Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheile mediainfo 22.1.2016

1. 22.1.2016 1
Mitä uutta lapsiperheiden
ruokasuosituksissa
Heli Kuusipalo, erkoistutkija
Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa

2. • Uusi suositus korostaa ruokakasvatusta, ruokailoa,
säännöllistä syömistä ja hyvinvointioppimista. Siinä
keskitytään napakasti olennaisiin asioihin ja
lisätietoa on linkkien takana.
• Mukana suosituksessa on suositeltava ruoka ennen
raskautta, raskauden ja imetyksen, vauvaiässä ja
lapsuudessa aina varhaiseen aikuisuuteen. Lisäksi
esitellään monikulttuurinen ja vegaanin lautasmalli
ja joitakin erityistilanteita.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 2
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva:
Ravitsemuspolitiikan näkökulma/lasten
ravitsemuksen suurimmat haasteet 1/2

3. Sirpa Sarlio-Lähteenkorva:
Ravitsemuspolitiikan näkökulma/lasten
ravitsemuksen suurimmat haasteet 2/2
• Lapsiperheiden ravitsemusta voi parantaa syömällä
energiantarvetta vastaava määrä monipuolista
ruokaa. Tämä tarkoittaa monien kohdalla kasvisten,
marjojen, hedelmien, täysjyväviljan ja kalan määrän
lisäämistä. Rasvan laatu, niukka lisätyn sokerin ja
suolan käyttö ovat keskeisiä hyvän ruokavalion
laadun mittareita.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 3

4. Arja Lyytikäinen: Syödään yhdessä –
ruokasuositukset lapsiperheille - Keskeiset
suositukset
• Vanhemmat luovat suotuisan ympäristön pienen lapsen syömään
oppimiselle ja antavat tuen ja mallin aikuistuvalle nuorelle hyvästä arjesta
• Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo tukevat lapsen
syömisen suotuisaa, tervettä kehitystä
• Yhdessä syöminen edistää koko perheen hyvinvointia
• Säännöllinen ateriarytmi on terveyttä edistävän syömisen perusta. Koko
perhe syö samaa, monipuolisesti ja vaihtelevasti koottua ruokaa imeväisiän
maisteluannoksista lähtien:
– Joka aterialle kasviksia, marjoja ja hedelmiä sesongin mukaan ja eri
muodoissaan.
– Syödään täysjyväleipää sekä -viljalisäkkeitä ja perunaa aterioilla
– Valitaan rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.
– Suositaan aterioilla kalaa, siipikarjan lihaa ja kasvisproteiinin lähteitä
(pavut, herneet, linssit ja leivillä kasvispäällysteet). Punaista lihaa,
makkaraa ja lihavalmisteita ei syödä päivittäin.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 4

5. Arja Lyytikäinen: Syödään yhdessä –
ruokasuositukset lapsiperheille - Keskeiset
suositukset
– Huolehditaan pehmeiden rasvojen riittävästä saannista: Valitaan
kasvimargariineja ja lisätään öljyn, pähkinöiden, siementen ja
manteleiden käyttöä.
– Juodaan janoon vettä.
– Käytetään sokeria säästeliäästi ja vain ripaus jodioitua suolaa.
• Ravitsemuksellisesti täysipainoiset ateriat rakentuvat monin eri tavoin -
tukea aterioiden koostamiseen saa lautasmalleista
– lapsen ja aikuisen lautasmallit, monikulttuurinen ja vegaanin lautasmalli
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 5

6. Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden
ruokien aloittaminen 1/2
• Varhaisella ravitsemuksella, ml. raskausaika ja
lapsuus, on pysyviä vaikutuksia koko elämänkaaren
ajalle. Imetystä tulee tukea elämän ensi hetkistä;
synnytyssairaalassa tulisi antaa
äidinmaidonkorviketta vain lääketieteellisin
perustein.
• Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin
jo ennen 4 kk ikää.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 6

7. Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden
ruokien aloittaminen 2/2
• Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen
altistuminen kiinteille ruuille maisteluannoksina 4-6
kk iässä on tärkeää.
• Lapsi omaksuu ruokatottumukset muilta
perheenjäseniltä. Kun koko perhe syö
monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on
helppo tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun.
•
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 7

8. Harri Niinikoski: Rasvan merkitys lapsen
terveydelle 1/2
• Lapsiperheiden ruokasuositusten yhtenä tavoitteena
on sydänterveyden ylläpitäminen ja painonhallinta
lapsuudesta alkaen.
• Rasvan käytössä pääpaino on rasvan laadun
parantamisessa, ei niinkään sen määrän
vähentämisessä.
• Maidon rasvasta suurin osa on tyydyttynyttä rasvaa.
Näin ollen näkyvän rasvan lähteiksi suositellaankin
kasviöljyjä ja –margariineja, sillä ne sisältävät
runsaasti pehmeää rasvaa eli tyydyttymättömiä
rasvahappoja.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 8

9. Harri Niinikoski: Rasvan merkitys
lapsen terveydelle 2/2
• Näkyvän rasvan määrä ruokavaliossa on leikki-
iässä noin1,5–2 rkl kasviöljyä tai 4–6 tl
kasvimargariinia päivässä. Leipärasvana
suositellaan vähintään 60% rasvaa sisältäviä
kasvimargariineja.
• Maitotuotteista suositellaan leikki-iästä, toiselta
ikävuodelta alkaen, vähärasvaisia maitovalmisteita,
joissa rasvan määrä on enintään 1%. Puolisen litraa
päivässä on sopiva nestemäisten maitovalmisteiden
määrä läpi lapsuus- ja nuoruusiän.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 9

10. Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen:
Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet
osana ruokasuositusta 1/2
• Monipuolinen, vaihteleva ja kohtuullinen ruokavalio
on paras keino välttyä elintarvikkeiden mahdollisesti
sisältämien haitallisten aineiden vaikutuksilta =
Valitaan monipuolisesti ruokia eri ruokaryhmistä. On
myös tae riittävälle välttämättömien ravintoaineiden
saannille.
• Elintarvikkeiden oikealla käsittelyllä (hyvä keittiö- ja
käsittelyhygienia, kylmäketju, oikeat valmistus- ja
säilytyslämpötilat) vähennetään mikrobiologisten
vaarojen todennäköisyyttä.
•
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 10

11. Kirsi-Helena Kanninen ja Elina Leinonen:
Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet
osana ruokasuositusta 2/2
• Kun lisäksi noudatetaan tietyille elintarvikkeille
annettuja turvallisen käytön ohjeita (Syödään
yhdessä –ruokasuosituksen liitetaulukko 1), niin
ravitsemusturvallisuuden perusta vakaalla pohjalla
ja kunnossa.
22.1.2016 Heli Kuusipalo: Mitä uutta lapsiperheiden ruokasuosituksissa 11