Esitelmä Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa Oulussa 9.10.2014. Kirjoitus perustuu marraskuussa 2014 julkaistavaan kirjaan Koulu on enemmän (Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155).
2. Osallisuus
Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee
osaksi aikuisten laatimia rakenteita
VAI
enemminkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja
kulttuurit tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi.
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
3. Perusopetuslaki
Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien
oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että
kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua
koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista
mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista.
Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua
opetussuunnitelman ja siihen liittyvien
suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön
valmisteluun. (Perusopetuslaki, 47§A.)
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
4. Opetussuunnitelma
osallisuudesta (luonnos 19.9.)
• Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista
suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain
harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset
puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa
oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia
vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi.
Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan
osallisuutta. (s. 18)
• Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana
koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun
toimintakulttuuria. (s. 29)
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
5. Opetussuunnitelma
osallisuudesta
Oppilaiden osallisuus
Koulutyö järjestetään siten, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä,
osallistumisesta ja demokraattisesta toiminnasta omassa
opetusryhmässään, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa
verkostoissa.
Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan
suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten
oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa heidän osuutensa on tärkeä.
Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen
toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen.
Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja
siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.
Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.
Tomi Kiilakoski
7. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
Osallisuuden määrittelyä
(Kiilakoski, Gretschel, Nivala 2012)
• Osallisuuden ulottuvuudet: koskee sekä yhteisöä että
yksilöä.
• Tunnustus: minulla on oikeus toimia.
• Toiminta: haluan toimia ja vaikuttaa.
• Kokemus: tunnen, että minua kuunnellaan ja minulla on
ollut mahdollisuus osallistua.
• Toisin sanoen: osallistavaa kulttuuria luotaessa on
kiinnitettävä huomiota 1. muodolliseen asemaan ja
oikeuteen toimia; 2. syntyvään toimintaan; sekä 3.
kokemuksiin toiminnan laadusta. Näitä on myös
arvioitava.
8. Nuoret toimijuudestaan
• Tomi. Onks oppilailla teidän mielestä osallisuutta täällä?
• Nuori2: No, varmaan eniten näil oppilaskunnalla.
• Nuori1: Niin. Tai periaatteessa se menee silleen, et jos et
sä oo oppilaskunnassa, niin sulla ei taida olla mitään
mahollisuuksii.
• Nuori2: Niin, et vaikka sä menisit... Et kyllähän sä meille
voit antaa jotain ideoita ja sit me viiään niitä eteenpäin.
• Nuori1: En kyl tiiä yhtäkään ehotusta, mikä ois tullu
oppilalta, mikä ois menny eteenpäin.
• Nuori2: Niin.
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
9. Vaikuttamisen ongelmia
Eipä oikeestaan, no jollain joskus ehkä
pystyy, jos on jotain, tai käytöksellä ehkä
pystyy vaikuttaan, et sit tehään jotain muuta,
ehkä kivempaa, jos ollaan kunnolla siellä
tunneilla. Harvemmin. (Nuori.)
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
10. Vaikuttamisen muotoja
Että jos on joku tyyliin kiusausasia, niin kyllä kai ne
niissä ottaa paljon vakavammin, mutta jos puhutaan
jostain, mitä me tarvittas, jos mennään sanomaan
vaikka välituntivalvojalle, jos se on siinä, tulee
sanomaan jotakin, niin aletaan jutteleen siitä, niin se
sanoo, ettei se jaksa kuunnella tällasta, että tehkää
kirjallinen, että pitää tehä paperilapulle kirjottaa ja
näin. (Nuori.)
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
11. Tieto oppilaskunnasta
• ”En mää ees tienny tavallaan mitä oppilaskunta
tekee ennen kuin mä ryhdyin siihen juttuun. Tai
sen mä tiesin että se tekee jotain päätöksii tai
tälleen. Kuva oli harmaa.”
• Tomi. Näkyyks toi oppilaskunta teillä millään
lailla?
Nuori 1. No ei ainakaan mulle mitenkään.
Tomi. Entäs sulle?
Nuori 2. Ei.
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
12. Koulun yhteisiin asioihin
vaikuttaminen
• Oppilaskunnan roolit ja opettajien moviitivit (Manninen 2007):
1. Rehtorin käsikassarana
• suorittaa töitä, joita rehtori muutoin tekisi
2. Oppilaskunta opettajien työn helpottajana
• Tapahtumien järjestäminen, teemapäivät
3. Yhteisöllisen vastuun luoja
• Oppilaskunta mukana esimerkiksi tilojen suunnittelussa ja puhtaanapidossa
4. Oppilaskunta humppakoneena
• Arjen piristäjä ja tapahtumien järjestäjä
5. Pedagoginen toimintamalli
• Keskeinen osa koulun kasvatuksellista toimintaa, vaikuttaa esimerkiksi
opetussuunnitelman sisältöihin
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
13. Koulun yhteisiin asioihin
vaikuttaminen (Manninen 2007)
• Oppilaskuntatoimintaa edistävät:
1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä
asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa
vakavasti
2. Avoin ilmapiiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja
muiden aikuisten kannustus
3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan
käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun
toimintaa
4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun
antamisesta ja sen kantamisesta
14. Kuva 1. Oppilaskunnan hallituksen
toiminta ihannetilassa
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
OPPILASKUNNAN
HALLITUS
Opettajat
Oppilaat
15. Kuva 2. Oppilaskunnan hallituksen
toiminta normaalitilanteessa
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
OPPILASKUNNAN
HALLITUS
Opettajat
Oppilaat
16. 10.10.2014 Tomi Kiilakoski
Osallisuus – vielä tarkemmin
• Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia sen
mukaan, mihin niillä tähdätään.
1. Tavoitteena on yksilön vahvistaminen,
hänen itsekunnioituksensa, itsetuntonsa,
arvonsa ja kykyjensä vahvistaminen.
2. Tavoitteena on ryhmän vahvistaminen,
ryhmän turvallisuuden, kiinteyden ja
toimintakyvyn tukeminen.
17. Mihin voisi vaikuttaa
• Sosiaaliset rakenteet: koulun säännöt,
opetussuunnitelma, lukujärjestys
• Toimintaa näiden puitteissa
• Pieni fyysinen ympäristö, kuten koululuokka
• Iso fyysinen ympäristö, kuten koulupiha tai
koulurakennukset
Yksilöt Ryhmät
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
18. Mihin voidaan vaikuttaa kouluissa
• Sosiaaliset rakenteet: koulun säännöt,
opetussuunnitelma, lukujärjestys
• Toimintaa näiden puitteissa
• Pieni fyysinen ympäristö, kuten koululuokka tai
käytävät
• Iso fyysinen ympäristö, kuten koulupiha tai
koulurakennukset
Yksilöt Ryhmät
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
19. Oppilaskunta yhtenäiskoulussa
• Kokemus, että käsitellään vain pienempien asioita ja että
pienemmiltä puuttuu samaa peruskokemusta:
• ei sieltä oikein asiat mee, pienten asioita siellä enimmäkseen
käsitellään, ala-asteikästen.
• Joo, siis ei siellä silleen ees kuunneltu meitä paljon yhtään, kun
on niin paljon niitä ala-asteelaisia.
• Toiminnan sisällön ohella myös toiminnan muoto –
vuorovaikutuksen laatu – tuntuu yläkouluikäisistä lapselliselta.
• puhutaan silleen kun ykkösten kanssa opettaja puhuu, silleen
lässyttämällä.
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
20. Oppimisen mahdollisuus
Mutta se, minkälaisia juttuja ne nuoriso-ohjaajat ja
nuorisotoimi vetää, niin mä koen että siinä enempi kyllä
kuunnellaan sitä nuorta, ja se tavallaan lähteekin toisesta
näkökulmasta. Että se on itellekin sillä tavalla virkistävää
huomata, että vois vähän itekin katella peiliin ja miettiä sitä
lähestymisnäkökulmaa, koska monesti se lähtee siitä, kun
menee tunnille ja tsak-tsak-tsak, ja se menee sen tietyn
kaavan mukaan ja unohtuu ehkä ottaa se toinen osapuoli
siinä samalla tavalla mukaan. (Opettaja.)
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
21. Oppimisen mahdollisuus
Kun se tavallaan ulkopuolinen työntekijä tulee ja kiinnittää huomiota
niihin asioihin, joita me ollaan urauduttu tekemään täällä. Ja tuo niinku
erilaisia näkökantoja. Niin, niin se niinku tavallaan lähentää oppilaiden
ja opettajien välistä suhdetta varsinkin tässä
aineenopettajajärjestelmässä, jossa opettajat ovat vain vähän aikaa
kontaktissa siihen oppilaaseen. .. Ja jos nyt jotakin muuta toimintoja tulee,
missä oppilaat voivat toimia keskenään ja toimivat yhdessä, siinä syntyy,
niin me opettajat opitaan ja nähdään niistä oppilaista niitä muita
ominaisuuksia, taitoja ja taipumuksia kuin mitä periaatteessa yhdessä
yksittäisessä aineessa on. Eli oppilaat tulevat esille, oppilaat keskenään
kokevat sen, että he tulevat kuulluksi ja he ovat osa tätä, eivätkä vain
kulkemassa jotakin tiettyä uraa, että yhestä tuubista sisään ja toisesta
päästä ulos. (Opettaja.)
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
22. Koulua kehittävät toimet
Kohdennetut toiminnot Kaikkiin nuoriin
kohdistuvat toiminnot
Painopiste nuor(t)en toimintaan,
oppimiseen, kouluviihtyvyyteen
tai minäkuvaan vaikuttamisessa
(nuorten toiminnan tukeminen
niin, että hän sopeutuu
yhteisöön)
JOPO-luokat, kerhot,
yksilötason tukitoimet,
kohdennetut pienryhmät,
nivelvaiheen työ.
Välituntitoiminnot, kaikille
tarkoitetu t kerhot,
tapahtumat, teemapäivät,
tuotteistetut paketit.
Painopiste kouluyhteisön
toimintaan vaikuttamisessa
(yhteisöön vaikuttaminen niin,
että se kohtaa eri nuorten tarpeet
paremmin.)
Moniammatilliset tiimit,
aikuisten keskinäinen
kouluttaminen.
Ryhmäyttämiset joissakin
tapauksissa, vanhempainillat,
tukioppilastoiminta,
oppilaskuntatyö. Entä kerhot?
10.10.2014 Tomi Kiilakoski
23. Loppusoitto. Kenen työ muutos
on?
• Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin
juoksu, nopea yksilölaji.
– Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa,
mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein.
• Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja,
pitkä ja huolellinen tiimiprosessi.
– Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan
muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien
yhteisenä prosessina.
10.10.2014 Tomi Kiilakoski