Miten ja miksi työvoimatutkimus uudistuu? Webinaari 5.11. 2020 #työvoimatutkimus2021

1. Tulosten laskentatavan eli
estimointimenetelmän
uudistaminen
Uuden työvoimatutkimuksen mukaisten
aikasarjojen muodostaminen
Riku Salonen
Koordinaatio ja menetelmät
#työvoimatutkimus2021
15.11.2020 Tiedotustilaisuus

2. Miksi estimointimenetelmät uudistuvat?
2Tiedotustilaisuus5.11.2020
1998-2020 2021 alkaen
EU-asetus 1998 2021
▪ Ikämäärittely 15-74 15-89
▪ Perusjoukko ≈ 4,1 milj. ≈ 4,6 milj.
▪ Laatukehikko suppea laaja
Tiedonkeruu puhelin (≈ 99 %) puhelin+verkko
Vastauskato ≈ 10 % => 40 % ≈ 35 % => ?

3. Miten estimointimenetelmiä
uudistetaan?
3Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ EU-lainsäädännön muutokset ja vastauskadon ennakointi
huomioidaan muodostettaessa painokertoimia, joita
käyttämällä vastanneiden antamat tiedot yleistetään
koskemaan uuden määrittelyn mukaista perusjoukkoa.

4. Vastauskadon ennakointi
4Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ Estimointimenetelmää uudistettaessa varaudutaan
vastauskadon osalta pessimistiseen skenaarioon, jossa
huomioidaan seuraavat epävarmuustekijät:
1) Vastaajajoukon vinouma mm. iän ja koulutuksen suhteen tullee
lisääntymään verkkovastaamisen myötä.
▪ Esitutkimus ja kansainväliset kokemukset!
2) Vastauskadon kehitys jatkunee edelleen kasvusuunnassa.
▪ Vapaaehtoisiin kyselytutkimuksiin liittyvä yleismaailmallinen ilmiö.
3) COVID-19

5. Vastauskadon kehitys
5Tiedotustilaisuus5.11.2020
Vastauskato-% vertailuvuosina 1995, 2007 ja 2019:
1995 2007 2019
Vastauskato 8,8 20,2 37,3
▪ Kieltäytyy 4,1 13,1 20,6
▪ Tavoittamaton 4,5 6,9 16,3
▪ Muu kato 0,2 0,2 0,4

6. Painokertoimen toimintaperiaate
6Tiedotustilaisuus5.11.2020
1) Korottavuus ja ajantasaistaminen
▪ Tulokset korotetaan ajantasaisen perusjoukon tasolle.
▪ Esimerkkinä syyskuun 2020, kun vastaajia oli 7 052:
▪ Työllisten (2 539 000), työttömien (208 000) ja työvoiman ulkopuolella
olevien (1 388 000) estimaatit summautuvat elokuun 2020 väkilukutietojen
mukaiseen 15-74-vuotiaaseen väestöön (4 134 000).
▪ Tutkimukseen vastannut edusti keskimäärin 586 henkilöä perusjoukossa.
2) Vastaajajoukon vinouman oikaisu
▪ Vinouma aiheutuu vastauskadosta ja tutkimuksen aikana
kuolleista ja maasta muuttaneista eli ylipeitosta.
▪ Painokertoimen avulla vinoumaa pyritään oikaisemaan niin, että
vastaajajoukko edustaisi mahdollisimman kattavasti perusjoukkoa.

7. Painokertoimen muodostaminen
7Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ Vastaajajoukon painotuksessa huomioidaan:
▪ Perusjoukon väestötiedot
▪ Sukupuoli (EU-asetus)
▪ Ikä (EU-asetuksen suositus: 5-vuotisikäryhmä)
▪ Alue (EU-asetuksen minimivaade: NUTS2 eli suuralue)
▪ Kieli tai kansalaisuus (2021-)
▪ Rekisteritiedot lisäinformaationa
▪ TEM:n työnvälitystilasto
▪ Tutkintorekisteri (2021-)
▪ Tulorekisteri (2021-)

8. Lisäinformaatio painotuksessa
8Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ Estimointi paranee sitä enemmän, mitä suurempi on
tiedonkeruussa kerätyn tiedon ja samaa ilmiötä kuvaavan
rekisteritiedon välinen riippuvuus.
▪ Hyötykohtia:
1) Oikaisee vastauskadon aiheuttamaa vinoumaa
2) Estimaatin virhemarginaali kaventuu
3) Rekisteritietoa voi hyödyntää benchmark-tietona

9. Uuden työvoimatutkimuksen mukaiset
vertailukelpoiset aikasarjat
9Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ Uudistetun työvoimatutkimuksen mukaiset aikasarjat ns.
aikasarjakorjaukset linkitetään vuosien 2000-2020
kuukausiaineistoille.
▪ Avaimena linkityksessä toimii painokerroin:
▪ Vastaajille muodostetaan uusi painokerroin, jota käyttämällä voi
tuottaa uuden työvoimatutkimuksen kanssa vertailukelpoisia
tietoja takautuvasti.
▪ Myös nykyistä painokerrointa voi edelleen hyödyntää ja
muodostaa nykyisen työvoimatutkimuksen mukaisia lukuja
vuosille 2000-2020.

10. Avainaikasarjat ja muut aikasarjat
10Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ Aikasarjat jaetaan kahteen ryhmään:
1) Avainaikasarjat
▪ Muodostetaan uuden EU-lainsäädännön mukaisten indikaattoreiden (esim.
työlliset ja työttömät sukupuolittain ikäryhmissä 15-24 ja 25-74) ja
kotimaisten tärkeiksi arvioitujen aikasarjojen pohjalta.
▪ Uuden työvoimatutkimuksen mukaisiksi mallitetut indikaattoreiden
estimaatit toimivat benchmark-tietoina uutta painokerrointa
muodostettaessa.
2) Muut aikasarjat
▪ Voidaan muodostaa uuden painokertoimen avulla.
▪ Mitä pienemmissä osajoukoissa takautuvia sarjoja muodostetaan, sitä
suurempi on korjaukseen sisältyvä epävarmuus.

11. Avainaikasarjojen muodostaminen
11Tiedotustilaisuus5.11.2020
▪ Takautuvat avainaikasarjat konstruoidaan kaikkien
muutosten nettovaikutuksen pohjalta.
▪ Avainaikasarjojen mallituksessa hyödynnetään:
1) Esitutkimuksen rinnakkaisaineistoa
2) Nykyisen työvoimatutkimuksen aineistoja
3) Uuden työvoimatutkimuksen alkuvuoden 2021 aineistoa
4) Rekisterilähteistä saatavia tietoja

12. 12Tiedotustilaisuus5.11.2020
Estimointiuudistus huomioi
uuden EU-lainsäädännön
ja ennakoi vastauskatoon
liittyvät epävarmuustekijät.
Aikasarjakorjaukset toteu-
tetaan vuosille 2000-2020.
Riku Salonen
riku.salonen@stat.fi