Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.

1. ALUEIDEN MUUTTOVETOVOIMA Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoima kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Elokuu 2014

2. SISÄLTÖ
①Alueiden välisen muuttoliikkeen kehitys 2000- luvulla
②Määrällisesti vetovoimaisimmat kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013
③Suhteellisesti vetovoimaisimmat kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013
④Alue- ja väestökehityksen iso kuva muuttoliikeanalyysin perusteella
Timo Aro 2014

3. Analyysin tausta ja tavoitteet
•Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja seutukunnat (70) takautuvasti nykyisen (1.1.2014) alueluokituksen mukaisesti
•Analyysissä selvitettiin kuntien (320) kaupunkiseutujen (70) muuttovetovoimaa vuosien 2009-2013 välisenä viisivuotisjaksona eli mitkä kunnat ja kaupunkiseudut olivat määrällisesti ja suhteellisesti vetovoimaisimpia maan sisäisessä muuttoliikkeessä.
•Analyysi sisältää määrällisen (nettomuutto abs.) ja suhteellisen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) vetovoimatarkastelun.
•Analyysi pitää sisällään kaikki kuntien ja seutujen välillä muuttaneet henkilöt vuosina 2009-2013 (yhteensä noin 1,3 miljoonaa henkilöä).
•Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkasteltiin erikseen alueiden asukasluvun perusteella. Kunnat jaettiin viiteen ja kaupunkiseudut neljään ryhmään asukasluvun perusteella. Jokaisesta kunta- ja seutuluokasta tehtiin omat vetovoimataulukot.
•Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013
Timo Aro 2014

4. 1. Alueiden välisen muuttoliikkeen kehitys 2000-luvulla
Timo Aro 2014

5. 1.Keskittymis-, autioitumis- ja eriytymiskehityksen voimistuminen
2.Valikoiva muuttoliike suurilla kaupunkiseuduilla
3.Lisääntynyt maahanmuutto.
2000-luvun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta
Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013
Timo Aro 2014

6. 115
121
98
88
96
205
199
222
232
224
2009
2010
2011
2012
2013
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
240
260
280
300
320
Muuttovoittoiset kunnat
Muuttotappiolliset kunnat
Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina 2009- 2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti)
Keskimäärin 216 kuntaa sai muuttotappiota vuosina 2009- 2013
Keskimäärin 104 kuntaa sai muuttovoittoa vuosina 2009- 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

7. Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten seutujen määrän kehitys vuosina 2009- 2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti)
Keskimäärin 51 seutua sai muuttotappiota vuosina 2009- 2013
Keskimäärin
19
seutua sai muuttovoittoa vuosina 2009- 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
23
22
19
15
14
47
48
51
55
56
2009
2010
2011
2012
2013
Muuttovoittoiset seutukunnat
Muuttotappiolliset seutukunnat

8. 124,8
121
124,6
121,5
149,5
161,1
161,9
159,5
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
1975–1979
1980–1984
1985–1989
1990–1994
1995–1999
2000–2004
2005–2009
2010–2012
Muuttoliike promilleina tuhatta asukasta kohden
Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteensä promilleina tuhatta asukasta kohden vuosina 1975-2012
•Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteenlaskettuna on ollut 2000-luvulla vilkkaampaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä
•Kuntien sisäinen muuttoliike on kasvanut yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä lähtien (tilastointi aloitettu vasta 1974)
•Kuntien välinen muuttoliike oli vilkkainta vuosina 1970-1974, mutta vuosina 2005-2009 ja 2010-2012 vilkkaus lähellä samaa tasoa
•2000-luvulla tehty keskimäärin 880000 muuttoa vuodessa, joista kaksi kolmesta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta kuntien välisiä muuttoja
•Kaikista muutoista jo neljä viidestä ns. lähimuuttoja eli muutot tapahtuvat joko oman kunnan tai saman kaupunkiseudun sisällä!!!
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

9. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat
20–24 -vuotiaat
25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat
35–39 -vuotiaat
60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012
•Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita
•Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä
•Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto- alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna
•Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana
•Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

10. 2a. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013
Timo Aro 2014

11. •Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.
•Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki
•20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia
•Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo
•20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna- alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena Vantaa!
Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
Timo Aro 2014

12. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus
65,6 %
kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

13. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013
8860
5963
5149
3699
3346
2111
1935
1085
1663
726
829
579
406
295
528
15760
7098
5789
2665
2770
995
593
1087
469
559
314
110
166
235
-132
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
26000
Helsinki
Tampere
Turku
Jyväskylä
Oulu
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lahti
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
15-19 v.
20-24 v.
Nuorista 15-19 - vuotiaista sai muuttovoittoa
31
kuntaa vuosina 2009-2013
Nuorista 20-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan
24
kuntaa vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

14. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
-539
-557
-599
-600
-660
-663
-712
-729
-761
-767
-801
-843
-870
-898
-925
-1023
-1075
-1089
-1226
-1501
-1600
-1400
-1200
-1000
-800
-600
-400
-200
0
Mänttä-Vilppula
Rovaniemi
Savonlinna
Alajärvi
Kitee
Siikajoki
Pudasjärvi
Jämsä
Pietarsaari
Kauhava
Tornio
Vantaa
Varkaus
Salo
Kuusamo
Kotka
Kemi
Raahe
Kouvola
Kajaani
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

15. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttotappiota saaneet kunnat vuosina 2009-2013
-337
-340
-342
-358
-361
-401
-423
-440
-447
-481
-502
-503
-510
-527
-528
-537
-592
-634
-656
-749
-1000
-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
Pudasjärvi
Nokia
Sastamala
Mäntsälä
Liperi
Salo
Vihti
Kontiolahti
Kuusamo
Kirkkonummi
Lohja
Kangasala
Laukaa
Hollola
Kaarina
Siilinjärvi
Ylöjärvi
Tuusula
Kouvola
Nurmijärvi
-365
-367
-384
-388
-391
-399
-401
-414
-415
-433
-439
-454
-462
-502
-526
-532
-571
-650
-739
-761
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
Kajaani
Sastamala
Kauhava
Tornio
Imatra
Kemi
Varkaus
Raahe
Raisio
Savonlinna
Jämsä
Vihti
Kaarina
Kirkkonummi
Porvoo
Lohja
Kouvola
Tuusula
Salo
Nurmijärvi
15-19 –vuotiaiden ikäryhmä
20-24 –vuotiaiden ikäryhmä
Nuorista kärsi eniten muuttotap-piota 2009-2013: Nurmijärvi (-1570) Tuusula (-1284) Kouvola (-1227)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

16. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Helsinki
11681
2336,2
2.
Tampere
4744
948,8
3.
Oulu
3428
685,6
4.
Turku
2581
516,2
5.
Kuopio
2123
424,6
6.
Seinäjoki
1893
378,6
7.
Lahti
1821
364,2
8.
Jyväskylä
1463
292,6
9.
Hämeenlinna
1093
218,6
10.
Espoo
1034
206,8
11.
Pori
665
133
12.
Nurmijärvi
549
109,8
13.
Joensuu
454
90,8
14.
Hyvinkää
339
67,8
15.
Lohja
190
38
•Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25
•17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
•Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin
•Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio
•Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo
•Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898).
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

17. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Lempäälä
1081
216,2
2.
Nokia
781
156,2
3.
Ylöjärvi
633
126,6
4.
Kaarina
511
102,2
5.
Valkeakoski
357
71,4
6.
Tuusula
329
65,8
7.
Kangasala
248
49,6
8.
Riihimäki
234
46,8
9.
Siilinjärvi
150
30
10.
Järvenpää
138
27,6
11.
Vihti
103
20,6
12.
Raasepori
-129
-25,8
13.
Sastamala
-130
-26
14.
Kerava
-170
-34
15.
Kirkkonummi
-173
-34,6
•20000-39 999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 30
•11 kuntaa (30) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
•Tampereen seudun kehyskuntien muuttovetovoima oli määrällisesti suurin: kolme vetovoimaisinta kuntaa olivat Tampereen seudulta ja kym-menen vetovoimaisimman kunnan joukossa puolet oli Tampereen seudulta
•Yli 500 henkilön muuttovoitot saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kaarina
•Suurimman muuttotappion kärsivät Kajaani (-1501), Raahe (-1089), Kemi (-1075), Varkaus (-870) ja Tornio (-801)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

18. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Pirkkala
1243
248,6
2.
Lieto
839
167,8
3.
Sipoo
603
120,6
4.
Mäntsälä
524
104,8
5.
Mustasaari
458
91,6
6.
Laukaa
295
59
7.
Ylivieska
245
49
8.
Paimio
204
40,8
9.
Kempele
194
38,8
10.
Kontiolahti
189
37,8
11.
Lapua
189
37,8
12.
Liperi
188
37,6
13.
Janakkala
183
36,6
14.
Naantali
172
34,4
15.
Ilmajoki
167
33,4
•10 000-19999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 48
•22 kuntaa (48) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
•Pirkkala oli kuntajoukon muut-tovetovoimaisin kunta. Seuraa-vaksi vetovoimaisimpia olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta-saari
•Ylivieskaa lukuun ottamatta vetovoimaisimmat kunnat olivat ns. ensimmäisen asteen kehys-kuntia eli suurten tai keski-suurten kaupunkien kehyskuntia
•Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä muuttotappiota vuosina 2009-2013: Kuusamo, Kauhava, Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

19. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Kauniainen
470
94
2.
Kittilä
364
72,8
3.
Masku
236
47,2
4.
Liminka
197
39,4
5.
Muurame
138
27,6
6.
Loppi
132
26,4
7.
Ii
124
24,8
8.
Laihia
122
24,4
9.
Rusko
113
22,6
10.
Pyhtää
92
18,4
11.
Orivesi
47
9,4
12.
Suonenjoki
38
7,6
13.
Pöytyä
34
6,8
14.
Iitti
20
4
15.
Maalahti
8
1,6
•5000-9999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 78
•Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides kunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
•Muuttovetovoimaisimpia olivat määrällisesti Kauniainen, Kittilä ja Masku
•Pääosa muuttovoittoa saaneista kunnista oli suurten tai keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevia kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja Suonenjoki
•Kahdeksan kuntaa sai määrällisesti yli 400 henkilöä muuttotappiota: Pudasjärvi (-712), Siikajoki (-663), Hanko (-527), Kristiinankaupunki, Vöyri, Sievi, Siikalatva ja Haapavesi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

20. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Jomala
287
57,4
2.
Petäjävesi
202
40,4
3.
Uurainen
160
32
4.
Vesilahti
124
24,8
5.
Askola
78
15,6
6.
Toivakka
74
14,8
7.
Lemi
66
13,2
8.
Lemland
57
11,4
9.
Tuusniemi
56
11,2
10.
Lumijoki
38
7,6
11.
Hammarland
34
6,8
12.
Siikainen
34
6,8
13.
Marttila
28
5,6
14.
Saltvik
22
4,4
15.
Sauvo
18
3,6
•Alle 5000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 139
•Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka viides kunta sai muuttovoittoa
•Muuttovetovoimaisimmat kunnat olivat määrällisesti Jomala, Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti
•Neljä viidestä alle 5000 asukkaan kunnasta kärsi muuttotappioista: Eniten muuttotappiota saivat Paltamo (-313), Ranua (-274), Taivalkoski (-269), Lappajärvi, Perho, Kärsämäki, Toholampi ja Tohmajärvi.
•Esimerkiksi Paltamon muuttotappion suuruutta kuvaa vuosina 2009-2013, että se vastaisi väkilukuun suhteutettuna samaa kuin Helsinki kärsisi 50 000 henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

21. 2b. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat seudut vuosina 2009-2013
Timo Aro 2014

22. •Vain 17 kaupunkiseutua sai yhteenlaskettuna määrällistä muut-tovoittoa vuosina 2009-2013 ja kaikkiaan 53 seutua muuttotappiota
•Helsingin seutu sai yhteensä 14 644 henkilöä muuttovoittoa ja muut 16 muuttovoittoista seutua 26 299 henkilöä: kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat 89,1 % kaikista muuttovoitoista
•Määrällistä muuttovoittoa saaneet seudut keskittyvät erityisesti HHT-käytävän vaikutusalueelle ja muille suurille tai keskisuurille korkeakouluseuduille (pl. Tunturi-Lapin seutu ja Ahvenanmaa)
•Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- tai 3-keskusten ympärillä olevat kaupunkiseudut (Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren, Varkauden jne.)
Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro

23. Muuttovetovoimaiset seudut kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009- 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
14644
9161
1110
3767
2298
2239
866
763
356
339
254
241
227
203
89
2
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
Helsinki
Tampere
Hämeenlinna
Oulu
Jyväskylä
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Ålands landsbygd
Tunturi-Lappi
Etelä-Pirkanmaa
Riihimäki
Joensuu
Vaasa
Mariehamns stad
Sisä-Savo
Kuuden eniten muuttovoittoa saaneen seudun osuus 89,1 % kaikkien seutujen muuttovoitosta 2009-2013

24. Nuorten 15-19 –vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa ja muuttotappiota saaneet kaupunkiseudut vuosina 2009-2013
TOP 15 muuttovoittoiset seudut
TOP 15 muuttotappiollisimmat seudut
Timo Aro 2014
6340
3459
3065
2647
2258
1440
650
644
371
13
-12
-42
-121
-139
-146
-2000
0
2000
4000
6000
8000
Helsingin
Tampereen
Turun
Jyväskylän
Oulun
Kuopion
Vaasan
Joensuun
Rovaniemen
Seinäjoen
Kokkolan
Lappeenrannan
Tunturi-Lapin
Joutsan
Hämeenlinnan
Nuorista 15-24 -vuotiaista sai muuttovoittoa vain
10
seutua vuosina 2009-2013
-482
-487
-494
-495
-498
-507
-515
-530
-531
-581
-587
-635
-674
-685
-752
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
Raaseporin
Nivala-Haapajärven
Kotka-Haminan
Porvoon
Imatran
Varkauden
Pielisen Karjalan
Salon
Raahen
Koillismaan
Kehys-Kainuun
Ylä-Savon
Saarijärvi-Viitasaaren
Oulunkaaren
Kouvolan
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25. Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
2009
2010
2011
2012
2013
Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä)
Kehyskunnat (47 kehyskuntaa)
Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunki-seuduilla vuosina 2009-2013
Suurten keskuskaupunkien kehyskuntien muuttovoitot ovat kääntyneet laskuun vuoden 2011 jälkeen
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

26. Helsingin seutukunta
Kunta
Nettomuutto yhteensä 2009- 2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Kauniainen
470
10,7
Sipoo
652
7,1
Mäntsälä
492
4,9
Helsinki
11681
3,9
Nurmijärvi
549
2,7
Tuusula
329
1,8
Hyvinkää
339
1,5
Espoo
1034
0,8
Lohja
190
0,8
Järvenpää
138
0,7
Vihti
103
0,7
Siuntio
-4
-0,1
Vantaa
-843
-0,8
Kirkkonummi
-173
-0,9
Kerava
-170
-1
Pornainen
-32
-1,3
Karkkila
-111
-2,4
Tampereen seutukunta
Kunta
Nettomuutto yhteensä 2009- 2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Pirkkala
1296
14,7
Lempäälä
1081
10,3
Vesilahti
124
5,6
Nokia
781
4,9
Hämeenkyrö
243
4,6
Tampere
4744
4,4
Ylöjärvi
633
4,1
Kangasala
248
1,7
Orivesi
47
1
Pälkäne
-36
-1
Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 1 (3)
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

27. Turun seutukunta
Kunta
Nettomuutto yhteensä 2009- 2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Lieto
854
10,3
Masku
236
4,9
Rusko
113
3,8
Paimio
186
3,6
Kaarina
511
3,3
Turku
2581
2,9
Naantali
221
2,4
Sauvo
18
1,2
Raisio
-192
-1,6
Mynämäki
-89
-2,2
Nousiainen
-55
-2,3
Oulun seutukunta
Kunta
Nettomuutto yhteensä 2009- 2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Liminka
197
4,3
Lumijoki
38
3,7
Oulu
3428
3,6
Kempele
245
3
Tyrnävä
-15
-0,5
Hailuoto
-6
-1,2
Muhos
-120
-2,7
Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (3)
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

28. Jyväskylän seutukunta
Kunta
Nettomuutto yhteensä 2009- 2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Petäjävesi
202
10
Uurainen
160
9,1
Toivakka
74
6,1
Laukaa
292
3,2
Muurame
138
2,9
Jyväskylä
1463
2,2
Hankasalmi
-31
-1,1
Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 3 (3)
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

29. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta seutua kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
-958
-969
-976
-979
-1109
-1021
-1062
-1093
-1141
-1144
-1194
-1206
-1225
-1258
-1322
-1380
-1382
-1788
-1995
-2332
-2500
-2000
-1500
-1000
-500
0
Keski-Karjala
Imatra
Rauma
Haapavesi-Siikalatva
Salo
Ylä-Pirkanmaa
Kehys-Kainuu
Savonlinna
Järviseutu
Saarijärvi-Viitasaari
Koillismaa
Kouvola
Nivala-Haapajärvi
Varkaus
Jakobstadsregionen
Kotka-Hamina
Ylä-Savo
Raahe
Kajaani
Kemi-Tornio

30. Nuorten 20-24 –vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa ja muuttotappiota saaneet kaupunkiseudut vuosina 2009-2013
TOP 15 muuttovoittoiset seudut
TOP 15 muuttotappiollisimmat seudut
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
11720
5344
3680
2527
2153
836
820
165
128
-25
-32
-65
-109
-118
-120
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Helsingin
Tampereen
Turun
Oulun
Jyväskylän
Kuopion
Vaasan
Joensuun
Mariehamns
Ålands landsbygds
Ålands skärgårds
Tunturi-Lapin
Lappeenrannan
Joutsan
Kyrönmaan
Nuorista 20-24 -vuotiaista sai muuttovoittoa vain
9
seutua vuosina 2009-2013
-617
-617
-625
-630
-630
-640
-641
-673
-677
-697
-773
-826
-890
-985
-1024
-1200
-1000
-800
-600
-400
-200
0
Nivala-Haapajärven
Saarijärvi-Viitasaaren
Raahen
Porvoon
Savonlinnan
Jakobstadsregionens
Seinäjoen
Imatran
Kouvolan
Kotka-Haminan
Kajaanin
Ylä-Savon
Salon
Lahden
Kemi-Tornion

31. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 80 000 asukkaan seudut (N=15) vuosina 2009-2013
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Helsingin
14 644
2 923
2.
Tampereen
9 161
1 832
3.
Turun
4 384
877
4.
Oulun
3 767
753
5.
Jyväskylän
2 298
460
6.
Kuopion
2 239
449
7.
Hämeenlinnan
1 110
222
8.
Seinäjoen
866
173
9.
Lahden
763
153
10.
Joensuun
227
45
11.
Vaasan
203
41
12.
Porin
-360
-72
13.
Lappeenrannan
-509
-101
14.
Kouvolan
-1 206
-241
15.
Kotka-Haminan
-1 380
-276
•15 yli 80 000 asukkaan kaupunkiseutua, joista 11 sai muuttovoittoa ja 4 muutto-tappiota vuosina 2009-2013
•Helsingin ja Tampereen kaupunki-seudut saivat määrällisesti ylivoi-maisesti eniten muuttovoittoa
•Toiseksi vetovoimaisimmassa ryhmässä olivat Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut
•Kolmanneksi vetovoimaisimmassa ryhmässä olivat Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Lahden seudut
•Kymenlaakson kaupunkiseudut saivat määrällisesti selvästi eniten muuttotappiota vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

32. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 40 000-79 999 asukkaan seudut (N=16) vuosina 2009-2013
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009- 2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1.
Etelä-Pirkanmaan
254
51
2.
Riihimäen
241
48
3.
Porvoon
-8
-1,6
4.
Mikkelin
-296
-59
5.
Kokkolan
-328
-66
6.
Ylivieskan
-687
-137
7.
Raaseporin
-732
-146
8.
Rovaniemen
-831
-166
9.
Imatran
-969
-194
10.
Rauman
-976
-195
11.
Salon
-1 009
-202
12.
Savonlinnan
-1 093
-219
13.
Jakobstadsregionens
-1 322
-264
14.
Ylä-Savon
-1 382
-276
15.
Kajaanin
-1 995
-399
16.
Kemi-Tornion
-2 332
-466
•Yhteensä 16 keskisuurta (40 000-79 999 asukkaan) kaupunkiseutua, joista vain kaksi sai muuttovoittoa ja loput muuttotappiota vuosina 2009-2013
•Etelä-Pirkanmaan ja Riihimäen seudut saivat pientä muuttovoittoa: molemmat seudut sijaitsevat joko Helsingin tai Tampereen vaikutus-alueella
•Kuusi seutua kärsi yli tuhannen henkilön muuttotappioista vuosina 2009-2013: Kemi-Tornion, Kajaanin, Ylä-Savon, Pietarsaaren, Savonlinnan ja Salon seudut
•Kemi-Tornion seutu sai keskimäärin -466 henkilöä muuttotappiota vuodessa ja Kajaanin seutu -399 henkilöä: molemmat seudut saivat kaikista seuduista eniten muuttotappiota vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

33. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan seudut (N=21) vuosina 2009-2013
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 2009-2013
NETTOMUUTTO PER VUOSI
1.
Turunmaan
-12
-2,4
2.
Loimaan
-111
-22
3.
Äänekosken
-311
-62
4.
Lounais-Pirkanmaan
-328
-66
5.
Forssan
-582
-116
6.
Pohjois-Satakunnan
-634
-127
7.
Oulunkaaren
-648
-130
8.
Vakka-Suomen
-673
-135
9.
Kuusiokuntien
-727
-145
10.
Pielisen-Karjalan
-731
-146
11.
Suupohjan
-799
-160
12.
Jämsän
-806
-161
13.
Pieksamäen
-892
-178
14.
Ylä-Pirkanmaan
-1021
-204
15.
Kehys-Kainuun
-1062
-212
16.
Järviseudun
-1141
-228
17.
Saarijärven-Viitasaaren
-1144
-229
18
Koillismaan
-1194
-239
19
Nivala-Haapajärven
-1225
-245
20.
Varkauden
-1258
-252
21.
Raahen
-1788
-358
•Kaikki 20 000-39 999 asukkaan seu-tukunnat kärsivät muuttotappioita vuosina 2009-2013 (!)
•Varsinais-Suomen Turunmaan ja Loimaan seudut olivat ainoita, joissa muuttotase oli edes lähellä tasa-painoista tilannetta
•Kahdeksan seutua sai yli tuhat henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana: Ylä-Pirkanmaan, Kehys-Kainuun, Järviseudun, Saari-järven-Viitasaaren, Koillismaan, Ni-vala-Haapajärven, Varkauden ja Raahen seudut
•Muuttotappiollisille seuduille oli yhteisenä piirteenä sijainti omien maakuntien reuna-alueella tai teollisuuden rakennemuutosalue
•Raahen seudun määrälliset muutto-tappiot olivat 3:nneksi suurimmat kaikkien seutujen joukossa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

34. Määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 20 000 asukkaan seudut (N=18) vuosina 2009-2013
•Alle 20 000 asukkaan seuduista neljä sai muuttovoittoa ja 14 seutua muuttotappiota vuosina 2009-2013
•Muuttovoittoiset seudut sijait-sivat Ahvenanmaalla ja Tunturi-Lapin seudulla. Muuttotase tasa-painossa Sisä-Savon, Kyrön-maan, Loviisan, Joutsan, Pohjois-Lapin ja Ålands skärgårdsin alueella
•Yli 500 henkilön muuttotappiosta kärsi kuusi seutua vuosina 2009-2013: Keuruun, Itä-Lapin, Kaustisen, Sydösterbottens, Keski-Karjalan ja Haapaveden-Siikalatvan alueella
•Muuttotappiolliset seudut sijait-sivat pääsääntöisesti maakuntien reuna-alueilla suhteessa alueen keskuskaupunkiin
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 2009-2013
NETTOMUUTTO PER VUOSI
1.
Ålands landsbygs
356
71
2.
Tunturi-Lapin
339
68
3.
Mariehamns stads
89
17,8
4.
Sisä-Savon
2
0,4
5.
Kyrönmaan
-18
-3,6
6.
Loviisan
-49
-9,8
7.
Joutsan
-61
-12,2
8.
Pohjois-Lapin
-107
-21
9.
Ålands skärgårds
-112
-22
10.
Luoteis-Pirkanman
-302
-60
11.
Koillis-Savon
-356
-71
12.
Torniolaakson
-404
-81
13.
Keuruun
-513
-103
14.
Itä-Lapin
-769
-154
15.
Kaustisen
-889
-178
16.
Sydösterbottens
-924
-185
17.
Keski-Karjalan
-958
-192
18
Haapavesi-Siikalatvan
-979
-196

35. 3a. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013
Timo Aro 2014

36. •Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.
•Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
•Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.
•Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.
•Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
•Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
2009-2013
Timo Aro 2014

37. 20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
14,7
13,6
11,6
10,7
10,3
10,3
10
9,1
7,1
6,5
6,2
6,1
5,6
5,4
4,9
4,9
4,9
4,6
4,5
4,5
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Pirkkala
Jomala
Kittilä
Kauniainen
Lempäälä
Lieto
Petäjävesi
Uurainen
Sipoo
Seinäjoki
Lemland
Toivakka
Vesilahti
Mustasaari
Masku
Nokia
Mäntsälä
Hämeenkyrö
Ylivieska
Hammarland
Nettomuutto promillea per vuosi
Muuttoliike lisäsi yli 1 %:in väkilukua vuodessa
7
kunnassa vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

38. 20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
-12,2
-12,3
-12,5
-12,8
-13
-13
-13,7
-13,8
-14,3
-14,7
-15,4
-15,4
-15,6
-16,1
-16,3
-16,3
-16,5
-19,7
-23,4
-23,7
-25
-20
-15
-10
-5
0
Punkalaidun
Taivalkoski
Toholampi
Ranua
Vöyri
Kumlinge
Lappajärvi
Siikalatva
Kaskinen
Kristiinankaupunki
Halsua
Perho
Kärsämäki
Kyyjärvi
Sievi
Pudasjärvi
Paltamo
Pyhäntä
Siikajoki
Sottunga
Nettomuutto promillea per vuosi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

39. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN)
1.
Seinäjoki
6,5
2.
Tampere
4,4
3.
Kuopio
4,0
4.
Helsinki
3,9
5.
Oulu
3,6
5.
Lahti
3,6
7.
Hämeenlinna
3,3
8.
Turku
2,9
9.
Nurmijärvi
2,7
10.
Jyväskylä
2,2
11.
Pori
1,6
12.
Hyvinkää
1,5
13.
Joensuu
1,2
14.
Espoo
0,8
14.
Lohja
0,8
•Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013
•Suurista kaupungeista Kuopion muuttovetovoima on kasvanut eniten vuosina 2009-2013
•Suurten kaupunkien muuttovoitot moninkertaistuivat vuosina 2012-2013 verrattuna vuosiin 2009-2010
•Muuttovetovoisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat olivat alueensa keskuskaupunkeja lukuun ottamatta Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa
•Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7 promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja Kouvolassa (-2,8)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

40. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN)
1.
Lempäälä
10,3
2.
Nokia
4,9
3.
Ylöjärvi
4,1
4.
Valkeakoski
3,4
5.
Kaarina
3,3
6.
Tuusula
1,8
7.
Kangasala
1,7
8.
Riihimäki
1,6
9.
Siilinjärvi
1,4
10.
Vihti
0,7
10.
Järvenpää
0,7
12.
Raasepori
-0,9
13.
Kirkkonummi
-0,9
14.
Kerava
-1,0
14.
Sastamala
-1,0
•Lempäälä oli ylivoimaisesti muuttoveto-voimaisin kunta omassa kuntajoukossaan suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013
•Seuraavaksi vetovoimaisimpia olivat muista Tampereen ja Turun kehyskunnista Nokia, Ylöjärvi, Valkeakoski ja Kaarina
•15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukosta vain Riihimäki, Siilinjärvi ja Raasepori olivat Helsingin, Tampereen tai Turun seudun ulkopuolisia kuntia
•Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kemissä (-9,6 promillea per vuosi), Raahessa (-8,5), Kajaanissa (-7,9), Varkaudessa (-7,7) ja Torniossa (-7,1)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

41. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOHDEN)
1.
Pirkkala
14,1
2.
Lieto
10,1
3.
Sipoo
6,5
4.
Mäntsälä
5,2
5.
Mustasaari
4,9
6.
Paimio
3,9
7.
Ylivieska
3,4
8.
Laukaa
3,2
9.
Liperi
3,1
10.
Hämeenkyrö
3,0
11.
Ilmajoki
2,8
12.
Kontiolahti
2,7
13.
Lapua
2,6
14.
Kempele
2,4
15.
Janakkala
2,2
•Pirkkala oli oman kuntajoukkonsa ja lisäksi kaikista Suomen kunnista (320) muuttovetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013
•Pirkkala ja Lieto olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat 10000-19999 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013
•15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukossa kaikki kunnat Ylivieskaa lukuun ottamatta olivat suurten tai keskisuurten kaupunkien kehyskuntia
•Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Alajärvellä (-10,1 pro-millea per vuosi), Kiteellä (-9,3), Kuusamossa (-8,7), Kauhavalla (-6,9), Nivalassa (-6,5) ja Leppävirralla (-6,5)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

42. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOHDEN)
1.
Kittilä
11,6
2.
Kauniainen
10,7
3.
Masku
4,9
4.
Liminka
4,3
5.
Rusko
3,8
6.
Pyhtää
3,4
7.
Loppi
3,2
8.
Laihia
3,1
9.
Muurame
2,9
10.
Ii
2,6
11.
Suonenjoki
1,0
12.
Orivesi
1,0
13.
Pöytyä
0,8
14.
Iitti
0,6
15.
Maalahti
0,3
•Kittilä oli oman kuntajoukkonsa ja kaikista Suomen kunnista (320) kolmanneksi vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 (!)
•Kittilä ja Kauniainen olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat 5000-9999 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013
•15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukossa suurten tai keskisuurten kaupunkien ulkopuolisia kuntia Kittilä, Pyhtää, Loppi ja Suonenjoki
•Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Siikajoella (-23,4 promillea per vuosi), Pudasjärvellä (-16,3), Sievissä (-16,3), Kristiinankaupungissa (-14,7), Siikalatvassa (-13,8) ja Vöyrissä (-13)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

43. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS
KUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILUVUN 1000 ASUKASTA KOHDEN)
1.
Jomala
13,6
2.
Petäjävesi
10,0
3.
Uurainen
9,1
4.
Lemland
6,2
5.
Toivakka
6,1
6.
Vesilahti
5,6
7.
Hammarland
4,5
8.
Lemi
4,3
9.
Siikainen
4,1
10.
Tuusniemi
4,0
11.
Lumijoki
3,7
12.
Askola
3,2
13.
Marttila
2,8
14.
Kustavi
2,7
15.
Saltvik
2,4
•Jomala oli pienistä kunnista vetovoimaisin ja kaikista Suomen kunnista (320) toiseksi vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013
•Jomala, Petäjävesi ja Uurainen olivat muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013
•Pienten kuntien muuttovetovoima keskimäärin erittäin vähäinen ja suurin osa kunnista kärsi merkittäviä muuttotappioita
•Siikainen on hyvä esimerkki muuttovoittoisista alle 5000 asukkaan kunnista, jotka ovat ns. viimeisen muuton tilanteessa ja tilastot osoittavat väliaikaisesti muuttovoittoa
•Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Sottungassa (-23,7 promillea per vuosi), Pyhännässä (-19,7), Paltamolla (-16,5), Kyyjärvellä (-16,1), Kärsämäellä (-15,6) ja Perhossa (-15,4)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014

44. 3b. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat seudut vuosina 2009-2013
Timo Aro 2014

45. Kaupunkiseutujen suhteellinen (promillea keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
•Vain 17 kaupunkiseutua sai yhteenlasket-tuna määrällistä muuttovoittoa vuosina 2009-2013 ja kaikkiaan 53 seutua muutto-tappiota
•Muuttovetovoimaisimpia suhteessa asukaslukuun olivat Tampeeren, Ålands landbygdsin ja Tunturi-Lapin seudut
•Kuopion, Oulun ja Turun seudut olivat muuttovetovoimassa sijoilla 3-6: Kuopion seudun vetovoima kohentui merkittävästi 2000-luvun kuluessa
•Alle 80 000 asukkaan seuduista (N=55/70) sai muuttovoittoa vain viisi seutua ja alle 40 000 asukkaan seuduista vain Ahvenan-maan kaksi seutua ja Tunturi-Lapin seutu
•Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat maakuntien reunoilla olevat maaseutumaiset seudut ja osa teollisuuden rakennemuutosalueista.
Timo Aro 2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro

46. 20 suhteellisesti (promillea per vuosi keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) muut- tovetovoimaisinta seutua kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
4,8
4,8
4,7
3,5
3,2
2,8
2,6
2,4
2
1,6
1,4
1,2
1
0,8
0,4
0,4
0
1
2
3
4
5
6
Tampereen
Ålands landsbygds
Tunturi-Lapin
Kuopion
Oulun
Turun
Jyväskylän
Hämeenlinnan
Helsingin
Mariehamns stads
Seinäjoen
Etelä-Pirkanmaan
Riihimäen
Lahden
Vaasan
Joensuun

47. 20 suhteellisesti (promillea per vuosi keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) muuttotappiollisinta seutua kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
-6,4
-6,7
-7
-7
-7,6
-7,7
-7,9
-8,1
-8,3
-8,4
-8,8
-9,5
-10,1
-10,1
-10,3
-10,3
-10,3
-11
-11,5
-13
-14
-12
-10
-8
-6
-4
-2
0
Jämsän
Suupohjan
Kajaanin
Saarijärvi-Viitasaaren
Varkauden
Kemi-Tornion
Ylä-Pirkanmaan
Nivala-Haapajärven
Keuruun
Itä-Lapin
Kehys-Kainuuun
Torniolaakson
Keski-Karjalan
Ålands skärgårds
Sydösterbottens
Raahen
Järviseudun
Kaustisen
Koillismaan
Haapavesi-Siikalatvan

48. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) yli 80 000 asukkaan seudut (N=15) vuosina 2009-2013
•Tampereen, Kuopion ja Oulun seudut olivat suhteessa alueen väestöpohjaan vetovoimaisimpia vuosina 2009-2013
•Toiseksi vetovoimaisimpia seu-tuja suhteessa asukaslukuun oli-vat Turun, Jyväskylän, Hämeen-linnan ja Helsingin seudut
•Kaakkois-Suomen kolme suurta kaupunkiseutua saivat eniten muuttotappiota suhteessa asukaslukuun: Kotka-Haminan muuttotappiot olivat suurimmat suhteessa asukaslukuun
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009- 2013
1.
Tampereen
4,8
2.
Kuopion
3,5
3.
Oulun
3,2
4.
Turun
2,8
5.
Jyväskylän
2,6
6.
Hämeenlinnan
2,4
7.
Helsingin
2,0
8.
Seinäjoen
1,4
9.
Lahden
0,8
10.
Vaasan
0,4
11.
Joensuun
0,4
12.
Porin
-0,5
13.
Lappeenrannan
-1,1
14.
Kouvolan
-2,5
15.
Kotka-Haminan
-3,2

49. Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) 40 000-79 999 asukkaan seudut (N=16) vuosina 2009-2013
•Etelä-Pirkanmaan ja Riihimäen seudut olivat ainoa muuttovoittoiset seudut keskikokoisten seutujen joukossa
•Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Kajaanin ja Kemi-Tornion seudut
•Kotka-Haminan seutu sai eniten muuttotappiota suurten seutujen joukossa suhteessa asukaslukuun (3,2 promillea per vuosi), mutta keskikokoisista seuduista seitsemän seutua kärsivät vielä suurimmista muuttotappioista: Raaseporin, Imatran, Savonlinnan, Ylä-Savon, Pietarsaaren, Kajaanin ja Kemi-Tornion seudut
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009-2013
1.
Etelä-Pirkanmaan
1,1
2.
Riihimäen
1,0
3.
Porvoon
-0,0
4.
Mikkeln
-0,8
5.
Kokkoln
-1,3
6.
Rovaniemen
-2,6
7.
Rauman
-3,0
8.
Ylivieskan
-3,1
9.
Salon
-3,1
10.
Raaseporin
-3,3
11.
Imatran
-4,4
12.
Savonlinnan
-4,5
13.
Ylä-Savon
-4,8
14.
Jakobstadsregionens
-5,3
15.
Kajaanin
-7,0
16.
Kemi-Tornion
-7,7

50. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) 20 000-39 999 asukkaan seudut vuosina 2009-2013
•Kaikki keskikokoiset seudut saivat muuttotappiota(!)
•Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Järviseudun, Raahen ja Koillismaan seudut
•Merkittäviä muuttotappiota eli yli 0,5 prosenttia keskiväkiluvusta sai yhteensä peräti 15 seutua
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTOA PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009- 2013
1.
Turunmaan
-0,1
2.
Loimaan
-0,6
3.
Äänekosken
-2,7
4.
Lounais-Pirkanmaan
-2,3
5.
Forssan
-3,3
6.
Vakka-Suomen
-4,3
7.
Pieksämäen
-5,6
8.
Pohjois-Satakunnan
-5,7
9.
Oulunkaaren
-6,1
10.
Pielisen Karjalan
-6,3
11.
Kuusiokuntien
-6,4
12.
Jämsän
-6,4
13.
Suupohjan
-6,7
14.
Saarijärvi-Viitasaaren
-7,0
15.
Varkauden
-7,6
16.
Ylä-Pirkanmaan
-7,9
17.
Nivala-Haapajärven
-8,1
18
Kehys-Kainuun
-8,8
19
Järviseudun
-10,3
20.
Raahen
-10,3
21.
Koillismaan
-11,5

51. TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat (promillea tuhatta asukasta kohden) alle 20 000 asukkaan seudut vuosina 2009-2013
• Ahvenanmaan kaksi seutua ja Tunturi-Lapin seutu saivat muuttovoittoa vuosina 2009-2013: Ålands landsbygds oli Tampereen ohella vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun kaikista seuduista ja Tunturi-Lapin seutu kolmanneksi vetovoimaisin
•Merkittävää muuttotappiota suhteessa asukaslukuun sai yhdeksän seutua (yli 0,5 prosenttia keskiväkiluvusta per vuosi)
•Haapavesi-Siikalatvan seutu oli suhteessa asukaslukuun muuttotappiollisin ja Kaustisen seutu kolmanneksi muuttotappiollisin kaikista seuduista
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Timo Aro 2014
SIJOITUS
SEUTUKUNTA
NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI VUOSINA 2009- 2013
1.
Ålands landsbygds
4,8
2.
Tunturi-Lapin
4,7
3.
Mariehamns stads
1,6
4.
Sisä-Savon
0,0
5.
Kyrönmaan
-0,3
6.
Loviisan
-0,5
7.
Pohjois-Lapin
-1,3
8.
Joutsan
-2,1
9.
Luoteis-Pirkanmaan
-3,7
10.
Koillis-Savon
-5,4
11.
Keuruun
-8,3
12.
Itä-Lapin
-8,4
13.
Torniolaakson
-9,5
14.
Keski-Karjalan
-10,1
15.
Ålands skärgårds
-10,1
16.
Sydösterbottens
-10,3
17.
Kaustisen
-11,0
18
Haapavesi-Siikalatvan
-13,0

52. 4. Alue- ja väestökehityksen iso kuva muuttoliikeanalyysin perusteella
Timo Aro 2014

53. 1. Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuvat
Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteelliesti yhä pienemmällä alueella ja keräävät pääosan kaikista muuttovirroista ja erityisesti työllisten muuttovirroista:
Etelä-ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue (viistosti Pori-Tampere-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolinen alue),
Muut kasvavat kaupunkiseudut (Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun)
Yksittäiset paikkakunnat ja seudut pistemäisesti.
Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen:
Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla.
12 suurinta kaupunkiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut) tuottavat kaksi kolmasosaa koko maan bruttokansantuotteesta, siellä sijaitsee kaksi kolmesta työpaikasta ja yrityksestä ja ne vastaavat neljä viidesosasta koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista.
Taajamissa asuu enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Keskittymis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti.
Suurten kaupunkiseutujen asunto-, työ- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla:
Liikennekäytävien rungon ympärille muodostuu kasvu- ja kehityskäytäviä sekä vyöhykkeitä, joiden merkitys korostuu suurten kaupunkiseutujen ja niihin kytkeytyvien muiden alueiden välillä.
Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukselliset järjestelyt (kasvusopimukset INKA-ohjelma, seutukaupunkipilotit, kunta- ja sote –uudistukset sekä muut reformit) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä.
Timo Aro 2014

54. 2. Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy
Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset vaikutavat eniten haavoittuvimmille yksipuolisen toimialarakenteen alueille ja vähiten monipuolisen toimialarakenteen alueille.
Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat epätasaisesti eri alueille riippuen alueiden tuotantorakenteen monipuolisuudesta ja toimialojen siirrettävyysherkkyydestä (siirrettävissä olevat toiminnot ja ei-siirrettävissä olevat toiminnot)
Epäsymmetrinen kehitys korostaa entisestään talouden, tuotannon, osaamisen ja muiden keskittymien ympärille muodostuneiden keskittymien tai solmupisteiden merkitystä.
Timo Aro 2014

55. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat aluerakennetta keskittävämpään suuntaan
Muuttojen määrä on noussut määrällisesti ja suhteellisesti 2000-luvulla suuremmaksi kuin kertaakaan niin sanotun suuren muuton jälkeen.
 Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä yhtäjaksoisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Esimerkiksi nuorten ikäryhmien muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna.
Suomen aluerakenne on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta 2000-luvulla voimakkaasti kasvaviin ja supistuviin kuntiin.
Vuosina 2009-2013 keskimäärin enää vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu sai muuttovoittoa.
Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa keskimäärin 104 kuntaa (320 kuntaa) ja 19 kaupunkiseutua vuosina 2009–2013. Suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot ovat kasvaneet.
Uutena piirteenä erityisesti kasvavien suurten kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot moninkertaistuneet viime vuosina ja kehyskuntien vähentyneet.
2000-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 888 000 muuttoa.
Muutoista kaksi kolmasosaa (66 %) on kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle ja yksi kolmasosa (34 %) kuntien rajat ylittäviä muuttoja.
Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja, jotka tapahtuvat oman kunnan tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat yliedustettuja muuttajien joukossa.
Lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.
Työlliset muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti yhtenäiseksi muodostuvalle Etelä-ja Lounais-Suomen työssäkäyntialueelle ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle.
Timo Aro 2014

56. 4. Maahanmuuton lisääntyminen
Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana.
Lähes kaikki kunnat saavat muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä.
Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää kuin maan sisäinen muuttoliike ja muovaa osaltaan aluerakennetta keskititävämpään suuntaan. Maahanmuutto lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Enemmän kuin joka toinen vieraskielisestä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa.
Timo Aro 2014

57. 5. Pendelöinnin lisääntyminen ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu
Pendelöijien määrä ja pendelöintietäisyydet ovat kasvaneet vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka kolmas suomalainen pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle.
Pendelöijien määrä on korkein suurten kaupunkien kehyskunnissa.
Pendelöivien keskimääräiset tulot ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin asuinkunnassaan työskentelevien.
Lisääntyvä pendelöinti ja alueellisesti valikoiva muuttoliike yhdessä muovaavat aluerakennetta.
Timo Aro 2014

58. 6. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu alueiden välillä
Alueiden välinen kilpailu fyysisistä ja henkisistä resursseista kiihtyy.
Perinteisten kovien tekijöiden, kuten teollisten investointien, maantie-, lento-, rautatie-, satamayhteyksien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, korostuvat pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten osaamiseen, innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan jne. liittyvät tekijät. Alueiden on oltava samanaikaisesti sekä houkuttelevia ja vetovoimaisia ”kovien tekijöiden” suhteen että erottautuvia ja poikkeavan profiilin omaavia ”pehmeiden tekijöiden” suhteen, kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuuttajien, osaajien, yritysten ja investointien houkuttelussa.
Paikan laatu ja paikkojen välinen kilpailu korostavat alueeseen liitettyjen mieli- ja mainekuvien merkitystä.
Mainekuva taas vaikuttaa muuttovirtojen suuntautumiseen alueiden välillä
Timo Aro 2014

59. REPEYTYVÄ SUOMI?
2009-2013
Timo Aro 2014

60. 100 km
50 km
50 km
50 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN
VAIKUTUKSET TULEVAAN ALURAKENTEESEEN
Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen vyöhykkeisyys ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajentuminen kietoutuvat yhteen
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat edelleen:
Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella 1,8 miljoonaa asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä noin 600 000 asukasta  SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN VAIKUTUSALUEILLA ASUU 4,8 MILJOONAA ASUKASTA (noin 90 % väestöstä)
Uusi kaupunkipolitiikka: laajenevat vaikutusalueet luovat tarvetta kiinteille tai väljille kaupunkien sopimuksellisille yhteistyörakenteille (kasvu- ja kehityskäytävät yms.), kaksoiskaupungeille tai muille uudenlaisille toiminnallisille koalitioille
Kuopio-Joensuu , Kuopio-Jyväskylä
Kuopio-Jyväskylä-Joensuu
Vaasa-Seinäjoki
Pori-Rauma
Lappeenranta-Imatra
Kouvola-Kotka
Kokkola-Pietarsaari
Kemi-Tornio
15 km
Timo Aro 2014

61. YIT |
Etelälounas jatkossa yhtenäisenä työssäkäyntialueena?
SouthWest eli etelälounas -Suomi
•Yhtenäinen työssäkäyntialue
•Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
•Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
•Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä
•Johtavat ajan mittaan yhteisiin työ-, asunto- ja palvelumarkkinoihin
•Tulevaisuuden laajentunut metropolialue, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
•Työhön ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
•Asumiseen ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
•Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.)
Timo Aro 2014

62. Tiivistelmä 1 (2)
•Alueiden muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) ja kaupunkiseudut (70) vuosina 2009-2013.
•Alueiden luokittelu perustui takautuvasti 1.1.2014 alueluokitukseen.
•Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013.
•Analyysissä selvitettiin määrällisesti (absoluuttinen nettomuutto) ja suhteellisesti (promillea suhteessa keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen) muuttovetovoimaisimmat kunnat ja kaupunkiseudut Suomessa vuosina 2009-2013.
•Lisäksi kuntien muuttovetovoimaa analysoitiin kunta- ja seuturyhmittäin niiden asukasluvun perusteella. Jokaisesta kunta- ja seuturyhmästä tehtiin erilliset muuttovetovoimataulukot
•Analyysin muuttoliikeaineiston perusteella voidaan tehdä tulkintoja alue- ja väestökehityksen tulevasta trendikehityksestä. Aluerakenteeseen vaikuttavat keskeiset muutosvoimat 2010- ja 2020-luvulla ovat seuraavat:
1.Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuvat
2.Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy
3.Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan
4.Maahanmuutto lisääntyy
5.Pendelöinti lisääntyy ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu
6.Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu vaikuttaa aikaisempaa enemmän alueiden kehitykseen.
•Kuntien välillä tehtiin yhteensä noin 1,3 miljoonaa muuttoa vuosina 2009-2013, joista noin puolet tapahtui kaupunkiseutujen välillä. Muuttoliike oli erittäin valikoivaa iän ja maantieteellisen suuntautumisen suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta oli alle 35-vuotiaita ja suurin osa muuttovoittoisista kunnista ja kaupunkiseuduista sijaitsi Etelä- ja Lounais-Suomen alueella. Muuttovoitot ja muuttotappiot jakautuivat erittäin epätasaisesti kuntien välillä. Keskimäärin vain yksi kolmesta kunnasta (104/320) ja yksi neljästä kaupunkiseudusta (19/70) sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013.
•Kymmenen eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa sai kaksi kolmasosaa (65,6 %) kaikkien kuntien muuttovoitosta ja kuusi eniten muuttovoittoa saanutta kaupunkiseutua sai 89,1 % kaikkien seutujen muuttovoitosta.
Timo Aro 2014

63. Tiivistelmä 2 (2)
•Kunnittain tarkasteltuna nuorista 15-19 –vuotiaista sai muuttovoittoa vain 31 kuntaa ja 20-24 –vuotiaista 24 kuntaa: nuorista sai muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta vuosina 2009-2013
•Seuduittain tarkasteltuna nuorista 15-19 –vuotiaista sai muuttovoittoa 10 seutua ja 20-24 –vuotiaista 9 seutua: nuorista sai muuttovoittoa vähemmän kuin joka kymmenes kaupunkiseutu
•Kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muutto-voittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki. 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskau-punkeja tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kehyskuntia. Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo. 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria maakuntakeskuksia tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia.
•Suhteessa kunnan keskiväkilukuun muuttovetovoimai-simpia olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli 40 000 asukkaan kunnista veto-voimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukalukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Kotka, Salo ja Kouvola.
•Kaupunkiseuduittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Hämeenlinnan seudut. Määrällisesti suurimmista muuttotappioista kärsivät Kemi-Tornion, Kajaanin, Raahen, Ylä-Savo, Kotka-Haminan ja Pietarsaaren seudut. Alle 80 000 asukkaan kaupunkiseuduista vain kuusi sai muuttovoittoa.
•Kaupunkiseuduista sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa Tampereen, Ålands landbygds, Tunturi-Lapin, Kuopion, Oulun ja Turun seudut.
•Asukaslukuun suhteutettuna eniten muuttotappiota saivat Haapavesi-Siikalatvan, Koillismaan, Kaustisen, Järviseudun, Raahen ja Suupohjan (Sydösterbottens) seudut
Timo Aro 2014

64. KIITOS! 045 657 7890 timokaro@gmail.com www.timoaro.fi