Piia Astila: Kulttuurihyvinvoinnin ABC luottamushenkilöille 2021, tietopaketti kulttuurihyvinvoinnista.

1. Kulttuurihyvinvoinnin
ABC
luottamushenkilöille
Tietopaketti kulttuurihyvinvoinnista
Piia Astila, TtM, terveydenhoitaja YAMK
kulttuurihyvinvointi-opiskelija

2. Kulttuurihyvinvoinnin merkitys lähtee ihmisestä itsestään, hänen
kokemuksestaan taiteen ja kulttuurin
terveyttä ja hyvinvointia edistävästä voimasta.
Jotta voi kokea itse tai tuottaa kulttuurihyvinvoinnin kokemuksen toisille,
pitää itse voida hyvin.
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vaikutus parantaa ihmisen
kulttuurihyvinvointia. Saavutettavuus heijastuu kulttuurihyvinvointiin.
Taiteen ja kulttuurin merkitys on tutkitusti fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava asia.
Näin on:

3. Sisältö:
Mitä kulttuurihyvinvointi on?
Kulttuurihyvinvointisuunnitelma
Osallisuus
Taiteen ja kulttuurin merkitys
Sosiaalinen osallisuus
Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta
Kulttuuritalous
TEAviisari
Yhteisöllisyys

4. Kulttuurihyvinvointi
sanallistettuna by Piia
Kulttuurihyvinvointia on juuri se pieni juttu, mikä ilahdutti sinua tänään. Oliko se kenties
auringonsäde, mikä leikitteli aamupalapöydässä, kun nautit aamupuuroannostasi. Tai kenties sait
itsesi hyvälle tuulelle, kun kohtasit rappukäytävässä naapurin rouvan tai herran ja kävitte kuulumiset
läpi. Makoisa luku- tai konserttielämys viime viikonlopulta saa ehkäpä vieläkin päivän tuntumaan
kevyemmältä.
Kulttuurihyvinvointi voi olla ja on kaikkea tätä.
Kulttuurihyvinvointi on ihmisenä kohtaamista tai omien vahvuuksien löytämistä esimerkiksi
harrastusten kautta. Yhtenä johtoajatuksenani minulla on, että jokaisena päivä opin jotakin uutta.
Kulttuurihyvinvointi on uuden oppimista.
Naapuriesimerkin tavoin yhteyden luomista.
Ihmiselle on tärkeää, että hän tulee nähdyksi ja kuulluksi ja näin hyvinvointi lisääntyy.
Kulttuurihyvinvointi on mielekästä arkea sinulle ja minulle!
Teksti pohjautuu Taikusydämen videoon,
jossa avataan kulttuurihyvinvoinnin merkitystä.
https://www.youtube.com/watch?v=ozHinZx5Dzc

5. Mitä kulttuurihyvinvointi on?
-Perustuu kokemukseen, mikä jaettu yksilöllisesti tai yhteisöllisesti
-Kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen
-Iimiönä kulttuuri ja taide kantavat tai välittävät erilaisia hyvinvointiin
liittyviä merkityksiä ja vaikutuksia.
-Ytimessä on ihmisen merkityksellinen
toiminta taiteen ja kulttuurin parissa, mikä sisältää myös arjen
kulttuurisuuden.
Lähde: Lilja-Viherlampi L., Rosenlöf A.,
(2019). Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Tanskanen I. (Ed)., Taide
töissä : Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä.,
Turun ammattikorkeakoulu.

6. Mitä kulttuurihyvinvointi on?
- Kulttuuri ja sen hyvinvointia tukevat vaikutukset
läpäisevät koko ihmisen elämänkaaren ja ilmenevät omassa taidesuhteessa
- Taide ja kulttuuri ymmärretään osana hyvää elämänlaatua ja
elinikäistä oppimista:
ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja
oikeuksia.
Näiden täyttyminen ja toteutuminen on kulttuurihyvinvointia:
jokainen on jollain tavalla kulttuurinen, luova, itseään ilmaiseva ja
kommunikoiva olento riippumatta iästä, voinnista tai elinolosuhteista.
Lähde: Lilja-Viherlampi L., Rosenlöf A.,
(2019). Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Tanskanen I. (Ed)., Taide
töissä : Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä.,
Turun ammattikorkeakoulu.

7. Mitä kulttuurihyvinvointi on?
Ihmisenä kohtaamista Yhteyden löytämistä
Omien vahvuuksien löytämistä
Nähdyksi ja kuulluksi tulemista
Uuden oppimista Mielekästä arkea
www.taikusydan.fi

8. Osallisuus
Osallisuus merkitsee kuulumista yhteisöön, siinä toimimista sekä kokemusta yhteisöön
kuulumisesta ja omasta merkityksestä sen jäsenenä. Osallisuus nähdään sekä tavoitteena että
keinona lisätä yhteiskunnan tasa-arvoa ja sisäistä eheyttä. Osallisuuden lisääminen kasvattaa
yksilön hyvinvointia. Osallisuus sisältää sekä poliittisia että sosiaalisia ulottuvuuksia. Kulttuurin
näkökulmasta osallisuuden poliittiseen ulottuvuuteen liittyy kulttuurisen kansalaisuuden käsite.
Se käsittää kulttuuriin osallistumisen mahdollisuuksien edistämisen; kansalaisten oikeuden
harjoittaa omaa kulttuuriaan sekä taiteen ja kulttuurin väylinä yksilöiden osallistumiselle
kansalaisina demokraattiseen yhteiskuntaan.
Kulttuuriin osallistumisella tarkoitetaan niin kulttuurin kuluttamista, kuten osallistumista
erilaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin tai -palveluihin kuin oman taiteen tekemistä ja luomista.
Kulttuuriin osallistumisen on palvelujen tarjontaan liittyvien syiden, kuten palvelujen määrän ja
monipuolisuuden sekä palvelujen järjestämisen tapojen lisäksi todettu kytkeytyvän lukuisiin
tekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen, koulutukseen ja tulotasoon. Kulttuuriin osallistumiseen
vaikuttavat osallistujien omat mieltymykset.

9. Sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta osallisuus näyttäytyy erityisesti syrjäytymisen
vastavoimana, yksilön valtaistumisena tai voimaantumisena. Sosiaalisen osallisuuden voi
ajatella sisältävän osallistumisen lisäksi myös kokemuksen kuulumisesta, osallisuudesta ja
identiteetistä.
Sosiaalinen osallisuus
Lähteet:
Virolainen, J. (2015) Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset. Katsaus taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen, osallisuuteen ja
osallistumattomuuteen. Cuporen verkkojulkaisuja 26. Helsinki: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Lahtinen, E., Sokka, S. & Jakonen, O. (2017) Yhdenvertainen kulttuuri! Selvitys vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin
saavutettavuuden edistämiseen myönnettävistä valtionavustuksista. Cuporen verkkojulkaisuja 41. Helsinki: Kulttuuripolitiikan
tutkimuskeskus Cupore.
Virolainen, J. (2015) Kulttuuriosallistumisen muuttuvat merkitykset. Katsaus taiteeseen ja kulttuuriin osallistumiseen, osallisuuteen ja
osallistumattomuuteen. Cuporen verkkojulkaisuja 26. Helsinki: Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Heikkilä, R. (2016) Suomalainen kulttuuriosallistuminen ja eriarvoisuus. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2016, s. 6-19.

10. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen
toiminnan merkityksestä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista.
Osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan voi tarjota mahdollisuuksia, tukea ja
resursseja edistää hyvinvointia ja tervyttä kokonaisvaltaisella tavalla
jokapäiväisessä elämässä.
Taiteen ja kulttuurin
merkitys
Lähde https://media.sitra.fi/2017/11/21100218/Taiteen-ja-kulttuurin-vaikutukset-terveyteen-tietokortti.pdf

11. Yhdenvertaisuus ja
saavutettavuus
Saavutettavuus on ihmisten erilaisten tarpeiden huomioon ottamista
ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Yhdenvertaisuus on sitä, että kaikki
ihmiset ovat samanarvoisia ominaisuuksistaan riippumatta. Taiteen ja
kulttuurin saavutettavuus merkitsee kaikkien yhdenvertaisia oikeuksia
ja mahdollisuuksia kehittää itseään, käyttää taide- ja kulttuuripalveluja
sekä osallistua taide- ja kulttuurielämään, myös itse tekemällä.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa saavutettavuutta parantaviin toimiin.
https://www.cupore.fi/tietokortit/tietokortti-3-yhdenvertaisuus-ja-saavutettavuus-kulttuuripolitiikassa

12. Kulttuuriharrastusten,
yhteisöllisyyden ja
luottamuksen vaikutukset
Koko Suomen kansaa edustavat tutkimukset osoittivat, että kulttuurin harrastamisen ja
sosiaalisuuden lisäksi ihmisten keskinäinen luottamus on tärkeä elämän kaarta pidentävä tekijä.
Luottamuksen syntyminen ja ylläpitäminen alkavat yksilön kehityksen varhaisessa vaiheessa.
Viimeistään vauvaiässä lapsi oppii vanhemmiltaan hakeutumaan luottamuksen ja kulttuurin
pariin. Tämä tapahtuu epigeneettisesti, sillä ympäristö muovaa lapsen aivot sosiaalisiksi.
Aivotutkijat puhuvat sosiaaliaivoista, sillä aivoverkostoissa on valmius noudattaa sosiaalisen
ympäristön tarjoamaa mallia. Lapsuudessa omaksuttu luottamus, sosiaalisuus ja kulttuurin
harrastaminen säilyvät aikuisuuteen ja välittyvät epigeneettisesti seuraavalle sukupolvelle.
Vertaa aivoterveys.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01283/Hyyppä:kulttuuri ja terveys

13. Kuntalaisilla on oikeus tasavertaisiin ja saavutettaviin
kulttuuripalveluihin,
riippumatta iästä, asuinalueesta tai terveydentilasta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166
Laki kuntien
kulttuuritoiminnasta

14. Kuten hyvinvointikin, kulttuurihyvinvointi on
poikkihallinnollista kunnan, hyvinvointialueen eri
hallinnon aloille ulottuvaa toimintaa.
On tärkeää, että asiantuntijat kunnan eri toiminta-alueilla
ja luottamushenkilöt näkevät asian samansuuntaisesti.
Poikkihallinnollinen
kulttuurihyvinvointi

15. Taloudellinen resurssointi
kunnan kulttuuripalveluihin
Kuntien ja alueiden päätöksenteossa ja siihen liittyvässä resurssoinnissa on
huomioitava taloudellinen näkökulma.
Kunnissa, alueilla, organisaatioissa on kulttuurihyvinvoinnin osaamiseen ja
asiantuntijoiden työpanoksiin kiinnitettävä huomiota.
Hyöty tulee monin verroin takaisin. Vertaa asuinympäristön julkinen taide
elinvoimaistaa aluetta ja tekee kunnasta kilpailukykyisen.
Lähteitä:
Houni, Pia (2019): Taidetoiminta talouden tukijana sosiaali- ja terveyssektorilla Taiteen edistämiskeskus, Taiteen käytön,
hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelma, Helsinki. Koonti taiteen talousvaikutuksista sotessa.
Turunen, Jarno; Ansio, Heli; Houni, Pia (2018), Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisössä Tässä
tietopaketissa keskitytään kolmen eri taustasta ponnistavan työkalun yhdistämiseen — taloudellinen arviointi ja
mittaaminen, kompleksisten interventioiden arviointi ja työorganisaatioiden monitasoinen kehittäminen taiteen avulla.

16. Kulttuurihyvinvointi-
suunnitelma
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteena on vahvistaa kulttuurin ja
taiteen asemaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Samalla sen
yhtenä tavoitteena on luoda uudenlaisia ratkaisuja osallisuutta,
hyvinvointia edistävän kulttuuritoiminnan organisointiin. Kolmantena
kulttuurihyvinvointisuunnitelma tulee toimimaan tärkeänä
viestintätyökaluna kunnissa ja uudella hyvinvointialueella. Tämän kautta
kulttuurihyvinvoinnin merkitystä tullaan vakiinnuttamaan kulttuurin ja
hyvinvoinnin yhteistyömalleissa osaksi laaja-alaista hyvinvointikenttää.

17. Kulttuuri kunnan toiminnassa
KULTTUURI KUNNAN TOIMINNASSA -TIEDONKERUU
Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruulla selvitetään kulttuurin, erityisesti hyvinvointia ja
terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa.
Tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), jossa
vertailukelpoisten tunnuslukujen avulla kuvataan ja seurataan kunnan toimintaa väestönsä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kulttuurin osalta tiedot kerätään toista kertaa.
Vuoden 2019 tiedonkeruun tulokset ovat nähtävissä TEAviisariverkkopalvelussa
(www.teaviisari.fi). Seuraava tiedonkeruu huhtikuussa 2021.
TERVEYDENEDISTÄMISAKTIIVISUUDEN (TEA) ULOTTUVUUDET
Sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus
ja muut ydintoiminnot

18. TEA-viisari
Kulttuuri kuntastrategiassa
Eri väestöryhmien huomioon ottamista kunnan kulttuuritoiminnassa
Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistapoja
Kulttuurin huomiointia laajassa hyvinvointikertomuksessa
Kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoimintasuunnitelman
Kulttuuripalveluiden saavutettavuuden osa-alueiden arviointia
Yhteistyötä kulttuuritoimijoiden ja kunnan kanssa
Kulttuuritilojen käyttöä
Lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta ja taiteen perusopetusta edistäviä toimenpiteitä
Päätöksiä rakentamiseen liittyvän prosenttiperiaatteen noudattamisesta
Tiedonkeruu käsittää mm.

19. Harrasta kulttuuria ,
nauti kulttuurista
ja
voit hyvin!
Piia Astila
piia.astila@edu.turkuamk.fi