Vuokratyö yleistyy hiljalleen - ketkä sitä tekevät? yliaktuaari Tatu Leskinen...
Vapaa-aika ennen ja nyt - sosiaaliset suhteet digiajassa, Riitta Hanifi, Tilastokeskus
1. Vapaa-aika ennen ja nyt –
Sosiaaliset suhteet digiajassa
28.11.2019, Vapaa-aika muutoksessa -seminaari
Tilastokeskus
2. Riitta Hanifi
Tutkija, Väestö- ja elinolotilastot
koulutus, kulttuuri ja ajankäyttö
riitta.hanifi@tilastokeskus.fi
2Riitta Hanifi28.11.2019
3. Vapaa-aika ennen ja nyt – Vapaa-aikatutkimuksen
tuloksia
3Riitta Hanifi28.11.2019
– Seminaarissa esitellyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen tietoihin.
Tiedot kerättiin vuonna 2017.
– Vertailutietoja saatavana vuosilta 2002, 1991 ja 1981.
– Vapaa-aikatutkimus edustaa 10 vuotta täyttänyttä, Suomessa asuvaa kotitalousväestöä.
– Tiedonkeruun ajankohta: lokakuu 2017 – tammikuu 2018
– Tiedonkeruumenetelmä:
– 15-74-vuotiaat: verkko/paperilomake
– 10-14-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet: käyntihaastattelu
– Lähtöotos 15 000, lisäksi Espoon kaupunki osti lisäotoksen 1000 henkeä.
– Saatuja vastauksia 7155, vastausosuus 45 %.
4. Mistä vapaa-aikatutkimuksen tuloksia löytyy?
4Riitta Hanifi28.11.2019
– Vapaa-aikatutkimuksen tuloksia on julkaistu viidesti Tilastokeskuksen julkistusjärjestelmässä
– Yhdistystoiminta ja vapaamuotoinen kansalaistoiminta 30.8.2018
– Kulttuuriosallistumisen muutokset 21.11.2018
– Digipelaaminen 31.1.2019
– Lukemisen muutokset 25.4.2019
– Musiikin kuuntelu 22.5.2019
http://stat.fi/vapaaajanosallistuminen
– Tilastokeskuksen Tieto&trendit-verkkojulkaisussa artikkelisarja vapaa-aikatutkimuksen
tuloksista
http://www.stat.fi/tietotrendit
12. Kirjojen lukeminen lisääntynyt – luettujen kirjojen
määrä pienentynyt
Kirjojen lukeminen 6 kuukauden aikana, % Lukenut vähintään 10 kirjaa 6 kuukauden aikana, %
12Riitta Hanifi28.11.2019
15. Minkälaisia muutoksia on tapahtunut
sosiaalisissa suhteissa?
15Riitta Hanifi28.11.2019
– Kuinka usein tapaa toisessa kotitaloudessa asuvia vanhempiaan tai
on heihin puhelin- tai verkkoyhteydessä?
– Kuinka usein tapaa aikuisia lapsiaan tai on heihin puhelin- tai
verkkoyhteydessä?
– Kuinka usein tapaa ystäviään tai on heihin puhelin- tai
verkkoyhteydessä?
– Sosiaalisten suhteiden piirin laajuus: sukulaisten ja ystävien, joihin
pitää yhteyttä, lukumäärä
16. Kuinka usein tapaa toisessa kotitaloudessa
asuvia vanhempia, %
16Riitta Hanifi28.11.2019
26. Niiden sukulaisten lukumäärä, joihin pidetään
säännöllisesti yhteyttä, on huomattavasti vähentynyt
26Riitta Hanifi28.11.2019
– Yli 10 sukulaiseen piti yhteyttä 6 prosenttia vuonna 2017, vuonna 2002 useampi
kuin joka kymmenes
– Ainoastaan 1-2 sukulaiseen piti yhteyttä noin joka kolmas vuonna 2017, vuonna
2002 joka viides
– Seitsemän prosenttia ei pitänyt yhteyttä sukulaisiin ollenkaan 2017, vuonna 2002
viisi prosenttia
– 15-24-vuotiaista 10 prosenttia ei pitänyt yhteyttä sukulaisiin
– Vähiten sukulaisiin pitivät yhteyttä työttömät, heistä 13 prosenttia ei pitänyt yhteyttä
sukulaisiin
27. Ystävien lukumäärä on vähentynyt
27Riitta Hanifi28.11.2019
– 28 prosentilla oli enemmän kuin 5 ystävää vuonna 2017, vuonna
2002 enemmän kuin 5 ystävää oli 37 prosentilla
– Vain 1-2 ystävään piti yhteyttä noin joka neljäs vuonna 2017, 16
prosenttia vuonna 2002
– Viisi prosenttia ei pidä ollenkaan yhteyttä ystäviin eikä tuttaviin, yli 75-
vuotiaista 12 prosenttia
– Kaupungin keskusta-alueella asuvista kolme prosenttia ja
maaseudulla asuvista kahdeksan prosenttia ei pitänyt yhteyttä
ystäviin.
28. Johtopäätöksiä
28Riitta Hanifi28.11.2019
– Yhteiskuntatutkijat (Saari 2009) väittävät, että pitkäjänteiset
sitoumukset eivät enää rajoita yksilöiden valintoja samalla tavalla
kuin ennen.
– Yleisen yksilöllistymisen lisääntyminen saattaa altistaa erityisesti
jotkut väestöryhmät sosiaalisista suhteista eristäytymiselle.
– Internet mahdollistaa uusia sosiaalisuuden muotoja, mutta ei voi
korvata lähisuhteita.