Kansainvälinen kauppa: keskimäärin hyvää, muttei kaikille? pääekonomisti Mauri Kotamäki, Keskuskauppakamari
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•129 vues
Tiedosta tulevaisuus -seminaari 30.9.2019, Tilastokeskus
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Kansainvälinen kauppa: keskimäärin hyvää, muttei kaikille? pääekonomisti Mauri Kotamäki, Keskuskauppakamari
Similaire à Kansainvälinen kauppa: keskimäärin hyvää, muttei kaikille? pääekonomisti Mauri Kotamäki, Keskuskauppakamari (6)
Plus de Tilastokeskus
Plus de Tilastokeskus (20)
Kansainvälinen kauppa: keskimäärin hyvää, muttei kaikille? pääekonomisti Mauri Kotamäki, Keskuskauppakamari
- 1. Kansainvälinen kauppa: keskimäärin hyvää, muttei kaikille? Tiedosta tulevaisuus 30.9.2019, Tilastokeskus Mauri Kotamäki (@mau_and) Pääekonomisti, Keskuskauppakamari
- 2. Sisältö 1. Kansainvälinen kauppa on suorastaan erinomainen asia 2. Kansainvälinen kauppa ei ole pelkästään erinomainen asia 3. Kuinka erinomainen asia kansainvälinen kauppa on?
- 3. Kansainvälinen kauppa on hyvä asia
- 4. Tavarat ja palvelut liikkuvat enemmän kuin koskaan
- 5. Miksi kansainvälinen kauppa? Suuruuden ekonomia, kasautumisen hyödyt ja muu positiivinen kierre Maiden väliset eroavaisuudet tuotannontekijöissä (ml. taidot), teknologiassa, instituutioissa ja politiikassa Maiden väliset kustannuserot hyödykkeissä Maiden erikoistuminen tuotantoon, joissa niillä on suhteellinen etu. Kansainvälinen kauppa hyödykkeissä, johon maat erikoistuvat
- 6. Myös ihmiset liikkuvat 72 243 0 50 100 150 200 250 300 Siirtolaistenmäärä,milj.henkeä Lähde: Maailmanpankki
- 7. Maailma on pienempi kuin koskaan … ja silti se tuntuu suuremmalta kuin koskaan
- 8. Globaali talous ja epävarmuus 0 50 100 150 200 250 300 350 400 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Epävarmuusindeksinarvo Lähde: policyuncertainty.com
- 9. Kansainvälinen kauppa ei ole pelkästään hyvä asia Kaksi esimerkkiä
- 10. Kiina-shokki – Yhdysvaltojen työssäkäyntialueiden altistuminen Kiinalle • Alueet, jotka olivat alttiina Kiinan tuonnille kokivat suuremman työllisyyden aleneman Alueellinen muuttoalttius ei kasva Sopeutuminen hidasta Hyvinvoinnin lisäys lähellä nollaa (Caliendo, 2015)Lähde: Autor et al. (2016)
- 11. Maahanmuutto • Maahanmuuttajat asettuvat matalamman osaamis- /palkkatason työtehtäviin (lähtömaahan verrattuna) • Matalilla tulotasoilla palkka ↓, korkeammilla tulotasoilla palkka↑ Keskimäärin lievästi positiivinen vaikutus Lähde: Dustmann ym. (2013)
- 12. Johtopäätös
- 13. Yhteenveto • Ulkomainen kilpailu ravistelee tai vähintään uhkaa joitain perinteisiä (kotimaisia) toimijoita: ”ne vie meittin markkinat” • Maahanmuutto aiheuttaa närkästystä: ”ne vie meittin työt”
- 14. Hyödykemarkkinoiden disruptio (Autor ym., 2016) Using a quantitative theoretical model, Caliendo et al. (2015) find that in the immediate aftermath of a trade shock, constructed to mimic the effects of growth in US imports from China, US net welfare gains are close to zero. China’s economic growth has lifted hundreds of millions of individuals out of poverty The ultimate and sizable net gains are realized only once workers are able to reallocate across regions to move from declining to expanding industries.
- 15. Maahanmuutto (Constant, 2014) Whether high- or low-skilled, migrants rarely substitute directly for native workers. Instead, migrants often complement native workers or accept jobs that natives don’t want or can’t do. They create new jobs by increasing production, engaging in self-employment, and easing upward job mobility for native workers. The presence of immigrants increases demand and can spur new businesses to open, creating more jobs for immigrant and native populations. Immigration’s positive effects far outweigh any negative impact. Migrants choose locations with available jobs and fill labor shortages.
- 16. Johtopäätös: joustavuus Kuva Gerd Altmann Pixabaystä
Notes de l'éditeur
- Lähde: Core-projekti
- International migrant stock is the number of people born in a country other than that in which they live. It also includes refugees. The data used to estimate the international migrant stock at a particular time are obtained mainly from population censuses. The estimates are derived from the data on foreign-born population--people who have residence in one country but were born in another country. When data on the foreign-born population are not available, data on foreign population--that is, people who are citizens of a country other than the country in which they reside--are used as estimates. After the breakup of the Soviet Union in 1991 people living in one of the newly independent countries who were born in another were classified as international migrants. Estimates of migrant stock in the newly independent states from 1990 on are based on the 1989 census of the Soviet Union. For countries with information on the international migrant stock for at least two points in time, interpolation or extrapolation was used to estimate the international migrant stock on July 1 of the reference years. For countries with only one observation, estimates for the reference years were derived using rates of change in the migrant stock in the years preceding or following the single observation available. A model was used to estimate migrants for countries that had no data.
- * Lampaanlihaa kannattaa tuoda Uudesta-Seelannista, tomaatit Espanjasta
- Each national EPU index reflects the relative frequency of own-country newspaper articles that contain a trio of terms pertaining to the economy (E), policy (P) and uncertainty (U). In other words, each monthly national EPU index value is proportional to the share of own-country newspaper articles that discuss economic policy uncertainty in that month. For a detailed discussion of how we construct the country-level EPU indices, see Measuring Economic Policy Uncertainty.
- Myös Norja! Sama tulos, mutta puolet pienempi (negatiivinen) vaikutus.
- Täysin väärä johtopäätös olisi kieltää tai jarruttaa kansainvälistä kauppaa. Sen sijaan tulisi kiinnittää huomiota paikalliseen liikkuvuuteen ja esimerkiksi sosiaaliturvajärjestlmään. Onko ratkaisu käpertyä sisäänpäin, vaikeuttaa globalisaatiota? Ei varmasti ole, nimittäin myös se on ongelmallista hyvin monesta näkökulmasta. Niin kuin Autor