Digitaalisen talouden mittaaminen, 6.9.2017 Tilastokeskus

1. Julkinen
Suomen Pankki
Digitalisaation
mittaushaasteiden vaikutus
kansantalouden
kokonaiskuvaan
130.6.2017
Juha Itkonen

2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Digitalisaation laaja ilmiökenttä tuo
monenlaisia haasteita talouden mittaamiseen
30.6.2017 Juha Itkonen 2

3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Digitalisaatio, mittaushaasteet ja
ekonomistin huolenaiheet
1. Heikkeneekö perinteisten mittarien kyky kuvata
talouden kehitystä?
2. Muuttuuko talousmittarien merkitys
hyvinvoinnin kehityksen arvioinnissa?
3. Tarvitaanko uusia talousmittareita?
4. Muuttuuko käsitys viime vuosien kehityksestä?
5. Miten mittausongelmat tulisi huomioida
talouspolitiikassa?
30.6.2017 Juha Itkonen 3

4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Millainen on hyvä mittari?
 Mittaaminen liittää mittauskohteen ominaisuuteen
suureen, joka mahdollistaa vertailun.
 Talouden mittareita arvioidessa on tärkeää huomioida:
– Mitä kukin mittari pyrkii kuvaamaan?
– Mikään mittari ei vastaa kaikkiin kysymyksiin kaikissa olosuhteissa
– Tarvitaan useita mittareita kuvaamaan tarkasteltavan ilmiön eri puolia
 Hyvän mittarin ominaisuuksia:
– Tarkoituksenmukaisuus: vastaa kysymyksiin joihin haetaan vastausta
– Osuvuus: kuvaa määritelmänsä mukaista ilmiötä luotettavasti
– Toteutuskelpoisuus: mittaus voidaan toteuttaa myös käytännössä
 Mittausvirhe = havaittu arvo – todellinen arvo
 Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin mittari
– Onko BKT yhä riittävän hyvä taloudellisen tuotannon mittari?
30.6.2017 Juha Itkonen 4

5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Mittausvirheet keskeisissä
talousmittareissa heijastuvat laajalle
1. Talouden koko
• Elintaso
• Julkinen alijäämä ja
velkasuhde
• Veroaste
• EU:n jäsenmaksut
2. Talouden rakenne
• Toimialarakenne
• Kulutusrakenne
• Kulutus, välituotekäyttö ja
investoinnit
3. Hintaindeksit
• Reaalitulot
• Reaalikorko
• Indeksisidonnaiset
tulonsiirrot
4. Talouskasvu
• Tuottavuuskasvu
• Elintason kasvu
• Kestävyysvaje
• Kilpailukyky
30.6.2017 Juha Itkonen 5

6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Tilastoista puuttuva tuotanto
 Tuotantoraja määrittää mikä
sisältyy tilinpitoon, mikä ei
– BKT:n ulkopuolella esim. maksuttomat
digitaaliset palvelut ja kotitalouksien
itselleen tuottamat palvelut
 Sopiva tuotantoraja riippuu
tarkasteltavasta kysymyksestä
– Laajennettu BKT, satelliittitilinpito
– Virallinen BKT kuvaa hyvin julkisen
sektorin tulopohjaa
 BKT-kasvuluku harhainen, jos
1. Havaitsematon BKT kasvaa eri vauhtia
2. Tuotantorajan yli siirtyy tuotantoa
30.6.2017 Juha Itkonen 6
Aika
Tuotanto Laajennettu
BKT
BKT
Tuotanto Tuotos
Työvoima
Pääoma
Välituotteet

7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talouden rakenne
 Miten tuotanto jakautuu eri toimialoille ja eri hyödykkeisiin?
– Toimiala- ja hyödykeluokituksen avulla on vaikea analysoida digitalisaation
aikaansaamaa rakennemuutosta
– Digitalisaatio näkyy kaikilla toimialoilla, kuten sähkö aikanaan
 Investoinnit, välituotekäyttö ja kulutus
– Kotitalouksien autojen ja asuntojen
käyttö tulonhankintaan (Airbnb, Uber)
– Yritysten tietomassat:
aineetonta pääomaa vai välituotekäyttöä?
 Kiinteän pääoman varaluokitus
– Olisiko ICT-investointeja mahdollista
eritellä aiempaa tarkemmin?
– Hyödyttäisi tuottavuustutkimusta:
ICT:n merkitys kasvun kannalta?
30.6.2017 Juha Itkonen 7

8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Elinkustannusindeksi (cost of living index),
Ekonomistin Graalin malja
 Paljonko rahaa tarvitsen tänä vuonna,
jotta saan viime vuoden
a) Hyödykekorin  Kuluttajahintaindeksi (KHI)
b) Hyötytason  Elinkustannusindeksi (EKI)
 KHI – EKI = substituutioharha
– Laspeyres-indeksissä on aina yläsuuntainen substituutioharha
– Ero syntyy siitä, että kuluttaja voi muuttaa hyödykekorin sisältöä
– Esimerkki:
1. EKI ja tulot nousevat 10 %  kuluttaja on yhtä tyytyväinen
2. KHI ja tulot nousevat 10 %  kuluttaja saa ainakin viime vuoden
hyödykekorin, mutta voi mahdollisesti valita paremminkin
30.6.2017 Juha Itkonen 8
Kuluttajan 𝑖 elinkustannusindeksi 𝐸𝐾𝐼𝑡,𝑖 on pienin kulutusmeno hetkellä 𝑡, joka tarvitaan
saavuttamaan sama hyötytaso kuin hetkellä 0, suhteutettuna kulutusmenoon hetkellä 0, eli
𝐸𝐾𝐼𝑡,𝑖 =
𝑒𝑖(𝑢, 𝑝𝑡)
𝑒𝑖(𝑢, 𝑝0)
,
missä 𝑒𝑖 on kuluttajan 𝑖 menofunktio (expenditure function), 𝑢 hyötytaso, 𝑝 hintavektori.

9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Hintaindeksin harhan lähteitä
1. Hyödykkeiden kulutusosuuksien mittaus
– Hyödykekorin rakenne on arvioitu väärin,
yksittäiset hinnanmuutokset saavat väärän painon
2. Indeksikaavaan liittyvä substituutioharha
– Kuluttajat voivat ”väistää” hinnan nousun
3. Uudet hyödykkeet
– Uudet hyödykkeet parantavat hyvinvointia, vaikka hinnat eivät muutu,
vaikutus jopa 0,8 %-yks. (Broda & Weinstein 2010)
– Uudet maksuttomat digitaaliset palvelut
(Goolsbee & Klenow 2016, Brynjolfson & Oh 2012)
4. Laadunkorjauksiin liittyvä harha
– Vastaavaa hyödykettä ei myydä eri ajankohtina, laadunmuutosta ei havaita
– ICT-hyödykkeiden laadunmuutokset tyypillisesti nopeita
– Digitalisaatio helpottaa valikoiman laajentamista ja räätälöimistä
5. Liikeotoksesta johtuva harha
– Uusien halvempien ostopaikkojen tulo markkinoille ei laske KHI:ta
– Verkkokaupat ja halpamarketit
30.6.2017 Juha Itkonen 9

10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talouskasvu on todennäköisesti ollut
mitattua nopeampaa
 BKT:n ulkopuolisen tuotannon kasvu
– Laajennettu BKT:n on saattanut kasvaa virallista lukua nopeammin
 Hintaindeksin mittausvirheet näkyvät käänteisinä
reaalisessa BKT:ssa
– Nimellisen BKT:n kasvu tiedetään tarkemmin
– Inflaation mittausvirheet heijastuvat moniin muihin reaalisiin mittareihin
 Suhdanteiden seurantaan merkitys on vähäisempi
– Mittausvirhe myös trendissä  suhdannepoikkeama ei muutu
– Uusien hyödykkeiden syntymistahti myötäsyklinen
 vaihtelut saattavat olla mitattua voimakkaampia
 Missä määrin digitalisaatio on tuonut uusia
mittausvirheitä (tai poistanut vanhoja)?
– Missä määrin vaikuttaa viime vuosien kasvulukuihin?
30.6.2017 Juha Itkonen 10

11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Mittausvirheiden todennäköinen
suunta tiedetään, suuruutta ei
Talouden koko
• Nimellisen BKT:n taso korkeampi
• Julkisen sektorin velkasuhde matalampi
• Julkisen sektorin rahoitusjäämä lähempänä nollaa
Talouden
rakenne
• Kulutus- ja toimialarakenne ”digitaalisempi”
• Enemmän investointeja suhteessa kulutukseen
Hintaindeksit
• Inflaatio hitaampi
• Reaalikorko korkeampi
• Reaalitulojen kasvu nopeampi
Talouskasvu
• Reaalisen BKT:n kasvu nopeampi
• Tuottavuuskasvu nopeampi
• Kustannuskilpailukyky ja kestävyysvaje
muuttumaton
30.6.2017 Juha Itkonen 11

12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Johtopäätökset
 Talouden perinteinen mittaristo on yhä tarkoituksenmukainen
kansantalouden kehityksen kuvaamiseen
– Valtaosa taloudesta kyetään mittaamaan hyvin
– Digitalisaatio tarjoaa uusia välineitä tilastotuotantoon
– Kuitenkin mittariston säilyminen relevanttina edellyttää jatkuvaa kehitystyötä
 Digitalisaatiosta johtuvien mittausvirheiden suuruudesta ei ole
varmuutta, mutta harhan suunta tiedetään paremmin
– Merkittävimpiä mittaushaasteita aiheuttavat uudet hyödykkeet, ilmaispalvelut, laadun
muutokset ja globaali aineeton pääoma
– Talous ja hyvinvointi on todennäköisesti kehittynyt mitattua nopeammin
 Mittausvirheet eivät suuresti vaikuta talouspolitiikan mittareihin
– Tuotanto, joka ei näy rahamääräisissä markkinatransaktioissa, ei kasvata veropohjaa
– Digitalisaatio ei merkittävästi vaikeuta mittaamista esim. työttömyyden,
kustannuskilpailukyvyn, suhdannetilanteen tai julkisen talouden kestävyyden osalta
 Nopean teknologisen murroksen ymmärtäminen edellyttää
luotettavaa tietoa taloudesta, joten digitalisaation myötä tilastojen
arvo ja merkitys kasvaa entisestään
30.6.2017 Juha Itkonen 12