Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
•
0 j'aime•794 vues
Suomalaisessa aluerakennepolitiikassa on ollut pitkällä aikavälillä kaupunkien ja maaseudun välillä ristiriitoja ja hegemonista valtataistelua. Esityksessä kuvataan kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta kaupunkien näkökulmasta 2010-luvun toimintaympäristössä. Esityksessä korostetaan toiminnallisia alueita ja kaupunkiseutuja vastakohtaisuuksien purkajana ja yhteisenä nimittäjänä tulevassa alue- ja yhdyskuntarakennekehityksessä.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
En vedette
En vedette (20)
Similaire à Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
Similaire à Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus (20)
Plus de TimoAro
Plus de TimoAro (16)
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutus
- 1. VUOROVAIKUTUS KAUPUNKIEN NÄKÖKULMASTA Kehi5ämispäällikkö, VTT Timo Aro, Porin kaupunki Alue-‐ ja paikallishallintopäivät Lapin yliopisto,19.8.2014 Rovaniemi
- 3. Kaupungin ja maaseudun välinen vuorovaikutus Tasapainoinen aluerakenne Koko maan elinvoimaisena pitäminen Tasapainoinen kehittäminen Kaupungin ja maaseudun välinen yhteistyö Koko maan tasapuolinen kehittäminen Koko maan asuttuna pitäminen Alueellisten erojen tasoittaminen Alueiden Suomi Timo Aro 2014 Maaseudun ja kaupungin kehityserojen tasoittaminen Monikeskuksinen aluerakenne
- 5. Repeytynyt Suomi Timo Aro 2014
- 6. ① Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla seudulla ② Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä (93 %) suomalaisesta asuu taajamissa ③ 12 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi noin 380 000 henkilöllä vuosina 2000-‐2013 ja muun Suomen väheni noin 100 000 henkilöllä ④ Yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuHovoiHoa vuosina 2009-‐2013. Alle 80 000 asukkaan kaupunkiseuduista sai vain kuusi seutua muuHovoiHoa ⑤ Noin 93 % koko maan maapinta-‐alasta on muuHotappioalueHa ⑥ Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu vähemmän kuin yksi viidestä suomalaisesta (17,3 %) ⑦ Kaupungistumis-‐ ja taajamoitumiskehitys sekä isot käynnissä olevat reformit korostavat toiminnallisiin alueisiin perustuvaa kaupunkiseutulähtöisyyHä Eräitä Slastollisia faktoja nykySlanteesta… Timo Aro 2014
- 7. Lähde: Suomen ympäristökeskus Timo Aro 2014 Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muuHoliikkeen seurauksena…
- 8. Keskimäärin 104 kuntaa sai muu5ovoi5oa vuosina 2009-‐2013 2009-‐2013 Timo Aro 2014 Keskimäärin 216 kuntaa sai muuHotappiota vuosina 2009-‐2013 Lähde: Tilastokeskus, väestöSlastot KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2009-‐2013
- 9. Keskimäärin 19 seutua sai muuHovoiHoa vuosina 2009-‐2013 Keskimäärin 51 seutua sai muuHotappiota vuosina 2009-‐2013 Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöSlastot KAUPUNKISEUTUJEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2009-‐2013
- 10. TYÖLLISTEN MUUTTOVIRRAT LISÄÄVÄT ALUEIDEN VÄLISTÄ EPÄSYMMETRISTÄ KEHITYSTÄ Työllisten muutot alueiden välillä vaiku5avat keskeisesW alueiden tulevaan elinvoimaan: • Työllisten muuHovoitot ovat keskit-‐ tyneet ensisijaisesS Etelä-‐ ja Lounais-‐ Suomen työssäkäynSalueelle • Työllisistä sai Etelä-‐ja Lounais-‐Suomen ohella muuHovoiHoa vain pistemäisesS yksiHäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat • Työllisten muuHovoitoilla on merkiHä-‐ vät kerrannaisvaikutukset alueiden kehitykseen, elinvoimaan ja tulevaan potenSaaliin. KarHa: Kytö & Kral-‐Lezcynzka 2013 Timo Aro 2014
- 11. § Kaupunkien ydin-‐ tai kehys-‐ alueella asui 69,1 % vuoden 2012 lopussa (61,1 % vuonna 1980) § Kaupunkien ydin-‐ ja kehys-‐ alueella sekä kaupunkien läheisellä maaseudulla asui 76,5 % suomalaisista vuoden 2012 lopussa (68,6 % vuonna 1980) § Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asui 17,3 % vuoden 2012 lopussa (24,9 % vuonna 1980)) SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN KAUPUNKI-‐MAASEUTU -‐LUOKITUS Timo Aro 2014 Lähde: Suomen ympäristökeskus Timo Aro 2014
- 12. Toiminnallisiin alueisiin tai ihmisten päiviHäiseen elinpiiriin perustuvat aluejaot vuorovaikutuksen perustaksi = kaupunkiseudut JOHTOPÄÄTÖS Timo Aro 2014
- 13. Työ • Yhteiset työmarkkinat • Pendelöinti • Pendelöintietäisyyksien kasvu Palvelut • Yhteiset palvelu- ja asiointi-markkinat • Palveluiden saatavuus: lähipalvelut ja keskitetyt palvelut • Palveluverkkoratkaisut Maankäyttö, asuminen ja liikenne • Yhteiset asuntomarkkinat • Maankäyttö- ja kaavoituspo- litiikka • Asuntotuotanto ja asuinalueiden profilointi • Joukkoliikenne 1 3 2 4 Elinvoimapolitiikka • Yhteiset vetovoima- markkinat • Alueen suunnittelu ja kokonaisvaltainen kehittäminen • Uusien asukkaiden, yritysten ja investointien houkuttelu, aluemarkkinointi MIKSI TOIMINNALLISIIN ALUEISIIN PERUSTUVA VUOROVAIKUTUS? KAUPUNKISEUTUJEN SISÄINEN VUOROVAIKUTUS JA DYNAMIIKKA Timo Aro 2014
- 14. 14 Keskus- kunta Etäisyys keskuksesta 5-‐15 km Etäisyys keskuksesta 15-‐30 km Timo Aro 2014 Rakenteellinen vuorovaikutus Toiminnallinen vuorovaikutus
- 15. Keskuskaupungin näkökulma: ”Halutaan elää kaupungista, muHa ei kaupun-‐ gissa” Kehyskunnan ja reuna-‐alueen näkökulma: ”Porilaisen ajaHelumallin mukaan maakunnallinen yhteistyö tarkoiHaa sitä, eHä rahat pannaan porilaiseen pärekoriin, josta ne siHen jaetaan porilaisen organisaaSon kauHa yhteisen hyvän nimissä porilaisten parhaaksi katsomalla tavalla” Timo Aro 2014
- 16. ”Kaupunki aja5elee tulevaisuu5a 15 vuo5a eteenpäin ja pieni kunta 15 kuukau5a” Timo Aro 2014
- 17. Case vuorovaikutus Porin seutu • Asukasluvultaan Suomen 7:nneksi suurin kaupunkiseutu (138 000 asukasta) • Porin keskustaajama-‐alueella asuu 93 000 asukasta • Seutukunnassa 9 kuntaa, joista Porissa asuu noin 84 000 henkilöä ja muissa kunnissa 54 000 asukasta • Porin seudulla sijaitsee puolet maakunnan työpaikoista ja yrityksistä Timo Aro 2014
- 18. Tämä taustalla… § Alvar Aallon aluesuunnitelma viiden kunnan Kokemäenjoki- laaksosta 1940-luvulla § Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma Timo Aro 2014
- 19. 30 km etäisyydellä Porin keskustasta asuu 118 000 asukasta Timo Aro 2014 Noin 30 km etäisyydellä Porin keskustasta sijaitsee 7 kuntaa
- 20. VYÖHYKKEISYYS PORIN SEUDULLA ILMAN HALLINNOLLISIA RAJOJA • Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskustasta: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein. • Porin kaupungin väkiluku on noin 83500 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100000 asukasta. • 30 kilometrin sisällä asuu noin 118 000 asukasta eli 86 % Porin seudun asukkaista Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro Timo Aro 2014
- 21. Esimerkki keskuskunnan ja ensimmäisen asteen kehyskunnan yhteistyörakenteesta (Pori-‐Ulvila) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-‐alue Luotsinmäen jätevedenpuhdistamo Jätehuollon neuvonta-‐ ja suunniHelupalvelut Ympäristönsuojelun ostopalvelut Porin seudun kansalaisopisto Palmgren-‐ konservatorio Varhaiskasvatus-‐ palvelut Björneborgs Samskola Englanninkielinen opetus Steiner-‐koulu Kiertävät lastentarhanopeHajat Porin seudun jätehuolto Porin perusturvan yhteistoiminta-‐alue Taloustuki Kuntapalvelut Oy Talous-‐ ja velkaneuvonta Porin Setohallinnon IT-‐palvelut Seudullinen hankintatoimi PoriLab Maisa Oy Prizztech Oy Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-‐alue LastenkulHuurikeskus Satakunnan työterveyspalvelut Porin palveluliikelaitos Seudulliset yhteistyöhankkeet Porin Linjat Oy Pori Energia Oy Joukkoliikenne-‐ lautakunta Karhuseutu ry KulHuuripalve-‐ lut ja museot Timo Aro 2014
- 23. SUMMA SUMMARUM Timo Aro 2014
- 24. ”Kaikki kunnat ovat pulassa. Käynnissä on poliittinen ja ideologinen taistelu siitä, kenen pula ratkaistaan” - Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara - Timo Aro 2014
- 25. Aluehierarkia de facto • Metropolialue – Metropolialue – Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) – Etelä-‐Suomen yhtenäinen työssäkäynSalue • Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeenlinnan – Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet sopimuksellisten järjestelyiden piirissä • Seutukaupungit, seutukeskukset – Noin 40-‐50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – MaakunSen 2-‐ tai 3 –keskukset • Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimiHäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia) Timo Aro 2014
- 26. 100 km 50 km 50 km 50 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km 15 km JATKOSSA KOROSTUU KAUPUNKI-‐ SEUTUJEN SISÄINEN JA KAUPUNKI-‐ SEUTUJEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS § Alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen kehityksen vyöhykkeisyys ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajentuminen kietoutuvat yhteen § Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat edelleen: § Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella 1,8 miljoonaa asukasta § Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta § Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta § Muiden maakuntakeskusten ja maakunSen 2-‐keskusten noin 15 km kehällä noin 600 000 asukasta à SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN VAIKUTUSALUEILLA ASUU 4,8 MILJOONAA ASUKASTA (noin 90 % väestöstä) 15 km Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöSlastot
- 27. ”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä” Timo Aro 201
- 28. Pvm | Hallintokunta | nimi K I I T O S ! ! ! Timo Aro 2014