2. Tinnoff:in tavoite on vaimentaa
tinnituksen aiheuttamaa stressireaktiota
sekä koettua tinnitusaistimusta
• Tinnitusääni voi olla hyvin hankala. Se voi häiritä
nukkumista ja keskittymistä, tuottaa ärtyvyyttä ja
vaikeuttaa suoriutumista sekä heikentää kaiken
kaikkiaan elämän laatua.
• Tinnituksen syntymekanismin ymmärtämisen on osoitettu
olevan keskeistä tämän ilmiön kanssa toimeen
tulemisessa. Se lisää hallinnan tunnetta ja otteen
saamista tilanteeseen kohtalonomaisen alistumisen
sijaan.
3. Tinnitusilmiössä on kyse aivojen
kuulojärjestelmän toiminnallisesta
häiriöstä
• Koemme, että korvamme soivat.
• Kuulemme äänen, vaikka ulkoista äänilähdettä ei ole
olemassa.
• Kuuleminen tapahtuu aina aivoissa.
• Kuuntelemme korvilla, mutta kuulemme aivoilla.
• Näköhavainto syntyy samoin: katsomme silmillä, mutta
näemme aivoilla.
• Tinnituksessa aivojen kuulojärjestelmän toiminnallinen
häiriö tuottaa kuulohavainnon.
4. Mistä tiedän, onko minulla tinnitus?
• Tinnitus on kyseessä, kun korvassa tai molem-missa
korvissa tai epämääräisesti pään seudulla kuuluu
ääntä, joka ei ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia
eikä selity ulkoisella äänilähteellä.
• Ääni voi olla tyypiltään, soivaa, vinkuvaa, surisevaa,
suhisevaa, kohisevaa – hyvin monenlaista siis. Äänen
voimakkuus, kesto ja häiritsevyys vaihtelevat tilanteesta
ja yksilöstä toiseen. Se voi olla vain tilapäistä ja kuulua
hiljaisena, mutta myös jatkuvaa ja voimakasta.
5. Onko tinnitus yleistä?
• Useimmat meistä kuulevat
95%
tinnitusääniä oltuaan jo
hetken täysin äänettömässä
erikoishuoneessa.
• Tämä osoittaa, että kyse on
aivojen aktiviteetista, joka
hiljaisuudessa – muun
ääniaineksen puuttuessa -
tuottaa kuuloaistimuksen.
6. Onko tinnitus yleistä?
• Hetkittäinen tinnitus on
yleistä. Sitä on kokenut jopa
yli neljäsosa ihmisistä.
Monesti ilman selittävää
syytä.
• Tavallista hetkittäinen tinnitus
25% tosin on mm. voimakkaan
melualtistu-misen jälkeen
sekä, jos korvassa on vettä
tai tulehdus ja kuulo on
tilapäisesti alentunut.
7. Onko tinnitus yleistä?
• Jatkuvaa tai pitkään
95%
kestävää tinnitusta esiintyy
yli 10 – 15 %:lla väestöstä
(Suomessa n. 600 000
ihmistä).
• Tinnitusta esiintyy eniten
15% vanhemmissa ikäryhmissä
10 % ja melun vuoksi kuuloaan
menettäneillä.
8. Onko tinnitus yleistä?
• 1-2 % ihmisistä tinnitus on
95%
erittäin häiritsevää ja
tuottaa lisäoireita, kuten
uni- ja keskittymisvai-
keuksia, ärtyvyyttä,
alakuloisuutta ja ahdis-
tuneisuutta.
• Tällainen tinnitus voi
rasittaa ihmissuhteita sekä
2%
kaventaa elämänpiiriä.
9. Ymmärränkö, mistä tinnituksessa on
kyse?
• Tinnitus on voimakkaimmillaan niin poikkeava ja
ahdistava kokemus, että jokaisen ensimmäiset
kysymykset ovat, mistä tämä voi johtua ja onko tämä
loputon tulevaisuuteni, kuinka minun käy?
• Tinnituksen syntymekanismin ymmärtämisen on
osoitettu olevan keskeistä tämän ilmiön kanssa toimeen
tulemisessa.
• Ymmärrys nimittäin lisää ns. "hallinnan" kokemusta ja
siten otteen saamista henkilön tilanteeseen
kohtalonomaisen alistumisen sijaan.
10. Miksi tinnitusta on vaikea sietää?
• Tilannetta on vaikea ymmärtää: Äänen syntyä ei voi
ymmärtää tai selittää. Kuulen outoa ääntä, jolle ei ulkoista
selitystä ja jota muut eivät kuule. Tapahtuuko jotain
korvassani? Onko kyse aivoista?
• Tilannetta on vaikea hallita: Ääntä ei saa pois päältä. Sen
kestoa tai voimakkuutta en voi säädellä. En tiedä jatkuuko
se loputtomasti, enkä sitä, milloin ja missä se taas
ilmaantuu.
• On vaikea löytää tilanteeseen mielekkyyttä: Olenko
jotenkin outo ja poikkeava? Miksi tämä tapahtuu juuri
minulle?
11. Miten tinnituksen sietämistä voidaan
vahvistaa?
• Tinnituksen syntymekanismin ymmärtämisen on osoitettu
olevan keskeistä tämän ilmiön kanssa toimeen
tulemisessa.
• Ymmärrys lisää hallinnan tunnetta ja otteen saamista
tilanteeseen kohtalonomaisen alistumisen sijaan.
12. Normaalisti kuulojärjestelmä suodattaa
ja valikoi informaatiota
• Kuulojärjestelmä valitsee, mitkä äänet tunnistetaan
merkittäviksi ja vaativat siksi huomion keskittämistä, ja
suodattaa ne, jotka voi jättää merkityksettöminä huoletta
huomiotta.
• Selitys on ihmisen lajikehityksessä. Poikkeaviin ääniin on
ollut syytä reagoida nopeasti, kun haluttiin selviytyä.
13. Huomiota herättävä äänihavainto aktivoi
aivojen tunnekeskuksen
• Huomiota herättävä äänihavainto aktivoi tunnekeskuksen
(ns. limbinen järjestelmän) aivojen syvissä osissa, joka
tunnistaa onko havainto miellyttävä vai uhkaava.
Tunnekeskus valmistaa siis varautumaan mahdolliseen
uhkaan, jos ääni tuntuu oudolta tai muuten poikkeavalta.
• Tunnekeskus aktivoi edelleen autonomisen hermoston
toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Se valmistaa
elimistömme huomion suuntaamiseksi mm. uhan
kohtaamiseen.
14. Kuuloaivo valikoi äänisignaaleja niiden
merkityksen mukaan ja virittää elimistön
Aivokuulorata Aivojen
Korva ja
- suodattaa ja kuorikerros
kuulohermo
tunnistaa sen - merkittävä tulkinta
- tuovat viestin
merkityksen pääsee tietoisuuteen
Aivojen tunnekeskus Autonominen hermosto
- aktivoituu tulkiten samalla -"uhka": taistele tai pakene
hälytys- tai miellyttävyys-asteen -"miellyttävä": rentoudu ja nauti
15. Tinnituksessa oudoksi koettu ääni
aktivoi uhan kokemuksen
• Autonominen hermosto aktivoi uhkatilanteessa koko
elimistömme "taistele tai pakene" – valmiuteen.
• Tällöin sydämen syke, verenpaine ja mm. lihasten
verenkierto lisääntyvät, samoin huomio keskittyy
havaittuun ääneen.
• Jos ääni tulkitaan turvalliseksi ja mielihyvää tuottavaksi,
kuten kaunis musiikki – tapahtuukin rentoutumista.
16. Aistimme vähän, mutta tinnituksen
kannalta ikävä kyllä: tehokkaasti
• Tinnitusääni on outo ja joskus pelottavakin, koska sitä ei
osata yhdistää, mihinkään aiempaan
äänikokemukseen.
• Näin se tuottaa lähes automaattisesti uhan kokemuksen
ja sitä vastaavan hälytys- ja varoitusreaktion
kokonaisvaltaisesti.
• Havaintoalue keskittyy väliaikaisesti uhkaan. Se
tarkentuu ja kapeutuu.
17. Mistä tinnitus sitten tulee, jos sitä ei
aiheuta ulkoinen äänilähde?
• Kuulohermossa ja -radalla on kokoajan sähköistä
itsesyntyistä toimintaa – siis ilman äänilähdettäkin.
• Tinnitus on kuuloaueen aaveaistimus: Ilmiö on sama kuin
mm. jalkansa menettäneellä, joka kuvaa varpaissaan
tuntemuksia, ns. aavesärkyä.
• Kuulohermo Aivokuulorata Aivojen kuorikerros
- spontaani - suodattimet - tietoinen huolestuneisuus
toiminta pettävät
18. Mistä tinnitus sitten tulee, jos sitä ei
aiheuta ulkoinen äänilähde?
• Tinnituksessa hermoston spontaani toiminta ylittää jostain
syystä kuuloaivojemme suodattavan muurin ja yltää
kuulemishavainnoksi.
• Syntyy noidankehä, jossa tunne- ja elimistöreaktiot
entisestään vaimentavat suodatimia, piiskaavat lisää
huolestuneisuutta, pelkoja ja ahdistuneisuutta.
Kuulohermo Aivokuulorata Aivojen kuorikerros
- spontaani - suodattimet - tietoinen huolestuneisuus
toiminta Aivojen tunnekeskus
pettävät Autonominen hermosto
- pelko ja ahdistus -elimistö varautuu uhkaan
19. Tinnoff:in tietopankkin avulla opit
tinnituksesta ja tiedät, miten vaikuttaa
• On tärkeää ymmärtää tinnituksen syntymisprosessin
perusteet sekä tiedostaa, että tinnituksen kanssa voi
oppia elämään ja siihen liittyvää stressireaktiota sekä
itse tinnitusaistimusta voidaan vaimentaa.
• Tinnoff:in tavoitteena on kertoa tinnituksesta, jakaa
keinoja sitä koskien miten tinnituksen kanssa voi elää,
sekä luoda uusia palveluita joiden avulla tinnitusta
hoidetaan.
Seuraava suositeltava esitys:
”Tinnituksen hoitaminen”
