Tieteiden yö rahamuseossa: Rahatalouden alkuja Rahamuseon tapahtuma 12.1.2023 klo 17.00—21.30 Rahamuseon Tieteiden yössä perehdytään rahan ja talousosaamisen alkuihin. DigiConsumers -tutkimushankkeen paneelissa käydään läpi talousosaamisen merkitystä erityisesti nuorilla. Keskuspankin näkökulma rahaan alkaa historiasta, jonka jälkeen käydään läpi raha- ja maksujärjestelmien perusteita sekä rahan arvon määräytymistä. Lopuksi katsaus Venäjän talouteen. Keskuspankkiraha rahajärjestelmän perustana Vanhempi ekonomisti Matti Hellqvist ja markkina-analyytikko Kristian Tötterman, Suomen Pankki

1. Suomen Pankki
Keskuspankkiraha rahajärjestelmän
perustana
Tieteiden yö 2023
Matti Hellqvist ja Kristian Tötterman

2. | Julkinen
Rahan tehtävät
12.1.2023 2
Kirjanpidon
yksikkö
Vaihdannan
väline
Arvon
säilyttäjä
- Mitä maksaessa
tapahtuu?
- Onko keskuspankilla
siinä joku rooli?

3. | Julkinen
Sähkölasku
Maksujärjestelmä
12.1.2023
X
Y
e-lasku
100€
-100
+100€
Z:n
Y:n
X:n
… ෍ =?
Keskuspankkitilit
X: + 3 500
Y: - 25 000
Z: +12 000
… : +9 500
Y
X
Z
+100€
Sekunteja Seuraavaan pankkipäivään mennessä

4. | Julkinen
Kiertotaloutta ja kännykkämaksu henkilöiden välillä
Z-Pay
Puh.nro
100€
Tilisiirto /
korttimaksu
12.1.2023 5
X
Z-Pay
Z
100€
Z => Y
Pikamaksujärjestelmä
Y: +100
Z: -100
Alle 10 sek.
Raha keskuspankkiteleiltä
( / kirjaus KP:n järjestelmässä)
Z-Pay
+100€
Y
Myyjä
+100€
Z-Pay
+100€
Ostaja
-100€
Z-Pay
-100€

5. | Julkinen
Kesä ja helteinen mansikkapelto
12.1.2023 7
5kg
• Oliko tässä keskuspankilla
mitään roolia?
• Setelien liikkeeseen laskeminen
• Setelit ovat keskuspankin velkaa
niiden haltijalle

6. | Julkinen
Huomioita kolmesta esimerkistä
• Maksamiseen liittyy kaksi tasoa
• Tiedon siirtäminen eri osapuolien välillä
• Rahan eli katteen tai ostovoiman siirtäminen
• Keskuspankin tehtävä liittyy maksamisessa tasoon 2
12.1.2023 8
1
2

7. | Julkinen
Kahdenlaista rahaa
Keskuspankkiraha Liikepankkiraha
12.1.2023 9
Keskuspankki-
talletukset
80 000 M€
60 000 M€
…
150 000 M€
____________
Pankkien
väliset maksut
Kotitalouksien ja
yritysten väliset
maksut
Liikepankki-
talletukset
20 000 €
15 000 €
…
2 000 €
____________

8. | Julkinen
Rahajärjestelmän kerroksisuus
12.1.2023 10
CENTRAL BANK
Keskuspankkiraha
= Setelit ja pankkien
keskuspankkitalletukset
= Keskuspankin velkaa setelin /
talletuksen haltijalle
= I.O.U
Liikepankkiraha
= Yleisön pankkitalletukset
= Liikepankin velkaa talletuksen
haltijalle
= I.O.U2

9. | Julkinen
Mitkä velkaerät lasketaan rahaksi?
• Rahaperusta (M0): Käteinen ja
keskuspankkitalletukset
• M1: Käteinen ja yön yli -talletukset
• M2: M1, enintään 2 vuoden
määräaikaistalletukset ja
irtisanomisajaltaan 3 kuukauden
talletukset
• M3: M2, takaisinosto-sopimukset,
rahamarkkinarahasto-osuudet ja
enintään 2 vuoden velkakirjat
12.1.2023 11

10. | Julkinen
Keskuspankki- ja liikepankkirahan määrä euroalueella
12.1.2023 12

11. | Julkinen
Rahaa syntyy pääasiassa pankkien myöntäessä luottoja
yrityksille ja kotitalouksille
12.1.2023 13

12. | Julkinen
Myös keskuspankkirahaa syntyy luottojen
myöntämisen seurauksena, ainakin välillisesti
12.1.2023 14
1. Liikepankit
myöntävät
luottoja
asiakkaille
2. Asiakkaiden
talletukset
liikepankeissa
kasvavat
3. Osa uusista
talletuksista
päätyy
käteiseksi
4. Liikepankit
ostavat
käteisen
keskuspankilta
keskuspankki-
talletuksilla
5. Liikepankit
tarvitsevat
enemmän
keskuspankki-
talletuksia
maksujen
selvitykseen ja
reservi-
vaateiden
täyttämiseen
6. Keskus-
pankki luo
pankeille lisää
keskuspankki-
talletuksia

13. | Julkinen
Eikö keskuspankki sitten päätäkään rahan määrästä?
• Ei. Rahan määrä taloudessa määräytyy valtaosin yritysten ja
kotitalouksien luottokysynnän ja pankkien luottotarjonnan perusteella
• Keskuspankki kylläkin vaikuttaa mitä suuremmissa määrin rahan
määrään taloudessa ohjaamalla rahapolitiikallaan talouden yleistä
korkotasoa. Rahapolitiikan tavoite on kuitenkin ohjata hintojen eikä
rahan määrän kehitystä
• Pankkisektorilla on iso yhteiskunnallinen vastuu sen velkoihin liittyvän
erityisroolin takia. Tämän takia pankkisektoria myös säädellään nykyään
niin tarkasti
12.1.2023 15

14. | Julkinen
Voisiko rahajärjestelmä toimia ilman keskuspankkeja ja
keskuspankkirahaa?
• Jalometalleja paperirahan
rahaperustana hyödyntävät
rahajärjestelmät ovat vanhempia
kuin keskuspankit
• Paperirahan liikkeeseenlasku on
luonnollinen monopoli, minkä takia
toiminta on jo hyvin varhaisessa
vaiheessa ohjautunut valtion tai
keskuspankin tehtäväksi
• Modernia fiat-rahaan pohjautuvaa
järjestelmää ei ole kokeiltu ilman
keskuspankin tai muun instituution
luomaa rahaperustaa
12.1.2023 16
Song-dynastian valtion
liikkeeseen laskeman
Jiaozi-valuutan jäljitelmä.
Stockholms Bancon
liikkeeseen laskema 100
riikintaalerin seteli.

15. | Julkinen
Metallikantaan pohjautuneet keskuspankittomat
rahajärjestelmät eivät olleet ongelmattomia
• Keskuspankittomia metallikantaan
pohjautuneita järjestelmiä on ollut käytössä
useaan otteeseen historian aikana.
Kuuluisin on USA:n ”Free-Banking”-
aikakausi (1837–1864)
• Ongelmia ”Free-Banking”-aikakaudella:
• Pankit olivat alttiita talletuspaoille ja niiden
elinikä oli usein hyvin lyhyt
• Pankkien liikkeeseen laskemat setelit olivat
kaikki omia valuuttojaan, joilla oli oma arvo
• Pankit pitivät liian pieniä kulta- ja
hopeareservejä, koska niille ei kertynyt
korkoa
• Pankkitoimiluvan saaminen oli liian helppoa
– kaikki pankit eivät välttämättä edes
tähdänneet pitkäaikaisen liiketoiminnan
kehittämiseen (”Wildcat banking”)
12.1.2023 17

16. | Julkinen
Fiat-rahaan pohjautuvan keskuspankkikeskeisen
rahajärjestelmän hyviä puolia
• Loputon rahaperusta
➢Keskuspankkiin ei voi kohdistua pankkipakoa
➢Rahaperusta ei myöskään rajoita liikepankkien luotonantoa
• Luottoriskitön vaihdannan väline yleisölle
➢Käteiseen ei kohdistu luottoriskiä
➢Myös liikepankkitalletukset on turvattu tiettyyn rajaan saakka (€100,000 euroalueella)
• Luottoriskitön selvitysyhteisö (”Clearing house”) pankkien välisille maksuille
➢Pankit tarvitsevat mahdollisimman turvallisen tahon pankkien välisten maksujen
selvittämiseksi
• Keskuspankki on yhä sujuvampi hätärahoittaja (”Lender of last resort”) ja
rahoitusvakauden turvaaja
➢Rahaperusta ei rajoita myöskään keskuspankin hätärahoitusfunktiota
➢Samasta syystä keskuspankki kykenee hyvin vapaasti ja nopeasti puuttumaan
markkinahäiriöihin, jotka uhkaavat rahoitusvakautta
12.1.2023 18

17. | Julkinen
77%
69% 66%
59%
50%
21% 19%
18%
26%
28%
34%
43%
67% 70%
4%
10% 6%
4% 4%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Malta Italia Espanja euroalue Ranska Hollanti Suomi
Eri maksuvälineiden osuus maksupisteellä (määrä)
Käteinen Maksukortti Mobiili Muu
Maksaminen on murroksessa digitaalisten maksutapojen
kehittyessä yhä paremmiksi – voiko käteinen kadota
yhteiskunnasta kokonaan?
12.1.2023 19
Lähde: Euroopan keskuspankki (2022).

18. | Julkinen
Keskuspankit tutkivat ja kehittävät digitaalista
keskuspankkirahaa (CBDC) ympäri maailmaa
• CBDC, eli digitaalinen käteinen, tarjoaa muillekin kuin pankeille pääsyn
sähköiseen keskuspankkirahaan
• Keskuspankit yhä enenevissä määrin tutkivat ja kehittävät digitaalista
keskuspankkirahaa
➢Ainakin Bahaman, Jamaikan ja Nigerian keskuspankit ovat jo ottaneet käyttöön CBDC:n
➢Eurojärjestelmässä projektin nimi on ”Digital euro”. Projekti alkoi lokakuussa 2021 ja sen
odotetaan päättyvän lokakuussa 2023
• Kehityksen taustalla on useita eri syitä (BIS, 2022):
➢Maksutapojen tehokkuuteen, turvallisuuteen ja liiallisen keskittymisen ehkäisemiseen
liittyvät syyt
➢Taloudelliseen osallistamiseen liittyvät syyt
➢Rahapolitiikan toimeenpanoon liittyvät syyt
12.1.2023 20

19. Suomen Pankki
Kiitos
12.1.2023
21
Matti Hellqvist ja Kristian Tötterman