Esitys sisältää yhteenvedon Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Triangeli-projektin loppuarvioinnin keskeisistä tuloksista. Esitys sisältää taustoituksen lisäksi kahdeksan keskeistä nostoa arvioinnin perusteella.

1. TRIANGELI KEHITTÄMISKOHINAA VAI KESTÄVIÄ TULOKSIA?
VTT Timo Aro
23.10.2014
Triangelin loppuseminaari

2. SISÄLTÖ
1.KEHITTÄMISTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET NOR- MAALITOIMINTAAN VERRATTUNA
2.TRIANGELIN ULKOISEN ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET NOSTOINA

3. 1.KEHITTÄMISTOIMINNAN EROT NORMAALITOIMINTAAN VERRATTUNA

4. ARVIOINNIN KANNALTA KAKSI KESKEISTÄ ÄÄNEENLAUSUMA- TONTA KYSYMYSTÄ
1. MIKSI HAKIJA (SO. TURUN KAUPUNKI) ON HAKENUT PROJEKTILLE KEHITTÄMIS- RAHOITUSTA?
2. MIKSI RAHOITTAJA ON MYÖNTÄNYT HANKKEELLE JULKISTA RAHOITUSTA?

5. MIKSI HYVÄ EI JUURRU? MIKSI KEHITTÄMISTYÖSTÄ JÄÄ NIIN VÄHÄN PYSYVIÄ JÄLKIÄ?

6. NORMAALITOIMINTA
KEHITTÄMISTOIMINTA

7. Normaalitoiminta
Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta
-Pääsääntöisesti asiakastyötä
-Rajalliset resurssit per asiakas
-Rajallisesti aikaa per asiakas,
-Asiakkaat usein massaa, kasvottomia
-Toimintaa vaikeuttavat alibudjetointi, menokuri, säästöt
-Ei riittävästi aikaa tai mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tai verkostojen luomiseen
-Kyynisyys
-Työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät haasteet pinnalla

8. Kehittämistoiminta
Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta
-Tuotekehitys- ja asiakastyötä: pääpaino tuotekehityksessä
-Kohtuulliset resurssit per asiakas
-Enemmän itsenäisyyttä, aikaa ja vapausasteita
-Yksilöllinen, henkilökohtainen ja kehittävä työote mahdollista
-Vertaiset ja verkostot lähellä
-Vapaus kehittää, kokeilla, soveltaa…mutta myös oikeus epäonnistua
-Urakkatyö: määritelty erikseen tavoitteet, resurssit, aika ja seuranta
-Asiakas keskiössä!

10. Normaali- ja kehittämistoiminta
Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta
Normaalitoiminta esim. Turun kaupungin peruspalveluissa
Tuotokset

11. Vastaanottajien hylkimisreaktio projektien tuotoksia kohtaan?

12. HYLKIMISREAKTION BERMUDAN
KOLMIO
AIKA- KUILU
DIALOGI- KUILU
TALOUS- JA RESURSSIKUILU

13. Entä jos kehittämistoiminta ei eroa normaalitoiminnasta tai siirtäjien ja vastaanottajien välille kasvaa ylittämätön hylkimisreaktio?
Osaaminen ja kehittyminen n = 3 vuotta
Normaalitoiminta
Tuotokset
-Turhautuminen
-Syyllistäminen, syntipukki-ilmiö
-Sisäiset ristiriidat
-Henkilöstön vaihtuvuus
-Kehittämisenergia suuntautuu vääriin asioihin
-Tavoitteet ja tuotokset hämärtyvät: mitä ollaan tekemässä ja miksi
-Kyynisyys, skeptisyys, negatiivisuus leimaa toimintaa
-Asiakkaat välikappaleina: turhautumien ja ”kurmoottamisen” kohteena
-Jne.

14. Kehittämistyön luonne
Paniikki- alue
Epämukavuusalue
Epämukavuusalue
Mukavuusalue
Mukavuusalue
Normaali-
toiminta
-Ollaan pääasiassa rutiinien hallitsemalla ja ennakoitavissa olevalla mukavuusalueella,
mutta välillä käydään kääntymässä epämuka-
vuus- tai paniikkialueella
Kehittämis- toiminta -Ollaan pääasiassa epämuka- vuusalueella varsinkin hank- keenalku- ja päätösvaiheessa, mutta välillä käydään muka- vuus- tai paniikkialueella

15. Suunnittelukulttuurista kokeilukulttuuriin
-enemmän Apollo –lentoja, vähemmän bulkkia!
Apollo-kuulennon toteutukseen osallistui samanaikaisesti enimmillään 400 000 ihmistä sekä 20 000 yritystä ja yliopistoa. Tästä huolimatta pienimpäänkin alipro- jektiin osallistunut työntekijä ymmärsi, miksi hän tekee työtään – ihmisen saamiseksi kuuhun. Mikä voisi olla esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaisiin liittyvät yhteinen ja yhtä konkreettinen tehtävä

16. 1. Tarve
2. Panos
4. TUOTOKSET
4. Tulos
5. Vaikutus
Kuntakokeilun keskeisin intressi
Turun kaupungin ja
TE-toimiston intressi
Rahoittajien
intressi
1.Triangelin tavoitteena on tukea Turussa ja Turun lähikunnissa asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä löytämään oman polkunsa työelämään
2.Triangelin tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan
3.Triangelin tavoitteena on tavoittaa vuosittain 300 asiakasta ja luoda 150 uutta yrityskontaktia
3. Toimenpiteet
Miksi Triangeli projekti on olemassa = saanut rahoitusta

17. Tuotokset =
hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit, menetelmät, prosessit jne. + hyvät käytännöt

18. TRIANGELIN TÄRKEIN TEHTÄVÄ

19. KUKA OTTAA KOPIN?

20. 2. TRIANGELIN ULKOISEN ARVIOINNIN
KESKEISET NOSTOT

21. 9000
9500
10000
10500
11000
11500
12000
12500
13000
13500
14000
14500
15000
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
2014
2013
2012
Turun kaupungin työttömät työnhakijat kuukausittain vuosina 2012-2014
Turun työttömien työnhakijoiden määrä vaihdellut 10500-16 000 välillä
Turun työttömyysaste vaihdellut 11,9-17,8 %:in välillä
Lähde: TEM tk 14a

22. -500
-450
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
850
900
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Turun kaupungin nettosiirtolaisuus (maahanmuutto- maastamuutto) vuosina 1980-2013
Turun kaupungin nettosiirtolaisuus yhteensä
11 500
henkilöä vuosina 1980-2014 välillä
Turun kaupungin nettosiirtolaisuus yhteensä
6 800
henkilöä 2000- luvulla
Lähde: Tilastokeskus, veästötilastot

23. 0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
16000
17000
Turun kaupungin vieraskielisten määrän kehitys vuosina 1990-2013
Turun kaupungin vieraskielisten määrä on 21,6 kertaistunut vuosina 1990- 2013
Turun kaupungissa oli 1297 (0,8 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 16704 (9,2 %) vuonna 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

24. Kehittävän arvioinnin 5 avainkysymystä
•Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen seurantaraportteihin, hankkeen omiin tilastoihin ja muuhun käytettävissä olevaan dokumentaatioaineistoon (mm. ohjelma- ja teema-arvioitsijoiden arviointiraportit
1. Millaisia vaikutuksia hankkeen toimenpiteillä, projektituotoksilla ja hankkeen muilla keinoilla on ollut maahanmuuttajien työllistymiseen?
•Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen väliraportteihin, ohjausryhmän pöytäkirjoihin, verkostoanalyysiin liittyvän työpajan sisältöön ja muuhun käytettävissä olevaan dokumenttiaineistoon
2. Mitä lisäarvoa hankkeen työllistymiseen liittyvät keinot tuottivat suhteessa niin sanottuun normaalitoimintaan ja miten toimivaksi osoittautuneet mallit on siirrettävissä ja vakiinnutettavaksi osaksi normaalitoimintaa?
•Arvioinnin havainnot perustuvat hyvien käytäntöjen työpajojen (I ja II) sisältöanalyysiin, hankkeen tekemiin hyvien käytäntöjen sisältökuvauksiin ja hyvien käytäntöjen levittämis- ja käyttöönottosuunnitelmaan sekä muuhun dokumentaatioaineistoon.
3.Mitä hyviä työkäytäntöjä ja tuote-, menetelmä- ja prosessikäytäntöjä hankkeesta jää pysyvään toimintaan?
•Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen tuottamaan itsearviointiin ja muuhun dokumentaatioaineistoon
4. Miten hankkeen toimenpiteet lisäsivät asiakkaiden työllistymisvalmiuksia
•Arvioinnin havainnot perustuvat hankkeen arvioinnin eri työvaiheiden sisältöön ja muuhun hankkeeseen liittyvään dokumentaatio- ja tausta- aineistoon.
5. Millainen oli hankkeen merkitys a) asiakasryhmän, b) Turun kaupungin, c) keskeisten verkostokumppanien ja d) maahanmuuttajien palvelurakenteen näkökulmasta?

25. Arvioinnin vaikutustasot
Neljäs taso: Rakenne ja palvelujärjestelmä
Kolmas taso: Verkosto-, yhteistyö- ja kehittämiskumppanit
Toinen taso: Turun kaupungin sosiaali-, työllisyys- ja maahanmuuttajatyö
Ensimmäinen taso: maahanmuuttaja- asiakkaat

26. 713 asiakasta
327 projektiin mukaan tullutta yritystä
108 projektiin mukaan tullutta muuta organisaatiota
47 mentorisopimusta
1067 koulutus- ja henkilötyöpäivää
988 tiedotustilaisuuksiin osallistunutta
354 yrityskontaktia

27. keskeistä nostoa

28. Triangelin keskeiset tuotokset (ml. hyvät
käytännöt) on tunnistettu, määritelty ja
prosessoitu hyödynnettävissä olevaan muotoon!
Hankkeen projektituotokset on käyty läpi neliportaisen tunnistamisprosessin avulla: kiinnostavat ideat, lupaavat käytännöt, hyvät käytännöt ja parhaat käytännöt
Merkittävimmät hyvät käytännöt on määritelty ja mallinnettu perusteellisesti sekä tehty levitys- ja käyttöönottosuunnitelmat vakiinnuttamisen mahdollistamiseksi
Yritysyhteistyöhön liittyvät yrityskoordinaattorin toimenkuva on dokumentoitu, tuotteistettu ja prosessoitu poikkeuksellisen hyvin. Malli on sovellettavissa, hyödynnettävissä ja käyttöönotettavissa sekä omassa toimintaympäristössä että siirrettävissä toisenlaiseen toimintaympäristöön.
Lisäarvona on hankkeen toimesta toteutettu tehty kustannus- hyöty -analyysi

29. Triangelin hyvien käytäntöjen luokittelu
Kiinnostavat ideat
Lupaavat käytännöt
Hyvät käytännöt
Parhaat käytännöt

30. KIINNOSTAVAT IDEAT
LUPAAVAT KÄYTÄNNÖT
HYVÄT KÄYTÄNNÖT
Ruotsin opintomatkan itujen ja ideoiden hyödyntäminen (kielituki, kova markkinointi, työntantajan syvähaastattelut, JobTorget)
Työnantajalle suunnattu esite (palvelukuvakset)
Työnetsijämalli
Kieliryhmittäiset lyhytkurssit (kielitestit)
Sähköinen sanakirja
Haastateluharjoitukset (asiakkaille käytännön työelämän asioista)
Palaute lopettaneilta asiakkailta ja asiakaspalautteen hyödyntäminen kehittämistyössä
Kielituki (omakielinen tuki ja oppiminen työpaikoilla)
Lyhytkurssien toimintamalli (asiakkaan sitout- taminen, infotilaisuudet)
Infopaketin luominen Triangelista ja palveluku- vaus toimintamallista
Jäsennelty ohjausryhmä-toimintamalli (hyvä suunnittelu, toimiva roolijako, asiat jäsennelty)
”Yllätyshyökkäykset työpaikoille” (henkilö- kohtaiset paikan päällä käynnit)
Työssähakemisen tuki (TOP10 –listojen jne. laatiminen )
Henkilökohtaistaminen (asiakkuuspolun yksilöll-inen räätälöinti) ja mentoritoiminta (47 mentorisopimusta)
 ”Varissuo –malli”(palvelut viety lähelle asiakkaita)
Yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (muut hankkeet, seminaarit, opinnäytteet jne.)
Kustannushyötysuhde, CBA-analyysit (tuntihinnan määrittely hankkeessa tehtävälle työlle)
ESIMERKKEJÄ TYÖKÄYTÄNNÖISTÄ!
①Yrityskoordinaattorin toimenkuva ja prosessi
②Triangelin matalan kynnyksen malli ja yhden luukun periaate  ESIMERKKEJÄ TUOTE-, MENETELMÄ- JA PROSESSIKÄYTÄNNÖISTÄ!

31. TYÖKÄYTÄNNÖT
Pieniä muutoksia, parannuksia ja korjauksia hankkeen ”arkityössä”: asiat tehdään toisella ja paremmaksi koetulla tavalla
Hyödynnetään sellaisenaan ”arkityössä ilman suuria juhlapuheita ja ilman suunnitelmallista työotetta
Hyödyntävät ensisijaisesti hanketta, kumppaneita tai taustaorgani- saatiota, ei sellaisenaan siirrettävissä tai hyö-dynnettävissä toisessa toimintaympäris-tössä
Ei yleisempää ja laajempaa merkitystä, lähinnä tiedon- ja kokemuksenvaihtoa

32. TUOTE-, MENETELMÄ- JA PROSESSIKÄYTÄNNÖT
Konkreettisia tuotteita, palveluita, malleja, menetelmiä jne, jotka perustuvat todennettuun tietoon ja näyttöön sekä ovat toistettavissa toisenlaisessa toiminta-ympäristössä
Taustalla runsaasti arviointi-, seuranta- , palaute- ja muuta dokumentaatiota
Prosessoitavissa, kuvattu, tuotteistettu jne. eli ”paketoitu” siirrettävään muotoon
Omaavat yleisempää ja laajempaa merkitystä tai käyttöarvoa laajemmassa viitekehyksessä
Suunnitelmallinen levittämis- ja hyödyntämisprosessi taustalla

33. HYVÄN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA
MITÄ SIIRRETÄÄN JA LEVITETÄÄN?
MITEN SIIRTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN TOTEUTETAAN? VÄLINEET? KEINOT?
MILLOIN SIIRRETÄÄN JA LEVITETÄÄN? AIKATAULUTUS?
MITÄ RESURSSEJA SIIRTÄMINEN JA LEVITTÄMINEN EDELLYTTÄVÄT? RAHA, HENKILÖT, ASIANTUNTIJAT JNE.?
KUKA ON SIIR- TÄMISEN JA LEVITTÄMISEN VASTUUHENKILÖ PROJEKTISSA JA EMO- ORGANISAATIOSSA?
MITEN SEURA-TAAN JA ARVI-OIDAAN SIIR-TÄMISEN JA LEVITTÄMISEN EDISTYMISTÄ? MITTARIT?
ASIAKKAAN / KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
Tehokas ja yksilöllinen matalan kynnyksen pysyvä palvelumalli, jossa kokonaisvaltainen työote.
Informaatio palvelusta, helppo ja nopea saavutettavuus .
Asiakkaille ajoissa tieto, miten ja missä palvelu jatkuu.
Edellyttää, että ammattitaitoista henkilökuntaa saatavilla.
Yrityskoordinaattorit
Palautteenanto mahdollisuus
PROJEKTIN NÄKÖKULMASTA (kumppanit, kollegat jne.)
Yrityskoordinaattori- malli; kokonaisvaltainen asiakastyö ja yritysyhteistyö
Tarjotaan käytännön kokeilua eri tahoille esim. sosiaalitstot, Typy, TE-toimisto
Suunnittelu helmikuussa (ohryn kokous 27.2.14). Tunnustelutyö projektin aikana, pilotointi syksyllä. Jatkosta sopiminen ennen projektin päättymistä.
Pilotointi vaatii hyvää tahtoa ja avarakatseisuutta sekä oikeaa asennetta. Olemassa olevien resurssien uudelleen järjestely tai lisäresurssit.
Eeva ja Sirpa projektissa, Päivi ja Markku emo- organisaatiossa, ohjausryhmä.
Sekä asiakkaiden että työntekijöiden palautteet pilotoinnista.
TURUN KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA
Tehokas työllistämismalli, joka säästää kustannuksia ja ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja nuorten pääsyä työelämään.
Kokeillaan käytäntöä kaupungin toimipisteissä tarjoamalla yrityskoordinaattorin pilotointijaksoja. Yhteistyö TE-toimiston kanssa.
Kokeilu on aloitettava mahdollisimman pian.
Yhteistä tahtotilaa ja ennakkoluulottomuutta.
Päivi, Markku, Riitta, Eeva ja Sirpa
Asiakkaiden, työntekijöiden palautteet.
HUOM! Kela- listalaiset, kunnallinen työvoimatoimisto, maahanmuuttostrategia, nuorisotakuu
PÄÄTTÄJIEN/LUOTTA- MUSHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA
Taloudellinen ja tehokas malli, ehkäisee syrjäytymistä, mistä syntyy säästöjä.
Tieto projektin vaikuttavuudesta; tapaamiset, tiedotteet
Koko ajan
Yhteistä tahtotilaa ja oikeaa asennetta sekä ennakkoluulottomuutta.
Koko projektihenkilöstö ja taustaorganisaatio
Vierailut projektissa, tiedotteet

34. ”Triangelin tuotok- set ja projektiin sijoitetut eurot valuvat Kankkulan kaivoon, ellei projektin tuotoksia kyetä juurrutta- maan Turun kau- pungin toimintaan”
- Triangelin ohjausryhmän jäsen x.x -

35. Triangeli on tehnyt samanaikaisesti
kovan volyymin asiakastyötä ja vaativaa tuotekehitystyötä!
Kunnianhimoiset tavoitteet kohderyhmä huomioiden: tavoittaa 300 asiakasta vuodessa ja luoda 150 yrityskontaktia. Haasteet liittyivät muiden vastaavien projektien tavoin asiakkuuden määrittelyyn, ohjautumiseen ja vaikuttavuuteen. Projekti on tehnyt samanaikaisesti sekä vaativaa ja yksilöllistä asiakastyötä että pitkällä vietyä tuotekehitystyötä.
Toimintaympäristö on ollut mahdollistava Triangelin kaltaiselle työotteelle: työnantajien asenne maahanmuuttajiin realistinen mutta positiivinen, asiakkaiden tavoitteet realistisia, asiakkaiden motivaatio kunnossa ja ennen muuta asiakkaiden VAPAAEHTOISUUS osallistua projektin toimenpiteisiin keskeinen mahdollistava tekijä.
Hankkeen toimintaan liittyy kaksi hyvän ja onnistuneen projektin paradoksia:
1.Missä menee raja projektin asiakkaiden aktiivisen ja passiivisen palvelun välillä: hyvin tehty ja ”ylipalveltu” työ voi johtaa joko asiakaskierteeseen tai/ja asiakkaiden passivoitumiseen
2.Tehokkaan suuria asiakasvirtoja läpikäytävien toimintojen ja asiakkaan kohtaamisen laadun säilymisen tasapaino. Onko menty liikaa volyymien ehdoilla?

36. Tietojärjestelmät ja asiakasrekisterit Triangelin apuvälineinä…ja riippakivenä!
Effica –tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyi projektin alkuvaiheessa sekä valtavasti odotuksia että käytännön työtä ja sopimista. Käyttöönoton haasteet maahanmuuttaja- asiakkaiden tarpeisiin soveltuvaksi välineeksi vaativat runsaasti yhteensovittamista. URA-katseluoikeuden puuttuminen korosti ongelmaa. Järjestelmä on toimiva ja täysimääräisesti hyödynnettävissä vasta projektin elinkaaren loppuvaiheessa.
Laaja tietosuoja, heikko ulkoinen ja sisäinen tiedonkulku ja rajoitetut tietojärjestelmät ovat huonoin mahdollinen yhdistelmä kehittämisprojektin näkökulmasta: jos tieto ei liiku sujuvasti projektin ja viranomaisten välillä, niin toiminnan vaikuttavuus kärsii ja johtaa väistämättä alisuoriutumiseen käytettävissä olevaan potentiaaliin nähden.
Yritysrekisterin puuttuminen iso puute ja toiminnallinen pullonkaula. Asiakas- ja yritysrekisterit jne. keskeisiä projektin työvälineitä ja linkkejä suhteessa pysyvään toimintaan. Yhteisten rekisterien puuttuminen vie kohtuuttomasti aikaa sekä projektien kehittämistyöltä että tiedon sujuvalle siirtymiselle projektin ja viranomaisten välillä sekä johtaa kommunikatiivisiin väärinkäsityksiin.

37. Triangeli on toiminut aktiivisena
verkostokehittäjänä ja verkosto-
kutojana sekä kehittämisalustana!
Triangeli on toiminut aktiivisesti ja aloitteellisesti toiminnan kannalta keskeisissä verkostoissa ja ottanut useissa asioissa verkostonkutojan rooli…mutta kenelle siirtyy näkyvä ja hiljainen kolmen vuoden verkosto- pääomaan ja siihen liittyvä tieto?
Triangelilla jossain määrin näkyvissä yliverkostoitumisen riskit vastuun ja luottamuksen kasvaessa projektin elinkaaren aikana
Triangeli on toiminut maahanmuuttajien työllistymistä tukevien polkujen luomisen ja uusien keinojen suhteen kehittämisalustana, jossa on aktiivisesti pyritty hakemaan uudenlaisia keinoja ja malleja palautteen perusteella sekä tehty omaehtoista yksilöllistä ja organisatorista kehitystyötä.
Hankkeen elinkaareen sisältyy useita kokeilukulttuuriin eli kokeilevuuteen ja riskinottoon liittyviä hyviä elementtejä.

38. Triangelin pilotoimat lyhytkurssit toimivat parhaimmillaan työllistymisen tukena!
Hankkeet järjestämät työllistymistä tukevat toimenpiteet olivat toteuttamiskelpoisia, käytännönläheisiä ja riittävän konkreettisia asiakasryhmä huomioiden: lyhytkurssit osoittautuvat toimivaksi malliksi ja palaute asiakkaiden osalta hyvää.
…mutta näyttö vapaaehtoisuuteen perustuvista lyhytkurssien toimivuudesta kestävän työllistymisen mallina on vaikea osoittaa, koska liittyy ensisijaisesti asiakkaiden omakohtaisiin kokemuksiin ja motivaatioon.
Ostopalveluiden kilpailuttamisen huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen korostuvat: miten vaatia kerta toisensa jälkeen parasta saatavissa olevaa tukea eikä tyytyä tuttuihin ja turvallisiin palveluntuottajiin.
Lyhytkurssien palautteen perusteella keskeiset kehittämissuositukset liittyvät kielitukeen ja suomen kielen opetuksen lisäämiseen sekä työhakuun ja työelämän pelisääntöihin. Harrastustoimintaan liittyviin toimenpiteisiin panostaminen vaikuttaa olevan silta kotouttamiseen ja juurtumiseen

39. Triangelin onnistuminen asiakas- ja kehittämistyössä perustuu projektihenkilöstön työssä kehittymiseen, motivaatioon ja jaksamiseen sekä hallinnoijan avainhenkilöiden tukeen!
Projektihenkilöstön jaksamiseen, motivaatioon ja oman työn tekemiseen panostaminen on perusedellytys hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pysyvien jälkien luomiseksi. Tämä edellyttää emo-organisaatiolta jatkuvaa ja tasaista tukea koko hankkeen elinkaaren ajan.
Projektihenkilöstöltä edellytetään moniosaajuutta. Henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttaman epävarmuuden sietäminen edellyttää emo-organisaatiolta työn tekemistä palvelevia tukirakenteita, jotka auttavat kestämään jatkuvassa epävarmuudessa olemisen ja muuttuvat tilanteet.
Perinteinen projektinhallinta ja projektisuunnittelu toimivat kivijalkana tekemiselle, mutta on oltava valmius jatkuvasti päivittää projekti- ja toimintasuunnitelmia. Projektilla on säilyttävä kyky uudistumisen ja herkkyyteen muutoksia kohtaan. Projektihenkilöstön on oltava koko ajan noin 3-6 kk edellä projektin elinkaaren käynnissä olevaa vaihetta ja rakentaa tulevaisuuspolkua ja EXIT-vaihtoehtoja erilaisiin muuttuvasta toimintaympäristöstä aiheutuviin tilanteisiin

40. Triangelin tuotosten omistajuus ja vastuu tuotosten käyttöönotta- misesta ja vakiinnuttamisesta!
Keskeisenä haasteena tuotosten omistajuuteen liittyvät kysymykset: projektin, hallinnoijan ja viranomaisten vastuiden määrittely vakiinnuttamisen osalta.
TE-toimiston/TYP:ien ulkopuolisten kehittämisprojektien haasteena on ensisijaisesti tasavertaisuuteen, tiedonsaantiin ja tuotosten siirtämis- ja levittämiseen liittyvät pullonkaulat. Toimintaa vaikeuttaa ennakoimattomuus, pysyvän toiminnan jatkuvat organisaatiomuutokset ja joidenkin viranomaisten kanssa on vaikeuksia sopia yhteisistä pelisäännöistä ja pysyä sovituissa pelisäännöissä. Hanke saa tietoa, mutta usein vain pyytämällä, jälkikäteen ja kiertoteiden kautta. Asiakkaille hyppy palvelusta toiseen edelleen hankala, jos vastuuviranomainen vaihtuu.
Hankkeen keskeisten tuotosten juurruttamistyö ei ole onnistunut. Projekti on hoitanut oman osuutensa realistiseen rajaan saakka, mutta kaikki keskeiset vastaanottajat eivät ole kyenneet/halunneet/osanneet hyödyntää täysimääräisesti Triangelin tuotoksia, vaan on päädytty hankkimaan vastaavan-kaltaisia tuotoksia ulkopuolisilta palveluntuottajilta tai päätetty hakea uusia kehittämishankkeita määrättyjen asioiden kehittämiseksi tai loppuun viemiseksi.
Turun kaupungin sisäiset organisaatiomuutokset ja uusien rakenteiden suunnittelu on entisestään nostanut tuotosten siirtokynnystä

41. Triangelin todelliset tulokset ja vaikutukset sekä toimenpiteiden kestävä vaikuttavuus todennettavissa vasta keskipitkällä aikavälillä!
 Projektin tulosten arvioinnin vaikeus:
Kovat ja pehmeät tulokset
Välittömät työllisyysvaikutukset (3) vai välilliset työllisyysvaikutukset?
Sijoitetut eurot per asiakas versus muut työllistämisen instrumentit
CBA-analyysin välittömät ja välilliset vaikutukset
Asiakkaan välittömät ja välilliset hyödyt
Yhteiskunnan, kunnan ja asiakkaan välittömät ja välilliset vaikutukset
Vaikuttavuusketju pitkä ja hankkeen aikaansaamien näyttöjen todentaminen ei yleensä mahdollista projektin elinkaaren aikana

42. Muutamia avainpointteja jatkoon!
•Suunnittelusta nopeampaan toteutukseen!
•Suunnittelukultturista kokeilukulttuuriin!
•Varman päälle pelaamisesta toiminnalliseen (Huom! ei hallinnolliseen) riskinottoon!
•Työhallinnon yleisestä normityökalupakista 2010-luvun uuteen työkalupakkiin!
•Epäonnistumisten pelosta epäonnistumisten käyttämiseen tuloksena!
•Jäykistä järjestelmistä käytännön työkaluihin!
•Kyky siirtyä projektisuunnitelman orjallisesta noudattamisesta jatkuvaan uudistumiseen ja muutosherkkyyteen!

43. Ei paskempi!

44. On olemassa viisi muuttujaa, jotka ovat absoluuttisen kriittisiä kun puhumme arvioinnin käyttämisestä ja hyödyntämisestä. Nämä ovat, tärkeysjärjestyksessä: ihmiset, ihmiset, ihmiset, ihmiset ja ihmiset. - Patton (2004, 291) -
Lopuksi…