This document was created for the Project Info4migrants. Project number: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

1. Info4Migrants
VIROMaaprofiili
Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

2. Alue 45,227km2
1,315 milj
VÄESTÖ
BKTasukasta kohden
VALUUTTA
$26,555
Kieli
VIRO
Tunnetut alueelliset kielet
VÕRO, SETU

3. Viro on länsieurooppalainen maa, joka rajoittuu Itämereen ja
Suomenlahteen ja sijaitsee Latvian ja Venäjän välissä.
Seurauksena vuosisatojen Tanskan, Ruotsin, Saksan ja Venäjän
valtojen alaisuudesta ajatus itsenäisestä virolaisesta valtios-
ta luotiin jo myöhään 1800-luvulla, ja se toteutui 1918, kun
Viro saavutti itsenäisyyden Venäjän keisarikunnasta. Vuonna
1940 Viro yhdistettiin väkipakolla Neuvostoliittoon, ja se sai
itsenäisyytensä takaisin vuonna 1991 Neuvostoliiton romahtaes-
sa. Kun viimeiset venäläiset joukot lähtivät vuonna 1994, Viro on
ollut vapaa edistämään taloudellisia ja poliittisia siteitä Länsi-Eu-
rooppaan. Viro liittyi NATO:on huhtikuussa 2004, ja se on kuu-
lunut Euroopan Unioniin toukokuusta 2004 lähtien.
Virolla on moderni markkinapohjainen talous ja yksi suurimmis-
ta tulotasoista per asukas Keski-Euroopassa ja Baltian alueella.
Viron perättäiset hallitukset ovat tavoitelleet vapaita markki-
noita, yrityksiä suosivaa taloudellista agendaa, eivätkä he ole
juurikaan epäröineet sitoumuksessaan markkinoita suosiviin
uudistuksiin. Nykyinen hallitus on seurannut tervettä finans-
sipolitiikkaa, joka on johtanut tasapainoiseen budjettiin ja al-
haisen julkiseen velkaan. Talous hyötyy vahvasta elektroniikka- ja
televiestintäsektorista sekä vahvoista kauppasuhteista Suomeen,
Ruotsiin, Venäjään ja Saksaan.
Kansallislippu
Vaakuna
MAAN TAUSTATIEDOT
SUOMI
LATVIA
VIRO
Tallinna
VENÄJÄ
3 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

4. VIRO-FAKTAT
Koko ja väestö
Viro on pieni, mutta suurempi kuin Slovenia, Alankomaat,
Tanska ja Sveitsi. Pienestä koostaan huolimatta se tuntuu
suurelta, koska siellä elää vain 1,3 miljoonaa ihmistä. Tämä
tekee Virosta yhden harvaan asutuimmista maista Euroopas-
sa, 32 ihmistä per neliökilometri.
Historia
“Eesti” voidaan jäljittää 100-luvun Roomalaisen histori-
oitsijan Tacituksen mainintaan ihmisistä tai paikasta, jonka
nimi oli Aestii tai Aestui. Nimi saattaa olla lähtöisin saksalais-
esta itää tarkoittavasta sanasta. Paikkojen nimet on jäljitetty
tälle kaudelle, viitaten yhteyteen kielen ja kotimaan välillä.
Virossa on yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, Tartun
yliopisto, joka perustettiin vuonna 1632. Alue on ollut suuri
konfliktien keskus, ja sitä ovat hallinneet kaikenlaiset vallat,
kuten Ruotsi ja Puola-Liettua. Vasta 1800-luvulla alkoi nation-
alistinen liike, joka myöhemmin johti itsenäisyyteen.
Itsenäisyyspäivät
Virossa juhlitaan kahta itsenäisyyspäivää: ensimmäinen on
24. helmikuuta 1918, ja toinen on 20. elokuuta 1991, ja mo-
lemmat juhlistavat itsenäisyyttä Neuvostoliitosta.
4 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

5. www.thelanguagemenu.com
Learnmera Oy
Veronica Gelfgren
Yulia Bazyukina
Marja-Liisa Helenius
Tutkimus
Tutkimus, ulkoasu
Käännös

6. VIRO-FAKTAT
Teknologia
Viro on erittäin teknologiatietoinen maa. Viro on huimasti
menestyneiden teknologiaohjelmien kuten Skypen ja Kazaan
kotimaa, ja lisäksi wifi-verkko on saatavilla lähes kaikkialla,
myös julkisissa puistoissa. Viro oli ensimmäinen maa, jossa
otettiin käyttöön verkkoäänestys poliittisissa vaaleissa.
Uskonto
Virossa on yksi korkein ateismin kannatusprosentti maa-
ilmassa, ja vain 16% ilmaisi uskovansa jumalaan vuoden
2005 tutkimuksessa. Uskonnollisia perinteitä noudatetaan
kuitenkin edelleen, samoin kuin pakanallisia rituaaleja,
joita juhlitaan kulttuurisina perinteinä.
Perheen tuki
Viro on hyvä paikka äideille. Siellä synnytyksestä selviyty-
misprosentti on korkein maailmassa, ja uuden äidit saavat
100% palkastaan 18 kuukauden ajan. Muitakin lapsietuuksia
tarjotaan.
Maasto
Virossa sijaitsee Baltian maiden korkein vuori, Suur Mu-
namägi, joka on 318 metriä korkea. Viro on kuuluisa me-
teoriittikraattereistaan, etenkin Kaalin ympäristössä, josta
löytyy useita viime vuosituhansien aikana muotoutuneita
kraattereita. Viron suhteellinen tasaisuus tekee siitä hyvän
paikan harjoittaa murtomaahiihtoa. Alhaisen väestöntihey-
den vuoksi puolet maasta on metsää, jossa on hyvä patikoi-
da. Viron metsät laajenevat, ehkä pienentyvän väkiluvun
vuoksi.
6 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

7. 1. tammikuuta: uudenvuodenpäivä
Yleensä hiljainen päivä juhlinnan jälkeen.
24. helmikuuta: itsenäisyyspäivä
Tätä päivää juhlitaan sotilasparaatilla aamulla ja juhlavilla per-
heillallisilla illalla.
Vaihtuva perjantai keväällä: pitkäperjantai
Kirkollinen juhlapyhä, surun ja paaston päivä.
Vaihtuva sunnuntai keväällä: pääsiäispäivä
Tunnetaan viroksi yleisesti nimellä “lihavõtted” tai “munade
pühad”.
1. toukokuuta: vappu
Vapunpäivää edeltävää iltaa (vappuaattoa) vietetään juhlien
ja harjoittaen noitatemppuja.
Vaihtuva päivä loppukeväällä: helluntai
Kirkollinen juhlapyhä, juhlitaan 7 viikkoa pääsiäissunnuntain
jälkeen.
23. kesäkuuta: voitonpäivä
Juhlistetaan ratkaisevaa taistelua (1919) itsenäistymissodassa.
24. kesäkuuta: juhannuspäivä
Tunnetaan yleisesti nimellä “Jaanipäev”. Juhlitaan ju-
hannuskokoilla sekä erilaisilla tapahtumilla, joita pidetään
ympäri maata. Yksi vuoden tärkeimpiä päiviä virolaisille.
20. elokuuta: toinen itsenäisyyspäivä
Juhlitaan kansallisilla juhlallisuuksilla, tapahtumilla ja perhek-
okoontumisilla.
24.-26. joulukuuta: joulu
Joululoma vietetään yleensä perheen parissa.
JUHLAPÄIVÄT
7 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

8. VIROLAINEN RUOKA
Papukeitto
Papukeitto tehdään härkäpavuista, savuste-
tusta lihasta, perunoista ja sipulista. Se
tarjoillaan kuumana smetanan kera.
Virolainen kylmä kurkkukeitto
Pilkottu sipuli yhdistetään kuorittujen,
siemenettömien ja raastettujen kurkkujen
ja tillin kanssa kanaliemessä. Kun keitto
sakeutuu, lisätään smetanaa ja kananmu-
nan keltuaisia. Sitten keittoa jäähdytetään
ainakin 4 tuntia.
Keitettyä hyytelöityä porsaanlihaa
(Sült)
Hyytelö tehdään keittämällä porsaan luut,
joskus sorkat ja päät. Keittoa valmistetaan
suurissa erissä, joten monilla virolaisilla
perheillä on suuria pinoja kovettuvaa ”sült-
tyä” kodeissaan.
Kalaa tomaattimarinadissa
Siikafileet leikataan paloiksi, niille ripotel-
laan suolaa ja pippuria ja päällystetään
jauhoilla. Kala ruskistetaan ja jätetään mar-
inadiin noin 6 tunniksi. Kun ruoka on valmis
tarjoiltavaksi, tehdään kastike viinietikasta,
tomaattitahnasta, sokerista ja mausteista.
Tummaa leipää valkosipulin kera
Tämä ruokalaji on tehty maan täydel-
lisyyteen hiotusta tumman leivän resep-
tistä, ja tätä kieritellään valkosipulissa,
friteerataan ja tarjoillaan tzatzikin kaltaisen
valkosipulisen ja raikkaan kurkkukastikkeen
kera.
Mustamakkara (Verivorst)
Verta ja ohramakkaraa, joka muistuttaa
englantilaisten diplomaattisesti “black
pudding” -nimellä kutsumaa ruokalajia
värinsä vuoksi. Virossa tämä on perinteinen
jouluruoka, jota tarjoillaan punaisen marja-
hillon kera.
Hapankaalimuhennos (Mulgikapsad)
Virolainen hapankaalilisäruoka. Hapankaa-
limuhennosta sianlihan kanssa, keitettyjen
perunoiden kanssa tarjoiltuna.
Happamaton ohraleipä (Karask)
Yksi jälkiruoista on tämä kakkumainen
ohraleipä.
Perinteinen virolainen ruoka perustuu suuresti lihaan ja perunoihin, sekä kalaan
rannikko- ja järvialueilla, mutta siihen vaikuttavat nykyään monet erilaiset ruoat.
Nykyään on tarjolla laaja valikoima kansainvälisiä ruokia ja ruokalajeja, joista
monet tulevat lähimaista. Saksa, Skandinavia ja Venäjä ovat vaikuttaneet suuresti
virolaiseen ruokaan. Tyypillisimmät virolaiset ruoat ovat olleet ruisleipä, sianliha,
peruna ja maitotuotteet. Virolaiset ruokailutavat on perinteisesti yhdistetty vuode-
naikoihin. Ruokatarvikkeiden suhteen Viro kuuluu oluen, vodkan, ruisleivän ja sian-
lihan “vyöhykkeelle” Euroopassa.
8 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

9. VIROLAINEN RUOKA
Virolaiset jauhelihakotletit (Hakkliha
kotlet)
Jauhettu naudan- ja porsaanliha sekoiteta-
an kananmunan ja mausteiden kanssa.
Tästä tehdään pihvejä, jotka kieritetään
leivänmuruissa ja paistetaan. Lisäksi se
voidaan tarjoilla haudutetun punakaalin
kera.
Virolainen porsaanliha
Hapankaalia, porsaan ulkofileetä, omenaa,
sipulia, ohraa ja mausteita yhdistetään ja
haudutetaan noin 4 tuntia.
Hyytelöity vasikanliha
Vasikanolkaa, tuoreita sianrystysiä, sipulia
ja porkkanaa laitetaan kattilaan ja keitetään
kokonaisten pippurien ja laakerinlehtien
kera noin 3 tuntia. Sitten liha poistetaan ja
leikataan palasiksi. Liha asetetaan muottei-
hin. Keitetty liemi kaadetaan jokaiseen mu-
ottiin, ja sitten muotit laitetaan jääkaappiin,
kunnes liemi on hyytelöitynyt.
Kama
Tälle ei juurikaan löydy vastinetta. Kyseessä
on paksu jälkiruokajuoma, joka tehdään
piimästä (kefir) ja sekoitetaan jauhettujen
jyvien – rukiin, kaura-ohran ja hernejauho-
jen – kanssa.
Vanaema’s kook (Isoäidin kakku)
Tämä kakku koostuu taikinakerroksesta,
hillosta ja murenevasta kuorrutuksesta.
Alkoholiton olut (Kali)
Virolainen alkoholiton juoma eli Kali. Kali
on eräänlainen käymätön olut, ja sitä kut-
sutaan “Virolaiseksi Coca-Colaksi”. Se on
makeaa ja kevyesti kuplivaa.
Vahva juoma
Vana Tallinn on tummanruskea, voimak-
as likööri, joka maistuu hieman rommille.
Liköörin maku on vaniljainen, hieman
eksoottinen ja samettinen, ja se koostuu
luonnonaineksista, kuten sitrusöljyt, kaneli,
vanilja sekä rommi.
Vana Tallinnaa tulisi juoda sellaisenaan
ilman lisäkomponentteja, kahvikupin kera.
Usein Vana Tallinn tarjoillaan sellaisenaan
murskattujen jäiden kera. Likööri on myös
erinomainen komponentti cocktaileissa.
9 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

10. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
Kielet Virossa
Viron virallinen kieli on viro, joka on
uralilainen kieli ja sukua suomelle, mut-
ta ei venäjälle eikä latvialle, jotka ovat
puolestaan indoeurooppalaista alku-
perää.
Venäjä on maan ylivoimaisesti suurin
vähemmistökieli. On olemassa kau-
punkeja, joissa on suuri venäläinen
yhteisö, kuten myös kaupunkeja, joissa
viron kielen puhujat ovat vähemmistössä
(etenkin koillisosissa, esim. Narvassa).
Baltiansaksalaiset (Saksaksi: Deutsch-
Balten, tai Baltendeutsche) olivat et-
nisesti pääasiassa Saksan asukkaita
Itämeren itärannikolla, josta tänään mu-
odostuvat Viro ja Latvia. Nykyään saksan
kieli on kolmanneksi suosituin vieras kieli
virolaisten keskuudessa.
Vironruotsalaiset ovat ruotsinkielinen
vähemmistö Virossa, jotka perinteisesti
asuvat Viron länsi- ja pohjoisosan rannik-
koalueilla ja saarilla.
Lähes koko Viron ruotsinkielinen vähem-
mistö pakeni Ruotsiin toisen maailman-
sodan aikana, ja ainoastaan muutamien
yksilöiden jälkeläiset päättivät jäädä Vi-
roon ja ovat nyt maan pysyviä asukkaita.
Etiketti
Virolaiset ovat sosiaalisesti sisäänpäin
kääntyneitä ja he pitävät etäisyyttä
julkisissa ja yksityisissä tiloissa. Ihmiset
liikkuvat nopeasti, harvoin ottavat katse-
kontaktia, ja puhuvat hiljaisella äänellä
julkisesti.
Liiketoiminta
Liiketoimintatervehdykset ovat muodolli-
sia ja varautuneita, tervehdys on usein
jämäkkä kädenpuristus. Ihmisiä tulisi
puhutella heidän titteleillään, ja sinun
tulee odottaa pyyntöä käyttää heidän
etunimeään. Luottamus ja sanansa
pitäminen on tärkeää. Tapaamisia pide-
tään usein lounaalla. Päätökset tehdään
usein huipulla, joten ennen päätök-
sen tekoa saatetaan tarvita useampi
tapaaminen.
10 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

11. Käytöstavat
• Virolaiset ovat yleensä melko hiljaisia ja
varautuneita.
• Yleensä he puhuvat hiljaisella äänellä
eivätkä halua olla huomion keskipisteenä.
• Järkevää toimintaa, rauhallisuutta ja
äärimmäisten tunnetilojen välttämistä ar-
vostetaan.
• Aluksi virolaiset saattavat vaikuttaa etäis-
iltä. Kun suhde lämpenee, tämä muuttuu.
Tapaaminen ja tervehtiminen
• Tervehdykset saattavat vaikuttaa melko
muodollisilta ja varautuneilta.
• Miesten tulisi tervehtiä naista ensin ja
nuoremman tulee tervehtiä vanhempaa.
• Kun tapaat jonkun, muista nousta ylös,
katsoa suoraan silmiin ja tarjota jämäkkä
kädenpuristus.
• Yleisin tervehdys on “tere” (“hei”).
• Tittelit ovat tärkeitä. “Härra” on Herra,
“Prova” on Rouva ja “Preili” on Neiti. Kaik-
kia näitä seuraa sukunimi.
• Käytä etunimiä vain, jos sinua on pyydet-
ty niin tekemään.
Lahjanantoetiketti
• Lahjoja annetaan yleensä syntymäpäivinä
ja jouluna.
• Lahjojen ei tarvitse olla kalliita, sillä on
kyse enemmänkin ajatuksesta kuin rahallis-
esta arvosta.
• Jos sinut kutsutaan virolaiseen kotiin,
hyvä lahja on suklaarasia ja kukat.
• Kukkia tulisi antaa parittomana lukuna.
• Lahjat yleensä avataan heti.
Illallisetiketti
• Saavu ajoissa. Täsmällisyyttä odotetaan.
Soita, jos myöhästyt.
• Tarkista, käytetäänkö talossa kenkiä.
• Älä odota kotikierrosta – kodit ovat
yksityisiä.
• Pukeudu konservatiivisesti.
• Yritä tarjota apua emännälle valmistelu-
iden tai siivoamisen kanssa, kun ateria on
tarjoiltu. Tästä kieltäydytään, mutta tarjou-
tuminen on silti kohteliasta.
• Älä keskustele liiketoiminnasta.
• Vastaa kaikkeen tarjottuun vieraanvarai-
suuteen.
Pöytätavat
• Pöytätavat Virossa ovat melko muodolli-
sia.
• Pysyttele seisaallasi kunnes sinut kutsuta-
an istumaan.
• Pöytätavat ovat mannermaiset, eli
haarukkaa pidetään vasemmassa kädessä
ja veistä oikeassa kun syödään.
• Älä aloita ateriointia ennen kuin emäntä
aloittaa ja joku sanoo “head isu” (“hyvää
ruokahalua”).
• Vältä kyynärpäiden asettamista pöydälle.
• Kehu ateriaa emännälle.
• Yritä syödä kaikki loppuun.
ETIKETTI JA TAVAT
11 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

12. Virolaisilla on vahvat siteet Pohjoismaihin, jotka ovat peräisin tärkeistä kulttuurisista ja
uskonnollisista vaikutteista. Nämä ovat tulleet vuosisatojen saatossa Skandinavian ja
Saksan hallinnon ja asutuksen mukana. Virolaiset pitävät itseään ennemminkin pohjois-
maisina kuin baltianmaisina, etenkin sen läheisen etnisen ja lingvistisen suhteen vuoksi,
joka heillä on Suomeen.
VIROLAISET IHMISET
Virolaiset ovat osa suomalais-ugrilaista
etnistä ryhmää, mikä tekee heistä suoma-
laisten – ja hieman etäisemmin – unkari-
alaisten sukulaisia. Tämä ryhmä on ainut-
laatuisessa asemassa Euroopassa, sillä
näillä kielillä ei ole mitään yhteyttä niitä
ympäröiviin kieliin. Maata pidetään pohjo-
ismaisena eikä Baltianmaana, ja se on mu-
kana monissa talousyhteistyösopimuksissa
Pohjoismaiden kanssa.
Virolaisilla on vahva suhde paikallisiin per-
inteisiin, jotka liittyvät pääasiassa erilaisiin
murteisiin ja joita vahvistavat vaihtelevat
tavat ja pukeutuminen. Saarilla, kuten
Saaremaa, on omat perinteensä, ja ihmiset
puhuvat vahvoja murteita. Muita paikalli-
sia kulttuureja, jotka puhuvat eri murteilla,
ovat mulgid (eteläinen Viljandimaa), voru-
kad (Voru) ja setud (Setumaa, jota jakaa
Viron ja Venäjän välinen raja). Paikallisista
variaatioista huolimatta ihmiset tuntevat
jakavansa yhteisen kulttuurin. Maassa on
suuri yhteisö etnisiä Venäläisiä, joiden
yhteydet Viroon ovat alkaneet kehittyä vas-
ta viime aikoina.
Maa on erittäin korkeasti koulutettu, ja lu-
kutaitoaste on yksi korkeimmista maailmas-
sa. Koulujärjestelmä on huipputasoa kan-
sainvälisellä tasolla verrattuna. Lähes 200
maailman maasta Viro on toisena aikuisten
lukutaitoasteella, joka on 99,8 prosenttia.
12 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

13. Ilmainen julkinen liikenne
Tallinnan pormestari tarjosi ilmaisen julk-
isen liikenteen kaikille, jotka ovat rekisterö-
ityneet kaupungin asukkaaksi. Vaikka kau-
pungille kertyy aluksi kustannuksia julkisen
liikenteen järjestämisestä, tämä myös
tarkoittaa, että enemmän ihmisiä rekisterö-
ityy asukkaiksi. Tämä puolestaan merkitsee
enemmän verotuloja Tallinnan hallinnolle.
Lisäksi, koska ihmiset voivat liikkua ympäri
kaupunkia vapaasti ja halvalla hinnalla, pai-
kalliset kaupat saavat enemmän asiakkaita.
Ihmiset käyttävät julkista liikennettä enem-
män ja kaduilla on vähemmän autoja, mikä
hyödyttää myös ympäristöä.
Verkkoäänestys
Vaikka monet maat väittelevät yhä verk-
koäänestämisen ajatuksesta turvallisuussy-
istä, Virossa se aloitettiin vuonna 2005.
Viro on erittäin teknologiatietoinen maa,
ja suurimmassa osassa luokkahuoneista
ja kodeista on internet-yhteys. Virolaiset
päättivät automatisoida äänestyksen te-
hdäkseen siitä helpompaa. Viron valtio
määrää kaikille kansalaisille omat pin-luvut
ja kirjautumistunnukset valtion verkko-
palveluihin, joten suojattu infrastruktuuri
on jo paikallaan.
Tasavero
Viron valtio oli ensimmäinen Euroopassa,
joka otti käyttöön tasaverojärjestelmän.
Vaikka Viro on pieni esimerkki, tulokset
ovat olleet melko hyviä tähän mennessä.
Monet maat, jotka omaksuivat tasaveron
Viron jälkeen, eivät ole pärjänneet kovin
hyvin taloudellisessa kriisissä, ja ovat nyt
muuttaneet verojärjestelmänsä takaisin.
Viro puolestaan uskoo, että tasaverojärjest-
elmä on edelleen paras järjestelmä, ja
Viron talous on toipunut kriisistä.
Turvaheijastimet
Viro on huolissaan tieturvallisuudesta. Kos-
ka Virossa on pimeää suuren osan aikaa,
viranomaiset ovat huolissaan siitä, että
autot törmäävät jalankulkijoihin. Tämän
välttämiseksi turvaheijastimen pitäminen
on pakollista, jotta ajajat näkevät sinut.
Viron valtio odottaa, että jalankulkijat
käyttäytyvät vastuullisesti. Ellet käytä hei-
jastimia, voit saada sakot.
USKOMATTOMIA FAKTOJA
13 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

14. DOS JA DON’TS
Pöytätavat
Älä istuudu, ennen kuin sinua kehotetaan
istumaan.
Älä syö ennen kuin isäntä aloittaa aterio-
innin, tai kunnes joku sanoo “head isu” eli
“hyvää ruokahalua”.
Älä laita kyynärpäitä pöydälle.
Kehu isäntää ja tarjoilua.
Tervehdykset
Kättele jämäkästi kun tapaat jonkun. Säilytä
katsekontakti.
Älä istu kun tervehdit jotakuta. Nouse ylös!
Odota, että nainen ojentaa kätensä ensin.
Vierailuetiketti
Älä myöhästy! Jos luulet olevasi myöhässä,
soita ja selitä syy.
Ota kengät pois.
Älä pyydä saada nähdä taloa. Virossa koti
on yksityinen paikka.
Tarjoudu auttamaan isäntääsi/emäntääsi
valmisteluissa ja siivoamisessa.
Älä keskustele liiketoiminnasta. Tuo isän-
nälle lahja, kuten suklaata tai kukkia.
Liiketoimintatapaaminen
Käännätä toinen puoli käyntikortistasi virok-
si. Esittele käyntikortti siten, että vastaanot-
taja pystyy lukemaan sen.
Pidä mielessä, että virolaiset ovat liiketo-
iminnassa mieluiten ystävien kanssa. Liike-
lounaat ja -illalliset ovat pääasiassa sosiaal-
isia, jotta virolaiset kollegasi voivat tutustua
sinuun paremmin.
Muista, että liiketoiminta on muodollista
Virossa.
Ole kärsivällinen. Päätöksien teko voi kestää
muutaman kokouksen.
Lahjananto ja vastaanotto
Anna pariton määrä kukkia, älä parillista.
Avaa lahja kun saat sen.
Sosialisointi ja keskustelu
Älä korota ääntäsi. Virolaiset puhuvat
yleensä hiljaisella äänellä.
Älä anna kohteliaisuuksia, elleivät ne ole
aitoja. Virolaiset eivät jakele kohteliaisuuk-
sia helposti, joten jos jakelet niitä liikaa, se
saattaa vaikuttaa epäilyttävältä.
Älä viittaa Viroon “Itä-Eurooppana”. Viro-
laiset pitävät itseään pohjoismaisena.
Varo sanojasi Neuvostoliiton suhteen.
Älä vertaa virolaisuutta venäläisyyteen.
Virolaiset ovat ylpeitä perin-
nöstään, ja on onkin erittäin
tärkeää seurata heidän etiket-
tiään. Se auttaa sinua vieraili-
jana ja myös osoittaa
kunnioitusta.
14 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

15. YRITYSKULTTUURI
Tapaaminen ja tervehtiminen
Jämäkkä kädenpuristus, jota seuraa suora
katsekontakti, on normi. Tavallisin terve-
hdys on”terve” (hei). Ihmisinä virolaiset
saattavat vaikuttaa melko varautuneilta ja
etäisiltä, etenkin liiketoiminnassa. Tämä on
vain jatke sille, että he ovat maltillisia eivät-
kä näytä tunteita, joten älä tulkitse vähähy-
myisyyttä epäystävällisyydeksi.
Kulttuurina, joka edelleen kunnioittaa hi-
erarkiaa, on Virossa tärkeää osoittaa kun-
nioitusta korkeammassa asemassa olevia
kohtaan liiketoiminnassa. Tittelit ovat erit-
täin tärkeitä. Käytä “Härra” (Herra), “Prova”
(Rouva) tai “Preili” (Neiti), jonka jälkeen
seuraa sukunimi. Käyntikortit ovat oleellisia,
mutta niiden vaihtoon ei ole rituaaleja. On
aina hyvä käännättää toinen puoli käyn-
tikortista paikalliselle kielelle.
Kommunikaatio
Virolainen kommunikaatio on suoraa. Viro-
laiset sanovat, mitä tarkoittavat ja tarkoitta-
vat, mitä sanovat.
Heidän viestintätyylissään on kuitenkin
tiettyä diplomatiaa, mikä merkitsee, että
he lieventävät kommenttejaan, jos heistä
tuntuu, että se saattaa haitata suhdetta tai
aiheuttaa jollekulle häpeää. Hiljaisuus on
yleinen keino koota ajatuksia ennen vasta-
amista herkkäluontoisiin kysymyksiin.
Keskustelut suhteen alussa ovat käytännöl-
lisiä ja varautuneita. Virolaiset eivät ole tun-
teellisia puhujia, ja he saattavat pitää sellai-
sia päällekäyvinä. Tiettyä ammattilaisuuden
tasoa ja kunnioitusta tulisi aina osoittaa
kunnes suhde lämpiää, joten kohteliaisuus
on tärkeää liiketoiminnassa Virossa.
Kun olet Virossa liike-
toimintamatkalla, tulet
huomaamaan, että terve-
hdykset ovat muodollisia
ja melko varautuneita. On
olemassa tietty protokolla,
jota tulee noudattaa, kuten
se, että miehet aloittavat
tervehdykset naisten kanssa
ja nuoremmat vanhempien
kanssa.
15 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

16. YRITYSKULTTUURI
Tapaamiset ja neuvottelut:
Tapaamiset Virossa ovat muodollisia. On
tärkeää, että tiimin korkea-arvoisin jäsen
avaa tapaamiset lyhyellä puheella ja esitte-
lyillä.
Samoin toisen osapuolen tiimin korkea-ar-
voisimman jäsenen tulee pitää lyhyt puhe,
kiittäen isäntiään ja esitellen itsensä. Small-
talk on lyhyttä ja yksinkertaista, jos sitä
esiintyy lainkaan.
Ennen liiketapaamista Virossa on hyvä
lähettää työjärjestys. Jos mahdollista,
käännättäkää kaikki kirjalliset materiaalit.
Esitelmien tulisi olla sekoitus visuaalista ja
suullista tietoa, jota tuetaan sopivilla luvuil-
la. Virolaiset eivät arvosta mainostemppuja,
liioiteltuja vaatimuksia tai muuta temppui-
lua. Katsekontakti osanottajien välillä on
tärkeää.
Päätökset tehdään huipulla kaikessa liike-
toiminnassa, ja konkreettisten tulosten
saavuttamiseen menee enemmän kuin yksi
tapaaminen.
Avain menestykseen on hyvä ja pohdittu
ehdotus, joka tarjoaa pitkäaikaista hyötyä
ja rakentaa luottamusta. Päätöksen aikaan-
saamiseen tarvitaan yleensä useampi kuin
yksi kokous. Neuvotellessa virolaiset saatta-
vat olla suoria jopa tylyyteen asti, ja saatta-
vat vaikuttaa itsepäisiltä.
Sanansa pitäminen on aina tärkeää, samoin
kuin se, että teet niin kuin lupaat. Jos et to-
imi näin, menetät maineesi. Yritä parhaasi
mukaan mukautua virolaisia miellyttävään
tahdikkaaseen kielenkäyttöön hankalissa ti-
lanteissa, jotta et aiheuta yksilöille häpeää.
Älä koskaan menetä malttiasi tai korota
ääntäsi, sillä tämä haittaa asemaasi.
16 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

17. ELÄMÄNTAPA
Tyypillinen virolainen haluaa esiintyä ahkerana, luotettavana, älykkäänä, innovatiivisena ja
ystävällisenä. Vaikka kaikki nämä piirteet ovat totta, niitä usein pidetään piilotettuna aar-
teena. Virolaiset eivät halua olla tungettelevia eivätkä aggressiivisia, joten he (jopa palve-
luhenkilöstö) pysyttelee omissa oloissaan, ja odottaa sinun tekevän ensimmäisen siirron.
Tämän jälkeen he ovat rehellisiä ja kohteliaita.
Huumorintaju
Virolainen huumorintaju on kuivaa, sarkastista ja
usein poliittisesti epäkorrektia. Eurooppalaisista se
muistuttaa eniten englantilaisia – vitsit omalla
kustannuksella ovat suosittuja, vaikka on paljon
todennäköisempää, että saat vain hymyn etkä
naurua vastaukseksi.
Kuoro
Kun virolaisia pyydetään laulamaan
ääneen, he kieltäytyvät ujoina. Monet
virolaiset laulavat kuitenkin kuorossa,
ja Kansalliset laulu- ja tanssifestivaal-
it (kerran joka 5. vuosi) ovat yksi Viron
suurimmista kokoontumisista: kymmenet
tuhannet virolaiset kokoontuvat kuuntele-
maan yhteensä yli 20 000 ihmisen kuoroja
ja katsomaan tuhansia ihmisiä esittämässä
kansantansseja.
Teknologia
Tätä vastoin samaiset modernit virolaiset keksivät
Skypen, mobiilipysäköinnin, sähköisen äänestyksen ja
monia muita innovatiivisia teknologioita ja ratkaisuja. Monet
verkkopalvelut, kuten verkkopankki, sähköiset lääketieteelliset ja
dokumenttirekisterit; digitaaliset liput; täysin kattava langaton yhteys ja erinomainen mo-
biiliverkko koetaan monien virolaisten mukaan yhtä perustavanlaatuisina kuin ilma ja vesi.
Virolaisten antamat kohteliaisuudet ovat aitoja, kädenpuristukset ovat päteviä
ja kutsut lämpimiä. Ei ihme, että monien mukaan virolaisista saa mitä parhaita
ystäviä.
17 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

18. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA
Perinteet
Viro on yksi maailman vähiten uskonnollisia maita, mutta virolaiset arvostavat perinteitä.
Kristillisiä juhlapyhiä ja rituaaleja noudatetaan usein tai ne ovat sekoittuneet pakanallis-
ten rituaalien kanssa. Hyvä esimerkki tästä on Pyhäinpäivä 2.11. Tätä edeltävänä päivänä
monet ihmiset käyvät kirkoissa ja edesmenneiden perheenjäsenten
haudoilla, ja yöllä sytytetään kynttilät tuhansien virolaisten
kotien ikkunoihin tervehtimään vaeltavia sieluja.
Perinteiset käsityö- ja ruoanlaittotaidot kulkeu-
tuvat sukupolvelta toiselle: joka vuosi
heinäkuusta syyskuuhun virolaiset poimivat
marjoja ja metsäsieniä.
Kotona tehty hillo, säilötyt vihannekset
ja sienet ovat todellista herkkua! Su-
osikkiruokia ovat jauhelihasta tehty
kastike (“hakklihakaste”), kaalim-
uhennos, hyytelöity liha ja uunissa
paistetut perunat porsaanlihan
kanssa.
Myös siipikarja ja kala (savustettu
tai suolattu) ovat pidettyjä ruokala-
jeja. Kesäisin grillaaminen on tärkeä
osa perhekokoontumisia. Kokeilethan
virolaista olutta ja alkoholitonta “kalia”
(virolainen Coca-cola) ja vie kotiin sa-
vustettua kinkkua ja makkaroita (peuran,
hirven, villisian ja hevosen lihaa) ystävillesi!
Koulu
Lapset käyvät koulua 12 vuoden ajan, alkaen 7-vuoti-
aina, ja vaikka matematiikka, fysiikka ja tiede ovat iso osa
opetussuunnitelmaa, he oppivat ainakin 2 muuta kieltä. Yleisim-
min koulussa opetetaan venäjää ja englantia; ranska, saksa ja ruotsi ovat myös suosittuja
vaihtoehtoja. On tyypillistä, että nuoret virolaiset aloittavat uransa aikaisin, kun he ovat
vielä opiskelijoita – talous, laki ja lääketiede ovat arvostetuimpia opiskelualoja. Tartun
18 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

19. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA
yliopisto, joka tunnetaan lääketieteestä ja eri tieteenaloista, on Euroopan vanhimpia.
Korkeakoulutettujen ihmisten määrä Virossa on suhteessa yksi Euroopan korkeimmista.
Sauna
Suurimmassa osassa maaseututaloista (ja monista
yksityisistä taloista ja asunnoista kaupungeis-
sa) on sauna, ja lämmittely ennen järveen
hyppäämistä kesällä tai viilentävä lumes-
sa kieriskely talvella ovat tärkeitä
yhteishenki- ja puhdistautumis-
rituaaleja. Mutta jos aiot liittyä
seuraan, valmistaudu seuraavaan:
lämpö on korkea (80° Celsiusta
pidetään “lämpimänä”) ja alas-
tomuus on yleistä.
Taide
Teatteri, taide ja lukeminen
ovat myös tärkeä osa virolaista
kulttuuria: joka kaupungissa on
teatteri, ja saatat yllättyä viro-
laisesta kodista löytyvien kirjo-
jen määrästä. Virossa on myös
paljon taidegallerioita – kuuluisin
ja laajin näistä on KUMU modernin
taiteen museo.
Luonto ja urheilu
Virolaiset rakastavat luontoa ja tunte-
vat olevansa osa sitä: viikonloput vietetään
usein patikoiden, retkeillen tai kävellen metsissä
tai meren rannalla – molemmat ovat olleet tärkeässä
roolissa läpi historian, ja virolaiset ovat ylpeitä villistä, puhta-
asta luonnostaan, joka on rikas monipuolisine – ja jopa harvinaisine – kasvi- ja eläinla-
jeineen. Kalastus ja purjehtiminen ovat suosittuja harrastuksia, ja talvella murtomaahiihto
valloittaa virolaiset.
19 Maaprofiili VIROLearnmera Oy www.thelanguagemenu.com