Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
•
0 j'aime•830 vues
Selvitys TEM:ille ohjelmistoliiketoiminnan mahdollisuuksista Keski- ja Kaakkois-Euroopassa.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
Similaire à Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro (20)
Plus de Tommi Pelkonen
Plus de Tommi Pelkonen (20)
Ohjelmistoliiketoiminta Keski- ja Kaakkois-Euroopassa - Finpro
- 1. Liite 1 Kansainvälistymiskatsaus Digitaalisen median ja ohjelmistotoimialan mahdollisuudet Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella Tommi Pelkonen tommi.pelkonen@finpro.fi +36-20-250 1077 Toukokuu 2009
- 2. 1 JOHDANTO 3 KATSAUS MARKKINOIHIN 4 KATSAUS OHJELMISTO JA DIGIMEDIA ALAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN 7 TUTKIMUSTA JA MALLEJA ON SAATAVILLA PALJON 7 ALUEEN ICT MARKKINOIDEN MAHDOLLISUUDET 8 IT YRITYKSIÄ HAETAAN JA TUETAAN 9 ALIHANKINNAN KUSTANNUSHYÖTYJÄ – ONKO NIITÄ TODELLAKIN? 11 ALUE VERTAILUTILASTOJEN VALOSSA 15 PÄÄMARKKINOIDEN KUVAUKSET 21 ITÄVALTA – VAURAS JA HALLITTAVISSA OLEVA HUIPPUOSAAMISEN MAA 21 PERUSTIEDOT 21 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 21 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET ITÄVALLASSA 22 TSEKIN TASAVALTA – TEOLLISUUDEN JA LAADUN KEHITTÄJÄ 22 PERUSTIEDOT 22 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 23 SLOVAKIA – PIENI, MUTTA OSAAVA EUROALUEEN UUSIN TULOKAS 24 PERUSTIEDOT 24 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 24 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 24 UNKARI – VAHVA TELEOSAAMINEN, NYT MAA UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ 25 PERUSTIEDOT 25 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 25 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 25 SLOVENIA – PIENI NOPEASTI VAURASTUNUT TÄSMÄOSAAMISEN MAA 26 PERUSTIEDOT 26 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 26 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 26 KROATIA – TAHTOTILANA EU JÄSENYYS, TURISMI TAKAA KASSAVIRRAN 27 PERUSTIEDOT 27 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 27 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 27 SERBIA – RAUNIOISTA NOUSEVA HISTORIALLINEN VAIKUTTAJA UUDEN KASVUN KYNNYKSELLÄ 28 PERUSTIEDOT 28 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 28 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 28 ROMANIA – KANSAINVÄLISTYVÄ, HETEROGEENINEN, KOKOLUOKKAA MUITA SUUREMPI 29 PERUSTIEDOT 29
- 3. 2 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 29 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 29 BULGARIA – KEHITTYVÄ, MAHDOLLISESTI UUSI KUUMA IT MAA 30 PERUSTIEDOT 30 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 30 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 30 KREIKKA – MERKITTÄVÄT KASVUMARKKINAT, EHKÄ HIEMAN YLLÄTTÄEN 31 PERUSTIEDOT 31 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 31 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 31 TURKKI – SUURIMMAT ICT ALAN KASVUMARKKINAT EUROOPASSA 32 PERUSTIEDOT 32 TÄRKEIMMÄT MEDIA , IT JA TELEYHTIÖT 32 SUOMALAISTEN YRITYSTEN MAHDOLLISUUDET 32 MAIDEN VERTAILUTAULUKKO 33 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA 35 KEHITTYVÄT MUTTA ALIARVIOIDUT MARKKINAT 35 UUSIA ASIAKKUUKSIA JA MERKITTÄVIÄ KUSTANNUSETUJA 35 ALUETTA KANNATTAA KOKEILLA JA ARVIOIDA 35 LÄHDELUETTELO 36 LÄHTEET: 36 TIETOLÄHTEITÄ MARKKINOILTA: 37 Kuvio 1: Kansantalouden kasvuennusteet 2009 ja 2010___________________________________________________5 Kuvio 2: Kahdeksan Kaakkois Euroopan maan vertailu sijaintipaikkana ______________________________________6 Kuvio 3: Operaatiomahdollisuudet Keski ja Kaakkois Euroopassa __________________________________________9 Kuvio 4: Ohjelmisto ja media alan suomalaistoimijoita Kaakkois Euroopassa_________________________________11 Kuvio 5: Alihankinnan todelliset kustannukset suhteessa suunniteltuun _____________________________________12 Kuvio 6: Eri toimenkuvion palkkatasoja Itä ja Kaakkois Euroopassa Q2/2007 ________________________________13 Kuvio 7: Alihankintatyön liikevaihtoarvio vuodelta 2007 _________________________________________________14 Kuvio 8: Ohjelmointityön keskimääräinen palkkataso itäisen ja keskeisen Euroopan maissa vuonna 2007 __________14 Kuvio 9: Alihankintakapasiteetti maiden mukaan arvioituna Itä Euroopassa 2007_____________________________15 Kuvio 10: EIU:n IT kilpailukykyarviointi 2008 maittain ___________________________________________________16 Kuvio 11: Maiden IT kilpailukyky World Economy Forum:in mukaan 2008 ___________________________________17 Kuvio 12: ICT markkinoiden koko valikoiduilla markkinoilla 2008 __________________________________________18 Kuvio 13: Markkinoiden luokittelu kypsyysasteen mukaisesti______________________________________________19 Kuvio 14: Mobiili ja internetyleisyys ja niiden kasvuarviot 2007 2008 ______________________________________20 Taulukko 1: IT kilpailukyky osatekijöittäin EIU:n mukaan_________________________________________________16 Taulukko 2: Keski ja Kaakkois Eurooppan maiden ICT alan mahdollisuuksien vertailu _________________________34
- 4. 3 Johdanto Euroopan sisämarkkinoilla ja niiden liepeillä sekä pitkälti Suomen kanssa samoilla pituuspiireillä sijaitsee markkina-alue, jota yllättävän harvoin huomioidaan suomalaisten yritysten strategisessa suunnittelussa: Keski- ja Kaakkois-Eurooppa. Alueen saamasta vähäisestä huomiosta huolimatta se on liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta houkutteleva kehittyvän talouden kohde, myös nykyisen taloustaantuman aikana. Useiden maiden ICT-sektori kasvaa laskusuhdanteenkin aikana lähes kaksinumeroisesti vuositasolla. Kehittyviin markkinoihin liittyvien suunnitelmien tulisi olla tärkeänä osana kasvuyritysten kansainvälistymistä. Tavallista suuremmasta kasvusta tulisi kyetä saamaan osansa ja siten hankkimaan uusia voimavaroja hitaamman kasvun markkinoille. Siksikin on tärkeää, että laajennetaan yhteistä ja toimialakohtaista ymmärrystä siitä millaista kasvua miltäkin markkinoilta voidaan saada aikaan. Keski-, Kaakkois- ja Itä-Eurooppa ovat useiden ennusteiden valossa muodostumassa uudeksi ohjelmisto- ja digiosaamisen keskittymäksi. Alueen työvoiman osaaminen ja palkkataso ovat kilpailukykyisiä, erityisesti Länsi-Euroopan tasoon nähden. Suomalaisten yritysten markkinaläsnäolo on kuitenkin tällä hetkellä rajallista ja siksikin on tärkeää pohtia tätä tilannetta hieman tarkemmin Tässä katsauksessa analysoidaan suomalaisen ohjelmisto- ja digitaalisen median liiketoimintamahdollisuuksia Keski- ja Kaakkois-Euroopan 16 maan ja lähes sadan miljoonan kuluttajan heterogeenisellä markkina-alueella. Aluetta on Suomessa tutkittu liiketaloustieteissä ja markkinaselvityksissä hyvin vähän, huolimatta sen merkittävistä mahdollisuuksista lukuisilla liiketoiminnan alueilla. Katsaus ei kuitenkaan ole syväluotaava markkina-analyysi vaan pikemmin ajattelu- ja suunnittelupohjaa laajentava työpaperi alan toimijoiden mielenkiinnon herättämiseksi ja lisätoimenpiteiden luotaamiseksi. Katsauksessa haetaan vastauksia seuraaviin 1. Millaisia ominaispiirteitä Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella digitaalisen median ja ohjelmistoteollisuuden markkinoilla on? 2. Mihin suomalaisten alan yritysten tulisi keskittyä näillä markkinoilla ja miksi? 3. Mitä seikkoja alan yritysten kannattaisi huomioida markkinoille pyrkiessään? Katsaus pohjautuu Finpro:n kokemuksiin alueella sekä aineistoanalyysiin. Käytetty aineisto on kerätty huhti-toukokuussa 2009.
- 5. 4 Katsaus markkinoihin Historiallisesti kaakonkulma on Euroopan sydänalueita. Se on ollut jo Bysantin ajoista Euroopan eri kulttuurivaikutteiden sulattamo- ja konfliktialueena. Uuden ajan historia tuntee harvoja hetkiä, jolloin Länsi- tai Itä-Balkanilla ei olisi ollut käynnissä jonkinmoista suhteita hiertävää konfliktia. Tällä hetkellä vastaitsenäistyneen Kosovon tilanne on tällainen, luoden jännitteitä erityisesti Venäjän suunnalla. Alueen strategisesti tärkeä sijainti idän ja lännen läpikulkualueena on ollut sille hedelmällistä, myös toisen maailmansodan jälkeisinä kommunismin aikoina. Tuolloin esimerkiksi Unkarin ja Jugoslavian yrityselämällä ja osaamisella oli tärkeä rooli koko itäisen Euroopan hyvinvoinnin luojana. Ehkä juuri tästä osaamistaustasta johtuen alueen erinomainen matemaattinen koulutustaso sekä insinööriosaaminen juuri ICT- alueella pohjautuu vuosikymmenien tutkimus- ja koulutustyöhön. Kaakkois-Euroopassa on hyvät kasvumahdollisuudet, riittävästi hyvin koulutettuja työntekijöitä ja liikenneyhteydetkin paranevat jatkuvasti EU-investointien myötä. Esimerkiksi Unkarin moottoritieverkosto on erinomainen ja tätä samaa laatutasoa omaavaa tieverkostoa ollaan laajentamassa, myös nyt taantuman aikana, kohti manner-Euroopan kaakkoisinta kulmaa – Istanbulia. Samalla tavoin alueen ICT- infrastruktuuria modernisoidaan kiivasta vauhtia ja myös ”tiedon valtatiet” alueella ovat siten yhä paremmassa kunnossa. Finpron (2009) tekemän selvityksen1 mukaan erityisesti rakentamisen, logistiikan ja valmistavan teollisuuden markkinat kasvavat edelleen Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, mutta kehitys on aiempaa hitaampaa. Alueen kasvua tukevat muun muassa Euroopan unionin rahoittamat infrastruktuurihankkeet, jotka tuovat liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keski- ja Kaakkois-Euroopassa on edelleen alueen asukkaiden ja teollisuuden kannalta tärkeitä kehityskohteita. Ne liittyvät asumisen ja palveluiden parantamiseen, teollisuuden tuottavuuden lisäämiseen ja alueen infrastruktuurin rakentamiseen. Siellä missä talous kehittyy, ICT:n kehitys seuraa mukana. Siksi onkin nähtävissä, että digimedian ja ohjelmistoteollisuuden kasvu jatkuu yhä kiivaana koko alueella. Näyttää myös siltä, että alueen kansantaloudellinen kehitys tulee taantuman jälkeen jatkumaan samalla tasolla kuin se on ollut edeltäneinä vahvan kasvun vuosina. Unicredit:in tuoreen kasvuennusteen2 (Kuvio 1) mukaan Tsekki, Slovakia, Turkki, Romania ja Slovenia palaavat vuonna 2010 kasvutalouksiksi vuoden 2009 globaalin romahduksen jälkeen. Muissakin alueen maissa, talousvaikeuksissa painivaa Unkaria lukuunottamatta, vuodesta 2010 odotetaan laskusuhdanteen loppuvan ja pudotuksen olevan vain marginaalista. 1 http://markkinoille.com/2009/03/16/pulse-09-survey-in-cse/ 2 http://www.bankaustria.at/en/open.html?opencf=/en/17764.html
- 6. 5 Kuvio 1: Kansantalouden kasvuennusteet 2009 ja 2010 Finpron selvityksessä (2009) ilmeni myös, että Keski- ja Kaakkois-Euroopassa eri toimialojen tilanne vaihtelee merkittävästi maittain. Esimerkiksi Sloveniassa rakennus- ja logistiikka-alan odotetaan edelleen kehittyvän myönteisesti, mutta valmistavan teollisuuden tilanne näyttää siellä heikommalta. Toisaalta teollisuusyrityksillä on edelleen kasvupotentiaalia Romaniassa, Turkissa ja Unkarissa. ICT-alueen suurimmat kasvuennusteet on annettu nuorten aikuisten suurpopulaation omaavaan Turkkiin. Verrattaessa alueen tilannetta Suomeen tai muuhun Länsi-Eurooppaan, monille yrityksille on edelleen hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Potentiaalia näyttäisi olevan etenkin alihankinnan, yritysostojen tai markkina-aseman vahvistamiseen liittyvien operaatioiden muodossa. Niillä yrityksillä joilla on vahva tase ja pääomia saatavilla, on vuosiin paras mahdollinen tilanne laajentua ja hankkia markkinaosuuksia, koska yritysten hintatasot osto-ja myyntimarkkinoilla ovat alentuneet. Lisäksi kiivaimman kasvun luoman kiireen vähennyttyä alueen yrityksillä on entistä enemmän aikaa keskittyä verkottumiseen ja kumppanuussuhteiden kehittämiseen, edellyttäen tietysti, että operaatioita toteuttavan yrityksen kassavirta kestää ja sitä on odotettavissa lisää näistä uusista toiminnoista. Läntistä Euroopaa parempi kasvupotentiaali on luonnollisesti havaittu myös muissa maissa kuin Suomessa. Kun talous hyytyi muualla, yritysten katseet kääntyivät Kaakkois-Eurooppaan, siksi alueella toimivat kansainväliset yritykset itse asiassa yhä lisäävät panostuksiaan. ICT-alueella tämä näkyy esimerkiksi alihankintatyön lisäyksinä sekä lisärektytointeina olemassaoleviin kehitys- ja palvelukeskuksiin (ns. Shared Service Centers) ja yhä suurempana alihankintatyön siirtymisenä halvemman kustannustason maihin. Suomalaisyritysten tuleekin tarkkaan harkita, mihin maihin ne tähtäävät ja
- 7. 6 valmistautua hyvin näille markkinoille. Kaakois- ja Keski-Eurooppaa eikä aina edes yhtä yksittäistä maata voi missään tapauksessa käsitellä yhtenä markkina-alueena vaan jokaista maata pitää tarkastella erikseen omien vahvuuksiensa ja heikkouksiensa näkökulmasta. Mahdollisuuksia on kussakin maassa ja niihin olisi osattava tarttua systemaattisesti, mutta samalla myös opportunistisesti. Kaakkois-Euroopan maat poikkeavat kuitenkin toisistaan merkittävästi sekä kooltaan, kulttuuriltaan että teolliselta rakenteeltaan. Esimerkiksi Montenegrossa on vain miljoona asukasta, Turkissa 70 miljoonaa. Tsekki ja Slovakia ovat vanhoja teollisuusmaita, Slovenian keihäänkärki on elektroniikkaosaaminen ja Kroatia oli ennen sotaa merkittävä telakkateollisuusmaa. Itävalta taas on pk-yritysvaltainen maa, jolle alppiturismi on elintärkeää. Unkari sen sijaan on valmistavan teollisuuden merkittävä keskittymä ja ehkä hieman yllättäenkin telealan merkittävä tuotekehityskeskittymä. Maitten sisälläkin on suuria alueellisia eroja, esimerkiksi koko Turkin kansantuotteesta puolet syntyy Istanbulin alueella. Kunkin yrityksen tulisi kyetä arvioimaan omaa sijoittumistaan alueella yritykselle itselleen tärkeimmillä arviointiperusteilla. Nämä kriteerit olisi hyvä laatia sekä maiden että sijaintikaupunkien vertailun mahdollistavasti. Esimerkiksi Ernst & Young (2008) arvioi alla olevan kuvion (Kuvio 2) mukaisesti kunkin maan vahvuuksia ja heikkouksia. Tässä kahdeksan maan kyselytutkimuksessa kaakonkulman vahvimmiksi markkinoiksi arvioitiin Kreikka, Turkki ja Romania. Yrityskohtaisesti on kuitenkin makrotalouden lukuja tärkeämpää löytää mikrotason liiketoimintakumppaneita ja arvioida markkinoiden ansaintapotentiaalia eri aikajaksoilla. Tällöin voikin nousta esiin hyvin erilainen maa-/mahdollisuusjakauma kuin kuviossa on esitetty. Kuvio 2: Kahdeksan Kaakkois-Euroopan maan vertailu sijaintipaikkana Uuden markkina-aseman valloittaminen on aina millä tahansa markkinoilla raskasta ja
- 8. 7 vaatii sekä yritysjohdolta, että operaatioita toteuttavalta tiimiltä paljon panostuksia. Kaakkois-Eurooppa ei ole tässä mielessä mitenkään erilainen alue – se vaatii paneutumista ja maiden erityispiirteiden ymmärtämistä siinä missä muutkin markkinat. Alueen kiinnostavuus kiteytyy ehkä siihen, että sen liiketoiminta- ja kulttuuriläheisyys ovat huomattavasti suurempia verrattuna esimerkiksi Kaakkois- Aasian markkinoihin. Tyypillinen alueella toimivan kv-yrityksen operaatiomuotomalli on luoda alueellinen päämaja yhteen maahan ja rekrytoida myyntitiimejä muihin. Historiallisesti tästä mallista hyötyi ensimmäiseksi Itävalta, Wienin houkuteltua huomattavan määrän ulkomaisia päämajoja. Sittemmin suuntaus on ollut yhä idempään, ei vain Unkarin Budapestiin vaan myös idemmäksi kohti Bukarestia, Sofiaa ja jopa Istanbulia. Euroopan Unionin laajentaminen on siten muuttanut operaatioiden painopisteita ja luonnollisesti maiden omat toimet yritysten etabloitumissoperaatioiden tukemiseksi ovat edesauttaneet tätä siirtymää. Seuraavassa kappaleessa arvoimme alueen mahdollisuuksia ICT-markkinoiden näkökulmasta ja tämän jälkeen esittelemme kunkin maan erityispiirteitä ja liiketoimintaympäristoä maakohtaisesti. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että yleiskatsaus ei voi koskaan kertoa vain yhden yrityksen näkökulmasta juuri sen tuotteiden / palveluiden tai operaatioiden mahdollisuuksista. Kansainvälistymisessä on kyse liiketoiminnan kehittämisestä yli perinteisten rajojen. Katsaus ohjelmisto ja digimedia alan liiketoimintamahdollisuuksiin Tutkimusta ja malleja on saatavilla paljon Ohjelmistoliiketoimintaa, sen kasvua ja kansainvälistymistä on tutkittu maassamme ansiokkaasti viime vuosina. Esimerkiksi Telecom Business Research Center:in ja Ohjelmistoteollisuuden osaamiskeskuksen3 sekä Kasvufoorumin julkaisut4 kuvaavat ja tyhjentävästi alan haasteita ja mahdollisuuksia sekä antavat erinomaisia neuvoja kansainvälistymiseen. Tästä syystä näitä teemoja onkin tarpeetonta suuremmin käsitellä tässä katsauksessa. Ehkä kuitenkin on tärkeää todeta, että maamme ohjelmistoteollisuuden kansainvälisen kasvun haasteina ovat jossain määrin asiakas- ja markkinaorientoitumisen vaje sekä rajallinen ymmärrys myynti- ja asiakaspalvelutyön merkittävyydestä sekä kansainvälistymiseen vaadittavista resursseista. 3 http://www3.lut.fi/projectsites/gnm/public/publications.html 4 http://www.ohjelmistoyrittajat.fi/files/documents/kasvufoorumi08_loppuraportti.pdf
- 9. 8 Vastaavasti sisältötuotannon kansainvälistymismalleja ja mahdollisuuksia on myös analysoitu lukuisissa eri hankkeissa5 . Nykyisin puhutaan sisältötuotannon sijaan pikemminkin ns. luovan talouden viennistä6 , mutta mallit eivät ole muuttuneet sitten 2000-luvun alun selvitysten. Korkeintaan kokemusta kansainvälistymisen haasteista on kertynyt alan yrityksiin ja muutamia kansainvälisiä läpimurtojakin on luovilla sekä digimedia-aloilla nähty (mm. Sulake, Apaja/Playray, HIM, The Rasmus, Nightwish) Maamme Nokia-vetoinen ICT-toimiala on suurelta osin tottunut siihen, että kiinnostavia projekteja ja työtä kertyy luontaisesti yhden suuren asiakkaan ja teleklusterin sisältä. Johtoyrityksen toteuttaessa kuitenkin globaalia hankintastrategiaansa, suomalaiset ohjelmisto- ja digimediayritykset joutuvat yhä ahtaammalle ja sopeuttamaan toimintaansa tiukentuneeseen kilpailuun. Usein näillä paikalliseen alihankintaan keskittyneillä digiyrityksillä on hyvin vajavaiset myynti- ja asiakasorganisaatiot. Tällaisessa kilpailutilanteessa yritys on suurissa vaikeuksissa uusien asiakkaiden saamisessa ja palvelemisessa, puhumattakaan kansainvälistymisen vaativista haasteita. On siis elintärkää jatkossa kehittää omaa organisaatio ja luoda uusia kansainvälisiä kanavia omien tuotteiden markkinoille saattamiseksi. Ohjelmisto- ja digimedian palveluiden tuotteiden viennissä on pelkistäen kyse siitä, että palveluja tuottava ja tarjoava yritys hakee lisätuloja myymällä lisää: 1. Käyttöoikeuksia/aikaa, lisenssejä (€/CPU, €/käyttäjä, €/kk) = ohjelmistoja 2. Työaikaa (€/h, €/pv, €/lisäarvo) = konsultointia 3. IPR- ja formaattioikeuksia (€/kuluttaja, €/käyttäjä, €/oikeuden käyttö) = sisältöjä Useimmiten erityisesti IT-yrityksen palvelumalli pohjautuu näiden tulomallien hybridiin, myydään jossain määrin oikeuksia, jossain määrin omaa aikaa projekteina. Alan kansainvälistymisessä haasteellisinta useasti onkin se, että itse tuotteen lisensseillä ei ole asiakkaalle niin suurta arvoa kuin niihin tarvittavilla räätälöinneillä ja muutoksilla. Ja tämä palvelutyö on sitten kyettävä tuottamaan paikallisesti, useasti myös paikallisella kielellä. Tarvitaan siis useimmiten kumppaneita, jotta kansainvälistyminen on ylipäätänsä mahdollista. Alueen ICT markkinoiden mahdollisuudet Suomalaisen ICT-sektorin mahdollisuuksia Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella voidaan luonnehtia kolmella eri kehityssuunnalla: 1. Lähialueiden alihankinta (ns. nearshoring) 5 Ks. esim. http://tinyurl.com/rahoitus (2001); http://tinyurl.com/mallit (2002); http://tinyurl.com/tila2003 (2003); http://tinyurl.com/kulttuuriliiketoimintamallit (2006) http://tinyurl.com/kulttuurivienti (2007) 6 Ks. http://www.luovasuomi.fi/
- 10. 9 2. Myynnin ja myyntikanavien kehittäminen 3. Liiketoiminnan kehittäminen Kaakkoinen Eurooppa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet näiden kolmen eri alueen toteuttamiselle, tietysti kansainvälistyvän yrityksen tuoteportfoliosta ja liiketoimintalogiikasta riippuen. Kullakin osa-alueella on ala-alueita, joita yritys voi kehittää kussakin maassa sen ominaispiirteitä hyödyntäen. Nämä on koottu alla olevaan kuvioon (Kuvio 3). Hankkeet voivat olla toisiaan täydentäviä ja keskenään linkittyneitä. Usein esimerkiksi alihankkijakumppanin kautta voikin löytyä lisämyyntikandidaatteja ja siten markkinatuntemus lisääntyy. Tämä taas voi johtaa oman operaation pystyttämiseen alueelle. Kuvio 3: Operaatiomahdollisuudet Keski- ja Kaakkois-Euroopassa Maaprofiileissa sovellamme yllä olevaa ajatuskehikkoa mahdollisuuksien arvioimiseen kussakin maassa. IT yrityksiä haetaan ja tuetaan Lähes kaikilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan mailla on käynnissä omat kansalliset ohjelmansa, joilla pyritään houkuttelemaan maahan niin valmistavaa teollisuutta kuin huippuosaamista tarjoavia yrityksiä. ICT-alan yritykset ovat olleet halutuimpien investoreiden joukossa ja näiden saamiseksi tärkeimmät yliopistokaupungit alueella ovat, usein valtionsa ja EU:n tukemina, investoineet hautomo-, yrityspuisto- ja innovaatioverkostotoimintoihinsa. Lisäksi valtiot käyttävät alueella yleisesti veroetuja yritysten saamiseksi alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kriteerien täyttyessä, parhaimmillaan sekä IT-työläiset että –yritykset maksavat vain hyvin pientä veroa ensimmäisten operaatiovuosien aikana. Tämä, sekä luonnollisesti osaavan työvoiman hyvä ja kohtuuhintainen saatavuus onkin johtanut siihen, että
- 11. 10 kaakkoisen Euroopan alueella toimiikin jo kymmeniä IT-alan ydinyritysten kehittäjäkeskittymiä (mm. Nokia, Nokia Siemens Networks, British Telecom, SAP, Microsoft, HP, Oracle, IBM, Cisco). Pienempienkin yritysten on ollut hyvä hakea kumppanuuksia alueelta. Erityisen aktiivisia alueella ovat olleet yhdysvaltalaiset, saksalaiset, hollantilaiset, italialaiset ja ranskalaiset IT-yritykset, jotka hakevat lähialueiden alihankintakumppaneillaan projekteilleen parempaa hallittavuutta ja vastuunottoa kuin Kiinan tai Intian alihankintatuotannot tarjoavat. Alueen IT-alihankkijat ovat myös kerryttäneet merkittävää osaamista vuosien alihankkijana toimimisen kautta ja onkin jo merkkejä siitä, että ne ovat joko käynnistämässä tai suunnittelemassa omien asiakasorganisaatioidensa pystyttämistä läntisen Euroopan markkinoille. Tällä ne pyrkivät ohittamaan esimerkiksi paikallisen toimittajan, joka siis alihankkisi myytyä työtään eteenpäin idemmäksi. Erityisesti Romanian ja Bulgarian IT-yritykset ovat harjaantuneita myös ns. BOT (Build-Operate-Transfer) mallin hyödyntämisessä palveluidensa tarjoamisessa. Tässä he siis käyttävät nykyorganisaatiotaan siihen, että prosentuaalista lisäkustannusta (esim. 30%) vastaan he luovat ulkomaiselle yritykselle oman tiimin, jota sopimuksen mukaan operoivat esimerkiksi ensimmäiset kolme vuotta. Tämän jälkeen ostava yritys voi hankkia itselleen tämän oman toimivan tiiminsä ja kyetä näin pienentämään selkeästi kansainvälistymiseen liittyviä riskejään. Mallin soveltaminen on selvästi yleistymässä, erityisesti tuotekehitykseen liittyvissä investoinneissa. Suomalaisen ohjelmisto- ja digimedia alan yrityksen keskikoon ollessa hyvin pieni, tulisi yritysten tarkkaan miettiä paljonko niillä on aikaa toimia eri aikavyöhykkeillä olevien kumppanien kanssa ja voisiko se siten saada riittävää kustannushyötyä jo pelkästään ns. ”halvemman” - ei siis ”halvimman” - kustannustason maista, kuten Kaakkois-Euroopasta. Suomalaiseen osaamiseen suhtaudutaan positiivisesti ja siksi voisi olla hyvä koettaa päästä mukaan alan kasvuun myös alan uusissa kasvukeskuksissa, pääosin yliopistokaupunkien lähellä. Tällä hetkellä alueella toimii kuitenkin vain vajaa kaksi tusinaa suomalaista ICT-yritystä (Kuvio 4) ja lienee selvää, että tilaa olisi useammallekin, erityisesti pk-sektorin yrityksille.
- 12. 11 Kuvio 4: Ohjelmisto ja media-alan suomalaistoimijoita Kaakkois-Euroopassa Alihankinnan kustannushyötyjä – onko niitä todellakin? Nearshoring – lähialueille keskittyvä alihankinta, on ehkä tunnetuin ja tärkein toimintamalli, jota kansainväliset ICT-alan yritykset soveltavat Kaakkois-Euroopan alueella. Tällä on vankat järkiperusteet: hallittava riski ja kokonaiskustannusvaikutus verrattuna kaukaisempaan alihankintatyöhön (ns. offshoring). Lähialueeseen liittyvä taloudellinen ja toiminnallinen riski on usein lähellä kotimarkkinoiden riskitasoa – kumppani on nopeasti tavoitettavissa myös kasvotusten tapahtuviin palavereihin ja usein kulttuurituntemus ja yhteisymmärrys ovat helpommin löydettävissä kuin kaukaisemmassa yhteistyössä. Samoin alihankintaan liittyvät välilliset kulut, kuten matkakulut ja aikavyöhykeroista johtuvat haasteet, ovat lähialueilla paremmin hallittavissa ja pienempiä. Alihankinnassa terveen järjen käyttäminen on hyvin tärkeää – ydinosaamisen määrittäminen ja alihankittavan osuuden tunnistaminen ovat tässä ydinasemassa7 . Roland Berger –konsulttiyriys kuvasi (2008) havainnollisesti alihankintatyön riskejä omassa analyysissään. Nominaalisesti 60%:n kustannusäästöiltä hintatasoltaan vaikuttanut alihankintamalli muuntuukin heidän laskentamallinsa kautta vaivaiseksi viiden prosentin säästöksi. Heidän mukaansa yritykset eivät 1) optimoi omia prosessejaan riittävästi siten, että alihankinnasta olisi oikeasti hyötyä ja 2) eivät huomioi, että alihankinta aiheuttaa myös uusia kuluja omalle organisaatiolle. Kaakkoisen Euroopan alihankintaoperaatioiden suurin etu on siinä, että alueella toimiminen mitä suurimmalla todennäköisyydellä pitää jälkimmäisen kohdan kustannukset kurissa. 7 Ks.esim. http://www.slideshare.net/TommiP/central-eastern-europe-outsourcing
- 13. 12 Kuvio 5: Alihankinnan todelliset kustannukset suhteessa suunniteltuun Alueen palkkatasosta on tehty Suomessa tutkimusta lähivuosina (TEKES & Finpro, 2006). Palkkataso oli tuolloin kaikissa kohdemaissa Suomen tasoa alhaisempi, mutta kehityssuunta oli jatkuvasti nouseva. Palkat kehittyivät työntekijöiden kannalta suotuisasti, mutta toisaalta alihankkivien yritysten näkökulmasta epäsuotuisasti. Silti selvää on, että työvoiman kustannustaso alueella on yhä Suomea edullisempi ja houkuttelevampi. Tässä on hyödyllilstä huomioida erityisesti ne seikat, että 1) työvoiman saatavuus on alueella yhä kohtuullisen hyvä, erityisesti kakkos- ja kolmoslokaatioissa ja että 2) IT-/ohjelmointialan osaaminen on perinteisesti korkealuokkaista alueen maissa. Koulutuksen ollessa myös korkeatasoista osaajien saatavuus on jatkossakin taattu.
- 14. 13 Lähde: TEKES & Finpro, 10/2006, http://tinyurl.com/nearshoring Kuvio 6: Eri toimenkuvion palkkatasoja Itä- ja Kaakkois-Euroopassa Q2/2007 Ohjelmointialan alihankintyötä on myös tutkittu kattavasti Ukrainan valtion teettämässä analyysissä (Kuvio 7). Siinä suurimmaksi alihankintamaaksi osoittautui itse Ukraina, mutta hyvinä seuraajina olivat useat Kaakkois-Euroopan maat. Palkkatasoiltaan (Kuvio 9) Albania, Moldova, Valko-Venäjä, Bulgaria ja Ukraina olivat suotuisimmat ja vastaavasti Puola, Unkari ja Romania korkeimmat. Keskiarvoja tutkittaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että pääkaupunkien (Budapest, Varsova, Bukarest) palkkataso on aina huomattavasti korkeampi kuin jo ajatustasolle ehdotettujen kakkos- ja kolmoskaupunkien vastaavat. Siksi esimerkiksi Miskolc (HU), Iasi (RO), Debreczen (HU), Szeged (HU), Varna (BG), Brno (CZ), tai Novi Sad (SRB) keräävät myös kiinnostavia investoija ICT-sektorilla ja tarjoavat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja maidensa pääkaupunkien IT- ja digiyrityksille.
- 15. 14 Kuvio 7: Alihankintatyön liikevaihtoarvio vuodelta 2007 Kuvio 8: Ohjelmointityön keskimääräinen palkkataso itäisen ja keskeisen Euroopan maissa vuonna 2007 Ukrainan teettämä tutkimus (Kuvio 9) rankkasi maat myös liikevaihtovolyymin, yritysmäärän ja työvoiman kokonaissaatavuuden mukaan. Tässä Ukrainen jälkeen suurimpia alihankinnan keskittymiä ovat Unkari, Romania, Tsekki, Valko-Venäjä ja Bulgaria. Kustannustaso ei siis kerro koko totuutta. Esimerkiksi Nokia Siemens Networks on ilmoittanut julkisesti, ettei se usko voivansa siirtyä mihinkään Unkarista –noin 600 sovelluskehittäjän saaminen ja kouluttaminen toisaalla olisi sille lähes mahdottomuus. Unkari tarjoaa NSN:lle yhä kustannushyötyjä länsimaiseen tuotekehitykseen verrattuna.
- 16. 15 Kuvio 9: Alihankintakapasiteetti maiden mukaan arvioituna Itä-Euroopassa 2007 Alue vertailutilastojen valossa Ennen tarkempia maaprofiileja on hyvä tutkia hieman yleistilastoja ja saada siten pohjaa kunkin maan keskinäiseen vertailuun muutaman tunnusluvun avulla. Economist Intelligence Unit (EIU) julkaisee vuosittain 66 maan IT-kilpailukykyä kuvaavan indeksinsä. Vuoden 2008 tulosten valossa, kaakkoisen Euroopan kilpailukyky on hyvää keskitasoa, lähes samalla tasolla Espanjan ja Italian kanssa. Johtavina maina alueelta nousevat esiin Slovenia, Unkari, Tsekki, Slovakia, Kreikka ja Turkki. Kilpailukykyasemat ovat pysyneet suhteellisen samoina vuoteen 2007 verrattuna.
- 17. 16 Kuvio 10: EIU:n IT-kilpailukykyarviointi 2008 maittain Erityisen kiinnostavaksi tämä rankkaus muodostuu, kun tarkastellaan samaa osatekijöittäin (Taulukko 1). Tässä korostuu erityisesti se, että osaajien taso Sloveniassa, Unkarissa, Slovakiassa, Kreikassa, Tsekissä ja Kroatiassa on melko lähellä suomalaista IT-osaamista. Tuotekehityksen sijaintipaikkana Unkari nousee korkeimmalle. Myös liiketoimintaympäristön ja valtion yhteispeli tuntuvat toimivan parhaiten Unkarissa, Tsekissa, Kreikassa ja Turkissa. Global rank Country Overall score Environment IT Infrastructure Human capital Legal environment R&D environment Support for IT industry development FACTOR WEIGHT 100% 10% 20% 20% 10% 25% 15% 13 Finland 61.5 89.7 61.8 67.2 85.0 21.8 85.2 21 Austria 56.1 88.3 61.2 54.9 85.0 15.3 77.8 26 Slovenia 45.5 68.6 38.1 63.5 73.0 4.4 66.3 28 Hungary 40.6 80.3 17.0 59.7 71.0 5.8 58.1 29 Czech Republic 40.4 75.3 27.3 54.7 67.5 4.0 58.1 31 Slovakia 39.5 76.3 30.0 52.5 67.5 1.6 54.8 33 Greece 38.2 74.0 11.3 61. 67.5 1.7 60.8 38 Turkey 32.4 77.6 6.5 44.8 57.5 0.2 57.2 39 Romania 32.3 67.0 12.1 48.2 56.0 0.6 52.1 41 Croatia 31.6 55.6 3.2 51.9 62.0 2.4 54.6 45 Bulgaria 30.2 61.3 6.8 47.4 56.0 1.1 49.3 Lähde: EIU, 2008 Taulukko 1: IT-kilpailukyky osatekijöittäin EIU:n mukaan
- 18. 17 World Economy Forum (WEF, 2008) rankkaa edellistä kattavammin maiden IT- osaamisen ja kilpailukyvyn. Listassa arvioidaan lähes viittäkymmentä eri tekijää ja se on perusteellisin katsaus alan yrityksiin maailmassa. Kaikkien tekijöiden esittely tässä on liian tilaa vievää, joten suosittelemme kiinostuneita tutustumaan tarkemmin raportin erinomaiseen verkkopalveluun8 , jossa maita voi vertailla keskenään. Suomi sijoittuu tässä vertailussa hieman paremmin. Johtavia kaakonkulman maita ovat jälleen Itävallan jälkeen Slovenia, Tsekki, Unkari ja Slovenia. Ranking Country Score 6 Finland 5.53 16 Austria 5.22 31 Slovenia 4.57 32 Czech Republic 4.53 33 Cyprus 4.52 41 Hungary 4.28 43 Slovak Republic 4.19 49 Croatia 4.09 55 Greece 4.00 58 Romania 3.97 61 Turkey 3.91 62 Ukraine 3.88 68 Bulgaria 3.80 69 Poland 3.80 71 Montenegro 3.79 74 Russian Federation 3.77 79 Macedonia, FYR 3.67 84 Serbia 3.62 99 Moldova 3.30 105 Albania 3.23 106 Bosnia and Herzegovina 3.23 Lähde: World Economy Forum, 2008 Kuvio 11: Maiden IT-kilpailukyky World Economy Forum:in mukaan 2008 8 http://www.insead.edu/v1/gitr/wef/main/about.cfm
- 19. 18 Markkinakoolla mitattuna on kiinnostava arvioida myös maiden kilpailukykyä. Alla olevaan kuvioon (Kuvio 12) on koottu valikoima maita alueelta. Tässä kuviossa kiinnostavinta on se, että väestöltään Suomea moninkertaisti suuremmat Turkki ja Romania ovat IT-markkinakooltaan vielä noin puolet. Mikäli kasvuennusteet pitävät paikkansa, erityisesti Turkki tulee kehittymään kiivaasti ja muotoutumaan koko regioanan suurimmaksi markkina-alueeksi. Lähteet: mukaillen EITO 2008, BusinessMonitor 2007-2008 Kuvio 12: ICT-markkinoiden koko valikoiduilla markkinoilla 2008 Tilastojen avulla maita luokiteltassa (Kuvio 13) paljastuu myös kiinnostavia markkinaeroja. Matkapuhelinliittymien yleisyys keskisessä ja itäisessä Euroopassa ylittää lähes kaikkialla 100%:n rajan, usein siten, että käyttäjillä on useita liittymiä ja niistä osa pre-paid liittymiä. Kuitenkin internetin käyttöaste on vain harvassa alueen maassa noussut Suomen tasolle. Tästä poikkeuksen tekee Slovenia, jossa on jo nyt yksi Euroopan korkeimmista netin käyttöasteista.
- 20. 19 Lähde: Euromonitor, 2007&2008 Kuvio 13: Markkinoiden luokittelu kypsyysasteen mukaisesti Jos vastaavasti markkinoita jäsennellään internet- ja matkapuhelintiheyden (Kuvio 13Kuvio 14) kasvulukujen suhteen erottuvat selvästi kypsemmät ja vasta kehittyvät markkinat. Yllättävän moni Keski- ja Kaakkois-Euroopan maa on kuitenkin jossain määrin jämähtanyt paikoilleen internet-käytön yleisyydessä. Tämä johtunee pitkälti sekä taloudellisista rajoitteista mutta yhä suuremmassa määrin tietokoneiden käyttötaidon puuttumattomuudesta. Maat ovatkin käynnistäneet ohjelmia, joilla digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet saataisiin mukaan. Näiden tuloksellinen toteuttaminen on kuitenkin Suomen vastaavaa tilannetta haasteellisempaa. Esimerkiksi Romanian maaseudulla ei välttämättä aina ole saatavilla edes sähköä, saati sitten riittävän laadukasta puhelinlinjaa laajakaistan tarjoamiselle. Myöskään matkapuhelinverkon tukiasemia ei ole optimoitu tarjoamaan näille alueille datasiirtoon sopivaa kapasiteettia. Näin ollen on odotettavissa yleistymisen taantumista. Toisaalta kaikissa maissa pääkaupungin ja yliopistokaupunkien nettikäyttö muistuttaa hyvin läheisesti muiden vastaavien alueiden nettikäyttöä, sosiaalisine verkkoineen, nettivideo-, pikaviestintä- ja pelaamistottumuksineen.
- 21. 20 Lähde: Euromonitor, 2007&2008 Kuvio 14: Mobiili- ja internetyleisyys ja niiden kasvuarviot 2007-2008
- 22. 21 Päämarkkinoiden kuvaukset Tässä kappaleessa esittelemme lyhyesti Keski- ja Kaakkois-Euroopan tärkeimmät ICT- markkinat valikoitujen tunnuslukujen ja liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Muut markkinat sivuutamme vielä niiden pienuuden ja kehittymättömyyden vuoksi. Niillä voi silti olla kiinnostavia mahdollisuuksia ja siksi yrityskohtaisia suunnitelmia laadittaessa ne voi olla hyvä myös huomioida tarkemmin. Kappaleen lopussa kokoamme maat myös vertailutaulukkoon. Vertailun vuoksi Suomen sijoitukset IT- osaamisen ranking-listoilla ovat WEF: 6. ja EIU: 13. Itävalta – vauras ja hallittavissa oleva huippuosaamisen maa Perustiedot Väestö: 8,2 miljoonaa, 3,5m kotitaloutta BKT/capita: 30 261 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 6,376 b€, 3,7% GAGR Laajakaistatiheys 18,8 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä:51 % Mainosmarkkinoiden koko 2008: 3 bnEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta:1,6 % Mobiilitiheys 2008: % WEF Ranking: 16 / 132; EIU Ranking: 18 / 66 maata Erityispiirteitä: Edistyksellinen ja vauras maa, jolla voimakkaat historialliset linkit Kaakkois-Eurooppaan, myös väestöllisesti Konservatiivinen ja hierarkinen yritysrakenne ja -kulttuuri Aikaisemmin vahva sillanpääasema itään, sittemmin heikentynyt Yksi aktiivisimmista sijoittajista alueelle Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt
- 23. 22 Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Itävallassa Alihankintatoiminta ja -kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Itävalta on harvoin alihankintamaa, se lähinnä alihankkii itse halvemman kustannustason maista Itävallassa on Kaakkois-Eurooppaan liittyvän alihankinnan osaajia ja kokemusta vuosien ajalta Huomattava määrä alueellisesti merkittäviä yrityksiä ja kv.yritysten myyntikonttoroita Finanssisektori erityisen kehittynyt ja voimakas Telealan testimarkkinana voi olla kiinnostava Yliopistoissa hyvää osaamista, erityisesti digimedian alueella (Graz) Elektroniikka-alalla NXP:n toiminnot vahvat Vahva taloudellinen ja operationaalinen linkitys Sloveniaan – myös tuotekehitystoiminnoiss a Finanssiala etabloitunut kaikkialle Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan Kiteytys: Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois-Euroopan bisneksessä. Tsekin tasavalta – teollisuuden ja laadun kehittäjä Perustiedot Väestö: 10,4 miljoonaa, 4,2m kotitaloutta BKT/capita: 14 975 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 4,9 bn€, %, 11% GAGR Laajakaistatiheys 13%% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: % Mainosmarkkinoiden koko 2008:1,9 bEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta:3,5 % Mobiilitiheys 2008: 127,2% WEF Ranking: 32 / 132; EIU Ranking: 29 / 66 maata Erityispiirteitä: Praha on varsin merkittävä keskus Suomalaiselle IT-alalle, vrt. Tietoenator Maan IT toimintojen kasvu on ollut tasainen pitkään ilman varsinaisia harppauksia Itävaltalaiset ja Slovakialaiset rahoitusalan yritykset vahvasti läsnä pankkialan ratkaisuineen Varsin merkittävän kokoinen markkina itsessään, sekä Prahan sijainti on hyvin keskeinen Vahva kansallisdefensiivinen ajattelutapa edellyttää paikallista läsnäoloa
- 24. 23 Tärkeimmät media-, IT- ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja -kumppanuudet Tuote-/palvelu-myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Alihankintaa on mahdollista toteuttaa lähes missä toiminnoissa tahansa, mutta kustannusetua haettaessa hyödyt keskinkertaiset Korkeasti kehittynyt osaaminen ICT alalla, joten osaajia on tarjolla Telekommunikaation on erittäin kehittynyt alihankintaverkosto Onnistumisen kannalta on olennaista että on paikallinen kumppani alihankintaketjussa kuin myös myynnissä Monipuolinen vienti- teollisuus asiakaskuntana Maassa on vahva palvelusektori ja kaupan järjestelmät Maassa on vahva kansallisdefensiivinen ajattelutapa, mikä edellyttää usein paikallisuutta Kuluttajasektorin ICT- tuotteiden jakelukanava murroksessa, erikoisliikkeistä outletteihin Erittäin hyvä tuotekehityspaikka, monipuolista osaamista tarjolla Erittäin turvallinen maa ja vahvat perinteet niin ICT kuin muidenkin sektorien R&D toiminnoissa Perinteinen yliopistoosaaminen on hyvä Erityisesti Saksalaiset hyödyntävät maan osaamista ja osaajia Tietoenatorilla on merkittävä keskus Prahassa 30 % lisäpenetraatio muutamassa vuodessa laajakaistamark kinoilla on kansallinen tavoite Tsekkilälisiä asuu paljon Saksassa ja yhteistyö Saksan kanssa merkittävä Kiteytys: Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on hyödynnettävissä myös ICT alalla.
- 25. 24 Slovakia – pieni, mutta osaava euroalueen uusin tulokas Perustiedot Väestö: 5,4 miljoonaa, 1,7m kotitaloutta BKT/capita:11 993 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 1,2bn€, 10%GAGR Laajakaistatiheys 8,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 49,6% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 370 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta:1 % Mobiilitiheys 2008: 101,9 % WEF Ranking: 43 / 132; EIU Ranking: 31 / 66 maata Erityispiirteitä: Liiketoimintalähtöinen ajattelutapa, mikä tarjoaa saman kilpailukentän myös ulkomaisille toimijoille Slovakian ja Itävallan pääkaupunkien läheisyys tarjoaa poikkeuksellisia synergiaetuja maiden välillä IT sektori ja osaaminen ovat erittäin vahvasti alueellisesti keskittyneet lähinnä pääkaupungin (Bratislava) yhteyteen Vahva EU rahoitus ja EU maa Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja - kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Alihankintamaana kustannustaso ja sijainti on houkutteleva Ammattitaitoisen ja korkeatasoisen IT- henkilökunnan saaminen on haaste Itävaltalaisia erityisesti rahoitusalan yritykset ovat ulkoistaneet toimintojaan Slovakiaan Maassa on vahva teollinen alihankinta, esim. Autoteollisuus, jotka ovat ulkomaisessa omistuksessa Slovakia kehittää eGovernment ja eHealth ratkaisuja Osaaminen vahvasti kehittynyt Bratislavaan ja osin Kosiceen Muutama Itävaltalainen IT- yritys tekee tuotekehityksen testausta Slovakiassa Tavanomaiseen tuotekehitykseen soveltuva Slovakia ja Tsekki ovat perinteisesti hyvin läheisiä maita erityispiirteineen Slovakian kustannustaso on muihin euro maihin verrattuna alhainen ja sijainti erittäin keskeinen Kiteytys: Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja kustannustehokkain maa, jossa on teollisen alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle autoteollisuudelle.
- 26. 25 Unkari – vahva teleosaaminen, nyt maa uusien haasteiden edessä Perustiedot Väestö:10 miljoonaa, 3,6m kotitaloutta BKT/capita: 15 132 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 2,387 b€, 8,4 % GAGR Laajakaistatiheys 2008: 11,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 35% Mainosmarkkinoiden koko 2008:2,148 bnEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,2% Mobiilitiheys 2008: 99,7 % WEF Ranking: 41 / 132; EIU Ranking: 28 / 66 maata Erityispiirteitä: Nokian, NSN:n ja Sanoman merkittävä rooli Suomalaisiin suhtaudutaan erityisen positiivisesti Paljon Share Service Center:eita EU:n teknologian tutkimuskeskus, European Institute of Techology, EIT, aloittaa 2009 Kielellisesti alueen vajavaisin, vieraita kieliä osataan heikosti Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja -kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Unkarissa on vakiintuneita IT-alan alihankkijoita ja vahva tätä tukeva kulttuuri Osaajien saatavuus on kohtuullisen hyvä, mutta hintataso erityisesti Budapestissa nousee edelleen Paikallinen kumppani lähes välttämätön Erityisesti vähittäiskaupan alueella lähes kaikki kansainväliset ketjut aktiivisia –ehkä mahdollisuus lähestyä Unkari hyvä sijaintipaikka alueellisille päämajoille, joita useita Telealan tuotekehitys- osaaminen vahvaa Unkarilainen ohjelmoija on luova ja osaava Nokialla Euroopan suurin tehdas Komáromissa. EIT, European Institute of Technology, aloittaa Budapestissa 2009 Palkkataso kakkos- kaupungeissa voi olla erittäin kilpailukykyinen Unkarin kielialue suurempi kuin maan väestö, myös naapurimaissa suuria vähemmistöjä = työvoimapooli suurempi Kiteytys: Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja osaamistaso pitävät maan talousongelmista huolimatta kiinnostavana sijaintikohteena, erityisesti telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle.
- 27. 26 Slovenia – pieni nopeasti vaurastunut täsmäosaamisen maa Perustiedot Väestö:2 miljoonaa, 0,8m kotitaloutta BKT/capita: 22 000 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 0,88, bn €, 8,5%GAGR Laajakaistatiheys 17,2 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 69% Mainosmarkkinoiden koko 2008:506 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5% Mobiilitiheys 2008: 100,1 % WEF: 31/132; EIU Ranking: 26/66 maata Erityispiirteitä: Pieni, voimakkaasti verkottunut ja osaava euroalueen kansantalous Suuri osa yhtiöistä yhä valtion vaikutusvallan alla Vahva verkottuminen Itävaltaan Iskratel – telealan tuotekehityksen keskittymä Tiiviit linkit alihankintayhteistyöhön ex-Jugoslavian alueella Pelikasino-ohjelmistojen markkinajohtaja maailmassa Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja -kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Hintataso ja osaajajoukko alihankintaan epäsopiva Halu tehdä omia tuotteita Verkostot alihankintaan olemassa (vrt. Itävalta) Maan yritykset pienehköjä Oltava paikallinen kumppani Iskratel omalla niche-alallaan merkittävä toimija Tuotekehitys ja yliopistot verkottuneita sekä Itävaltaan että Italiaan Suomen maine tahriintui Patria-kohun myötä Nettikäytössä yksi Euroopan johtomaita – hallittavissa olevat testimarkkinat? Kiteytys: Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka testata innovaatioita. Maassa on tiukasti keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua.
- 28. 27 Kroatia – tahtotilana EU jäsenyys, turismi takaa kassavirran Perustiedot Väestö:4,4 miljoonaa, 1,7 m kotitaloutta BKT/capita: 5066 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 806 b€, 10,8 %GAGR Laajakaistatiheys 10,8 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 46 % Mainosmarkkinoiden koko 2008: mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta:1% Mobiilitiheys 2008: 126,4 % WEF Ranking: 49 / 132; EIU Ranking: 41/66 Erityispiirteitä: Kroatialla ainutlaatuinen turismivirta ja rannikkoalue – jatkuva vaurastumisen lähde Maan poliittiinen tilanne tasaantunut ja hakeutuu voimakkaasti EU: n lähipiiriin IT-osaaminen yhtenä keihäänkärkenä, haluaa saada osansa markkinakasvusta (vrt. Slovenia) Tärkeä osa Länsi-Balkanin logistiikkajärjestelmää (mm. Bosnian ainoa satama Kroatian maaperällä) Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Kroatia ei ole alihankinnalle edullisin sijaintimaa – silti edullisuus on suhteellista, koska osaamistaso on korkeaa Kroatia hyvä sillanpää muihin Balkanin operaatioihin Turismin alueella mahdollisuus innovoida ja luoda palveluita – massaturismi on palannut Kroatiaan IT on valittu yhdeksi maan avainalueiksi sekä modernisoinnissa että liiketoiminnan luojana Ericsson:illa merkittävä tehdas Zagreb:issa ja lisääntyvissä määrin myös tuotekehitystä Ohjelmistoinsinöörie n koulutusta on lisättu Kroatiaan suuntautuu jatkossa merkittävästi EU-investointeja ja rahastoja, mikäli jäsenyys toteutuu Kroatian IT– infrastruktuuri kaipaa sekä suunnittelu että rakennusosaamista Teollisuusautomaation sovellukset Kiteytys: Kroatia nousee pian tärkeäksi IT-osaajien maaksi. Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan tulovirtaan turimista. Maa on myös vahva teollisen
- 29. 28 valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan ennustaa vakaata kasvua. Serbia – raunioista nouseva historiallinen vaikuttaja uuden kasvun kynnyksellä Perustiedot Väestö:7,4 miljoonaa, 2,5 m kotitaloutta BKT/capita: 5066 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 471 b€, 19 %GAGR Laajakaistatiheys 3,3 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 15,9 % Mainosmarkkinoiden koko 2008: mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta:1% Mobiilitiheys 2008: 132,9 % WEF Ranking: 84 / 132; EIU Ranking: ei mukana Erityispiirteitä: Serbia on historiallisesti Länsi- Balkanin johtovaltio ja sillä on vahvat siteet kaikkiin ex-Jugoihin Sodan jaloista pakeni satoja tuhansia osaajia, jotka nyt ovat palaamassa luomaan uutta Maan poliittinen tilanne on vakiintumassa ja se hakeutuu EU:n lähipiiriin kaikin keinoin Serbialaisia ICT-osaajia arvosteteen maan ulkopuolella Piratismi kukoistaa, lähes 75 % kaikista käytössä olevista ohjelmistoista on laittomia Telenor tahkoaa miljoonavoittoja yhä pienehköillä markkinoilla Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Serbiassa on useita IT-alan alihankintaan erikoistuneita toimijoita Osaajien verkosto ulottuu koko ex- Jugoslavia alueelle Alihankinnan hinta vaihtelee kaupungeittain, Belgrad kallein Serbiassa on pula yhä hyvin monesta ja valtiona se etsii kiivaasti keinoja miten saada ulkomaista pääomaa maahan IT on valittu yhdeksi maan avainalueiksi sekä modernisoinnissa että liiketoiminnan luojana IT-alan tutkimus- ja tuotekehitykselllä on muutama huippuyksikkö: Belgradin teknillinen yliopisto ja Mihailio Pupin – tutkimuslaitos Google hakuytimen tuotekehityksessa on useita kymmeniä serbialaisia Maata modernisoidaan ja korjataan, mutta hitaammin kuin haluaisivat – suunnittelutyöhön tarvitaan apua Serbian rooli alueellisti yhä merkkittävä – talous on suurempi kuin BKT-luvut näyttävät Kiteytys: Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT-toimialalla huomioitavaksi
- 30. 29 toimijaksi vahvojen verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kovan halunsa palauttaa asemansa maailmassa. Romania – kansainvälistyvä, heterogeeninen, kokoluokkaa muita suurempi Perustiedot Väestö:22,2 miljoonaa Kotitalouksien määrä: 7,7m BKT/capita: 8 536 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 1,196,7 b€, 21,5 %GAGR Laajakaistatiheys 11,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 22,6% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 372,9 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5% Mobiilitiheys 2008: 78,4 % WEF: 51 / 132; EIU: 39 / 66 maata Erityispiirteitä: Suuret kotimarkkinat, mutta isot alueelliset tulo- ja kehityserot Bukarest ylivoimainen ykkönen IT- alalla, mutta aluekeskukset Iasi, Cluj ja Timisoara myös riittävän isoja jopa tuotekehitysoperaatioille Romanian IT-alan kehitystä tuetaan voimakkaasti EU:n rakenne- rahastoista Kielitaito: hyvä / erinomainen 40 % nuorista romanialaista asunut/asuu ulkomailla ja osa palannut/palaamassa kotimaahansa Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet Tuote-/palvelu-myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Suuri osa Romanian IT-yrityksistä pohjautuu vuosien alihankintatoimintaan. Nyt yhä enenemässä määri myös omia tuotteita ja kv.tavoitteita. B-O-T – mallin hyödyntäminen yleistymässä Kehittyvät kuluttaja- ja yritysmarkkinat, mutta kilpailu kovenee Järjestelmiä modernisoidaan, mutta näissä paikallinen tekijä useimmiten toteuttajana – kumppanuudet avainasemassa PK-sektori tarvitsee edullisia ja tehokkuutta lisääviä järjestelmiä Romanialainen hakkeri on jossain määrin käsite – IT- osaajia on myös maan rajojen sisällä Palvelu-ja kehityskeskukset ovat siirtymässä Romaniaan Cluj-Napoca:ssa Nokian iso uusi tehdas Luoteis- Romaniassa iso unkarilainen vähemmistö
- 31. 30 Kiteytys: Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, suureksi IT-maaksi. Päähaasteena on infrastrukturin heikkous. Bulgaria – kehittyvä, mahdollisesti uusi kuuma IT maa Perustiedot Väestö:7,3 miljoonaa Kotitalouksien määrä:2,9m BKT/capita: 9156 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 615,34 m€, 24%GAGR Laajakaistatiheys:8,3% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 25,6% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 432,6 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 1,5% Mobiilitiheys 2008: 113% WEF Ranking: 68 / 132; EIU Ranking: 45 / 66 maata Erityispiirteitä: Sofiasta on kehittymässä mahdollisesti ohjelmistokehityksen uusi keskus – yrityspuisto , EU- jäsenyys ja yhä kohtuullinen hintataso vetoavat sijoittajiin Varnassa on aktiivinen digimediayritysmaailma: Suomesta East Oy on linkittynyt vahvasti sinne Kreikkalaisen pääoman vaikutus liike-elämässä kasvava, mm. Cosmote-teleoperaattori aktiivinen näillä markkinoilla. Bulgarialla jossain määrin linkkejä venäläisiin – kielellisiä ainakin Kielitaito: kohtuullinen Houkuttelevat tasaveromallit Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Bulgarian IT-alan hintataso on alueen kilpailukykyisin Yritykset aktiivisia ja osaavia Alihankkijat tottuneita länsimaisten firmojen kanssa toimimiseen Kotimarkkinat pienehköt, niche- tuotteille voi olla tilaa, mutta tärkeää olla paikallinen kumppani Bulgarialainen ohjelmoija on luova ja yllättävän vastuullinen SAP:lle merkittävä tuotekehitys / Java- operaatio Sofiassa EU-rahastot tukevat sijoittumista Varnassa ja Kultarannnikollla suuria turismivirtoja – digipalveluita voidaan tarjota siellä Plovdiv voi olla hyvä kakkossijaintipaikka, hintataso edullisempi kuin Sofiassa
- 32. 31 Kiteytys: Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin alihankintaprojekteista ja BOT-operaatioissa. Se haasteena on saada maansa rajalliset resurssit tehokäyttöön. Kreikka – Merkittävät kasvumarkkinat, ehkä hieman yllättäen Perustiedot Väestö: 11 miljoonaa, 4,2m kotitaloutta BKT/capita: 24,600 € IT-yritysten määrä: 1850 ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 13,6 b€, 4,5%GAGR Laajakaistatiheys 12,7 % Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 25% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 186 mEUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 2,5% Mobiilitiheys 2008: 160% WEF Ranking: 55 / 132 ; EIU Ranking: 33 / 66 maata Erityispiirteitä: Nopea kasvu Vahva EU-rahoitus / 20 Mrd vuoteen 2013 mennessä IT-hankkeille Valtion linjakas panostaminen maan modernisoimiseksi Kreikassa vahva merenkulkusektori ja tärkeitä satamia Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Kreikka ei ole edullisin alihankintapaikka, silti osaamista voi löytyä yllättäviltäkin alueilta Jakelukumppaneilla voi olla kiinnostavia yhteyksiä koko Välimeren alueelle Valtion EU-hankkeet Kreikkalaiset yritykset ovat vauraita ja investoivat mm. Balkanille Cosmote merkittävä alueellinen operaattori Nokialla ja MS:lla on suurehko tuotekehitys- yksikkö Ateenassa Insinöörien työhalut ja osaaminen korkealla Hyvä asemapaikka Balkanin markkinoille 1500 vuotuista valmistuvaa ohjelmistoinsinööriä Kuituyhteys kotiin – projekti menossa (2 Mrd) Verotusetuja, jopa 60% projektikuluista, jos EU- hanke Kiteytys: Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti tärkeäksi alueelliseksi
- 33. 32 toimijaksi IT-sektorilla. Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana. Turkki – suurimmat ICT alan kasvumarkkinat Euroopassa Perustiedot Väestö: 71,5 miljoonaa, 17m kotitaloutta BKT/capita: 7468 € ICT-markkinoiden koko ja kasvu 2008: 22.2 bn€, 15,6% GAGR Laajakaistatiheys 7,8% Nettikäyttäjien määrä väestöstä: 37% Mainosmarkkinoiden koko 2008: 1,79 bn EUR Verkkomainonnan osuus mainonnasta: 5,6% Mobiilitiheys 2008: 92,3% WEF Ranking: 61 / 132; EIU Ranking: 38 / 66 maata Erityispiirteitä: Maailman toiseksi suurin Live Messengerin käyttäjäjoukko Euroopan suurin ja voimakkasti kasvavin nuori aikuisväestö Yksi harvoista merkittävistä massa- ja kasvumarkkinoita Euroopassa Turkin valtio panostaa merkittävästi IT-osaamisen kehittämiseen, myös tuotekehityksessä Euroopan 4. Suurimmat telemarkkinat, 12. Suurimmat maailmassa Tärkeimmät media , IT ja teleyhtiöt Suomalaisten yritysten mahdollisuudet Alihankintatoiminta ja –kumppanuudet Tuote-/palvelu- myynti Tuotekehitys- asemapaikka Muita mahdollisuuksia Merkittävä elektroniikan valmistuspaikka – mahdollista myös siis valmistaa omia tuotteitaan Sulautettujen sovellusten markkinat muodostumassa valmistajien ympärille Wimax, Mobile TV, 4G Mobiili-internet voi muodostua massatuotteeksi Pk-yritysten määrä kasvussa ja merkittät Valtion modernisointi- investoinnit avaamat mahdollisuuksia Turkin valtio tukee veroeduilla ja ohjelmilla tuotekehitys- investointeja Turismin ympärille voi muodustua uusia innovaatioita Turkcell yhä linkittynyt TeliaSoneran kautta Suomeen EU-harmonisointi johtaa markkinakäytäntöjen vakiintumiseen Nuori väestöpohja takaa media- ja nettisektorin voimakkaan kasvun jatkossakin Kiteytys: Turkista on tullut yksi suurimmista ICT-kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen
- 34. 33 merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa. Maiden vertailutaulukko Alla olevaan taulukkoon on koottu tärkeimmät havainnot maaprofiileista. Maa Painopisteet Mahdollisuudet Muuta Itävalta Finanssisektori Kv. Asiakkuudet Maan pankeilla suuri rooli koko Kaakkois- Euroopan alueella Vauras ja osaava maa, pääomia on tarjolla. Itävalta on turvallinen ja rikas sijaintipaikka erityisesti finanssialaan keskittyville yrityksille. Sen yrityksillä on merkittävä rooli Kaakkois- Euroopan bisneksessä. Tsekki Autoteollisuuden ohjelmistot Teollisuusautomaatio Sähköinen laskutus Teollisen valmistamisen ohjelmistot Tsekin korkeatasoinen ICT osaaminen pitää voida hyödyntää ennen kaikkea R&D toimintojen ulkoistamisena tai kehittyneenä laadukkaana alihankintana. Tsekin vahvat sidokset Saksaan on hyödynnettävissä myös ICT alalla Slovakia Alihankinta ja ulkoistus Autoteollisuuden ohjelmistot Teollisuusautomaatio Kustannustaso erityisesti Kosice:ssa kilpailukykyinen Sähköinen laskutus Slovakia on maantieteellisesti kenties keskeisin ja kustannustehokkain maa, jossa on teollisen alihankinnan perinteet ja mahdollisuus myös soveltuvien ratkaisujen tarjoamiseen paikalliselle autoteollisuudelle Unkari Telekommunikaatio Ohjelmistoulkoistuks en toteutus ja projektijohto Kv. Asiakkuudet alueellisten pääkonttoreiden kautta EU-ohjelmat, mm. Terveydenhuolto Vähittäiskaupan ohjelmistot Sähköinen laskutus Teollisen valmistamisen ohjelmistot Unkarin keskeinen sijainti, hyvä infrastruktuuri ja osaamistaso pitävät maan talousongelmista huolimatta kiinnostavana sijaintikohtena, erityisesti telealan tuotekehitykselle ja ohjelmointityölle. Slovenia Niche-alueet Pelikasino- ohjelmistot Tuotekehitysyhteistyö yliopistojen välillä Ex-Jugoalueen operointi Sloveniasta käsin Slovenian markkinat voivat olla erinomainen paikka testata innovaatioita. Maassa on tiukasti keskittynyttä osaamista ja halua vaurastua. Kroatia Matkailun innovaatiot ja sovellukset Teollinen valmistaminen Ericsson:in operaatiot Kroatiassa takaavat telealan osaamiskeskittymisen Yliopistot erittäin halukkaita yritysyhteistyöhön EU-neuvottelut voivat pian onnistua ja muutta maan aseman Sillanpääasema Länsi- Balkanin markkinoille Kroatia nousee pian tärkeäksi IT- osaajien maaksi. Sen mahdollisuudet liittyvät erityisesti jatkuvaan tulovirtaan turimista. Maa on myös vahva teollisen valmistamisen osaaja – tälle alueelle voidaan ennustaa vakaata kasvua
- 35. 34 Maa Painopisteet Mahdollisuudet Muuta Serbia IT-infran kehittäminen Maan kunnostaminen kaikin puolin Ulkoserbien IT-osaajien paluu Tarkkaan rajatut tuotekehitysprojektit Mihailio Pupin Instituuti kanssa Serbia tulee todennäköisesti nousemaan ICT-toimialalla huomioitavaksi toimijaksi vahvojen verkostojensa takia. Sillä tuntuu olevan kovan halunsa palauttaa asemansa maailmassa. Romania Alihankinta ja ulkoistus BOT-mallit IT-Infran kehittäminen Kustannushyödyt alihankinnasta EU-ohjelmat Romanialla on merkittävä mahdollisuus kasvaa volyymiltaan, ja myös kotimarkkinoiltaan, suureksi IT- maaksi. Päähaasteena on infrastrukturin heikkous Bulgaria Alihankinta ja ulkoistaminen Luova sektori Kustannushyödyt alihankinnasta EU-ohjelmat Turismin ympärillä olevat palvelut Bulgaria havittelee ottavansa merkittävän roolin alihankintaprojekteista ja BOT- operaatioissa. Sen haasteena on saada maansa rajalliset resurssit tehokäyttöön Kreikka Telekommunikaa- tioala Infran ja laajakaista- yhteyksien parantaminen Välimeren operaatiot EU-ohjelmat Sähköinen laskutus Turismin ympärillä olevat palvelut Kreikka voi muodostua yllättävänkin nopeasti tärkeäksi alueelliseksi toimijaksi IT- sektorilla. Sillä on suunnitelmallisuutta, verkostoja ja pääomia toteuttaa muuttaa maan asemaa digi-/IT-toimijana. Turkki Kasvavat media- ja telemarkkinat Pk-yritysten kasvu ja kehittäminen Portti lähi-itään Valtavat kotimarkkinat Sähköinen laskutus Turismin ympärillä olevat palvelut Turkista tullut on yksi suurimmista ICT- kasvumarkkinoista Euroopassa. Sen merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa. Muut maat Nopeasti kehittyvä maa, silti vilä hieman sekaisin: Bosnia Halvan ohjelmoinnin maa: Moldova Pikkuvaltiot IT-alalla: Albania,. Montenegro, Kosovo Taulukko 2: Keski- ja Kaakkois-Eurooppan maiden ICT-alan mahdollisuuksien vertailu
- 36. 35 Johtopäätöksiä ja suosituksia Kehittyvät mutta aliarvioidut markkinat Keski-ja Kaakkois-Euroopan markkinat ovat lähes kaikilla tunnusluvuilla mitattuna muodostuneet tärkeiksi eurooppalaiselle liiketoiminnalle. Alue on erityisesti valmistavan teollisuuden tärkeimpiä investointikohteita ja teollisuuden (mm. autoteollisuuden ja konerakennuksen) ympärille muodostunut ja edelleen muodostumassa uusia osaamisen keskittymiä. Markkinakasvua on myös yhä luvassa – ainakin enemmän kuin Suomessa. Tämän katsauksen valossa voidaan todeta, että IT- alan kasvu Keski- ja Kaakkois-Euroopassa jatkuu laskusuhdanteesta riippumatta. Alan kasvuluvut voivat olla jopa kymmeniä prosentteja vuosittain ja siten tuoda kiinnostavia mahdollisuuksia, myös suomalaisille digimedia- ja IT-yrityksille. Lamavuodet voivat olla yksi parhaita hetkiä rakentaa uusia kuvioita tällä kasvualueella. Uusia asiakkuuksia ja merkittäviä kustannusetuja Alueella on satoja kansainvälisiä yrityksiä ja ostovoima kasvaa edelleen, lamakorjauksen jälkeen ainakin. Eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet alueelle useita toimintojaan (kuten taloushallinnon, asiakaspalveun, ostotoimintoja tms.). Nämä keskukset voivatkin olla erittäin kiinnostavia asiakkaita suomalaisyrityksille, samoin kuin alueella toimivat kansainväliset ja paikalliset yritykset. Suomalaiset ICT-yritykset voivat saavuttaa suoria kustannushyötyjä alihankkimalla toimintojaan. On syytä huomata, että alueella löytyy monta eri maata, missä tarpeet ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan suuresti. Toimialasta ja liiketoimintamallista riippuen voimavaroja kannattaa suunnata oikeisiin asioihin. Tuotekehitykseen soveltuva maa voi osoittautua kalliiksi haettaessa säästöjä tai alihankintaan soveltuvassa maassa voi olla haasteita kun pyritään ulkoistamaan tuotekehitystä. Vastaavat säännöt ovat olemassa myös etsittäessä uusia asiakkaita ja markkinoita omien tuotteiden tai ratkaisuiden myyntiin. Samalla tavoin suomalaisen ICT-alan yrityksen tulisi tutkailla, onko sillä todellisia mahdollisuuksia menestyä Suomea kovemmin kilpaillummilla markkinoilla (esim. Iso-Britannia) vai voisiko se parantaa omaa markkina-asemaansa toisenlaisella markkinavalinnalla (esim. Kaakkois- Eurooppa) kuin perinteisesti tehdään. Joka tapauksessa, selvää on että kustannussäästöjen aikaansaaminen on laman aikana lähes pakollista kaikille aloille. Aluetta kannattaa kokeilla ja arvioida Kun kyseessä on näinkin monta toisistaan eroavaa maata, kannattaa katsoa omaa strategiaansa ja sen valossa arvioida mihin pyrimme ja mitä oikein haluamme. Hyvällä suunnittelulla ja valmistelulla mahdollisuudet ovat riskejä huomattavasti suuremmat ja aluetta kannattaa koittaa itselleen soveltuvin osin. Tämän katsauksen valossa uskomme vahvasti, että suomalaisella ICT-alalla on paljon tarjottava ja vastaavasti paljon saavutettavaa älykkäillä markkinaoperaatioilla Keski- ja Kaakkois-Euroopan
- 37. 36 alueella. Alueella operoitaessa on kuitenkin tärkeä huomata, että alueen kulttuurituntemusta ja paikallisia kumppaneita tarvitaan menestyksen takaamiseksi. Maiden erot ovat vähintään yhtä suuret kuin Suomen ja Ruotsin. Vaikka nämäkin kaksi maata olivat monta sataa vuotta yhdessä, niillä voimme silti puhua hyvin erilaisista kulttuureista ja toimintamalleista. Monissa maissa on monisatavuotiset historialliset perinteet, joita ei edes monta kymmentä vuotta kestänyt sosialistinen yhteiskunta pystynyt muuttamaan. Eihän Suomalaistakaan tullut 108 vuoden aikana Venäjää, vaikka painostus siihen oli suuri. Paikalliset kumppanit ja paikallinen verkosto on perusedellytys, että saa liiketoimintaa aikaiseksi. ICT-ala ei ole missään määrin tässä poikkeustapaus. Lähdeluettelo Lähteet: Argillander, T. & Martikainen, V. (2003) SISÄLTÖLIIKETOIMINTA ALAN TILANNE, NÄKYMÄT JA KEHITYSTARPEET SUOMESSA; Digital Media Finland, http://www.digitalmedia.fi/main.site?action=binary/file&id=5&fid=38 BMI – Business Monitor International – various databases, www.businessmonitor.com EITO European Information Tecnology Observatory various databases, www.eito.org EIU – Economist Intelligence Unit various databases, www.eiu.com Ernst & Young (2008): SEE Attractiveness Survey. Southeast Europe, an emerging FDI destination in Europe; http://www.ey.com/Global/assets.nsf/EYSEE/SEE_Attractiveness_Survey_2008_FINAL_EN/$file/SEE_Attractiveness_Survey_2008_FINAL _EN.pdf Euromonitor various databases, www.euromonitor.com Hätönen & al, (2008); Global Network Management – Ideas and Tools for ICT firms to succeed in international network environment, GNM Research Group; http://www3.lut.fi/projectsites/gnm/public/publications.html Kontio, Jyrki (Toim.), Kasvufoorumi 08 loppuraportti, Ohjelmistoyrittäjät ry, 2008, http://www.ohjelmistoyrittajat.fi/files/documents/kasvufoorumi08_loppuraportti.pdf Kallio J, Pulkkinen M, Tiilikka J (2001): SISÄLTÖTUOTANNON LIIKETOIMINTAMALLIT, LTT Tutkimus http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1075911521_ISBN_951_774_095_6.pdf Laapotti, P. & Humala S. (2006). Nearshoring markets for Finland; TEKES & Finpro, http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/INTO/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Esitysaineisto/Ve rso_Finpro_NEARSHORING_061106 f4.pdf Leikola & Leroux (2006):Kulttuuriviennin liiketoimintamallit, TEKES & Delicate Servi ces ; http://www.tekes.fi/julkaisut/kulttuuriviennin_liiketoimintamallit.pdf Paavela J. (2001) SISÄLTÖTUOTANTO: DIGITAALISEN SISÄLTÖTUOTANNON RAHOITUSMALLIT, Opetusministeriö, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/opm_64_digitaalirahoitus.pdf?lang=fi Unicredit Research (2009);CEE Quarterly Q2/2009; Bank Austria / Unicredit; http://www.bankaustria.at/en/open.html?opencf=/en/17764.html Villacis, I (toim.); (2007); Näin suomalaista kulttuuria viedään Kulttuurivientiraportti 2007 ja esitykset kehittämistoimenpiteiksihttp://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/opm15.pdf?lang=fi World Econmy Forum (WEF, 2009) Global Information Technology Report 2008 2009;: http://www.insead.edu/v1/gitr/wef/main/home.cfm Aijö & al (2005); Internationalization Handbook for the Software Business, GNM Research Group; http://www3.lut.fi/projectsites/gnm/public/publications.html
- 38. 37 Tietolähteitä markkinoilta: Finpro on luonut Keski-ja Kaakkois-Euroopan sekä Lähi-Idan ICT-markkinoihin keskittyvän tietolähdepankin. Se löytyy osoitteesta. www.netvibes.com/finproict