Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.

1. MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT
Valtiotieteen tohtori, Timo Aro
14.11.2014
Suomen kiinteistövälittäjien liiton vuosikokous, Turku

2. ”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään,
on osattava myös pudota ja noustava sen
jälkeen uudelleen ”
- Argentiinalainen sananlasku -

3. SISÄLTÖ
1. Muuttoliike muutos-
voimana alue- ja väestö-
kehityksessä 2010-luvulla
2. Muuttoliikkeen
voittajat ja häviäjät

4. 1. Muuttoliike muutosvoimana alue-
ja väestökehityksessä 2010-luvulla

5. Liike, liikkuvuus ja virrat muovaavat
aluerakennetta keskittyneempään suuntaan…
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
Lähde: Castells 1996 ja soveltaen Kostiainen 2002,
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN
TOIMINNOT JA
TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo
Pietari
TURKU
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA
LIIKETOIMINNALLINEN
TIETO
KULTTUURILLISET
SISÄLLÖT
5 |YIT |Virtaavat vyöhykkeet

6. Kansalliset muutosvoimat

7. 5alue- ja väestökehitykseen vaikuttavaa keskeistä muutosvoimaa
1. PIIKIKKYYS: kaupungistumis- ja taajamoitu-
miskehitys versus harvenemis- ja autioitumis-
kehitys samanaikaisesti
2. EPÄSYMMETRISYYS: alueiden toimialaraken-
teen monipuolisuus versus yksipuolisuus,
vaikeasti siirrettävät toiminnot versus helposti
siirrettävät toiminnot
3. VYÖHYKKEISYYS: saavutettavuuteen, liikku-
miseen ja liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva
kehitys
4. LIIKKUVUUS: muuttoliikkeen, maahanmuuton
ja pendelöinnin lisääntyminen
5. POLARISAATIO: kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu
osaajista, pääomasta, luovuudesta, mieli- ja
mainekuvista jne. alueiden välillä

8. Muuttoliike on
pirullinen yhteiskun-
nallinen ja alueel-
linen ilmiö…

9. Noin 900 000 muuttoa vuodessa

10. Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita

11. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden
(promillea) vuosina 1972-2012
• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän
suhteen: lähes neljä viidestä
muuttajasta on alle 35-vuotiaita
• Muuttoalttius eli muuttajien määrä
suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön on kasvanut kaikissa
ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä
aikavälillä
• Muuttoalttius on ylivoimaisesti
korkein 20-24 –vuotiaiden
ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-
alttius on lähes kaksinkertaistunut
1990-luvun alkuun verrattuna
• Nuorten 15-19 –vuotiaiden
muuttoalttius on 2,3 kertaistunut
vuosien 1987-2012 välisenä aikana
• Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa
suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –
vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa
suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

12. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Nuorista 15-24 -
vuotiaista sai
muuttovoittoa
27
kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin

13. Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu
saa muuttovoittoa

14. • Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muutto-
liikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta
(104/320) vuosina 2009-2013.
• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja
Seinäjoki
• 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta
kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria
keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia
• Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät
Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja
Kuusamo
• 20 määrällisesti eniten muuttotappiota
saanutta kuntaa olivat joko teollisia
rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria
keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-
alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena
Vantaa!
Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro

15. • Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala,
Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
• Yli 40 000 asukkaan kunnista
vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki,
Tampere ja Kuopio.
• Muuttotappiota sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi
kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina
2009-2013.
• Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki,
Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
• Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten
muuttotappioita suhteessa asukaslukuun
saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien
välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
2009-2013

16. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
10 eniten
muuttovoittoa
saaneen kunnan
osuus
65,6 %
kaikkien kuntien
muuttovoitosta
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

17. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Helsinki 11681 2336,2
2.
Tampere 4744 948,8
3.
Oulu 3428 685,6
4.
Turku 2581 516,2
5.
Kuopio 2123 424,6
6.
Seinäjoki 1893 378,6
7.
Lahti 1821 364,2
8.
Jyväskylä 1463 292,6
9.
Hämeenlinna 1093 218,6
10.
Espoo 1034 206,8
11.
Pori 665 133
12.
Nurmijärvi 549 109,8
13.
Joensuu 454 90,8
14.
Hyvinkää 339 67,8
15.
Lohja 190 38
• Yli 40 000 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 25
• 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Helsingin muuttovoitto oli
määrällisesti ylivoimaisesti
suurin
• Yli 2000 henkilön muuttovoiton
saivat Tampere, Oulu, Turku ja
Kuopio
• Yli 1000 tuhannen henkilön
muuttovoiton saivat em. lisäksi
Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä,
Hämeenlinna ja Espoo
• Yli 40 000 asukkaan
kaupungeista suurimmat
muuttotappiot kärsivät Kouvola
(-1126), Kotka (-1023) ja Salo
(-898).
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

18. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Lempäälä 1081 216,2
2.
Nokia 781 156,2
3.
Ylöjärvi 633 126,6
4.
Kaarina 511 102,2
5.
Valkeakoski 357 71,4
6.
Tuusula 329 65,8
7.
Kangasala 248 49,6
8.
Riihimäki 234 46,8
9.
Siilinjärvi 150 30
10.
Järvenpää 138 27,6
11.
Vihti 103 20,6
12.
Raasepori -129 -25,8
13.
Sastamala -130 -26
14.
Kerava -170 -34
15.
Kirkkonummi -173 -34,6
• 20000-39 999 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 30
• 11 kuntaa (30) sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Tampereen seudun
kehyskuntien muuttovetovoima
oli määrällisesti suurin: kolme
vetovoimaisinta kuntaa olivat
Tampereen seudulta ja
kymmenen vetovoimaisimman
kunnan joukossa puolet oli
Tampereen seudulta
• Yli 500 henkilön muuttovoitot
saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi
ja Kaarina
• Suurimman muuttotappion
kärsivät Kajaani (-1501), Raahe
(-1089), Kemi (-1075), Varkaus
(-870) ja Tornio (-801)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Pirkkala 1243 248,6
2.
Lieto 839 167,8
3.
Sipoo 603 120,6
4.
Mäntsälä 524 104,8
5.
Mustasaari 458 91,6
6.
Laukaa 295 59
7.
Ylivieska 245 49
8.
Paimio 204 40,8
9.
Kempele 194 38,8
10.
Kontiolahti 189 37,8
11.
Lapua 189 37,8
12.
Liperi 188 37,6
13.
Janakkala 183 36,6
14.
Naantali 172 34,4
15.
Ilmajoki 167 33,4
• 10 000-19999 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 48
• 22 kuntaa (48) sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Pirkkala oli kuntajoukon muut-
tovetovoimaisin kunta. Seuraa-
vaksi vetovoimaisimpia olivat
Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta-
saari
• Ylivieskaa lukuun ottamatta
vetovoimaisimmat kunnat olivat
ns. ensimmäisen asteen kehys-
kuntia eli suurten tai keski-
suurten kaupunkien kehyskuntia
• Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä
muuttotappiota vuosina 2009-
2013: Kuusamo, Kauhava,
Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

20. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat
vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO
ABS. YHTEENSÄ
VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Kauniainen 470 94
2.
Kittilä 364 72,8
3.
Masku 236 47,2
4.
Liminka 197 39,4
5.
Muurame 138 27,6
6.
Loppi 132 26,4
7.
Ii 124 24,8
8.
Laihia 122 24,4
9.
Rusko 113 22,6
10.
Pyhtää 92 18,4
11.
Orivesi 47 9,4
12.
Suonenjoki 38 7,6
13.
Pöytyä 34 6,8
14.
Iitti 20 4
15.
Maalahti 8 1,6
• 5000-9999 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 78
• Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides
kunta sai muuttovoittoa maan
sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
• Muuttovetovoimaisimpia olivat
määrällisesti Kauniainen, Kittilä
ja Masku
• Pääosa muuttovoittoa saaneista
kunnista oli suurten tai
keskisuurten kaupunkien
vaikutusalueella olevia
kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja
Suonenjoki
• Kahdeksan kuntaa sai
määrällisesti yli 400 henkilöä
muuttotappiota: Pudasjärvi (-
712), Siikajoki (-663), Hanko (-
527), Kristiinankaupunki, Vöyri,
Sievi, Siikalatva ja Haapavesi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

21. TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina
2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS.
YHTEENSÄ VUOSINA
2009-2013
NETTOMUUTTO
KESKIMÄÄRIN PER
VUOSI
1.
Jomala 287 57,4
2.
Petäjävesi 202 40,4
3.
Uurainen 160 32
4.
Vesilahti 124 24,8
5.
Askola 78 15,6
6.
Toivakka 74 14,8
7.
Lemi 66 13,2
8.
Lemland 57 11,4
9.
Tuusniemi 56 11,2
10.
Lumijoki 38 7,6
11.
Hammarland 34 6,8
12.
Siikainen 34 6,8
13.
Marttila 28 5,6
14.
Saltvik 22 4,4
15.
Sauvo 18 3,6
• Alle 5000 asukkaan kuntien
lukumäärä yhteensä 139
• Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka
viides kunta sai muuttovoittoa
• Muuttovetovoimaisimmat kunnat
olivat määrällisesti Jomala,
Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti
• Neljä viidestä alle 5000 asukkaan
kunnasta kärsi muuttotappioista:
Eniten muuttotappiota saivat
Paltamo (-313), Ranua (-274),
Taivalkoski (-269), Lappajärvi,
Perho, Kärsämäki, Toholampi ja
Tohmajärvi.
• Esimerkiksi Paltamon
muuttotappion suuruutta kuvaa
vuosina 2009-2013, että se vastaisi
väkilukuun suhteutettuna samaa
kuin Helsinki kärsisi 50 000
henkilöä muuttotappiota viiden
vuoden aikana.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

22. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
-539
-557
-599
-600
-660
-663
-712
-729
-761
-767
-801
-843
-870
-898
-925
-1023
-1075
-1089
-1226
-1501
-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0
Mänttä-Vilppula
Rovaniemi
Savonlinna
Alajärvi
Kitee
Siikajoki
Pudasjärvi
Jämsä
Pietarsaari
Kauhava
Tornio
Vantaa
Varkaus
Salo
Kuusamo
Kotka
Kemi
Raahe
Kouvola
Kajaani
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

23. 2,49
2,19
2,00
1,70
1,67
1,59
1,56 1,54 1,51 1,49
1,45
1,42 1,40
1,37
1,32 1,30 1,28
1,22 1,21
1,16
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
VÄESTÖLLISESTI
ELINVOIMAISIMMAT (OMAVARAISET
KUNNAT)
 Taustalla analyysi Manner-Suomen kuntien
(300) väestöllisestä elinvoimasta /
omavaraisuudesta kaikkien väestönkehi-
tyksen osatekijöiden osalta vuosina 2009-
2013
 Vain joka kolmas kunta väestöllisesti elin-
voimainen: oletukset liittyivät positiiviseen
väestönkehitykseen ja vähintään 0,2 %:in
vuosittaiseen väestönlisäykseen vuosina
2009-2013
 Kriteerin täytti yhteensä 84 kuntaa (300) eli
vain 28 % kunnista. 31 kuntaa oli sellaisia,
joissa väestönlisäys oli keskimäärin enem-
män kuin 1 % vuodessa
 Väestönlisäys oli suhteellisesti suurinta
Pirkkalassa, Limingalla, Lempäälässä,
Luodossa, Liedossa ja Kempeleellä: TOP 20 –
listalla kaikki kunnat joko keskuskaupunkeja
tai niiden kehyskuntia pois lukien Luoto,
Kittilä ja Ylivieska

24. Kaupungistuminen ja urbaanin sukupolven esiinmarssi vai Nurmijärvi
–ilmiön palaaminen

25. Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuu
• Suomen kaupungistumisaste on
noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja
muiden vanhojen EU-maiden
kehityksestä.
• Suomessa edelleen noin 400 000-
600 000 ihmisen muuttopoten-
tiaali suuriin kaupunkeihin tai
suurille kaupunkiseuduille vuo-
teen 2030 mennessä, jos kehitys
noudattaa esim. Ruotsin
kehitystä.
Suomen kaupungistumis-
aste on noin 70 %

26. HIIPUUKO
NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
 Suurten kaupunkien kehyskuntien
tulomuuttojen hiipuminen:
a) väliaikainen ilmiö talouden
suhdannevaihteluiden vuoksi vai
b) pysyvä muutos nuorten
ikäryhmien arvoissa, asenteissa
ja asumispreferensseissä
 Käänne vuoden 2008 finanssikriisin
jälkeen
talouden taantuma
varovaisuus ja epäluottamus
talouden kehittymisen suhteen
 pankkien kiristyneet
lainaehdot
 vakuusarvojen eriytyminen
 Millainen on kehityskuva suurimmilla
kaupunkiseuduilla vuoden 2009 jälkeen…

27. -1652
5981
47
10874
518 331
676
8857
13244
2170
-680
1786
-3000
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
Helsinki Espoo Vantaa 10 kehyskuntaa
METROPOLIALUEEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
VUOSINA 2000-2014
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Helsingin
muuttovoitot
+ 8
kertaistuivat
Kehyskuntien
muuttovoitot
- 6
kertaistuivat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

28. Helsingin seutukunta
Kunta Nettomuutto
yhteensä 2009-
2013
Nettomuutto
promillea per
vuosi
2009-2013
Kauniainen 470 10,7
Sipoo 652 7,1
Mäntsälä 492 4,9
Helsinki 11681 3,9
Nurmijärvi 549 2,7
Tuusula 329 1,8
Hyvinkää 339 1,5
Espoo 1034 0,8
Lohja 190 0,8
Järvenpää 138 0,7
Vihti 103 0,7
Siuntio -4 -0,1
Vantaa -843 -0,8
Kirkkonummi -173 -0,9
Kerava -170 -1
Pornainen -32 -1,3
Karkkila -111 -2,4
Tampereen seutukunta
Kunta Nettomuutto
yhteensä
2009-2013
Nettomuutto
promillea per
vuosi 2009-
2013
Pirkkala 1296 14,7
Lempäälä 1081 10,3
Vesilahti 124 5,6
Nokia 781 4,9
Hämeenkyrö 243 4,6
Tampere 4744 4,4
Ylöjärvi 633 4,1
Kangasala 248 1,7
Orivesi 47 1
Pälkäne -36 -1
Suurten kaupunkiseutujen kuntien määrällinen ja suhteellinen
nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

29. Turun seutukunta
Kunta Nettomuutto
yhteensä
2009-2013
Nettomuutto
promillea per
vuosi 2009-
2013
Lieto 854 10,3
Masku 236 4,9
Rusko 113 3,8
Paimio 186 3,6
Kaarina 511 3,3
Turku 2581 2,9
Naantali 221 2,4
Sauvo 18 1,2
Raisio -192 -1,6
Mynämäki -89 -2,2
Nousiainen -55 -2,3
Oulun seutukunta
Kunta Nettomuutto
yhteensä
2009-2013
Nettomuutto
promillea
per vuosi
2009-2013
Liminka 197 4,3
Lumijoki 38 3,7
Oulu 3428 3,6
Kempele 245 3
Tyrnävä -15 -0,5
Hailuoto -6 -1,2
Muhos -120 -2,7
Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen
nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

30. Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47)
nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
3238
2997
3868
5980
7814
2796
2176
2458
1846
1081
2009 2010 2011 2012 2013
Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja
Jyväskylä)Keskuskaupunkien
muuttovoitot ovat
kaksinkertaistuneet
suurilla kaupunki-
seuduilla vuosina
2009-2013
Suurten keskuskau-
punkien kehyskun-
tien muuttovoitot
ovat kääntyivät las-
kuun vuoden 2011
jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

31. Kuntien välinen nettomuutto Helsingin, Tampereen, Turun,
Jyväskylän ja Oulun kaupunkiseuduilla tammi-syyskuussa 2014
3266
1236
806
633
492
239
190
180
118
96
87
85
75
74
52
51
27
14
10
8
6
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Helsinki
Tampere
Turku
Espoo
Oulu
Ylöjärvi
Jyväskylä
Lempäälä
Kaarina
Pirkkala
Kauniainen
Kempele
Järvenpää
Kerava
Muurame
Nurmijärvi
Hyvinkää
Liminka
Uurainen
Vesilahti
Hailuoto
Muuttovoittoa sai
yhteensä 6
keskuskaupun-
kia ja 15 kehys-
kuntaa
0
-4
-5
-5
-6
-7
-9
-10
-10
-17
-18
-21
-24
-26
-28
-31
-31
-33
-34
-40
-41
-46
-47
-49
-51
-52
-67
-116
-116
-138
-284
-300 -250 -200 -150 -100 -50 0
Toivakka
Pornainen
Siuntio
Tyrnävä
Sipoo
Laukaa
Rusko
Mäntsälä
Sauvo
Paimio
Lumijoki
Kirkkonummi
Mynämäki
Petäjävesi
Nokia
Naantali
Orivesi
Masku
Pälkäne
Vantaa
Vihti
Hankasalmi
Nousiainen
Hämeenkyrö
Kangasala
Lieto
Muhos
Karkkila
Lohja
Tuusula
Raisio
Muuttotappiota
sai Vantaa ja 30
kehyskuntaa
Keskuskaupunkien
(7) muuttovoitto
yhteensä 6 583 ja
kehyskuntien (45)
yhteensä -204 hlöä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

32. Pitkän aikavälin perspektiivi muuttotyypeittäin 1952-2013
-45000
-42000
-39000
-36000
-33000
-30000
-27000
-24000
-21000
-18000
-15000
-12000
-9000
-6000
-3000
0
3000
6000
9000
12000
15000
18000
21000
24000
27000
30000
33000
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
kaupunkiseutujen keskuskaupungit
kaupunkiseutujen kehyskunnat
maaseutumaiset seudut
1990-luvun alun lama ja
kotikuntalaki (1993)
Kehyskuntien nopea
kasvu alkoi 1975 jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014

33. Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä

34. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN
KEHITYS KUUDESSA SUURESSA
KAUPUNGISSA VUOSINA
1990-2013
 Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa
kaupungissa oli yhteensä 14 500
vieraskielistä eli muita kuin suomen-,
ruotsin- tai saamenkielistä
 Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten
määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes
yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on
asukkaita
 Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000
henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä
aikana
 Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui
kaikissa suurissa kaupungeissa alle
neljännesvuosisadassa.
 Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %)
vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000
(5,3 %) vuoden 2013 lopussa:
vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui
vuosina 1990-2013
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990 1995 2000 2005 2010 2013
Espoo Helsinki Vantaa
Turku Tampere Oulu
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

35. 0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
240000
260000
280000
300000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2015 2020 2025 2030
Helsinki Pääkaupunkiseutu yht.
Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja
pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030
• Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko
väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä)
• Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten
osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä)
• Väestöennusteen mukaan vieras-
kielisten osuus nousee 21,2 %:iin
vuoteen 2030 mennessä (146 186)
• Pääkaupunkiseudulla asuu väestö-
ennusteen mukaan noin 267 000
vieraskielistä vuonna 2030
ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN:
Miten vieraskieliset vaikuttavat
asuntomarkkinoihin ja millaisiin
asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu?
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

36. Muuttojen määrän sijaan painopiste
muuttajien rakenteeseen ja
valikoiviin piirteisiin

37. Ei-työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
vuodessa
6.000 €

38. Työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
vuodessa
28.000 €

39. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on
keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

40. Alueellinen kysyntä ja
tarjonta eriytyy edelleen
tulevaisuudessa
Työllisten muutot alueiden välillä
vaikuttavat keskeisesti alueiden
tulevaan elinvoimaan:
• Työllisten muuttovoitot keskittyvät
ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere-Lahti-
Loviisa –kehän sisäpuolelle
• Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella
muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset
keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat
• Työllisten muuttovoitoilla valtavat
kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan
elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen!!!
• Asuntojen arvonmuodostus ”hajoaa” eri
alueiden välillä ja alueiden sisällä:
lainansaantimahdollisuudet, vakuusarvot,
asumispreferenssien eriytyminen jne.
Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013

41. 2. Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

42. MUUTTOVALINTOJA
OHJAAVAT TEKIJÄT
PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:
 Alueen yleinen kehitys, palkkataso,
etenemismahdollisuudet jne.
 Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset
työ- ja uramahdollisuudet
 Opiskelu ja koulutustarjonta
 Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva
liikkuminen, kaupungin koko
 Asuminen eri elinvaiheissa
NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT:
 Asuin- ja elinympäristön laatu
 Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat
 Alueen yleinen ilmapiiri
 Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet
 Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot
 Viiteryhmät
 Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,
arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat
kohtaamispaikat jne.
KOLMANNET TEKIJÄT:
 Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,
sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)

43. ENNEN:
Ihmiset muuttivat sinne
missä on työpaikkoja tai
mistä oletettiin löytyvän
potentiaalisimmat
työmahdollisuudet
JATKOSSA:
Työpaikat siirtyvät tai
hakeutuvat sinne, missä
on paljon koulutettuja
ihmisiä tai tiettyjen
toimialojen keskittymiä

44. Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu alueiden
asuntomarkkinoiden arvonmuodostuksessa
• Tunnin etäisyys oman alueen
keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi
liikkumisen ja sujuvan arjen näkökul-
masta
• Helsingin pendelöintialue laajenee noin
20-25 km vuosikymmenessä…kasvu-
vyöhykkeen ja –käytävän sisällä olevat
alueet vahvalla kasvu-uralla
• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja
varsinkin työpaikkakeskittymien
tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen
• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä
alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja
tulevaan väestönkehitykseen

45. ALUEEN POTENTIAALINEN
SAAVUTETTAVUUS JA
VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet
työssäkäynnin, asutus- ja
työpaikkakeskittymien ja
liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen
työssäkäyntialue
② Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun
työssäkäyntialue
④ Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

46. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN
VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km30 km
30 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
 Suurten kaupunkien vaikutusalueet
laajenevat vyöhykemäisesti:
 Helsingin noin 100 km kehän
vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa
asukasta
 Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km
kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2
miljoonaa asukasta
 Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion,
Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja
Lappeenrannan noin 30 km kehän
vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa
asukasta
 Muiden maakuntakeskusten ja
maakuntien 2-keskusten noin 15 km
kehällä asuu noin 600 000 asukasta
 Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-
alueilla asuu noin 90 % koko maan
väestöstä
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014

47. Väestömuutoksen väestöennuste ennakoi ostovoiman kehitystä
eri alueilla Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä
niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet
keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin
asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän
Sotarauta & Kostiainen 2008)
Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto-
metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut
kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja
työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä
kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden
markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva,
yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet,
tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät
jne.
Lähde: Kuntaliitto

48. TULEVAT ALUEELLISESTI ERIYTYNEET ASUNTOMARKKINAT?
1) Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat erityiskysymyksenä : kasvupaine pieniin asuntoihin
ja monipuolisiin asumisen vaihtoehtoihin, jolloin asuinalueiden profiilit poikkeavat rajusti
toisistaan
2) Laajenevan metropolialueen asuntomarkkinat : kasvupaine ohjautuu pientalovaltaisiin
mattoihin ja asustukeskittymiin liikenneyhteyksien ja liikennekäytävien ohjaamina
3) Suurten ja keskisuurten kaupunkien paikalliset asuntomarkkinat : kasvupaine kohdistuu
ydinkaupunkien keskustoihin ja niiden läheisyydessä oleviin pientaloalueisiin, kehyskuntien kasvu
hiipuu
4) Suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntien pientalovaltaiset ja
omistusasumiseen perustuvat asuntomarkkinat : kasvupaine maltillinen tai jopa laskeva
paikan sijainnista riippuen
5) Taantuvien kaupunkien ja pienempien seutukeskusten asuntomarkkinat : kasvupaine
rajallinen tai negatiivinen, asuntojen vakuusarvo pikemmin laskee kuin nousee
6) Supistuvan laskukierteen perifeeriset kunnat: kasvupaine negatiivinen, asuntojen arvon
aleneminen ja tyhjien asuntojen lisääntyminen (käänteinen asuntokupla)

49. ”Ne, jotka eivät ota
riskiä, eivät voita”
- Bilbaon pormestari Ibon Areson –

50. Lisätietoja:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890