This document was created for the Project Info4migrants. Project number: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

1. SUOMIMaaprofiili
Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615
Info4Migrants

2. ALUE337,030km2
VÄESTÖ
BKT asukasta kohden
1 & 2 -sentin kolikoita ei käytetä
Kielet: SUOMI, RUOTSI
VALUUTTA
$36,395
5,4milj

3. MAAN TAUSTATIETOA
Suomi oli Ruotsin maakunta ja sitten suuriruhtinaskunta
1100-luvulta 1800-luvulle, ja tämän jälkeen autonomin-
en suuriruhtinaskunta Venäjän alaisena vuoden 1809 jäl-
keen. Suomi saavutti täyden itsenäisyyden vuonna 1917.
Toisen maailmansodan aikana se kykeni menestyksekkäästi
puolustamaan vapauttaan ja vastustamaan Neuvostolii-
ton hyökkäyksiä, vaikka menettikin jonkin verran maa-alaa.
Seuraavan puolivuosisadan aikana suomalaiset kävivät läpi
huomattavan muodonmuutoksen maanviljely-/metsätaloud-
esta monipuoliseksi moderniksi teollisuustaloudeksi. Suoma-
laisten tulot ovat nyt henkilöä kohden länsimaiden korkeimp-
ien tulojen joukossa. Suomi on kuulunut Euroopan Unioniin
vuodesta 1995 lähtien, ja Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka
liittyi euro-järjestelmään sen alkaessa vuonna 1999. 2000-lu-
vulla Suomen modernin hyvinvointivaltion tunnuspiirteitä
ovat korkea koulutustaso, tasa-arvon edistäminen, sekä kan-
sallinen sosiaaliturvajärjestelmä – joka tällä hetkellä kohtaa
haasteita ikääntyvän väestön ja vientipohjaisen talouden
vaihteluiden johdosta.
Suomen vaakuna, kruunattu
leijona punaisella taustalla,
oikean etutassun paikalla pans-
saroitu käsi, joka heilauttaa
miekkaa, takatassut sapelin
päällä, luotiin alunperin vuo-
den 1580 tienoilla.
Kansallislippu
Finland
Helsinki
3 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

4. Sisu
Suomalaiset kuvaavat itseään sanalla “sisu”, jonka voi
karkeasti kääntää rohkeuden, voiman ja päättäväisyyden
yhdistelmäksi.
Tango
Suomalainen tango on erittäin suosittua halki Suomen.
Joka vuosi Suomessa kruunataan tangokuningas ja-kunin-
gatar, jotka hallitsevat maassa pidettäviä monia tangotap-
ahtumia.
SUOMI-FAKTAT
Suomi
Sana “Suomi” merkitsee suomaata. Maassa on yli 60,000 järveä,
mutta alle 8 prosenttia maasta on viljeltävää.
Ruoka
Suomalaisissa ruoissa käytetään usein kokojyvätuotteita
(ruis, ohra, kaura) ja marjoja (kuten mustikka, puolukka,
lakka, sekä tyrnimarja). Kala ja liha ovat myös tärkeässä
roolissa perinteisissä suomalaisissa ruoissa joissain osis-
sa maata, kun taas jossain muualla perinteiset ruoat
sisältävät erilaisia juureksia ja sieniä.
4 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

5. SUOMI-FAKTAT
Kansallinen luonne
Suomalaiset ovat tyypillisesti erittäin isänmaallisia,
heillä on vahva kansallisidentiteetti ja he arvostavat it-
senäisyyttään. Suomi, kuten myös Islanti, ovat pohjoismaa-
laisia eivätkä skandinaavisia.
Suomalaiset ovat vaatimattomia ja he vähättelevät omia
saavutuksiaan. Heistä nöyryys ja vaatimattomuus ovat
hyveitä. Suomalaiset uskovat, että joka tilanteessa on oikea
tapa toimia, ja odottavat hyvätapaista käytöstä.
Etnisyys ja uskonto
Suomalaiset 93 %, ruotsalaiset 5 %, saamelaiset, romanit,
tataarit alle 1 %
Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen
kirkkoon, kun taas pieni osa kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.
Evankelis-luterilainen kirkko hyväksyy naispappeuden.
Kieli
Suomen kaksi virallista kieltä ovat suomi ja ruotsi, ja näistä
suomea puhuu äidinkielenään 93% maan 5.4 miljoonasta
kansalaisesta. Suomi, toisin kuin skandinaaviset kielet, ei
ole germaaninen vaan omassa kategoriassaan. Teoreettis-
esti suomi on sukua unkarin kielelle, mutta kuulostaa viron
kieleltä.
Toista virallista kieltä eli ruotsia puhuu n. 5 % väestöstä,
joista suurin osa asuu lounaisosassa ja puhuu myös suo-
mea. Saamen kieli on Skandinaviassa vähemmistökieli, jota
puhuu noin 2000 ihmistä Suomen pohjoisosissa, mikä on
0,03 % Suomen väestöstä.
5 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

6. SUOMI-FAKTAT
Itsenäisyyspäivä
Joulukuun 6. päivä on itsenäisyyspäivä, jota seuraavat
juhlalliset seremoniat. Silloin muistellaan niitä, jotka
kaatuivat sodissa suojellakseen Suomen itsenäisyyttä,
joka saavutettiin vuonna 1917. Illalla Tasavallan pres-
identti pitää vastaanoton noin 2,000 vieraalle – mu-
kaan lukien Suomen diplomaattikunnalle. Tämän vas-
taanoton katsominen televisiosta on kehittynyt koko
kansan suosikkiajanvietteeksi.
Joulu
Joulu, ja etenkin jouluaatto, on perhejuhlan tapainen
Suomessa, ja se vietetään usein kotona sukulaisten kans-
sa. Perinteisiin sisältyy kynttilöiden sytyttäminen edes-
menneiden sukulaisten haudoilla. Suomalaiset toivottavat
toisilleen “Hyvää joulua”, mutta usein myös “Rauhallista
joulua”. Joulupäivä on yleensä hiljainen päivä, ja joulun
sosiaalinen elämä ei yleensä ala ennen Tapaninpäivää.
Aika
Suomalaiset ovat erittäin säntillisiä, ja jossain määrin ajan
vankeja. Kuten muuallakin maailmassa, niillä joilla on vaa-
tivimmat työt on myös tiukimmat päivittäiset aikataulut;
puuttuvat tapaamiset voivat aiheuttaa tuskaa. Sovittuja
tapaamisaikoja noudatetaan tarkkaan, jopa minuutilleen
jos mahdollista. Yli 15 minuutin myöhästymistä pidetään
epäkohteliaana, ja se vaatii lyhyen anteeksipyynnön tai
selityksen. Konsertit, teatteriesitykset ja muut julkiset tap-
ahtumat alkavat ajallaan ja viivästykset kotimaisessa raide-
ja bussiliikenteessä ovat harvinaisia.
6 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

7. SUOMI-FAKTAT
Liikenne
Ajovalot on pidettävä päällä koko ajan. Suomessa liiken-
nesakot perustuvat kahteen tekijään: rikkomukseen ja
kuljettajan tulotasoon. Kallein saatu nopeussakko an-
nettiin vuonna 2003, ja sen määrä oli 170 000 euroa 80
km/tunnissa ajamisesta 40 km/t-rajoituksen alueella.
Jääuinti
Jääuinti on suosittu talviurheilulaji Suomessa. Jääuin-
tia harrastetaan kun vesi on jäätynyt. Tällöin täytyy jää
rikkoa altaan muodostamiseksi. Talviuintikilpailut ovat
myös olemassa. Monet talviuinnin harrastajat uivat
perusuima-asuissa sen sijaan, että he uisivat märkäpu-
vuissa tai muissa lämpöasusteissa.
Kengät
Suomalaiseen kotiin astuttaessa kengät tulee ottaa pois.
7 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

8. Muoti
Marimekko on yksi Suomen muotitaloista. Heidän
kuuluisimpia kappaleitaan on Unikko, joka sisältää
suuria 70-luvun tyylisiä kukka- ja retrokuvioita.
Marimekko löytyy yli 20 maasta ympäri maailman, ja
sillä on yli 800 jälleenmyyjää.
Puhelimet
Suomessa ei ole yleisöpuhelimia! Suomessa on yli 5
miljoonaa matkapuhelinta, ja Suomen väkiluku on
5,4 miljoonaa.
Porot
Suomessa jokaisella, joka asuu poronhoitoalueel-
la ja on Euroopan Unionin kansalainen, on oikeus
omistaa poroja. Poronhoitoalueen kokonaislaajuus
Suomessa on n. 33 % maan pinnasta. Suomessa on
yli 200,000 poroa.
SUOMI-FAKTAT
8 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

9. SUOMI-FAKTAT
Karjalanpiirakka
Kaikista tunnetuimman ja yleisimmän reseptin mukaan
pasteijat on tehty ohuesta ruiskuoresta ja riisitäyt-
teestä. Karjalanpiirakan päälle levitetään usein voin ja
kananmunan sekoitusta ennen syömistä.
Leipäjuusto
Suomalainen leipäjuusto on tuorejuustoa, jota per-
inteisesti tehdään lehmän ternimaidosta, eli juuri
vasikoineesta lehmästä saadusta rikkaasta maidosta.
Kaupallisesti saatavilla olevat versiot tehdään tyyp-
illisesti tavallisesta maidosta, ja tämän vuoksi niistä
puuttuu jonkin verran väriä ja makua. Juusto tulee alun
perin Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Suomesta ja Kain-
uusta. Se syödään lämpimänä, ja usein jälkiruokana
lakkahillon kanssa.
Kahvi
Suomalaiset ovat suurimpien kahvinjuojien joukossa
maailmassa. Suomalaiset kuluttavat vuosittain kes-
kimäärin 12 kiloa kahvia per henkilö, mikä on yli kaksi
kertaa enemmän kuin muualla Euroopassa. Suomal-
aiset eivät ainoastaan juo enemmän kahvia kuin muut
kansat, mutta he myös valmistavat sen eri tavoin.
Suomessa kahvi paahdetaan vaaleammaksi kuin Etelä-
tai Keski-Euroopassa. Suomalainen kahvi tunnetaan
maailman vaaleapaahtoisimpana. Keskivertosuomalain-
en juo 4-5 kuppia kahvia päivässä.
9 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

10. 1.tammmikuuta
Uudenvuodenpäivä,
Nyårsdagen
Perinteisesti presidentti
pitää keskipäivällä puheen
Suomen kansalaisille.
6. tammikuuta
Loppiainen, Trettondedagen
Loppiaisena juhlistetaan
Raamatun kolmen tietäjän
vierailua Jeesus-lapsen
luona.
Vaihtuva perjantai keväällä
Pitkäperjantai,
Långfredagen
Pitkäperjantaita
vietetään Jeesuksen
ristiinnaulitsemisen
muistoksi.
Vaihtuva sunnuntai keväällä
Pääsiäispäivä, Påskdagen
Jeesuksen ylösnousemusta
juhlistetaan pääsiäispäivänä.
Vaihtuva maanantai
keväällä
2. pääsiäispäivä,
Andra påskdagen
2. pääsiäispäivä seuraa
pääsiäispäivää.
1. toukokuuta
Vappu, Valborgsmässoafton
Vappu on monipuolinen
juhla: silloin juhlistetaan
kevättä, nuoruutta ja
työntekoa.
Vaihtuva torstai keväällä
Helatorstai,
Kristi himmelfärds dag
Helatorstai on kristillinen
juhlapyhä, jolloin
ylösnoussut Jeesus nousi
taivaaseen.
Perjantai 19. -25. kesäkuuta
Juhannusaatto,
Midsommarafton
Kesäpäivänseisauksen aika.
Illalla poltetaan perinteisesti
juhannuskokkoja.
Lauantai 20.-26. kesäkuuta
Juhannuspäivä,
Midsommardagen
Maaseudulla on paljon
juhannustapahtumia.
Lauantai 31. lokakuuta –
6. marraskuuta
Pyhäinpäivä,
Alla helgons dag
Pyhäinpäivänä muistetaan
pyhimyksiä ja edesmenneitä
rakkaita.
6. joulukuuta
Itsenäisyyspäivä,
Självständighetsdagen
Suomen itsenäisyys
julistettiin 6. joulukuuta
vuonna 1917.
24.-26. joulukuuta
Joulu, Jul
Joulu on perhejuhla, jota
vietetään perheen ja
rakkaimpien parissa.
SUOMEN JUHLAPÄIVÄT
10 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

11. Hiljaisuus
Suomalaiset arvostavat sanoja paljon, mikä viittaa taipumukseen sanoa vähän ja vältellä
“turhaa” smalltalkia. Suomalaiset ovat parempia kuuntelemaan kuin puhumaan.
Suomalaiset harvoin ryhtyvät juttusille tuntemattomien kanssa, paitsi jos jokin voimakas
impulssi tämän aiheuttaa. Suomalaiset ovat erityisen hiljaisia metrossa, bussissa sekä raitio-
vaunussa. Hisseissä he kärsivät samasta kiusallisesta hiljaisuudesta kuin muuallakin maa-
ilmassa. Karttaa lukevalla vierailijalla ei kuitenkaan ole ongelmia saada neuvoja kadunkul-
massa tai missä tahansa julkisessa paikassa, sillä suomalaisten vieraanvaraisuus voittaa
heidän luonnollisen varautuneisuutensa.
Itsensä esittely
Kun suomalaiset esittelevät itsensä, he sanovat etunimensä ja sen jälkeen sukunimensä.
Naiset, jotka käyttävät sekä tyttönimeään että miehensä sukunimeä sanovat ne tässä järj-
estyksessä. Vaikka suomalaiset ovat tietoisia ja ylpeitä virallisista titteleistään, he harvoin
mainitsevat nämä esitellessään itseään. Sen sijaan he odottavat, että heitä puhutellaan
virallisilla titteleillään ammatillisessa yhteydessä.
Juomaraha
Juomaraha ei ole koskaan sopinut suomalaiseen elämäntapaan. Tämä saattaa johtua
myös uskonnollisista perinteistä, jotka korostavat säästäväisyyttä; nykyään selkeä syy olla
jättämättä juomarahaa on se, että hintaan kuuluu kaikki palvelu ja kohteliaisuus, eli ajatuk-
sena on, että “palvelu kuuluu hintaan”. Kukaan ei kuitenkaan pahastu, jos annat juomara-
haa, ja harvat pahastuvat, jos et anna.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
11 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

12. Ruokailu ja viihde
Sauna on arvostettu suomalainen perinne.
Liiketoimintakeskusteluja voidaan käydä
saunassa, samoin liikelounasta voi edeltää
tai seurata sauna.
Kaikki suomalaiset menevät saunaan
alasti. Sinun ei tarvitse mennä saunaan
alasti, mutta pidetään hieman outona,
jos et mene. Voit myös kietoa pyyhkeen
ympärillesi tai pitää uimapukua.
Suomalaiset pyrkivät olemaan täsmällisiä
sosiaalisissa tilanteissa.
Keskustelu voi jatkua jopa pari tuntia illal-
lisen jälkeen. Älä koskaan lähde ennen kuin
kahvi/jälkiruoka/likööri on nautittu.
Ravintolassa laskua ei laiteta puoliksi. Jos
sinä kutsut, sinä maksat.
Liiketoiminnasta voi lounaalla keskustella
milloin vain, mutta siitä ei keskustella illal-
lisen aikana, vasta kahvin jälkeen.
Lahjat
Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, on tapa-
na viedä emännälle pieni lahja.
Anna: kukkia (pariton luku on paras; valko-
iset ja keltaiset kukat ovat vain hautajaisiin;
tulppaanit ovat suosittuja), viiniä, suklaata.
Älä anna: ruukkukasveja.
Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoimint-
atapaamisissa, mutta pieni lahja saattaa
olla paikallaan onnistuneen tapaamisen
jälkeen.
Anna: kirjoja, konjakkia, paikallisia/kansal-
lisia lahjoja, nauhoituksia, taidetta, lasia,
alkoholia (Suomessa erittäin kallista).
Hyödyllisiä vinkkejä
Älä osoita tunteita julkisesti.
Älä kysy henkilökohtaisia kysymyksiä,
liittyen esimerkiksi henkilön uskontoon,
työhön tai poliittiseen puolueeseen.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
Maaprofiili SUOMI12 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

13. Uskollisuus, luotettavuus, omatoimisuus ja itsenäisyys ovat arvostettu-
ja ominaisuuksia. Suomalaiset ovat ylpeitä perinnöstään ja nykyisestä
yhteiskunnastaan (he ovat rauhan konferenssien ja kansainvälisten rau-
hanaloitteiden johtajia). He nauttivat luonnosta ja ylpeinä suojelevat
ympäristöään, joka onkin maailman puhtaimpia. Suomalaiset arvostavat
yksityisyyttään ja toivovat myös muiden kunnioittavan sitä.
SUOMALAISET IHMISET
Itsenäisiä ja luotettavia
Tapaaminen ja tervehtiminen
Kättele jokaista läsnäolijaa – miehiä, naisia,
lapsia – sekä liiketoiminta- että sosiaalisessa
tapaamisessa. Kättele myös lähtiessä.
Kehonkieli
Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Kun-
nioita heidän ujouttaan ja yksityisyydenha-
luaan. Jos aloitat keskustelun suomalaisten
kanssa bussissa, ravintolassa tai muissa
julkisissa paikoissa, he saattavat pitää sitä
outona.
• Älä halaa, suutele tai kosketa suomalais-
ta, ellet tunne häntä erityisen hyvin.
• Katso silmiin puhuessasi jollekulle.
Yrityskulttuuri
Suomalaiset ottavat täsmällisyyden vaka-
vasti liiketoimintatapaamisissa, ja odottavat
sitä sinultakin;
• Soita, jos myöhästyt yli viisi minuuttia.
• Toimitusjohtaja tekee päätökset.
• Suomalaiset eivät harrasta small-talkia,
he menevät suoraan asiaan.
• Liiketoiminta Suomessa vaatii aikaa ja
kärsivällisyyttä.
• Kahden tai kolmen minuutin hiljaisuudet
ovat yleisiä. Älä keskeytä tätä hiljaisuut-
ta.
13 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

14. YHTEISKUNTA
Vuonna 1906 Suomi ensimmäisenä maa-
na myönsi täyden äänioikeuden (oikeud-
en äänestää ja asettua ehdolle) kaikille
täysikäisille kansalaisille, myös naisille.
Suomalaiset naiset hyötyivät tästä ensim-
mäisinä Euroopassa, ja 1980-luvulle men-
nessä naiset muodostivat noin yhden kol-
masosan eduskunnasta, ja toimivat myös
useissa ministerin viroissa.
1980-luvulla noin 75 % täysikäisistä naisista
työskenteli kodin ulkopuolella; he muodosti-
vat noin 48 % työvoimasta.
Suomalaiset naiset olivat yhtä korkeasti
koulutettuja kuin miehet, ja joissain tapauk-
sissa yliopistotasolla opiskelevien naisten
lukumäärä oli jossain määrin miesten lu-
kumäärää korkeampi.
Laajentuvan hyvinvointijärjestelmän lisäk-
si, joka on toisen maailmansodan jälkeen
tarjonnut huomattavaa tukea lastensaannin
ja-kasvatuksen suhteen, naisten hyväksi
on myös tehty huomattavia lainsäädännön
muutoksia, jotka ovat tuoneet heitä lähem-
mäs tasa-arvoa miesten kanssa.
Tasa-arvolaki, joka tuli voimaan vuonna
1987, takasi täyden tasa-arvon naisille.
Suomi tuli toiseksi Global Gender Gap
-raportissa vuonna 2012.
Suomi on erittäin tuottoisa tieteellisessä tut-
kimuksessa. Vuonna 2005 Suomessa tehtiin
henkeä kohden neljänneksi eniten tieteel-
lisiä julkaisuja OECD-maiden joukossa.
UNICEFin mukaan Suomi on
maailmassa neljäntenä lasten
hyvinvoinnissa (Alankomaat,
Ruotsi ja Tanska ovat sen
edellä).
14 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

15. Tavoitteena on, että miehillä ja naisilla olisi
samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdolli-
suudet kaikilla elämänaloilla. On laajalti tun-
nettua, että yhteiskunta voi edetä positiivis-
empaan ja demokraattisempaan suuntaan
kun sekä miesten että naisten tietojen,
taitojen, kokemuksen ja arvojen annetaan
vaikuttaa ja rikastuttaa kehitystä.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
(609/86), joka on ollut voimassa vuodesta
1987 alkaen, pyrkii toteuttamaan kolmea
päätavoitetta:
• Sukupuoleen keskittyvän syrjinnän
estäminen
• Naisten ja miesten välisen tasa-arvon
toteuttaminen
• Naisten aseman parantaminen eten
kin työelämässä
Laki asettaa velvollisuuden tasa-arvon ed-
istämiseen tarkoituksenmukaisesti ja syste-
maattisesi koskien kaikkia viranomaiselimiä,
työnantajia sekä koulutusta, opetusta ja
tutkimusta. Vuonna 1992 syrjintä raskauden
ja perheenhuollon velvollisuuksien perust-
eella kiellettiin.
Vuodesta 1995 lähtien työnantajat, joilla
on yli 30 pysyvää työntekijää, on velvoitettu
sisällyttämään tasa-arvon edistämisen to-
imenpiteitä vuosittaisissa henkilökunta- ja
koulutusohjelmissa tai työsuojeluohjelmissa.
Vuoden 1995 muutokseen liittyy kiintiö-
järjestelmä; virallisissa komiteoissa ja neuvo-
stoissa kummankaan sukupuolen edustajia
ei tulisi olla suhteessa alle 40 %.
Kielto syrjinnästä työpaikalla koskee palk-
kausta, palkkoja, muita työolosuhteita,
kuten seksuaalista häirintää, ohjausta ja
työsuhteen päättymistä.
Tasa-arvovaltuutettu tarkkailee Tasa-ar-
volain noudattamista ja etenkin syrjimiskiel-
lon noudattamista sekä syrjivää työ- ja kou-
lutusmainontaa.
Tasa-arvolaki ei koske:
• Uskonnollisten ryhmien uskonnollisia
käytäntöjä, tai
• Perheiden sisäisiä asioita tai ihmisten
yksityiselämää
Vuonna 2004 valmisteltiin uutta lakia Nais-
tenja miesten välisestä tasa-arvosta. Uusi
laki perustuu vanhaan lainsäädäntöön, jota
täydentävät EU-lainsäädäntö ja direktiivit.
SUKUPUOLTEN VÄLINEN
TASA-ARVO
Tasa-arvo naisten ja miesten välillä
on olennainen osa suomalaisen
hyvinvointijärjestelmän mallia.
15 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

16. DO’S JA DON’ТS
DO
Opettele muutama sana suomea, vaikka
se onkin vaikeaa. Suomalaisten itsetuntoa
kohottaa, kun ulkomaalainen puhuu heidän
kieltään.
DO
Pyydä anteeksi, vaikka olisitkin vain
muutaman minuutin myöhässä. Pidempi
myöhästyminen yleensä vaatii lyhyen se-
lityksen. 15 minuutin myöhästyminen on
yleensä “hyväksytyn” myöhästymisen ja
huomattavan myöhästymisen raja. Jotkut
saattavat lähteä tapaamispaikalta 15 minu-
utin jälkeen. Lähetä tekstiviesti, vaikka olisit
vain muutaman minuutin myöhässä. Vain
muutaman minuutinkin myöhästymistä
liiketoimintatapaamisista pidetään hyvien
tapojen vastaisena.
DON’T
Älä valita tai kritisoi. Ei ole koskaan sinun
intressiesi mukaista olla kriittinen tai kan-
taaottava, sillä kaikenlainen negatiivisuus
loukkaa suomalaisia kollegoitasi.
DON’T
Älä tee tyhjiä lupauksia. Jos sanot suoma-
laiselle, että “Mennään lounaalle”, he
todella uskovat, että aiot järjestää lounas-
tapaamisen ja odottavat sinulta yhteydenot-
toa.
DON’T
Älä tule vierailulle soittamatta ensin. Ovia ei
välttämättä avata ilman ennakkoilmoitusta,
etenkin viikonloppuisin.
DON’T
Älä loukkaannu, jos suomalaiset yhteistyö-
kumppanisi vaikuttavat suorasukaisilta.
Tämä on tyypillistä suomalaisessa kom-
munikaatiossa, sillä suomalainen sanoo
mieluummin totuuden suoraan ja on ylpeä
mutkailemattomasta asenteestaan.
DON’T
Älä kerskaile. Suomalaiset ovat vaatimat-
tomia ja vähättelevät saavutuksiaan, ja
harvoin tekevät mistään suuren numeron.
Suomessa pääset pitkälle nöyryydellä ja
hienotunteisuudella, sillä he pitävät vaati-
mattomuutta suurimpana hyveenä.
Voit laskea leikkiä itsestäsi ja omas-
ta maastasi, mutta älä tee pilkkaa
muista. Suomalaiset arvostavat
kuivaa huumoria ja omalla kustan-
nuksella pilailua. He pitävät ironi-
asta, ja heidän huumorintajunsa on
melko hienovarainen.
16 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

17. DO’S JA DON’TS
DO
Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina
pieni lahja emännälle. Anna: kukkia (pariton
luku on paras; valkoiset ja keltaiset kukat
ovat vain hautajaisiin; tulppaanit ovat suos-
ittuja), viiniä, suklaata. Älä anna: ruukkuk-
asveja.
DO
Suomessa on normaalia juoda suuria määriä
alkoholia, joten pyri pitämään “avoin mieli”
tämän suhteen.
DO
Odota suomalaisilta suorasukaista kommu-
nikaatiota. Kollegasi todennäköisesti kerto-
vat sinulle, mitä he ajattelevat, eivätkä mitä
haluat kuulla.
DO
Odota vuoroasi. Vuoropuhelu on sääntö
– kuuntele siis puhujaa, odota heidän lo-
pettavan puheensa ja vastaa sitten. Kes-
keyttämistä pidetään epäkohteliaana.
DON’T
Ota kengät pois sisällä, jos sinut kutsutaan
jonkun kotiin.
DO
Pidä fyysistä etäisyyttä suomalaisiin. Arvosta
heidän ujouttaan ja yksityisyydenhaluaan.
DON’T
Tutustu suomalaisiin. He ovat hyviä keskus-
telijoita kunhan he ovat tutustuneet sinu-
un ja rentoutuvat seurassasi. Suomalaiset
seuraavat uutisia, sekä kotimaisia että ulko-
maisia, ja heillä on voimakkaita mielipiteitä
tapahtumista. Heidän asenteensa ei ole
“hällä väliä”.
Älä hämmenny, jos näet ihmisten
kävelevän sauvojen kanssa, vaikka
maassa ei olekaan lunta. Tätä kut-
sutaan sauvakävelyksi, ja se on erit-
täin suosittu aktiviteetti
kaikissa ikäluokissa.
17 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

18. Suomessa on 5,4 miljoonaa ihmistä ja 3,3 miljoo-
naa saunaa, joita on kodeissa, toimistoissa, tehtais-
sa, urheilukeskuksissa, hotelleissa, laivoissa ja jopa
maanalaisissa kaivoksissa.
Saunatyypit Suomessa:
• Savusauna, 80-160C: Tunnetaan alkuperäisenä
saunana, joka löytyy pääasiassa maaseutualueilta.
Huone täytetään savulla, ja puuta poltetaan suures-
sa uunissa. Kun sauna on tarpeeksi kuuma, tulen
annetaan sammua ja savu tuuletetaan pois katossa
olevasta aukosta.
• Puusauna, 70-130C: Yleisin saunatyyppi maas-
eudulla. Kivet asetetaan metallikiukaalle, jota läm-
mitetään hyvin kuivuneilla koivunhaloilla – koivua
suositaan sen hyvän tuoksun ja pitkän palamisen
ansiosta.
• Sähkösauna, 80-105C: Yleisin saunatyyppi, sillä
se on turvallisin ja helpoin lämmittää kodeissa.
Sähkökiuas aktivoidaan nappia painamalla. Jois-
sakin kerrostalokortteleissa on kellarisaunat, joita
voidaan varata yksityiseen käyttöön.
Uimapukuja ei tarvita. Miehet ja naiset saunovat
erikseen, elleivät he kuulu samaan perheeseen.
SUOMALAINEN SAUNA
Ainoa suomalainen lain-
asana, jota käytetään
jokapäiväisessä englan-
nin kielessä, on “sauna”.
“Alun perin Suomesta lähtöisin oleva virkistävä
kylpy, jossa kylpijä istuu kuumassa höyryssä,
ja jota usein seuraa kylmä pulahdus veteen tai
kevyt lyöminen vihdalla eli koivun oksilla.”
Collins Dictionary
18 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

19. LIIKETOIMINTA SUOMESSA
Tittelit
On tärkeää, että kutsut
henkilöä sukunimellä. Jos se
ei ole sinulla tiedossa, myös
pelkkä neiti, herra ja rouva
riittää. On epäkohteliasta
kutsua suomalaista heidän
etunimellään – odota, että
he itse siirtyvät käyttämään
sitä.
Yhteydenotto
Kun suomalaiset halua-
vat kutsua sinua, he usein
pyytävät sinua vain tu-
lemaan luokseen. Fyysinen
kontakti ei ole yleistä, joten
yritä välttää tarpeetonta
kontaktia.
Lingo
Pääasiallinen liiketoimintak-
ieli Suomessa on englanti ja/
tai saksa.
Small talk
Suomalaiset ovat erittäin
varautuneita, eivätkä he
puhu vain koska heitä huvit-
taa. Jos puhut huviksesi, saat
epäileviä katseita.
Kättely
Suomessa on tapana kätellä
kun tapaat jonkun ensim-
mäistä kertaa.
Tyyli
Älä ylipukeudu tapaamiseen,
sillä suomalaiset pitävät tätä
ylimielisyyden merkkinä. Kun
ristit käsivarret, saatat myös
vaikuttaa ylimieliseltä.
Täsmällisyys
Täsmällisyys on erittäin
tärkeää sekä liiketoiminnas-
sa että sosiaalisissa tap-
ahtumissa.
Ymmärrämme, että
uuden henkilön, joka
hoitaa liiketoimint-
aa Suomessa, on
tärkeä tietää miten
tehdä sitä tehok-
kaasti. Tämän vuoksi
olemme keränneet
tähän muutaman
asian, jotka sinun tu-
lisi tietää tavatessasi
suomalaisen ensim-
mäistä kertaa.
19 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

20. EPÄTAVALLISIA KILPAILUJA
Ilmakitaran
maailmanmestaruus
Vuodesta 1996 lähtien ilmakitaran maa-
ilmanmestaruuskisat (Air Guitar World
Championships) on pidetty osana Oulun
musiikkivideofestivaaleja Oulussa, Suomes-
sa. Kilpailun ajatus oli alun perin tarkoitettu
vitsiksi, pelkkänä sivuviihteenä musiik-
kivideofestivaaleilla, mutta siitä on sen
jälkeen tullut huomattava nähtävyys.
Eukonkantokisat
Tapahtumaa on järjestetty Sonkajärvellä
vuodesta 1992 lähtien. Maailmanlaajuisesti
tunnetusta tapahtumasta kiinnostuneiden
pariskuntien määrä on kasvanut vakaasti –
karsintakisoja, joissa testataan fyysistä kun-
toa ja huumorintajua, järjestetään monissa
maissa ympäri maailman.
Sääskentapon maailmanme-
staruuskisat
Yritä tappaa niin monta sääskeä kuin ehdit
5 minuutissa.
Kännykänheiton maailman-
mestaruus
Suomi on kännykänvalmistaja Nokian koti-
maa, ja tämä tapahtuma pidetään vuosit-
tain elokuussa Savonlinnassa.
Suojalkapallon maailmanme-
staruus
Suojalkapallon maailmanmestaruus vaatii
erittäin hyvää fyysistä kuntoa ja koordinaa-
tiota. Tapahtuma pidetään Hyrynsalmella
Pohjois-Suomessa.
Lypsytuolin heittokilpailut
Lypsytuolin heittokilpailuja pidetään maatil-
oilla alkukesästä.
Muurahaisepesäkilpailu
Kilpailussa istutaan ilman housuja muura-
haispesään ja katsotaan, kuka kestää kaui-
mmin.
20 Maaprofiili SUOMILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

21. Veronica Gelfgren
Yulia Bazyukina
Marja-Liisa Helenius
Tutkimus
Tutkimus, ulkoasu
Käännös
www.thelanguagemenu.com
Learnmera Oy