Esitys Itä-Suomen kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoisesta elinvoimasta verrattuna muihin maakuntiin (18) vuosina 2000-2012. Esitys keskittyy Itä-Suomen alueen position muutokseen erityisesti aluetalouden, työpaikka- ja työllisyyskehityksen sekä osaamisen ja TKI-kehityksen valossa. Esityksen taustana analysoidaan aluerakenteen muutosta vyöhykkeisyyden ja liikkuvuuden näkökulmasta

1. ITÄ-SUOMI
-Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

2. ”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläk sääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”

3. SISÄLTÖ
1.Epäkorrekti intro Itä- Suomeen
2.Alue- ja väestökehityksen tilannekuva syksyllä 2014
3.Itä-Suomen elinvoima ja positio suhteessa muihin maakuntiin 2000-luvulla

4. 1.EPÄKORREKTI INTRO ITÄ-SUOMEEN

5. ”Näin Savonlinnassa. Olemattoman junaliikenteen siltaa korjataan 12 M€:lla samalla, kun pieneen kanavaan upotetaan 52 M€ meidän kaikkien suomalaisten rahaa. Tämä kaikki on jatkoa vuoden 2008 liikenneministeri Anu Vehviläisen siltarumpupolitiikalle, jolloin tälle samalle olemattoman junaliiken- teen radalle investoitiin 40 M€. Vuonna 2013 sillan ylitti 78 tavarajunaa eli yksi juna per viikko. Olisiko jo aika korjata myös Länsi-Suomen ruuhkaisia teitä, jolloin vientiteollisuutemme saisi paremmat mahdollisuudet toimia? Kansanedustajat töihin!
- Korkean länsisuomalaisen virkamiehen kommentti budjettiehdotuksen jälkeen 2014 -
LAITAATSALMEN SILTA, SAVONLINNA

6. Pienen ja suuren aluepolitiikan avainkysymykset
Onko valtion tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä?
Jos on, kuinka paljon?
Onko tasainen alueellinen kehitys koko maata hyödyttävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta tehokkuustappioita kasvaville alueille?

7. 4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
8500
9000
9500
Menot euroa per asukas
Tulot euroa per asukas
Valtion menot ja tulot asukasta kohden (€/asukas) maakunnittain vuonna 2010*
Itä-Suomen maakunnat saivat valtiolta menoihinsa yhteensä
4,4
miljardia euroa vuodessa
Valtio sai Itä- Suomen maakunnilta tuloja (veroja) 3,0 miljardia euroa vuodessa
Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain
* Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

8. 3948
3093
2562
2536
2458
2397
2108
1618
1433
1120
980
825
799
147
139
-50
-321
-1562
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
Kainuu
Pohjois-Karjala
Lappi
Kanta-Häme
Etelä-Savo
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Pohjois-Pohjanmaa
Satakunta
Pohjanmaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Varsinais-Suomi
Päijät-Häme
Uusimaa
Valtion nettomenot asukasta kohden (€/asukas) maakunnittain vuonna 2010
Itä-Suomen maakunnat saivat valtiolta 2100-3100
€/as. kohden enemmän kuin maksoivat veroa
Uusimaa, Päijät- Häme ja Varsinais- Suomi olivat ainoat maakunnat, jotka maksoivat veroja enemmän kuin saivat valtiolta tuloja
Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain
* Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

9. mrd euroa per vuosi

10. EU-rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa vuosina 2014-2020 (miljoonaa euroa)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
EAKR
ESR
Itä-Suomen EU-rahoitus yhteensä
361 miljoonaa euroa 2014-2020
Itä-Suomen osuus koko maan EU- potista
35 %
(10,5 % väestöstä)
Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020

11. MAAKUNTA
EAKR/€/as./v.
ESR/€/as./v.
YHT. €/AS./V
Lappi
72
34
106
Kainuu
68
32
100
Pohjois-Karjala
64
30
94
Etelä-Savo
64
30
94
Pohjois-Savo
59
27
86
Keski-Pohjanmaa
48
23
71
Pohjois-Pohjanmaa
45
21
66
Keski-Suomi
15
12
27
Satakunta
12
8
20
Kymenlaakso
13
7
20
Etelä-Karjala
14
5
19
Päijät-Häme
13
5
18
Etelä-Pohjanmaa
10
5
15
Pirkanmaa
6
6
12
Pohjanmaa
7
4
11
Kanta-Häme
6
4
10
Varsinais-Suomi
4
3
7
Uusimaa
2
2
4
KOKO MAA
19
10
29
EU:n rakennerahastojen tuki euroa per asukas vuosina 2014-2020
Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020

12. ”Kannettu vesi ei pysy kaivossa”… vai pysyykö sittenkin?

13. 2. ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA SYKSYLLÄ 2014

14. GLOBALISAATIO
ILMASTOMUUTOS
MUUTTOLIIKE

15. Virtaava maailma
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
Lähde: Castells 1996; Kostiainen 2002,soveltaen
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN
TOIMINNOT JA
TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo
Pietari
MIKKELI
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA
LIIKETOIMINNALLINEN
TIETO
KULTTUURILLISET
SISÄLLÖT
YIT | 15 | V irtaavat vyöhykkeet

16. RAKENNEMUUTOKSET
KESTÄVYYSVAJE
SUURET REFORMIT
ALUEELLISET EROT YM.

17. VIRALLINEN ALUEHIERARKIA
Suuralueet
–Viisi suuraluetta (läänit)
Maakunnat
–19 maakuntaa
Seutukunnat (kaupunkiseudut)
–70 seutukuntaa
–(Työssäkäyntialueet)
–(Toiminnalliset alueet)
Kunnat
–320 kuntaa, joista 300 Manner-Suomessa

18. ALUEHIERARKIA DE FACTO
Metropolialue
–Metropolialue erityiskysymyksenä
–Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)
Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut
–13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut
–Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet
Seutukaupungit
–Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Huittinen ja Kokemäki)
–Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
Muut kunnat
–Pienet kunnat
–Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

19. Alue- ja tilannekuva syksyllä 2014
1.Piikikkyys
2.Epäsymmetrisyys
3.Vyöhykkeisyys
4.Liike ja liikkuvuus
5.Monikulttuurisuus
5 isoa muutosvoimaa

20. KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS
•Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle
•Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin aikaetäisyys keskeisiin asutus- ja työpaikkakes-kittymiin
•Kaupunkiseutujen sisällä keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruk-tuurin kehittäminen sekä liikkuvuu-den edistäminen kaikessa.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

21. MIKSI MUUTETAAN?
PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:
Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.
Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet
Opiskelu ja koulutustarjonta
Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko
Asuminen eri elinvaiheissa
NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT:
Asuin- ja elinympäristön laatu
Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat
Alueen yleinen ilmapiiri
Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet
Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot
Viiteryhmät
Tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.
KOLMANNET TEKIJÄT:
Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät, sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)
Lähde: Aro 2014

22. ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

23. Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos
•Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
•Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen
•Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE 2011

24. ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaik-kakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
①Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
②Pohjanmaan työssäkäyntialue
③Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue
④Oulun työssäkäyntialue
Analyysi: Timo Aro 2014 Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

25. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:
Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uuden- laisia toiminnallisia koalitioita.
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

26. 3. ITÄ-SUOMEN ELINVOIMA?

27. ELINVOIMA
KILPAILUKYKY
VETOVOIMA
HOUKUTTELEVUUS

28. ALUEEN NYKYTILA
Alueen keskeisten toimijoiden työ alueen parhaaksi
ALUEEN TAVOITETILA JA MAINEKUVA Alueen keskeisten toimijoiden tekemä konkreettinen ja tavoitehakuinen työ alueen parhaaksi
Ulkoiseen toimintaympä- ristöön liittyvät kovat tekijät
Sisäiseen toiminta- ympäristöön liittyvät pehmeät tekijät
Aluekehityksen
”musta aukko”
Ulkoinen elinvoima
Sisäinen elinvoima
Lähde: mukaillen Kolehmainen 2014

29. ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA
Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät):
Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa
Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät):
Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kykyyn tehdä päätöksiä, muutos-herkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyö-rakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja aluetta yhdistävät tekijät

30. Alueen ulkoista elinvoimaa voidaan analysoida samanaikaisesti joko yhdestä tai useasta näkökulmasta…
Työllisyys
Aluetalous
Saavu- tettavuus
Väestö
Osaami-nen ja TKI
Yrittäjyys
Vetovoima
Kunta- talous
Muu dynamiik- ka

31. 31
Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

32. MITEN MITATA ALUEEN ELINVOIMAN TAI KILPAILU-KYVYN MUUTOSTA?
1.Absoluuttinen muutos
2.Suhteellinen muutos
3.Mentaalinen etu, mentaalinen käänne

33. Aluetalous

34. 0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
2000
2011
Bruttokansantuote € asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000-2011
Uusimaa omassa sarjassaan. Pohjanmaan huikea nousu
Pohjois-Savo 9.
Pohjois-Karjala 15.
Etelä-Savo 17.
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

35. 25402
18547
16874
14659
13205
12809
11989
11045
10709
9499
7871
7233
7186
6602
6243
4151
3714
1817
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
Pohjanmaa
Lappi
Satakunta
Etelä-Karjala
Uusimaa
Keski-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Pohjois-…
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Keski-Suomi
Päijät-Häme
Kanta-Häme
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kainuu
Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas)
Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa- Kainuu
Viennin arvo erittäin alhainen kaikissa Itä- Suomen maakunnissa
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

36. 13
13
12
11
17
17
17
16
16
16
16
17
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1995
2000
2008
2011
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (bkt €/as) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2011

37. 72,8
58,4
53,8
53,7
52,5
49,5
47,5
42,1
38,9
38,6
38,5
38,1
35,2
33,9
31,9
30,2
27
13,8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Bruttokansantuotteen muutos % vuosina 2000-2011
Keski- ja Etelä- Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais-Suomi
Kaikkien Itä- Suomen maakuntien BKT:n muutos % 7 ripeimmin kasvaneen alueen joukossa 2000- luvulla
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

38. 10
15
4
9
14
5
2
15
8
14
7
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1990-1994
1995-1999
2000-2007
2008-2011
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (bkt €/as./muutos %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2011

39. 48821
38341
37072
35615
35017
34033
33601
31846
31321
31103
29650
29370
29245
20000
24000
28000
32000
36000
40000
44000
48000
52000
Helsingin
Saimaan
Vaasan
Tampereen
Koko maa
Turun
Kuopion
Oulun
Seinäjoen
Porin
Joensuun
Lahden
Jyväskylän
Helsingin, Sai- maan ja Vaasan seutujen bkt asu- kasta kohden kor- keimmat vuonna 2011
Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011
Kuopion BKT asukasta koh- den lähellä koko maan keskiar- voa
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Huom!
Mikkelin bkt 27 043 €/as.

40. Työpaikka- ja työllisyyskehitys

41. 17765
2342
64083
11759
5304
3758
4529
4450
2947
1831
1019
2000
155
-727
-1344
-2079
-1975
-4818
-10000
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2012
Koko maassa 110 000 uutta työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle
Itä-Suomen työpaikkojen muutos
3 573
vuosina 2000- 2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

42. 9,3
8,9
8,8
8,1
7
5,8
4,8
4,3
3,9
2,7
1,7
1
0,2
-2,4
-2,5
-2,6
-3,3
-6,6
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
Pirkanmaa
Keski-Pohjanmaa
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Kanta-Häme
Pohjois-Savo
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Lappi
Pohjois-Karjala
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kainuu
Etelä-Karjala
Päijät-Häme
Etelä-Savo
Kymenlaakso
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000-2012
Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkan- maalla ja Keski- Pohjanmaalla
Työpaikkojen määrä kasvoi Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa, väheni Etelä-Savossa
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

43. 12
8,6
8,3
8
7,6
7,3
6,3
4,4
3,7
2,8
2,7
1,6
0
2
4
6
8
10
12
14
Kuopion
Jyväskylän
Oulun
Vaasan
Tampereen
Seinäjoen
Helsingin
Joensuun
Turun
Lahden
Porin
Saimaan
Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrä nousi suh- teellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina 2005-2011
Huom!
Mikkelin työpaikkojen muutos
-0,5 % (-155)
Joensuun seudun työpaikkojen määrän kasvu keskitasoa suur- ten seutujen jou- kossa 2005-2011

44. 40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
64
66
Yksityisen sektorin osuus 2000
Yksityisen sektorin osuus 2012
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden (%) kehitys vuosina 2000-2012
Yksityisen sek- torin työpaikkojen osuus korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä
Itä-Suomen maakunnissa yksityisen sek- torin työpaikkojen osuus erittäin alhainen
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

45. -2
-1,4
-1,2
-0,2
0,5
0,7
0,8
1,8
2
2,6
2,9
3,1
3,9
4
4,6
5,2
6,5
7,8
-4
-2
0
2
4
6
8
10
Päijät-Häme
Varsinais-Suomi
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Keski-Suomi
Satakunta
Etelä-Pohjanmaa
Kainuu
Pohjanmaa
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi eniten Keski- Pohjanmaalla, negatiivinen 4:ssä maakunnassa
Itä-Suomen maakuntien yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi noin 12 000:lla 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

46. 63,1
70,5
63,3
65,9
65,7
68,8
75,1
70,4
62,2
71,6
66
66,1
66,9
69,3
67,4
65,3
70,4
74,4
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
76
78
2000
2011
Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011
Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000
Kaikkien Itä- Suomen maa- kuntien työllisyys- aste jää alle koko maan keskiarvon
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

47. 0,3
1,2
1,4
2,1
2,4
2,6
3,1
3,2
3,6
4
4,1
4,5
5,1
5,2
5,6
5,9
5,9
6,3
0
1
2
3
4
5
6
7
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-…
Etelä-Karjala
Keski-Suomi
Kanta-Häme
Pohjois-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Satakunta
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Kainuu
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012
Työllisyysaste kohentui eniten Kainuussa, Keski- Pohjanmaalla ja Lapissa vuosina 2000-2012, vähiten Uudellamaalla
Itä-Suomen maakunnista Pohjois- ja Etelä- Savon työllisyys- aste 4:nneksi ja 5:nneksi ripeimmin
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

48. 15
15
15
13
11
14
13
14
16
16
17
18
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1995
2000
2006
2012
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (työllisyysaste %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012

49. Väestökehitys

50. Väestökehitys Itä-Suomen maakunnissa vuosina 2000-2013
POHJOIS- KARJALA
-6 164
POHJOIS- SAVO
-5 329
ETELÄ-SAVO -14 057

51. Väestökehitys Itä-Suomen seutukunnissa vuosina 2000-2013
Ylä-Savon seutukunta
-6 282
Mikkelin seutukunta
-3 695
Savonlinnan seutukunta
-5 956
Pielisen- Karjalan seutukunta
-5 518
Koillis-Savon seutukunta
-2 407
Kuopion seutukunta
8 940
Joensuun seutukunta 2 745
Keski- Karjalan seutukunta
-3 791
Pieksämäen seutukunta
-4 406
Sisä-Savon seutukunta
-1 882
Varkauden seutukunta
-3 698

52. -18,3
-16,8
-15,8
-12,4
-11,3
-11
-10,3
-10
-4,8
2,3
7,3
-20
-15
-10
-5
0
5
10
Pielisen-Karjalan
Keski-Karjalan
Koillis-Savon
Pieksämäen
Sisä-Savon
Savonlinnan
Varkauden
Ylä-Savon
Mikkelin
Joensuun
Kuopion
Väestömuutos (muutos %) Itä-Suomen seuduilla vuosina 2000-2013
Väestö kasvoi vain Kuopion ja Joensuun seuduilla 2000-luvulla
Väestö väheni viidenneksellä Pielisen-Karjalassa ja Keski-Karjalassa 2000-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

53. Osaaminen ja TKI-dynamiikka

54. 50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000
Tutkinnon suorittaneiden osuus 2012
Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012
Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla vuonna 2012
Pohjois-Savos-
sa tutkinnon suorittaneiden osuus (%)
5:nneksi
korkein
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

55. 1
15
16
18
18
7
6
6
5
10
11
7
7
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1995
2000
2008
2012
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Itä-Suomen maakuntien position muutos (tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012

56. 15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
35
37
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ylivoimaisesti korkein Uudellamaalla
Pohjois-Savo 8.
Pohjois-Karjala 13.
Etelä-Savo 15.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%)
yli 15-vuotiaasta väestöstä 2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

57. Itä-Suomen maakuntien position muutos (akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995-2012
13
13
13
13
8
8
7
7
9
9
9
10
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
1995
2000
2008
2012
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala

58. 0
500
1000
1500
2000
2500
T&K menot kaikki 2000
T&K-menot kaikki 2012
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
Pohjois- Pohjanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi yli 1000 euroa per asukas
Pohjois-Savo 8.
Pohjois-Karjala 9.
Etelä-Savo 16.

59. Summa Summarum

60. 60
Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1- 10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella
Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen
Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä
Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä
Maakuntien kilpailukyky vuosina 1995-2012
Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

61. Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet
vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012
1995
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
88
2
Pirkanmaa
78
Varsinais-Suomi
76,5
4
Pohjanmaa
73
5
Pohjois- Pohjanmaa
64,5
6
Kymenlaakso
58,5
7
Kanta-Häme
57,5
8
Etelä-Karjala
56,5
9
Keski-Suomi
50
10
Pohjois-Savo
47,5
11
Satakunta
47
12
Päijät-Häme
46,5
13
Lappi
43,5
14
Etelä-Savo
36
15
Etelä- Pohjanmaa
34
16
Pohjois-Karjala
33
17
Kainuu
32,5
18
Keski- Pohjanmaa
32
2000
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
98,5
2
Pirkanmaa
82,5
3
Varsinais-Suomi
79,5
4
Pohjois- Pohjanmaa
68
5
Pohjanmaa
64,5
6
Kanta-Häme
61
7
Kymenlaakso
59
8
Keski-Suomi
56
9
Etelä-Karjala
55
10
Päijät-Häme
50
11
Satakunta
42,5
12
Pohjois-Savo
42
13
Etelä-Pohjanmaa
40,5
14
Pohjois-Karjala
40
15
Keski-Pohjanmaa
36
16
Lappi
30
17
Etelä-Savo
25,5
18
Kainuu
22,5
2008
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
86
2
Pirkanmaa
81
3
Pohjanmaa
74
4
Varsinais-Suomi
72,5
5
Kanta-Häme
68,5
6
Pohjois-Pohjanmaa
60
7
Keski-Suomi
53
8
Satakunta
52,5
9
Pohjois-Savo
51,5
10
Keski-Pohjanmaa
49
11
Päijät-Häme
48
12
Etelä-Pohjanmaa
46,5
13
Etelä-Karjala
41
14
Lappi
38,5
15
Kymenlaakso
38
16
Pohjois-Karjala
35,5
17
Etelä-Savo
29,5
18
Kainuu
29
2012
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
88
2
Pirkanmaa
79,5
3
Pohjanmaa
73,5
4
Varsinais-Suomi
67,5
5
Pohjois-Pohjanmaa
57
6
Satakunta
56,5
7
Etelä-Karjala
56
8
Pohjois-Savo
54
9
Kanta-Häme
53
10
Keski-Suomi
48,5
11
Etelä-Pohjanmaa
48
11
Päijät-Häme
47,5
13
Keski-Pohjanmaa
46
14
Pohjois-Karjala
39,5
15
Lappi
38
16
Kymenlaakso
37
17
Etelä-Savo
32
18
Kainuu
28,5
Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

62. Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa 10 muuttujan perusteella ja maakuntien position muutos vuosien 1995-2012 välisenä aikana
1995
2000
2012
2008
62
Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

63. Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012
(25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa)
1995
1
Vaasan seutukunta
86,75
2
Helsingin seutukunta
85
3
Oulun seutukunta
83,5
4
Tampereen stk.
82,75
5
Turun seutukunta
76
6
Porvoon seutukunta
71
7
Salon seutukunta
68,75
8
Hämeenlinnan stk
68,25
9
Kuopion seutukunta
62,5
10
L-rannan seutukunta
62,25
11
Rauman seutukunta
57,75
12
Jyväskylän stk.
56,5
13
Kouvolan seutukunta
56,5
14
Pietarsaaren stk.
55
15
Kotka-Haminan stk.
52,25
16
Seinäjoen seutukunta
49
17
Joensuun seutukunta
45
18
Rovaniemen stk.
43,25
19
Kajaanin seutukunta
43,25
20
Lahden seutukunta
42,75
21
Kemi-Tornion stk.
41
22
Porin seutukunta
40
23
Mikkelin seutukunta
35,5
24
Kokkolan seutukunta
28
25
Ylä-Savon seutukunta
17,5
2000
1
Helsingin seutukunta
96,25
2
Tampereen seutukunta
90
3
Oulun seutukunta
88,5
4
Salon seutukunta
79,75
5
Turun seutukunta
79
6
Vaasan seutukunta
77
7
Hämeenlinnan stk.
71
8
Jyväskylän seutukunta
69
9
Porvoon seutukunta
68,5
10
Kuopion seutukunta
64,5
11
Lappeenrannan stk.
60,75
12
Rauman seutukunta
57,25
13
Kouvolan seutukunta
56,25
14
Kotka-Haminan stk.
49,25
15
Pietarsaaren seutukunta
48,5
16
Lahden seutukunta
48
17
Seinäjoen seutukunta
47,75
18
Joensuun seutukunta
45,5
19
Kokkolan seutukunta
42
20
Porin seutukunta
38
21
Mikkelin seutukunta
34
22
Rovaniemen seutukunta
30
23
Kajaanin seutukunta
28,5
24
Kemi-Tornion seutukunta
26
25
Ylä-Savon seutukunta
14,75
2008
1
Helsingin seutukunta
89,75
2
Tampereen seutukunta
88,5
3
Vaasan seutukunta
86
4
Oulun seutukunta
80,75
5
Porvoon seutukunta
79,75
6
Turun seutukunta
78
7
Hämeenlinnan stk.
77,25
8
Kuopion seutukunta
69,5
9
Jyväskylän seutukunta
68
10
Salon seutukunta
65
11
Rovaniemen seutukunta
60,5
12
Seinäjoen seutukunta
58,75
13
Kokkolan seutukunta
56,5
14
Rauman seutukunta
50,75
15
Lahden seutukunta
46,5
16
Pietarsaaren seutukunta
44,75
17
Lappeenrannan stk.
43,5
18
Kouvolan seutukunta
43,25
19
Porin seutukunta
42,5
20
Joensuun seutukunta
39,5
21
Kajaanin seutukunta
32
22
Kemi-Tornion stk.
29,25
23
Mikkelin seutukunta
29
24
Kotka-Haminan stk.
28
25
Ylä-Savon seutukunta
22,75
2012
1
Helsingin seutukunta
89,75
2
Vaasan seutukunta
87
3
Tampereen seutukunta
83
4
Turun seutukunta
78
5
Kuopion seutukunta
76,5
6
Oulun seutukunta
71,75
7
Porvoon seutukunta
71,5
8
Seinäjoen seutukunta
68,5
9
Rauman seutukunta
66
10
Hämeenlinnan stk.
57,25
11
Lappeenrannan stk.
57,0
12
Rovaniemen stk.
56,5
13
Jyväskylän seutukunta
56,25
14
Kokkolan seutukunta
54,75
15
Pietarsaaren seutukunta
54,25
16
Porin seutukunta
50,75
17
Joensuun seutukunta
49,25
18
Lahden seutukunta
45,75
19
Mikkelin seutukunta
43,25
20
Kouvolan seutukunta
42,25
21
Kajaanin seutukunta
35,5
22
Kemi-Tornion seutukunta
35,25
23
Salon seutukunta
29
24
Ylä-Savon seutukunta
27
25
Kotka-Haminan stk.
24,75
Lähde: Aro 2013, Seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012

64. Itä-Suomen menestymisen tai menestymättömyyden kannalta ratkaisevassa roolissa rakennettu etu!
Alkuetu
Sijaintietu
Demografinen etu
Rakennettu eli strateginen etu
Mentaalinen etu
Alueen kasvuedut

65. Case Kuopio

66. ”Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI, kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?”

67. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890