Kehittämiskoordinaattori Janne Takala, A-klinikkasäätiö "Varjoista valoon - Riippuvuus yksilön ja läheisten näkökulmasta" 5.5.2022

1. A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
Pärjäämisen eetos vai
palveluiden tuki?
Janne Takala
A-klinikkasäätiö / Lasinen lapsuus; Helsingin yliopisto
”Varjoista valoon – Riippuvuus yksilön ja läheisten
näkökulmasta”-webinaari 5.5.2022

2. A-klinikkasäätiö 2
1. Palvelut lapsuudenkodin aikuisten
alkoholinkäytöstä kärsineiden tukena
- Miksi niin moni on yhä aikuisena hyvin kuormittunut
lapsuudenkodin päihteidenkäytöstä yhteiskunnallisista
turvaverkoista ja palveluista huolimatta?
- Mitä aikuiset kertovat suojaavien tekijöiden merkityksestä
pärjäävyytensä/resilienssinsä kehittymiselle
- Mitkä asiat pärjäämistä ovat edesauttaneet?

3. A-klinikkasäätiö 3
2. Sovellettuja käsitteittä
• Resilienssi, perheresilienssi
• Suojaavat tekijät: institutionaaliset ja informaaliset
-> Tässä keskittyminen palveluihin, eli institutionaalisiin
suojaaviin tekijöihin
• Sosiaalinen luottamus (nousi analyysissa: pääsevätkö
ihmiset ”hyvän kehälle” jossa yleinen luottavaisuus, hvv
palveluiden käyttö ja hyvinvointi toisiaan vahvistavana)

4. A-klinikkasäätiö 4
3. Aineisto ja menetelmä
• Nettikeskustelut neljässä A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -työn sekä
SOS-Lapsikylän Ylitse -projektin ohjatussa nettivertaisryhmässä.
• Tarkastelussa 6 aktiivisinta LL ja 6 aktiivisinta Sos-L ryhmäläistä.
• 26-45 -vuotiaita. Miehiä ainoastaan 2.
• Osallistujat some-markkinoinnin avulla (ei esim hoitokontakteista
löytyneitä)
• Teemoja nettkikeskusteluissa mm. Identiteetti ja minäkuva, sosiaaliset
verkostot, ylisukupolvisuus, häpeä, avun hakeminen, tunteet, tulevaisuus
ja vapaa keskustelu.
• sisällön erittely ja teoriaohjaava sisällönanalyysi: tulkittiin mainintoja
saadusta tuesta ja subjektiiviseen pärjäämisen kokemukseen
vaikuttaneista asioista.

5. A-klinikkasäätiö 5
4. Merkityksellisiä kielteisiä kokemuksia (-)
• Suojaavien tekijöiden toteutumista kasvuiässä haastavat
kotiympäristön negatiivinen ilmapiiri, (usein julkilausuttu)
tarve salailla
• Häpeä ja vaikeneminen myös turvallisten aikuisten parissa
• Aikaisimmat maininnat kodin päihteidenkäytön vaikutuksista
keskustelemisesta vasta opiskelijaterveydenhuollosta
• Aikuisuudessa peruspalvelutasolla ei huomioida lapsuuden
vaikutuksia hyvinvointiin.
• Esteitä tuensaamiselle myös: työntekijän osaamattomuus tai
haluttomuus palveluohjauksessa, henkilökemia ja
kohtaamistaidot

6. A-klinikkasäätiö 6
5. Merkityksellisiä myönteisiä kokemuksia (+)
• Kokemus aidosta kuulemisesta: useammassa tapauksessa
toteutunut yllättävän ammattilaisen kohdalla
• Asiakkaan puolelle sijoittuminen ja pitkäkestoisuus
• Yleisen luottavaisuuden syntyminen (usein vasta omien
luotettavien aikuisuuden siteiden myötä) alku myös tuen
hakemiselle palveluista
• Itsenäisen työstäminen lapsuudesta aikuisuuteen:
henkilökohtaiset oivallukset ja päätökset. Näillä ajatuksilla
omasta pärjäämisestä voi olla iso merkitys pärjäämiselle
ulkoisessa mielessä, mutta haitallisia seurauksia kyvylle
ottaa vastaan ulkopuolista apua ja tukea

7. A-klinikkasäätiö 7
6.Merkityksellistä tutkimukselle?
• Resilienssi “muutosjoustavuutena” silloinkin, kun kyse on pakosta
löytää ratkaisuja. On ongelmallista, mikäli yksinäinen työskentely
mielletään yksiselitteisesti resilienssin ilmentymäksi.
• Pärjääminen hyvin pärjäämisenä? Jatkotutkimusta, mitkä tekijät
vaikuttavat siten, että henkilö kokee elämän helpottuneen,
sosiaalisen luottamuksen lisääntyneen ja identeettinsä kehittyneen
myönteisemmäksi.
• Miten tavoittaa tutkimukseen hyvät tarinat: ihmiset, jotka ovat jo
käsitelleet riittävästi menneisyyttään ja ovat tyytyväisiä elämäänsä?
• Tarkempi tutkimus perheen vaikutuksista palvelukokemuksiin: miten
ongelmien välttely, häpeä ja puhumattomuus vaikuttavat
perheenjäsenten kykyyn saada tukea palveluista. Perheen vaikutus
yksilön sosiaalisen luottamukseen?
(yksin)
pärjääminen vs.
perheresilienssi ja
(sosiaalinen)
luottamus?

8. A-klinikkasäätiö 8
7. Merkityksellistä ammattilaisille ja
päätöksentekoon
• Lasten peruspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa,
kodin ongelmien vaikutuksiin liittyvää edukaatiota
• Palvelujen lisäksi täytyisi pystyä vaikuttamaan ihmisiin niiden
rohkeampina käyttäjinä.
• Sosiaalinen luottamuspääoma ja siten kyky ottaa tukea
vastaan myös toisissa yhteyksissä kasvaa, jos kokemus
toimijuudesta ja myönteisestä vuorovaikutuksesta.
Esimerkiksi koulussa psykososiaalinen kasvatusote
• Ongelmien kasaantumisen estäminen (ACE-tutkimus).
Pystymmekö tuottamaan tietoa sen tueksi, että tuen tarve
voitaisiin tunnistaa kullakin osa-alueella ajoissa?

9. A-klinikkasäätiö 9
Artikkelin ”Palvelut lapsuudenkodin aikuisten
alkoholinkäytöstä kärsineiden tukena”
lähdekirjallisuus
• Henry, Carolyn S, Amanda Sheffield Morris & Amanda W Harris (2015) Family Resilience: Moving into the Third Wave. Family Relations 64:1, 22-43.
• Itäpuisto, Maritta (2005) Kokemuksia alkoholiongelmaistenvanhempien kanssa eletystä lapsuudesta. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 124. Kuopio,
2005.
• Kajanoja, Jouko (2009): Sosiaalinen pääoma: yhteisöllisyyden paluuta vai henkistä väkivaltaa. Yhteiskuntapolitiikka 74, 72-79.
• Kozinets, Robert V. (1998) On Netnography: Initial Reflections on Consumer Research Investigations of Cyberculture. Advances in Consumer Research 25, 366-371.
• Kozinets, Robert V. (2015) Netnography: Redefined. London: Sage.
• Masten, Ann S & Amy R. Monn (2015) Child and Family Resilience: A Call for Integrated Science, Practice and Professional Training. Family Relations 64:1, 5-21
• Mäkelä, Jukka (2019): Luottamuksen rakentuminen. Teoksessa Hietanen-Peltola, Marke, Marie Rautava, Kristiina Laitinen, Eva Autio (toim.): Kohtaaminen keskiössä –
Lapsi- ja nuorilähtöisyys opiskeluhuollon palveluissa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 14-24.
• Orford, Jim & Richard Velleman (1999) Risk and Resilience. Adults Who Were the Children of Problem Drinkers. Harwood Academic.
• Petrelius Päivi & Pia Eriksson (toim.) (2018) Uudistuva lastensuojelu. — kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Pirskanen, Henna, Kati Kataja, Kristiina Kuussaari, Marja Holmila (2018) Nuorten näkemyksiä avusta ja tuesta palvelujärjestelmässä, kun vanhemmalla on
päihdeongelma. Teoksessa Gissler, Mika, Marjatta Kekkonen & Päivi Känkänen (toim.) Nuoret palveluiden pauloissa: Nuorten elinolot -vuosikirja 2018. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 104-112.
• Simonen, Jenni, Henna Pirskanen, Kati Kataja, Marja Holmila & Christoffer Tigerstedt ym. (2016) Kun vanhempi juo liikaa – nuorten kokemukset ja voimavarat
Vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö nuorten kokemana. Teoksessa Holmila, Marja, Kirsimaria Raitasalo & Christoffer Tigerstedt (toim( Sukupolvien sillat ja
kasvamisen karikot. Vanhemmat, lapset ja alkoholi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 64-82.
• Ungar, Michael (2016) Varied Patterns of Family Resilience in Challenging Contexts. Journal of Marital & Family Therapy. 42:1 1, 19-31.
• Velleman, Richard & Templeton, Lorna (2016): Impact of parents´ substance misuse on children:an update. BJPsych Advances 22, 108-117.
• Velleman, Richard & Lorna Templeton (2007): Understanding and modifying the impact of parental: substance misuse on children. Advances in Psychiatric Treatment 13,
79─89.