Tulot, varat ja velat lapsiperheissä - mitä tiedämme lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta? yliaktuaarit Tara Junes ja Ossi Kohvakka, Tilastokeskus

1. Tulot, varat ja velat
lapsiperheissä – mitä
tiedämme lapsiperheiden
taloudellisesta tilanteesta?
Tara Junes ja Ossi Kohvakka, Miltä näyttää lasten
Suomi? –webinaari, 8.6.2022

2. Esityksen sisältö
2
Tilastokeskus
8.6.2022
–Lasten sijoittuminen tulojakaumalle (Tara Junes)
–Lapsiperheiden varallisuus (Tara Junes)
–Lapsiperheiden velkaantuneisuus (Ossi Kohvakka)
Tiedot lasten sijoittumisesta tulojakaumalle on poimittu
Pekka Ruotsalaisen artikkelista ”Lapsia elää tulojakauman
kaikissa luokissa – köyhyysriski suurin nuorissa ja isoissa
perheissä” (julkaistu 12.10.2021).

3. Lasten
sijoittuminen
tulojakaumalle
3
Tilastokeskus
8.6.2022

4. Lapset ovat sijoittuneet varsin
tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin
– Lasten sijoittumisessa tuloluokkiin
ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia vuosien saatossa.
Kuviossa vuoden 1995 käyrä
kulkee vuoden 2019 kuvion
yläpuolella siksi, että 25 vuotta
sitten lapsia oli Suomessa jonkin
verran enemmän kuin nyt.
– Tuloluokat on muodostettu siten,
että henkilöt on asetettu
kotitalouden ekvivalenttien tulojen
pohjalta järjestykseen
pienituloisimmista suurituloisimpiin.
Tämän jälkeen henkilöt on jaettu 50
yhtä suureen ryhmään siten että
tulojakauman alapäässä ovat
pienituloisimmat kaksi prosenttia
lapsista ja vastaavasti yläpäässä
suurituloisimmat kaksi prosenttia
lapsista.
4
Tilastokeskus
8.6.2022
0
5
10
15
20
25
30
Pieni-
tuloisin
2%
10. 20. 30. 40. Suuri-
tuloisin
2%
1
000
lasta
Tuloluokka
2019 1995
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston kokonaisaineisto

5. Monilapsiset perheet yliedustettuja
pienituloisissa tuloluokissa
– Asuntokunnat, joihin
kuuluu neljä alle 18-
vuotiasta lasta tai
enemmän, sijoittuvat
selvästi herkemmin
tulojakauman alkuun
(=pienituloisimpiin
tuloluokkiin) verrattuna
niihin talouksiin, joissa
lapsiluku on pienempi
kuin neljä.
– Monilapsisten
perheiden sijoittuminen
ylimpiin tuloluokkiin on
myös selvästi
vähäisempää kuin
muiden.
5
Tilastokeskus
8.6.2022
0
1
2
3
4
5
6
Pieni-
tuloisin
2%
10. 20. 30. 40. Suuri-
tuloisin
2%
%
lapsista
Tuloluokka
1 lapsi
2 lasta
3 lasta
4+ lasta
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston kokonaisaineisto

6. Lapsiperheiden
varallisuus
6
Tilastokeskus
8.6.2022

7. Kahden vanhemman lapsiperheet
keskivertoa varakkaampia vuonna 2019
– Asuntovarallisuuden
merkitys
kokonaisvarallisuudessa
on lapsiperheillä
suurempi kuin muilla
kotitalouksilla.
– Lapsiperheet lyhentävät
lainojaan vuosien
kuluessa ja samalla
perheen velkarasitus
tyypillisesti pienenee.
Lapset kasvavat,
vanhemmat vanhenevat,
perheen nettovarallisuus
lisääntyy.
7
Tilastokeskus
8.6.2022
0 100 000 200 000 300 000
Muut kotitaloudet
Nuorin lapsi 13-17 v.
Nuorin lapsi 7-12 v.
Nuorin lapsi 0-6 v.
Kaikki lapset 0-6 v.
Pariskunta ja lapsi(a)
65+ -vuotiaat
35-64-vuotiaat
alle 35-vuotiaat
Pariskunta, ei lapsia, yhteensä
65+ -vuotiaat
35-64-vuotiaat
alle 35-vuotiaat
Yhden hengen talous, yhteensä
Kaikki kotitaloudet
euroa
Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien varallisuus

8. Suurin osa lapsiperheistä asuu
velkaisessa omistusasunnossa
– Velkarahoitteinen
omistusasuminen on
lapsiperheillä selvästi
yleisempää kuin
lapsettomilla pariskunnilla
tai yksin asuvilla.
– Lapsiperheet asuvat
keskimääräisellä asunnon
pinta-alalla mitattuna
suuremmissa
omistusasunnoissa kuin
lapsettomat pariskunnat.
8
Tilastokeskus
8.6.2022
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Muut kotitaloudet
Pariskunta ja lapsi(a)
Pariskunta, ei lapsia taloudessa
Yhden hengen talous
Kotitaloudet yhteensä
Prosenttia elinvaiheen mukaisesta luokasta
Omistusasunto ja asuntovelkaa
Velaton omistusasunto
Vuokralainen tai muu
Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien varallisuus

9. Lapsiperheiden
velkaantuneisuus
9
Tilastokeskus
8.6.2022

10. Velka on yleistä lapsiperheissä
–Asuntokunnalla tarkoitetaan
samassa huoneistossa asuvia
henkilöitä
–Velallisuus on ollut vuodesta
2002 erilaisista asuntokunnista
yleisintä kahden aikuisen
asuntokunnilla, joilla on lapsia
–Myös yhden aikuisen
lapsiperheistä velka on ollut
yleisempää kuin asuntokunnilla
yhteensä
10
Tilastokeskus
9.6.2022
Velallisten asuntokuntien osuudet 2002-2020

11. Keskimääräinen velka lapsiperheissä
vuonna 2020
–Keskimääräinen velan määrä
on ollut sitä suurempi mitä
enemmän asuntokunnassa
on lapsia vuosina 2002-2020
–Kahden aikuisen velallisilla
lapsiperheillä oli velkaa
keskimäärin 154 000 euroa
–Yhden aikuisen velallisilla
lapsiperheillä 71 500 euroa
11
Tilastokeskus
9.6.2022
Velallisten asuntokuntien keskimääräiset velat 2002-2020

12. Lapsiperheet velkaantuneempia kuin
muut
– Velkaantumisaste saadaan
jakamalla velat käytettävissä
olevilla tuloilla. Sillä voidaan kuvata
velkojen rasittavuutta.
– Lapsiperheiden
velkaantumisasteet ovat olleet
muita asuntokuntia korkeampia
– Erityisesti kahden aikuisen
lapsiperheiden velkaantumisaste
erottuu johtuen asuntovelkojen
yleisyydestä tässä ryhmässä
– Velkaantumista tarkasteltaessa on
tärkeää huomioida myös
varallisuus
12
Tilastokeskus
9.6.2022
Asuntokuntien velkaantumisasteet 2002-2020

13. Kiitos!
13
Tilastokeskus
8.6.2022