Suhdanneklubi: Tulo- ja varallisuuserot ja talouskasvu, 18.11.2016 Tilastokeskus

1. Miten tulo- ja varallisuuserot näkyvät
tilastoissa?
Tarja Hatakka
18.11.2016 Suhdanneklubi

2. Tulot ja kulutus -aihealue
Otostilastot:
Tulonjakotilasto
Kotitalouksien kulutus
Kotitalouksien varallisuus
Kuluttajabarometri
Kokonaistilastot:
Tulonjaon kokonaistilasto
Velkaantumistilasto
Veronalaiset tulot
18.11.2016 Tarja Hatakka2
Kotitalous
(Kotitalous)/
henkilö
Asuntokunta
Henkilö
Asuntokunta
/henkilö

3. Tilastolähteitä tulo- ja varallisuuseroista
－ Kulutustutkimus
– vuosina 1966, 1971 ja 1976: ensimmäinen ja ainoa tietolähde tuloeroista
(käytetään lähteenä myös vuodelle 1981)
－ Tulo- ja elinolotutkimus
– tuloerot: tulonjakotilasto 1977-> ja EU-SILC 2003->
– varallisuuserot: 1987, 1988, 1994, 1998 (aliotos), 2009, 2013
• vuonna 2004 erillistutkimus
– kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot, pitkät aikasarjat
– tiedot Eurostatin (tulot), OECD:n (tulot ja varallisuus) ja EKP:n (varallisuus)
tilastoissa perustuvat tähän tutkimukseen
－ Tulonjaon kokonaistilasto
– tuloerot kansallisin käsittein 1995->
– aluetiedot, tuloliikkuvuus, pitkittäistiedot
– ei otantavirhettä, ensisijainen lähde tuloerojen muutoksen kuvaamiseen
– ei hyvä lähde kansainvälisiin vertailuihin (käsite-eroja)
18.11.2016 Tarja Hatakka3

4. Mitä tulo-, kulutus- ja varallisuustilastoilla
mitataan?
－ Kotitalouksien tulojen, kulutuksen ja varallisuuden rakennetta,
kehitystä ja jakautumista eri väestöryhmien kesken
– Väestöryhmien luokituksia esim. sosioekonominen asema,
kotitalouden elinvaihe, ikä, tuloluokat, alue
－ Esimerkkejä tilastojulkistuksista:
– Neljännes EU-kansalaisista on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä
(25.5.2016)
– Taantuma leikannut eniten nuorten tuloja (1.4.2016)
– Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2014 (18.12.2015)
– Taantuma kurittanut eniten Salon seudun talouksia (18.12.2015)
– Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna
2013 (1.4.2015)
– Suomalainen kulutti vuonna 2012 noin 50 prosenttia enemmän kuin
vuonna 1985 (28.2.2014)
18.11.2016 Tarja Hatakka4

5. + palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot (esim. vuokra-, korko- ja
osinkotulot) Huom! Ei asuntotuloa eikä
myyntivoittoja
--------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot (esim. ansio- ja
kansaneläkkeet, sairaus- ja
vanhempainpäivärahat,
työttömyyspäivärahat, lapsilisät)
--------------------------------------------
= bruttorahatulot
– maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja
sosiaaliturvamaksut, pakolliset eläke- ja
työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut
elatusavut)
-------------------------------------------
= käytettävissä olevat rahatulot (pl.
myyntivoitot)
Käsitteet haltuun
 käytettävissä olevat
rahatulot (pl. myyntivoitot)
 pohjautuu kansainvälisiin
suosituksiin (Canberra
Group 2001, OECD),
jotka pohjautuvat
kansantalouden
tilinpitoon (SNA)
 vuositason tietoa
18.11.2016 Tarja Hatakka5

6. Käsitteet haltuun
－ Tulot ja palkat menevät usein julkisessa keskustelussa sekaisin
– Kaikki tulot eivät ole palkkoja, kaikki tulonsaajat eivät ole
palkansaajia
– Keskipalkka ≠ keskitulo
－ Kokoaikaisen palkansaajan (brutto)mediaanipalkka 2 963 €/kk
vuonna 2015 (Lähde: Palkkarakenne 2015, Tilastokeskus)
－ Kotitalouden (netto)mediaanitulo kulutusyksikköä kohden
1 981 €/kk (=ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo
Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus)
－ Gini-kerroin: yleisin tuloeroja kuvaava
tunnusluku, esitetään tässä prosentteina
(0: kaikkien tulot yhtä suuret, 100: yksi saa kaikki tulot)
18.11.2016 Tarja Hatakka6
Kulutusyksiköt:
1. aikuinen: 1,0
muut 14 vuotta täyttäneet: 0,5
alle 14-vuotiaat: 0,3

7. Tuloerot Suomessa ja Euroopassa

8. Mediaanitulojen vuosimuutokset 1988–2014, %,
(ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot))
18.11.2016 Tarja Hatakka8
-6,0
-5,0
-4,0
-3,0
-2,0
-1,0
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014

9. Tuloerojen kehitys Suomessa
－ tuloerot kaventuivat Suomessa 1960-luvun puolivälistä 1980-
luvulle
– erot pienimmät vuonna 1987, pysyivät kutakuinkin samalla
tasolla 90-luvun laman aikana
－ muutamassa vuodessa 1990-luvun loppupuolella tuloerot
kasvoivat lähelle nykytasoa
– 2001 jälkeen muutokset vähäisiä
• tuloerot kasvoivat hieman talouskasvun aikaan 2001-2007
– myös viime vuosien talouskriisin tulonjakovaikutukset ovat
olleet pieniä
• tuloerot kaventuneet hieman 2008-2014
－ tulonjaon muutokseen vaikuttaa merkittävästi suurituloisten
tulokehitys
18.11.2016 Tarja Hatakka9

10. Mediaanitulo tulokymmenyksittäin vuosina 1987 ja 2014
(ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot))
18.11.2016 Tarja Hatakka10
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
50 000
2014 1987
noin 970 €/kk
noin 1 980 €/kk
noin 4 030 €/kk
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

11. Tuloerojen kehitys – Gini-kerroin (%) 1966-2014,
ekvivalentit tulot
18.11.2016 Tarja Hatakka11
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1966 1976 1987 1990 1996 2001 2007 2014
Käytettävissä olevat rahatulot Tuotannontekijätulot
Työttömyys,
konkurssit
Omaisuustulojen
voimakas kasvu

12. Tulokymmenysten tulo-osuudet (%) 1966-2014
18.11.2016 Tarja Hatakka12
0
5
10
15
20
25
1966 1976 1987 1996 2001 2007 2014
I (pienituloisin 10 %) II III IV V VI VII VIII IX X (suurituloisin 10 %)
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

13. Tulojen kehitys tulojakauman eri kohdissa 1987-2014
(ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot))
18.11.2016 Tarja Hatakka13
1994-2001: 23,5%
2001-2014: 27,6%
1994-2001: 4,1 %
2001-2014: 22,4 %
Yhteensä; 23830
I (pienituloisin 10 %);
11662
X (suurituloisin 10
%); 48358
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Mediaani
Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

14. Suhteelliset tuloerot Euroopan maissa vuonna 2013,
Gini-kerroin (%), ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot
(pl. myyntivoitot)
18.11.2016 Tarja Hatakka14
Lähde: Eurostat, EU:n tulo ja elinolotilasto (EU-SILC 2014, tulojen viitevuosi 2013, Iso-Britannia 2014).

15. Suurituloisimman prosentin tulot 1995-2014
(ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot (ml. myyntivoitot))
18.11.2016 Tarja Hatakka15
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
Yhteensä I tulokymmenys (pienituloisin) X tulokymmenys (suurituloisin) Suurituloisin 1 %
Mediaani
Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

16. Varallisuuserot Suomessa ja Euroopassa

17. Nettovarallisuus: varat − velat
Käsite pohjautuu kansainvälisiin suosituksiin (OECD)
－ Varat yhteensä
－ Reaalivarat
 Asuntovarallisuus yhteensä
 Kulkuvälineet
 Metsät, pellot ja
yritysvarallisuus
－ Rahoitusvarat
 Talletukset
 Sijoitusrahastot
 Pörssiosakkeet
 Muut osakkeet
 Yksilölliset eläkevakuutukset
 Säästö- ja sijoitusvakuutukset
 Muut rahoitusvarat
－ Velat yhteensä
– Asuntovelat
– Kulutus- ja muut velat
18.11.2016 Tarja Hatakka17

18. Varallisuuserot Suomessa
－ Omistusasunto kattaa yli puolet suomalaisten kotitalouksien
varallisuudesta
－ Varallisuus on epätasaisesti jakautunut
– Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 euroa vuonna
2013
– Varakkain kymmenesosa omisti vuonna 2013 noin 45 prosenttia
nettovarallisuudesta
– Vähävaraisin 50 % omisti noin 7 prosenttia nettovarallisuudesta
– Erityisesti rahoitusvarallisuus on hyvin keskittynyttä
－ Varallisuudessa elinkaaritekijöiden vaikutus suuri
– Vuoden 2013 aineistossa keskimääräinen nettovarallisuus oli
suurimmillaan ikäryhmässä 65–74-vuotiaat
－ Kuten tuloerot, myös varallisuuserot kasvoivat nopeasti 90-luvun
loppupuolella
18.11.2016 Tarja Hatakka18

19. Nettovarallisuuden mediaani ja keskiarvo
nettovarallisuuskymmenyksittäin vuonna 2013
18.11.2016 Tarja Hatakka19
-50 000
50 000
150 000
250 000
350 000
450 000
550 000
650 000
750 000
850 000
950 000
Mediaani Keskiarvo
Euroa
Yhdellä prosentilla
nettovarallisuutta yli
1 350 000 euroa
Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

20. Varallisuuden rakenne tulokymmenyksittäin vuonna 2013
18.11.2016 Tarja Hatakka20
-150 000
-50 000
50 000
150 000
250 000
350 000
450 000
550 000
650 000
750 000
Reaalivarat Rahoitusvarat Velat yhteensä
Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus

21. Varallisuuserojen kehitys – osuudet nettovarallisuudesta
1994 ja 2013
18.11.2016 Tarja Hatakka21
Lähde: Kotitalouksien varallisuus, Tilastokeskus
6,9
53,9
39,2
6,7
48,2
45,2
0
10
20
30
40
50
60
I-V (vähävaraisin 50 %) VI-IX X (varakkain 10 %)
1994 2013
%

22. Miten Suomi sijoittuu kansainvälisesti
18.11.2016 Tarja Hatakka22
Varakkaimman prosentin osuus nettovarallisuudesta euroalueen
maissa ja Yhdysvalloissa
Lähde: Vermeulen 2014. Euroalueen maiden tiedot ovat EKP:n HFCS-aineistosta. Suomen tiedot ovat vuodelta
2009. Pareto-parametri on estimoitu regressiomenetelmällä yli 2 miljoonan euron nettovarallisuudelle

23. Yhteenveto: Miten tulo- ja varallisuuserot näkyvät
tilastoissa?
－ Sekä tulo- että varallisuuserot kasvoivat erityisesti 1990-luvun
loppupuoliskolla
– tuloerojen kasvun keskeinen tekijä oli varallisuudesta saatavien
pääomatulojen kasvu
– tuloerot ovat nyt viidentoista vuoden takaisella tasolla
－ Varallisuuserot ovat huomattavasti tuloeroja suuremmat
– Suurituloisin kymmenys sai vuonna 2013 noin 20 % tuloista,
pienituloisin puolisko noin 33 %
– Varakkain kymmenys kotitalouksista omisti vuonna 2013 noin 45 %
nettovarallisuudesta, varattomin puolisko noin 7 %
－ Kansainvälisesti verrattuna
– tuloerot ovat Suomessa edelleen OECD-maiden alhaisimpia
– varallisuus ei ole kovin keskittynyttä
18.11.2016 Tarja Hatakka23

24. Uusia tietoja julkistetaan joulukuussa
－ EKP julkistaa varallisuustutkimuksen (HFCS) 2. kierroksen tiedot
joulukuussa 2016
– http://www.ecb.int/home/html/researcher_hfcn.en.html
－ Tulotilastot vuodelta 2015 julkistetaan joulukuussa 2016
– 20.12.2016 Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tuloerot
– 20.12.2016 Tulonjaon kokonaistilasto 2015, tulokehitys alueittain
– 21.12.2016 Tulonjakotilasto 2015, pienituloisuus (ennakko)
18.11.2016 Tarja Hatakka24