Riitta Hakoma: Laadukas verkostotyö hyvän mielen vahvistajana. Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019. Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

1. Laadukas verkostotyö hyvän mielen vahvistajana
RAI – seminaari
3.4.2019
Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja

2. Verkostojohtaminen
Materiaali pohjautuu Timo Järvensivun; Järvensivun, Nykäsen ja Rajalan sekä
verkostoasiantuntija Tiina Vormiston verkostojohtamisen materiaaleihin
Verkosto = kahden tai useamman autonomisen toimijan pitkäaikaisiin,
luottamukseen pohjautuviin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä
Abstraktimpi määritelmä Järvensivun mukaan on se, että verkosto koostuu
solmukohdista, joiden välillä on yhdyssiteitä.
Hyvä verkostoituminen mahdollistaa samanaikaisesti
-> perinteistä palvelukehitystä avoimemman ja laajemman innovatiivisuuden
-> innovaatioiden nopeamman leviämisen
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 2

3. Verkoston kehittäminen alkaa keskinäisen luottamuksen
rakentamisesta
 yhteinen visio, yhteinen strategia
 tutustumiseen varattava aikaa
 ensimmäisellä tapaamisella ei ole syytä kiirehtiä kohti alkuperäisen
haasteen ratkaisemista
 korostuu kuunteleminen, ei-tietämisen asenne ja kunnioittava
kohtaaminen
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 3

4.  Verkostojohtamisen kolme ydinkäsitettä ovat:
-> tunteminen
-> luottamus
-> sitoutuminen
 Pyrittävä luomaan ilmapiiri, joka mahdollistaa yhteisen tahtotilan
syntymisen
 Tarvitaan tahtoa oppia uutta, hiljentyä kuuntelemaan ja tarvitaan hyviä
verkostotyön koulutuksia
=> Mitä parannettavaa palveluissamme tai prosesseissamme on?
=> Mitä kehitettävää verkostomme kyvyssä tuottaa palveluita ja sujuvia
prosesseja on?
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 4

5. Hierarkkinen päätöksenteko
 Hyvää -> nopeaa ja selkeää päätöksentekoa
 Haasteellista -> luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen
-> päätös voi olla selkeä, mutta siihen ei välttämättä ole ollut yhteistä tahtotilaa
Verkostomainen päätöksenteko
 Hyvää -> luottamus ja sitoutuminen olemassa, päätös nousee yhteisestä
ymmärryksestä
 Haasteellista -> vie aikaa ja miten ne, jotka eivät ehkä ole olleet mukana verkostoissa
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019, RAI-seminaari 5

6. Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa
kontekstissa
 Tehdään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti pystytään tekemään
yhdessä
 Vaikeimmista kohdista keskustellaan erikseen, pyrkien kohti päätöksentekoa
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 6

7. U-teoria (Scharmer 2007)
Haasteet Ratkaisut
I taso: rutiini
II taso: avoin mieli
III taso: avoin sydän
IV taso: avoin tahtotila
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja eritysihuolotpiirin johtaja
8.4.2019 RAI-seminaari 7

8. Verkostojohtaminen =
 Verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista
 Perustuu verkoston luottamuspääoman rakentamiseen (tunteminen,
luottamus, sitoutuminen)
 Välineinä dialogisuus, aito kuuntelu, avoimuus yhteisen tahtotilan
muodostumiselle sekä jatkuva oppiminen
Kytkeytyminen arkeen -> asiakas ja työntekijä mukana (osallisuus)
Työpaikan toimintakulttuuri
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 8

9. Harkintavalta
 Harkintavalta on sidoksissa lainsäädännön määrittämään toimivaltaan, joka
mahdollistaa viranomaispäätösten tekemisen ja harkinnan käyttämisen
(Tuori&Kotkas 2016)
 Kyseessä moniulotteinen ilmiö: sosiaalityössä käytettävää harkintavaltaa
tarkastellessa harkinnassa painottuvat ammatillisuuden tai organisaation
määrittävät tekijät (Sirviö, Romakkaniemi, Lindh&Laitinen 2015). Toisaalta
harkintavalta voidaan nähdä asiantuntijan vapautena toimia työssään
(Evans 2010)
 Harkinnan tavoitteena tulee kuitenkin aina olla asiakkaan yksilöllisen
tilanteen tarkastelu ja päätöksenteko sen lähtökohdista käsin.
 Sipilän mukaan (2011) professionaalinen harkintavalta perustuu
sosiaalityöntekijän ammatilliseen asiantuntijuuteen.
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen j erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 9

10.  Asiantuntijuus taas voidaan yksinkertaisimmillaan määritellä osaamiseksi
ja ammattitaidoksi (Pohjola 2007)
 Sosiaalihuoltoon liittyen Rajavaaran ( 2014) mukaan harkinnan ja
harkintavallan käytössä voidaan erottaa kaksi ulottuvuutta, jotka ovat
ajattelua ja toimintaa:
-> Harkinta on ajattelua, joka johtaa päättelyn mukaiseen toimintaan.
-> Harkintavalta mahdollistaa sosiaalityöntekijöille merkittävän aseman
käytännössä etuuksien ja portinvartijoina.
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja
8.4.2019 RAI-seminaari 10

11.  Uhkina harkintavallan käyttöön voidaan nähdä organisaation asettamat
tavoitteet, jotka voivat olla ristiriidassa odotuksiin nähden (mm. resurssit)
 Eettinen harkinta on merkityksellinen osa harkintaa. Tällöin harkinta
perustuu sosiaalityön eettisiin periaatteisiin.
 Hallinto-oikeuden yleiset periaatteet ohjaavat myös harkintavallan
käyttöä (yhdenvertaisuus-, objektiviteetti-, suhteellisuus-,
tarkoitussidonnaisuus ja luottamuksensuoja-periaatteet)
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopirrin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 11

12. Miten harkintavaltaan liittyvää osaamista
voidaan vahvistaa ja lisätä?
 Rajavaaran mukaan on valittava, halutaanko harkintaan liittyvä työn
osuus tehdä näkyväksi? On muistettava, että harkintavaltaan liittyy aina
yhtenä puolena tilintekovelvollisuus.
 Harkinnan argumentaatiota tulisi kehittää (päätökset, niihin liittynyt
harkinta ja perustelut)
 Tietoperustainen ja rakenteellinen harkinta olisi oltava tasapainossa
 Hyvä koulutus ja noudatettavat kelpoisuusehdot
 Asiakkaan ottaminen mukaan prosessiin
 Työntekijöiden kannustaminen hyvään harkintaan
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI, Riitta Hakoma
Perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja 8.4.2019 RAI-seminaari 12

13. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 8.4.2019 13
Kiitos !