Pakolaisten maahantulo ja kotoutuminen, sekä mielenterveysongelmien varhainen tuki ja tunnistaminen.

1. KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN
NÄKEMYKSIÄ PAKOLAISTEN
MIELENTERVEYDESTÄ
Leila Savolainen
Pakolaisterveydenhoitaja
Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus

3. Kuopion ulkomaalaiset kansalaisuuksittain
Foreigners by citizenship, the biggest groups
50
54
56
59
62
67
99
103
105
180
231
606
0 200 400 600 800
Intia
Turkki
Nigeria
Britannia
Espanja
Saksa
Kiina
Thaimaa
Irak
Myanmar
Viro
Venäjä
2014
2013
Lähde: Tilastokeskus
n. 2500
ulkomaalaista
2,3 % väestöstä
95 eri kansalaisuutta
SUURIMMAT KANSALAISUUSRYHMÄT Vertailukaupunkien tilanne
• Pääkaupunkiseudulla,
Tampereella ja Turussa
suurimpana ryhmänä ovat
virolaiset.
• Venäläiset ovat yleensä
toiseksi suurimpana
ryhmänä.
• 5 suurimpana ryhmänä
vaihtelevat mm.
• somalit, irakilaiset,
kiinalaiset, turkkilaiset,
intialaiset,
thaimaalaiset ja
ruotsalaiset
3

4. • eniten alueilla, joilla
väestömäärät ovat muutenkin
suurimmat. Asuminen ei
muuten ole keskittynyt
millekään alueella. Vuoden
2014 lopussa ulkomaalaisia
asui lähes kaikilla
suunnittelualueilla.
• ikärakenne on kuopiolaisten
keskimääräistä nuorempi.
Nuorempaa ikärakennetta
selittää työikäisten eli 25-64-
vuotiaiden suurempi osuus
väestöstä, sekä
vanhusväestön pieni määrä.
ULKOMAAN KANSALAISET
alueittain ja ikäryhmittäin
Ulkomaalaisten määrät alueilla, joilla eniten
Suunnittelualue 0-6 7-12 13-18 19-24 25-64 65+ YHT.
Litmanen 26 36 20 25 179 7 293
Neulamäki 27 3 5 56 178 0 268
Puijonlaakso-Taivaanpankko 20 8 6 32 182 7 255
Keskusta 13 10 5 19 141 6 194
Saarijärvi-Rahusenkangas 15 23 7 8 85 8 146
Särkiniemi-Särkilahti 10 13 8 16 93 3 143
Pirtti 16 10 9 8 71 8 122
Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 14 12 10 3 63 8 110
Itkonn.-Männistö-
Linnanpelto 0 4 5 7 72 1 89
Jynkkä 5 2 5 3 53 14 82
Kelloniemi-Likolahti 8 5 4 6 42 1 66
Nilsiä 0 4 4 3 48 5 64
Haapaniemi 3 2 4 7 37 2 55
Lähde: Kuopion kuntarekisterit
4

5. MAAHANMUUTTOTYÖ KUOPIOSSA
• Pakolaisyksikkö Kuopion sosiaali- ja
terveyskeskuksessa -> 2 sosiaalityöntekijää, 2
perhetyöntekijää, 2 ohjaajaa, toimistosihteeri,
terveydenhoitaja -> ELY
• Tulkit, pakolaiskoordinaattori
• Setlementti Puijola; VOK Tarinaharju,
Kompassi
• Suomen kielen kurssit; SAKKY, Kansalaisopisto
• Poliisi , maistraatti, seurakunnat, Martat, …

6. MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA
• Mikä muuttuu uuteen kotimaahan saavuttaessa?
• Lähes kaikki tuttu katoaa
• Kieli, sää, ympäristö, ruoka, liikenne, oikeudet ja
velvollisuudet, uusi koti, keittiö, vaatetus
• Lastensuojelulaki, vaimon kurittaminen, naiset
velvoitetaan kielikursseille ja ammatilliseen
koulutukseen, Suomen laki on ylinnä
• Uudet nykyaikaiset sairaalat <-> kotisynnytykset

7. • Afgaaninaisen tarina
• Mohammedin tarina
• Omarin tarina

8. PAKOLAISEN KOTOUMISPROSESSI
• Saapumisvaihe uudessa maassa on ratkaiseva
kotoutumisprosessissa -> miten pakolainen
otetaan vastaan?
• Vanha identiteetti ei enää päde, hän on
konkreettisesti monessa asiassa avuton ja usein
kieletön
• Onko mahdollista surra kaikkea menetettyä ja
käydä läpi pelkojansa?
• Leimautuminen työntekijöihin / viha kotimaata
kohtaan -> puretaan viha auttajaansa kohtaan

9. MAAHANTULOTARKASTUKSEN
MERKITYS
• Pakolaistyö on perustyötä julkisella sektorilla
• Maahantulotarkastuksessa on tärkeää käyttää luotettavaa, virallista,
oikean kielistä tulkkia
• Haastatteluun on oltava joustavasti aikaa
• Turvallinen ilmapiiri, moni-ilmeinen tilanne (haastattelu,
laboratoriokokeet, röntgen)
• Jokainen perheenjäsen tulee kuulluksi; yleensä vanhemmat
erikseen ja lapset vanhemman / vanhempiensa kanssa
• Haastattelijan on tärkeää kuunnella, katsella, aistia ilmapiiriä, olla
valppaana, muistaa mahdolliset taustatiedot, pitää huolta, jos
mahdollista, että haastateltava lähtee hyvillä mielin tilanteesta pois
• Jos ilmenee dg- tai traumataustaa, kerrotaan haastateltavalle
mahdollisuudet saada apua mielenterveyspuolelta -> asiaan
voidaan palata myöhemminkin, kun potilas on siihen valmis

10. KIINTIÖPAKOLAISTEN PERUSTIEDOT
• Äidinkieli / muu kielitaito
• Osaako lukea ja kirjoittaa
• Uskonto
• Ikä , aikakäsitys ?
• Ammatti / työhistoria
• Mukana olevat lähisukulaiset, ystävät / missä muut omaiset ovat
• Milloin ja miksi on paennut, millaisen reitin on kulkenut, mistä on
muuttanut Suomeen
• Onko ollut pidätettynä / vankilassa
• Onko kohdannut väkivaltaa, onko kidutettu, raiskattu
• LAPSET; ovatko olleet sodan keskellä, onko pelkoja
• Terveyshistoria , onko käytössä lääkkeitä tai luontaistuotteita
• Ruokavalio
• Unettomuus, painajaisunet

11. LÖYDÖKSIÄ TERVEYSTARKASTUKSISSA
• Päänsärkyä, vatsavaivoja, ruokahaluttomuutta, yökastelua,
hiustenlähtöä, erilaisia kiputiloja
• Sotavammoja
• Kidutuskeinoja; leukaperiin ampuminen lähietäisyydeltä, päähän
kohdistetut iskut, riiputukset, polttaminen, ”sähköhoito”,
sukellusvene, falangajalat, huumaavat aineet, henkinen väkivalta
(mm. valeteloitukset, uhkaillaan perheenjäsenten raiskauksilla /
tappamisella), ”vesiterapia”, lyöminen, potkiminen, seksuaalinen
väkivalta, nöyryyttäminen, koppi-istunto, ei tyydytetä ihmisen
perustarpeita (nukkuminen / ravinto /),…
• Suurin osa kidutetuista on miehiä, naiset ja lapset joutuneet lähinnä
seksuaalisen väkivallan kohteeksi
• ->unettomuutta, painajaisunia, masentuneisuutta, itsetuhoisuutta,
ahdistuneisuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, persoonan muutoksia
• Lapset eivät välttämättä ymmärrä, mitä heille on tehty

12. • Ulosteen loiset
• Tartuntataudit *tuberkuloosi *muut tartuntataudit
• Anemia
• D-vitamiinin puute
• Silmäsairaudet
• Lapsilla kehitysviiveitä, poikkeamia (olosuhteet,
vanhemmat sukulaisia)
• Syöpäsairaudet -> kemiallisten aseiden vaikutus?
• Reippaat allergiaoireet Suomessa
• Ympärileikkaukset pojilla / tytöillä (läh. Somalialaiset,
sudanilaiset ja etiopialaiset) -> tulehduksia, virtsavaivoja,
kuukautisongelmia, raskaudet ja synnytykset ongelmallisia
• HUOM!!! Leikkaamattomat tytöt

13. TULKIN KÄYTTÖ
TERVEYDENHUOLLOSSA
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (He
185/91 3 &:n 3 mom)
Potilaan äidinkieli , hänen yksilölliset tarpeensa
ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan
otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan
huomioon. Taustana mm. se, että hyvän
hoitosuhteen luominen edellyttää myös potilaan
äidinkielen huomioon ottamista

14. • Kieli on kotoutumisen avain
• Usein potilaalla on tarve esittää kielitaitoisempaa, kuin
mitä he ovatkaan -> katukieli
• Kohtaavatko potilaan ja työntekijän englannin kielet?
• Älä käytä lapsia, sukulaisia tai ystäviä tulkkina
• VIRALLINEN TULKKI on potilaan ja henkilökunnan
OIKEUSTURVA
• Tulkki paikalla / puhelintulkkaus
• Kiinnitä huomiota kieleen, mitä puhut potilaalle ->
ymmärtääkö tulkki puhettasi?
• Ajankäyttö tulkin kanssa työskennellessä
• Mies- / naistulkki

15. • Se jolla on kieli, on myös valta perheessä
• Äidinkieli on tunne- ja ajattelukieli
• Tutkimusten mukaan n. 5-7 vuoden kuluessa
maahan saapumisesta lapsi on omaksunut
uuden kielen ajattelukieleksi ja oppinut kielen
käsitteellisyyden -> millä kielellä näkee unet?
• Kun ohjaat potilasta, ota huomioon, osaako
hän lukea / kirjoittaa -> käsitteistö, oman
anatomian tunteminen

17. PAKOLAISTEN MIELENTERVEYS
• Pakolaisuus on aina kriisi
• Psykiatriset ongelmat ovat usein tabu ja häpeä -> tässä
erityisesti tarvitaan tukiverkostoa
• Miten pakolainen ymmärtää mielenterveysongelmat ja
–työn?
• Kiintiöpakolaisten valintamatkalla haastattelussa
saattaa nousta esiin sairausdg, kidutus- ja erityisen
traumaattinen tausta -> kuntiin tulevissa papereissa
tästä maininta -> maahantulotarkastuksella tärkeä
merkitys
• Turvapaikanhakijat VOKissa / kunnissa
• Paperittomat

18. • RISKIRYHMÄT * lapset / erityisesti sodan
keskellä eläneet, kaiken nähneet, lapsisotilaat,
väkivallan ja raiskauksien kohteena olleet
• *aikuiset, joilla osa perheestä joutunut
erilleen, sotatraumaattiset, kidutetut ja
raiskatut, perheväkivallan kohteena olevat
• *seksuaalinen poikkeavuus
• MIKÄ ON KULTTUURIA, MIKÄ SAIRAUTTA?

19. MONIAMMATILLISUUS /
TIEDONKULKU
• Mielenterveysongelmaisilla tuen tarve etenkin
hoidon alussa on suuri -> potilaan saattaminen
hoidon piiriin -> turvallisuuden tunne lisääntyy,
häpeä vähenee, reitti tutuksi
• Monella pelko siitä, että tieto hoidosta kantautuu
yhteisölle ja sukulaisille jopa kotimaahan saakka -
> vrt. terve / hullu
• Hoitokokoukset tarvittaessa pakolaisyksikön
kanssa
• Lasten hoitoon pääsy? -> vanhempien häpeä /
valveutuneisuus

20. • Aikuisilta on hyvä kysyä lupa kielikurssilaisten
oppilashuoltoryhmään, jos opiskeluissa
myöhemmin tulee ongelmia
• Myös lapsilla ilmenee usein traumaperäisiä
stressihäiriöitä, esim. äänten aiheuttamia ->
tuetaan vanhempia puhumaan näistä
päiväkodissa ja koulussa

21. CASE-KUOPIO, KIDUTETTUJEN
MIESTEN LIIKUNTARYHMÄ
• Fysioterapeutit KPK:lta ja Kuopion
terveyskeskukselta + tulkki
• 6 miestä, joilla hoitosuhde KPKeen, yhtä
lukuunottamatta kaikki suomen kielen
kurssilla
• Terapiasuhde jo pidempään, pientä
edistymistä tapahtunut
• 10 tapaamiskertaa, ei traumojen käsittelyä
• 3. ryhmä menossa

22. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
• Uusien pakolaisia vastaanottavien kuntien löytäminen
• Kuntien, vastaanottokeskusten ja
mielenterveystyöntekijöiden resurssit ja valmiudet
pakolaistyössä
• Kolmannen sektorin rooli ; vrt. viranomaisvastuu
• Riittävä määrä virallisia, päteviä tulkkeja
• Tulevaisuuden turvapaikanhakijoiden uudet aallot
• Myönteisten päätöksen saaneiden
turvapaikanhakijoiden siirtyminen kuntiin ELY-
keskusten kautta / omaehtoisesti -> TIEDONSIIRTO?
• Paperittomat

23. KESKEISIÄ ASIOITA
MAAHANMUUTTOTYÖSSÄ
• Huumori
• Yhteinen kieli
• Moniammatillinen yhteistyö
• Uteliaisuus omaa ja vieraita kulttuureja
kohtaan
• Ole oma itsesi
• Opi hyväksymään omat ennakkoasenteesi –
pohdi niitä