2. Mihin olemme menossa?
• Kansainvälisen kilpailukyvyn muuttuva luonne
• Globaalit arvoketjut (Global Value Chains, GVCs)
• Vienti – tuonti - investoinnit
• ”Palveluvaltaistuminen”
• Uhat
• Protektionismi, anti-globalisaatio
• WTO-järjestelmän järkkyminen
• Geopolitiikan ja kansallisen turvallisuuden merkitys
• Päätöksenteon jäykkyydet
• Mahdollisuudet
• Joustavat toimijat saavat vaikutusvaltaa
• EU:n vapaakauppasopimukset
3. Globaalit arvoketjut: yhteenveto
• Suomi ja globaalit arvoketjut:
• Viennin kotimainen arvonlisä on vähentynyt
-> Saman BKT-vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan lisää vientiä
• 76 % viennistä välituotteita
-> Loppukysyntä usein muualla kuin välittömässä vientimaassa
• Metsäteollisuuden kotimainen arvonlisä korkea
-> merkittävä vaikutus kansantalouteen
• Tärkeimmät vientimarkkinat (kotimaisella arvonlisällä mitattuna)
• 1) USA, 2) China (?), 3) Germany
• Yli puolet viennin nettoarvonlisästä päätyy EU-maiden ulkopuolelle
• Kauppapolitiikalla ja kaupan vapauttamisella merkittävät BKT-vaikutukset!
29.3.2019 3
4. Orastavan kauppasodan elementtejä
• Tausta
• Pääpelureiden markkinoiden avoimuuden eroavaisuudet
• Ylikapasiteetti (erit. teräs)
• Raaka-aineiden saannin rajoitukset (esim. harvinaiset maametallit)
• Teollis- ja tekijänoikeudet, teknologian pakkosiirto
• Valtiontuet
• Geopolitiikka; geotalous
• Taloudellisten intressien muuttuminen suoremmin kansalliseen turvallisuuteen
liittyviksi
• Populismi: teollisuustuotannon palauttaminen; kauppataseen alijäämät
• Saksa – Ranska –yhteistyö: teollisuuspolitiikan paluu, kilpailuoikeudellinen jousto,
”European Champions”
• USA – Kiina
• USA:n Kiina-kritiikki perusteltua
• Tuontisuojainstrumenttien laaja käyttö
• 2018 voimaan laaja kirjo rajoittavia toimia ja vastatoimia -> uusia tulossa
• ”Kauppasota” 29.3.2019 4
5. Orastavan kauppasodan elementtejä 2
• USA – Kiina (cont.)
• 1.3. määräaika uusille toimille -> lykätty
• Mitä voidaan saavuttaa: diilejä vai rakenteellisia muutoksia?
• USA – EU
• Teräs- ja alumiinitullit (USA); tasapainottavat toimet (EU)
• Heinäkuun 2018 Juncker – Trump –sopimus toi ”aselevon”
• Odotusten epätasapaino
• EU: teollisuustuotteiden tullit ja tekninen sääntely
• USA haluaa laajemman sopimuksen (mm. maatalous)
• Uhka uusista toimista (autotullit) ja vastatoimista
• Yhteistyö Kiinaa koskevissa asioissa
• NAFTA (USMCA) ja KORUS
• Näennäisiä muutoksia vanhoihin sopimuksiin
• Seuraavaksi USA – Japani (vrt TPP)
->USA more bark than bite(?) paitsi suhteessa Kiinaan!
29.3.2019 5
6. Orastavan kauppasodan elementtejä 3
• EU – Kiina
• Laaja yhteistyöagenda, vähän tuloksia
• Investointineuvottelut
• EU ”gets tough”: julkisten hankintojen vastavuoroisuus; investointien skriinaus;
tuontisuojainstrumentit; (uusi teollisuus- ja kilpailupolitiikka). Tuloksellisuus? Miten
saavuttaa vastavuoroisuus?
> Kauppasota ja lisääntyvä protektionismi vaikuttavat kielteisesti kansainväliseen
kauppajärjestelmään ja erityisesti pieniin avotalouksiin (kerrannaisvaikutukset)
29.3.2019 6
7. USA:n lisääntyvien rajoitustoimien vaikutukset
• Suomen arvonlisäpohjainen vienti USA:han
• $ 6,5 miljardia (isoin vientimarkkina=
• 11 % koko arvonlisäpohjaisesta viennistä
• EU: $ 460 miljardia/7 %
• UK:15 %; Irlanti: 15 %; Saksa: 11 % … Tanska: 8 %
• Melkein puolet EU:n viennistä USA:han liittyy amerikkalaisten
lopputuotteiden valmistukseen
• Vaikutukset USA:n omaan talouteen kielteisiä; eniten kärsivät alueet,
joissa Trumpilla voimasta tukea -> paine löytää ratkaisuja tai ylläpitää
vastakkainasettelua
-> Rajoittavat toimet vahingoittavat USA:n omaa kilpailukykyä
29.3.2019 7
8. Brexit
• UK eroaa EU:sta 12.4.2019(?)
• Jos UK:n parlamentti hyväksyy erosopimuksen, 31.12.2020 business
as usual (UK säilyy sisämarkkinoilla ja osana EU:n tulliliittoa)
• 12 – 14.3. UK:n parlamentin äänestykset: ei erosopimukselle, ei
sopimuksettomalle erolle, haettaneen jatkoaikaa; äänestykset 27.3.: ei
enemmistöä millekään vaihtoehdolle(!)
• Europarlamenttivaalien vaikutus
• Jos erosopimus kaatuu, hard brexit -> ongelmat rajatarkastuksissa
yms.
• Uusi suhde: syvällinen vapaakauppasopimus(?), ETA-malli(?),
tulliliitto(?)
• UK ja voimassa olevat EU:n vapaakauppasopimukset: 7/40
• Uusi kansanäänestys; Brexitin peruuntuminen(?)
29.3.2019 8
9. Mahdollisuudet: vapaakauppasopimukset
• Vapaakauppasopimus:
• GATT art XXIV: kahdenvälinen tai alueellinen tullien ja muiden
kaupanesteiden poistaminen käytännössä kaikelta keskinäiseltä kaupalta
• Uuden sukupolven sopimukset: palvelut, investoinnit, sääntely, työelämän
oikeudet, kestävä kehitys
• WTO:lle ilmoitettu 124, todellisuudessa 300+
• EU:lla voimassa mm. Meksiko, Korea, Etelä-Afrikka, Chile, Kanada,
Japani
• Miksi tärkeitä Suomelle: vienti kasvanut sopimuskumppanimaihin,
mutta mahdollisuuksia vielä parempaan (osittain matalat
hyödyntämisprosentit)
11. UUSIA SOPIMUKSIA KIIKARISSA
• Singapore (voimaan 2019)
• Vietnam (voimaan 2020)
• Meksiko (päivittäminen, poliittinen sopu 04/2018)
• Mercosur (neuvottelujen päättäminen lähestynee)
• Chile (päivittäminen, neuvottelut edenneet hyvin)
• Indonesia (neuvottelut alkaneet)
• Australia (neuvottelut alkaneet)
• Uusi-Seelanti (neuvottelut alkaneet)
• Iso-Britannia (neuvottelut uudesta suhteesta alkanevat)
12. Mitä sopimuksista seuraa?
• Parantuneet kaupankäynti- ja investointimahdollisuudet
• Osittain monimutkaiset alkuperäsäännöt
• Yritysten tulisi panostaa kauppapoliittiseen osaamiseen,
jotta sopimuksista saataisiin maksimaalinen hyöty
• Vaikutus geopolitiikkaan: kuka määrittää kv. kaupan säännöt ja
standardit?
• Voitaisiinko vapaakauppasopimusten sisältö ”multilateralisoida”, eli
tuoda WTO:hon?
• Iso hyöty Suomen kaltaisille globaaleihin avotalouksille ja
mahdollisuudelle hyödyntää globaaleja arvoketjuja