Korjausrakentamisen uusia palveluja ja toimintamalleja
1. TULOSKULMA
Uusi palvelumalli linjasaneeraushankkeisiin
Putkistojen korjaustarve kasvaa merkittävästi, kun suuret rakennusmassat
tulevat korjausikään seuraavan vuosikymmenen aikana. Fira Palvelut
Oy:ssä kehitettiin uutta palvelumallia taloyhtiöille. Taloyhtiöt tarvitsevat
tukea päätöksentekoonsa, sillä korjaushankkeita ei haluta tehdä liian
aikaisin.
Kehitysprojektin päätavoite oli uuden arvoa tuottavan palvelumallin
kehittäminen vaativan käyttäjäympäristön hankkeisiin. Avainasemassa
hankkeessa oli palveluliiketoiminnan näkökulma, joka pohjautuu value co-
creation (yhteinen arvonluonti) -ajatteluun. Projektissa selvitettiin ja
kehitettiin arvonlisäystä koko linjasaneerauksen hankeketjussa
vuorovaikutteisesti olennaisten sidosryhmien kanssa.
• Projektin perusteella hankesuunnittelu on parhaimmillaan, kun kaikki
hankkeen keskeiset osapuolet kytketään heti alkuvaiheessa mukaan.
• Asunto-osakeyhtiön putkisaneeraushankkeessa asiakaslähtöisyys
voidaan saavuttaa soveltamalla kuluttajaliiketoiminnan oppeja.
• Monivaiheiseen putkisaneeraukseen on mahdollista tuoda uusia
käytäntöjä teollisesta tuotannosta. Tällöin on mahdollista myös
saavuttaa kustannushyötyjä: kustannukset voivat jopa puolittua.
”Integroiva toimintatapa, aito
asiakaslähtöisyys ja opit
teollisesta tuotannosta
mahdollistavat
palveluvallankumouksen
putkiremonttihankkeissa”.
www.firapalvelut.fi
Sami Kokkonen, toimitusjohtaja,
Fira Palvelut Oy
Yritysprojekti
2. TULOSKULMA
Franzeniaa peruskorjataan päiväkodiksi
Korjausrakentamisen kehittäminen -ryhmähankkeessa käynnistetyn
Helsingin yliopiston projektin tavoitteena on vaativiin
peruskorjaushankkeisiin soveltuvan Project Partnering -mallin
kehittäminen. Mallissa projektin alkuvaiheessa valitut suunnittelu- ja
urakoitsijaryhmät kehittävät hanketta yhdessä ja varmistavat sen
tavoitteiden ja reunaehtojen toteutumisen.
Franzenian peruskorjauksessa on testattu julkisten hankintojen
neuvottelumenettelyn keventämistä sekä suunnittelun ja rakentamisen
integrointia ja käyttäjien osallistamista. Projektissa kehitettiin perinteisten
tilaajan ja pääsuunnittelijan sekä tilaajan ja projektinjohtourakoitsijan
toimeksiantosopimusten päälle rakennettu yhteistoimintasopimus.
• Julkinen hankinta voidaan toteuttaa yhteistoimintahankkeissa kevyellä
neuvottelumenettelyllä käyttämällä valintaperusteina tarjoajien
kyvykkyyttä ja palkkioprosenttia.
• Yhteistoimintamallilla toteutettava hanke voidaan käynnistää kevyellä
hankesuunnitelmalla toteuttamalla luonnos- ja toteutussuunnittelu
sopimusosapuolten yhteistyönä. Hankkeen tavoitteiden toteuttaminen
voidaan varmistaa yhteisellä sopimuksella ja kannustinmallilla myös
perinteissä toteutusmuodoissa.
”Yhteistoimintamallilla
toteutettavassa hankkeessa
yhteinen etu on kaikkien etu”.
www.hel.fi/hki/Vaka/fi/Uutta+tiloista/Franzenia
Teppo Salmikivi, kiinteistöjohtaja, Tila-
ja kiinteistökeskus, Helsingin yliopisto
Yritysprojekti
3. TULOSKULMA
Asukaslähtöinen kokonaisurakointi tyydyttää
kaikkia osapuolia
EMC Emator Oy:n kehitysprojektissa kehitettiin putkistojen
korjaushankkeisiin uudentyyppinen toteutusmalli. Siinä EMC Emator ottaa
kokonaisvastuun urakasta ja tuo korjaushankkeeseen tarvittavat
asiantuntijat ja suunnittelijat. Näin hankkeen aloitus ja toteutus on
nopeampaa kuin perinteisessä jaetun vastuun mallissa. Myös
muutossuunnittelun tarve vähenee ja asukkaiden toiveet voidaan ottaa
paremmin huomioon jo hankkeen alussa. Samalla voidaan sitouttaa
asunto-osakeyhtiön osakkaat korjaushankkeeseen mahdollisimman
aikaisin ja tarjota mahdollisuutta työn osakaskohtaiseen suunnitteluun.
• Projektissa toteutettiin uusi toteutusmuoto taloyhtiön korjaushankkeen
läpivientiin. Menettelyssä hanke voidaan aloittaa ja myös viedä läpi
nopeammin kuin perinteisissä toteutusmuodoissa.
• Projektissa toteutettiin sähköinen hankesuunnittelulomake, jonka avulla
tilaaja voi vertailla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja saa selkeän
hintakäsityksen jo ennen korjaushankkeen aloittamista.
”Korjaushankkeesta kannattaa
luoda yhteinen projekti. Näin
saadaan aikaan joustava ja
hankkeen aikana yksilölliset
toiveet huomioonottava
kokonaisuus.”
www.emctalotekniikka.fi
Juha Silovaara, toimialajohtaja,
EMC Emator Oy
Yritysprojekti
4. TULOSKULMA
Lean Construction muuttaa rakennusalan
rakenteita ja kulttuuria
Vuosina 2013−2015 toteutettavan LCIFIN2-hankkeen keskeinen tavoite on
projektitoteutusten ja palvelutoimitusten integrointi. Hankkeesta saatujen
kokemusten perusteella projektien onnistunut toteuttaminen vaatii projektin
alkuvaiheessa keskeisten osapuolten integrointia sekä myös niiden
hallinnan, prosessien ja näitä toteuttavien tiimien integroimisen. Integrointi
puolestaan tarjoaa parhaan mahdollisen alustan lean-periaatteiden
soveltamiseen.
Lean-työkaluja on sovellettu toistaiseksi laajimmin Tampereen
Rantatunnelin rakentamisessa, jossa hankkeen kehitysvaiheessa pystyttiin
löytämään keinot tavoitekustannuksen pudottamiseksi 220 miljoonasta
eurosta 180 miljoonaan euroon.
• Valmistavan teollisuuden lean-toimintatavat soveltuvat myös
projektituotantoon.
• Lean-toimintatapojen käyttöönotto vaatii johtamista sekä kulttuurin ja
asenteiden muuttamista.
• Monimutkaisten projektien onnistunut toteuttaminen vaatii
sopimusosapuolten aikaista integrointia sekä tiedon, prosessien ja
työntekijöiden integrointia.
”Lean-filosofiaan perehtyminen
on johtanut Constissa uusien
työkalujen käyttöönottoon.
Samalla olemme päässeet
mukaan muuttamaan koko alan
yhteisiä käytäntöjä ja toiminta-
kulttuuria parempaan suuntaan”.
Juha Salminen, kehitysjohtaja,
Consti Yhtiöt Oy
Yritysprojekti
5. TULOSKULMA
Palvelutuote projektinjohtohankkeiden
riskienhallintaan
Aalto-yliopiston koordinoimassa tutkimusprojektissa kehitettiin
yhteistutkimuksen avulla projektinjohtototeutusta harjoittaville yrityksille
riskienhallinnan palvelutuotteet. Omistajille ja rakennushankkeen tilaajille
sekä rakennuttajille laadittiin vaatimukset riskienhallintapalveluille.
Vaatimukset soveltuvat käytettäväksi tarjouspyynnöissä, tarjousten
vertailussa ja toteuttajan valinnassa sekä sopimuksissa.
Usein toteuttajalta saatavan palvelun laatua ei voida hallita vaatimalla
sopimusasiakirjoissa yksityiskohtaisesti esitettyä ja määriteltyä suorituksen
sisältöä ja laatutasoa. Sen sijaan projektissa kehitetyssä
valintamenettelyssä luodaan tilanne, jossa toteuttaja tekee työn kaikissa
vaiheissa edullisesti ja ilman yksityiskohtaisia ohjeita ja valvontaa.
• Projektitiimin osaamistason määrittely tarkentuu projektissa kehitetyn
ryhmäkyvykkyyksien arviointimenettelyn avulla ja monimutkaisten
projektinjohtohankkeiden riskienhallinta paranee, kun hyödynnetään
tarjoajille kehitettyjä palvelutuotteita ja tilaajille laadittuja
arvosteluperusteita.
• Korjausrakentamisen riskitarkastelu helpottuu hankkeessa luotujen
riskiprofiilin, riskilähteisiin perustuvan kysymysmenettelyn sekä budjetin
epävarmuuden simulointimallin avulla.
”Monimutkaisissa
rakennushankkeissa,
joita projektinjohtototeutuksella
tehtävät hankkeet usein ovat,
on hyödyllistä käyttää
riskienhallintaa systemaattisena
prosessina”.
Liisa Lehtiranta, hankkeesta
väitöskirjan tehnyt, Aalto-yliopisto
Tutkimusprojekti
6. TULOSKULMA
Asumis- ja palvelumoduuli tarjoaa
väliaikaisen asunnon putkikorjauksen ajaksi
Putkikorjaukset haittaavat aina asumista. NCC Rakennus Oy:n projektissa
on kehitetty konseptia, joka mahdollistaa asumisen korjaustöiden aikana
taloyhtiön tontille pystytettävissä väliaikaisasunnoissa. Ideana on, että
väliaikaisasunnot olisivat tiloiltaan ja palveluiltaan moduloituja ja
tuotteistettuja. Tällöin toimivien ja asukkaiden tarpeita vastaavien tilojen
pystyttäminen olisi yksinkertaista ja kustannukset ennakoitavissa.
Ikäihmisiä varten voidaan räätälöidään myös oheispalveluja, jotka
helpottavat heidän asumistaan ja muuttoja. Tarkoituksena on toteuttaa
myös vanhuksille suunnattu yhteisöllisen asumisen kokeilu.
• Putkikorjausten aikainen asuminen hoituu mahdollisimman tehokkaasti
ja asukasystävällisesti projektissa kehitetyn mallin avulla.
• Asukkaiden muuttoa ja asumista väliaikaisissa asumismoduuleissa
helpotetaan erilaisten palvelujen avulla. Palvelut on suunnattu
erityisesti ikääntyneiden asumisen tukemiseen.
• Asumismoduulit rahoitetaan säästöillä, jotka saavutetaan
korjaushankkeen toteutuksen yksinkertaistamisella ja nopeuttamisella.
”Asumismoduulien käyttö on
erittäin perusteltua
ryhmäkorjaushankkeissa. Niissä
useamman taloyhtiön
korjausaika ja käyttöaste kattaa
moduulien pystytys- ja
purkukustannukset.”
ncc.fi/fi/Tietoa-NCCsta/NCC-Suomessa
Lars Lindeman, kehitysjohtaja,
NCC Rakennus Oy
Yritysprojekti
7. TULOSKULMA
Tietomallinnusta hankejohtamisen tueksi
Gravicon Oy:n yritysprojektissa kehitettiin erityisesti rakennushankkeen
johdolle ja tilaajan käyttöön tarkoitettu ohjelmisto, jonka avulla
hankeprosessi saadaan hallintaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty
tietomallinnuksen läpiviemiseen rakennusprojekteissa.
Modelspace-ohjelmisto koostuu kolmesta moduulista, jotka soveltuvat
hankejohtamiseen, tilahallintaan ja ylläpitoon. Tietomallinnuksen tuloksia
voidaan näin hyödyntää tehokkaammin rakennuksen koko elinkaaren
aikana. Tämä on erityisen merkittävää korjausrakentamisessa, jossa
yhtenä keskeisenä haasteena on olemassa olevaa kiinteistöä koskevien
tietojen puutteellisuus ja lähtötietojen hajanaisuus.
• Tarvittavat päätökset tehdään oikea-aikaisesti. Projektien läpinäkyvyys
kasvaa ja projektit tehostuvat paremman hallittavuuden kautta.
• Sidosryhmät voivat hyödyntää olemassa olevaa tietomallisisältöä
käyttövaiheen aikana esimerkiksi huoltotehtävissä ja tilasuunnittelussa.
• Kehitysprojekti on antanut Graviconille osaltaan mahdollisuuden
vaikuttaa tietomallintamisen kehitykseen sekä Suomessa että
kansainvälisesti.
”Tietomallintaminen
ei ole muutos yksistään
suunnitteluteknologiassa, myös
hankkeen johtamiseen tarvitaan
uusia työvälineitä”.
gravicon.fi
info.modelspace.fi
Tomi Henttinen, kehitysjohtaja,
Gravicon Oy
Yritysprojekti
8. TULOSKULMA
Veronumero.fi − sähköinen palvelu työmaa- ja
työntekijätietojen hallintaan
Veronumero.fi-projektissa kehitettiin sähköinen palvelu rakennustyömaiden
tietojen digitalisointiin ja keräämiseen. Samalla työmaiden velvoitteiden
hoitamisen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta haluttiin parantaa harmaan
talouden torjumiseksi. Hallinnollisten töiden tehostamisen lisäksi haluttiin
myös yhdenmukaistaa teknisiä ratkaisuja ja arkipäivän käytäntöjä.
Projektissa kehitettiin kolme palvelua työmaa-, urakoitsija- ja
työntekijätietojen hallintaan perinteisen paperidokumentoinnin korvaajaksi.
Kehitetyt palvelut ovat Valtti-henkilökortti, Ilmoita-palvelu ja
Työmaarekisteri.
• Rakennusalan työmaiden seuranta ja valvonta tehostuvat ja
tiedonantovelvoitteet tulevat osaksi rakennuttajien, päätoteuttajien ja
rakennustyön tilaajien arkea.
• Rakennuttajat ja rakennustyön tilaajat voivat valvoa koko urakkaketjua
omilla työmaillaan.
• Kaikki toimijat voivat lakisääteisten velvoitteiden lisäksi hoitaa
työmaakohtaisten tietojen jakamisen sähköisesti osapuolten välillä.
”Suomen Tilaajavastuu Oy:n
Veronumero.fi-palvelut yhdessä
partneriyrityksen kanssa
ratkaisevat velvoitteiden
hoitamisen koko urakkaketjussa
ja kaikilla työmailla”.
www.veronumero.fi
partnerit.veronumero.fi
Pasi Porento, kehitysinsinööri,
NCC Rakennus Oy
Yritysprojekti