli.
| Julkinen Metallikantaan pohjautuneet keskuspankittomat rahajärjestelmät eivät olleet ongelmattomia • Keskuspankittomia metallikantaan pohjautuneita järjestelmiä on ollut käytössä useaan otteeseen historian aikana. Kuuluisin on USA:n ”Free-Banking”- aikakausi (1837–1864) • Ongelmia ”Free-Banking”-aikakaudella: • Pankit olivat alttiita talletuspaoille ja niiden elinikä oli usein hyvin lyhyt • Pankkien liikkeeseen laskemat setelit olivat kaikki omia valuuttojaan, joilla oli oma arvo • Pankit pitivät liian pieniä kulta- ja hopeareservejä, koska niille ei kertynyt korkoa • Pankkitoimiluvan saaminen oli liian helppoa – kaikki pankit eivät välttämättä edes tähdänneet pitkäaikaisen liiketoiminnan kehittämiseen (”Wildcat banking”) 12.1.2023 17
| Julkinen Fiat-rahaan pohjautuvan keskuspankkikeskeisen rahajärjestelmän hyviä puolia • Loputon rahaperusta ➢Keskuspankkiin ei voi kohdistua pankkipakoa ➢Rahaperusta ei myöskään rajoita liikepankkien luotonantoa • Luottoriskitön vaihdannan väline yleisölle ➢Käteiseen ei kohdistu luottoriskiä ➢Myös liikepankkitalletukset on turvattu tiettyyn rajaan saakka (€100,000 euroalueella) • Luottoriskitön selvitysyhteisö (”Clearing house”) pankkien välisille maksuille ➢Pankit tarvitsevat mahdollisimman turvallisen tahon pankkien välisten maksujen selvittämiseksi • Keskuspankki on yhä sujuvampi hätärahoittaja (”Lender of last resort”) ja rahoitusvakauden turvaaja ➢Rahaperusta ei rajoita myöskään keskuspankin hätärahoitusfunktiota ➢Samasta syystä keskuspankki kykenee hyvin vapaasti ja nopeasti puuttumaan markkinahäiriöihin, jotka uhkaavat rahoitusvakautta 12.1.2023 18
| Julkinen 77% 69% 66% 59% 50% 21% 19% 18% 26% 28% 34% 43% 67% 70% 4% 10% 6% 4% 4% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Malta Italia Espanja euroalue Ranska Hollanti Suomi Eri maksuvälineiden osuus maksupisteellä (määrä) Käteinen Maksukortti Mobiili Muu Maksaminen on murroksessa digitaalisten maksutapojen kehittyessä yhä paremmiksi – voiko käteinen kadota yhteiskunnasta kokonaan? 12.1.2023 19 Lähde: Euroopan keskuspankki (2022).
| Julkinen Keskuspankit tutkivat ja kehittävät digitaalista keskuspankkirahaa (CBDC) ympäri maailmaa • CBDC, eli digitaalinen käteinen, tarjoaa muillekin kuin pankeille pääsyn sähköiseen keskuspankkirahaan • Keskuspankit yhä enenevissä määrin tutkivat ja kehittävät digitaalista keskuspankkirahaa ➢Ainakin Bahaman, Jamaikan ja Nigerian keskuspankit ovat jo ottaneet käyttöön CBDC:n ➢Eurojärjestelmässä projektin nimi on ”Digital euro”. Projekti alkoi lokakuussa 2021 ja sen odotetaan päättyvän lokakuussa 2023 • Kehityksen taustalla on useita eri syitä (BIS, 2022): ➢Maksutapojen tehokkuuteen, turvallisuuteen ja liiallisen keskittymisen ehkäisemiseen liittyvät syyt ➢Taloudelliseen osallistamiseen liittyvät syyt ➢Rahapolitiikan toimeenpanoon liittyvät syyt 12.1.2023 20
Suomen Pankki Kiitos 12.1.2023 21 Matti Hellqvist ja Kristian Tötterman

Check these out next

Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Vanhempi ekonomisti Matti Hellqvist ja markkina-analyytikko Kristian Tötterman, Suomen Pankki

Recommandé

Contenu connexe

Similaire à Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Vanhempi ekonomisti Matti Hellqvist ja markkina-analyytikko Kristian Tötterman, Suomen Pankki(20)

Plus de Suomen Pankki(20)

Dernier(20)

Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Vanhempi ekonomisti Matti Hellqvist ja markkina-analyytikko Kristian Tötterman, Suomen Pankki