Mediakäyttö kasvaa ja fragmentoituu yhä, ja tarjonnan räjähdysmäisesti lisääntyessä kiinnostavuus ja löydettävyys edellyttävät yhä kovempaa ponnistelua mediayhtiöiltä. Median kulutustapojen muuttuessa television käyttökontekstit ja merkitys muuttuvat. Miljoona suomalaista kotitaloutta elää vielä vuosia ilman monipuolisen mediakulutuksen netin kautta mahdollistavia nopeita laajakaistayhteyksiä. Tähän katsauksen on tiivistetty joukko ajankohtaisia havaintoja Yleisradion toimintaympäristöstä. Sen on tuottanut syksyllä 2012 perustettu toimintaympäristöverkosto, jonka jäsenet ovat työn pohjaksi kirjanneet satoja havaintoja liittyen median muutoksiin. Tuija Aalto, Strategiapäällikkö, Yle

1. Havaintoja Yleisradion
toimintaympäristöstä
kevät 2013 21.5.2013

2. Saatteeksi
Mediakäyttö kasvaa ja fragmentoituu yhä, ja
tarjonnan räjähdysmäisesti lisääntyessä
kiinnostavuus ja löydettävyys edellyttävät yhä
kovempaa ponnistelua mediayhtiöiltä. Median
kulutustapojen muuttuessa television
käyttökontekstit ja merkitys muuttuvat. Miljoona
suomalaista kotitaloutta elää vielä vuosia ilman
monipuolisen mediakulutuksen netin kautta
mahdollistavia nopeita laajakaistayhteyksiä.
Tähän katsauksen on tiivistetty joukko
ajankohtaisia havaintoja Yleisradion
toimintaympäristöstä. Sen on tuottanut syksyllä
2012 perustettu toimintaympäristöverkosto, jonka
jäsenet ovat työn pohjaksi kirjanneet satoja
havaintoja liittyen median muutoksiin.
Pasilassa 21.5.2013
Tuija Aalto, Strategiapäällikkö, Yle
Työryhmä
Annika Ruoranen, asiakkuuspäällikkö, U&A
Eija Moisala, tutkimuspäällikkö, Julkaisut
Erja Ruohomaa, strategisen tutkim. päällikkö,
Jari Lahti, strategiapäällikkö, Julkaisut
Jarno Liski, toimittaja, Suora linja, U&A
Janne Holopainen, mediasääntelyn päällikkö, Lakios.
Juha Haaramo, yleisötutkija, Julkaisut
Kaj Backman, mediatuottaja, Svenska Yle
Leevi Kokko, asiakkuuspäällikkö, Internet, Julkaisut
Maria Hausen, vastaava tuottaja, Internet, Julkaisut
Marina Österlund-Karinkanta, erik.suunn., Strategia
Marjo Ahonen, päällikkö, U&A, Kehittäminen
Olli Sipilä, päällikkö, tuotannot, Teknologiat
Outi Roivainen, yleisötutkija, Julkaisut
Pasi Ekman, kehityspäällikkö, Tuotannot, Teknologiat
Sami Kallinen, kehityspäällikkö, Julkaisut
Satu Keto-Kantele, sisältöpäällikkö, Luovat sisällöt
Susanna Snell, asiakkuuspäällikkö, Luovat sisällöt
Kuvitus: Christer Nuutinen
21.5.2013

3. Median megatrendit
Ubiikki
yhteiskunta
Automaatio
Digitaalisuus
Kansain-
välisyys
Mediatoimiala muuttuu automaation,
digitaalisuuden, kaikkialla läsnä olevan
tietotekniikan ja kansainvälisyyden
yhteisvaikutuksessa.
Mediasisältöihin ja mediakuluttajan
käyttökokemukseen vaikuttavat
• Tarjonnan valtava määrä
• Ilmaisuus
• Uudet ansaintamallit
• Päätelaitekehitys
• Pilvipalvelut
• Maittain erilainen sääntely
• Suosittelualgoritmit
• Käyttäjätietoihin pohjautuva yksilöinti ja
siihen liittyvä yksityisyyden suojan
väheneminen.
21.5.2013

4. Uudet toimijat ovat globaaleja
kaikilla Ylen toiminta-alueilla
Perinteinen
joukkoviestintä
Vapaa-aika Vuorovaikutus ja
osallistuminen
Nettivideopalvelut Sosiaalinen media
Uutispalvelut
21.5.2013

5. Lama ja globaali kilpailu verkossa
iskevät lujimmin pieniin lehtiin
TNS Gallupin mukaan
mukaan tammi-maaliskuussa
2013 mediamainonnan määrä
laski 13,3 % suhteessa 2012
tammi-maaliskuuhun. Tämä
oli neljäs perättäinen
vuosineljännes, jolloin
mediamainonnan määrä laski
merkittävästi.
Vastauksena digimurrokseen
osa lehdistä on pystyttänyt
maksumuureja (HS, KSML)
ja osa panostaa
verkkomainontaan (IS, IL).
Kilpailu on kansainvälistä:
Google avasi YouTube.fi
palvelun helmikuussa ja
kasvattanee sillä jo nyt
merkittävää 82M€ osuuttaan
suomalaisesta
verkkomainonnasta. Myös
Facebookin osuus
mainonnasta Suomessa on
kasvussa.
Lähde: TNS Media Intelligence

6. Nousussa: tilausmaksulliset palvelut
ja käyttäjädatan hyödyntäminen
Jos Netflixillä on Suomessa joka kuukausi 200 000 maksavaa
tilaajaa, sen liikevaihto vuona 2013 on 15M€. Kaikki uudet video
on demand –toimijat (HBO, Viaplay, Netflix ym.) voivat yhdessä
päästä n. 20-30 M€ liikevaihtoon. Suomalaisten TV-yhtiöiden
maksu-tv-toiminnan liikevaihto oli vuonna 2012 70–90 M€.
YouTube käynnistää useissa maissa – ei vielä Suomessa -
maksullisia kanavia. Musiikin suoratoistopalvelu Spotifyn osuus
musiikin digitaalisen jakelun tulovirrasta Ruotsissa on jo
huomattava.
Verkkopalvelujen käytöstä kertyvä data on entistä merkittävämpi
valuutta ja globaaleilla toimijoilla sen hyödyntämisessä merkittävä
mittakaavaetu.
Käyttäjätietoa käytetään mainonnan kohdentamiseen ja palvelun
käyttökokemuksen yksilöllistämiseen. EU pyrkii suojaamaan
kansalaistensa yksityisyyden ja usea EU-maa on käynnistänyt
tutkinnan Googlen toiminnasta sen hallussa olevan eri palvelujen
käyttäjätietojen yhdistelemisen kieltämiseksi.
21.5.2013

7. Uusien merkittävien palvelujen
ennakkoarviointi yleistyy
Norjan ensimmäinen ennakkoarviointi vei
melkein kaksi vuotta.
NRK:n uusien merkittävien palvelujen
etukäteishyväksyntäjärjestelmä tuli voimaan
toukokuussa 2010. Esimmäinen testattavaksi
viety palvelu oli Liikennetietoportaali, jossa
NRK yhteistyössä tie, kartta- ja liikennelaitosten
kanssa tarjoaisi monipuolista tietoa liikenne- ja
tieolosuhteista, liikennevälineistä, aikatauluista,
reiteistä, teistä, kartoista yms. kattaen bussi-,
laiva-, metro-, raitiovaunu-, juna-, lento- ja
autoliikenteen.
Hakemus jätettiin 12.4.2011. Sekä
kilpailuvirasto että valvontavirasto antoivat
kielteiset lausunnot. Kulttuuriministeriö
suhtautui kuitenkin hankkeeseen myönteisesti
ja asian käsittely jatkui.
Lopulta asetettiin ehtoja, jotka koskivat
muiden toimijoiden pääsyä julkisin varoin
tuotettuihin tietoihin. Tämän jälkeen palvelu
vietiin maan hallitukselle hyväksyttäväksi.
Hyväksyntä tuli 9.11.2012 - yli puolentoista
vuoden prosessin jälkeen.
Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden uusien merkittävien palvelujen
ennakkoarviointi alkoi Iso-Britanniasta. UK:n lisäksi ns. public value testit
on otettu käyttöön Euroopassa ainakin Irlannissa, Saksassa, Tanskassa,
Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa Yle-laissa on ennakkoarviointi: Uusia
merkittäviä palveluja käynnistettäessä testataan niiden julkisen palvelun
arvo. Kriteerinä on, että uuden palvelun tuoma julkisen palvelun
arvo on suurempi kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset
markkinoilla.
Alla yksi epätyypillinen esimerkki.
21.5.2013

8. Alle 45-vuotiaiden TV- ja radiokäyttö
hienoisessa laskussa
Yli 45 -vuotiaiden radionkuuntelu näyttää vakiintuneen
neljään tuntiin päivässä. Alle 45-vuotiaat kuuntelevat
radiota yhä vähemmän.
Yli 45-vuotiaiden TV-katseluaika kasvanee edelleen.
Alle 45-vuotiaiden TV-katselu väheni viidessä vuodessa
viidellä minuutilla päivässä. Jatkuuko lasku, vai
kääntyykö TV:n katselu kasvuun ajansiirtokatselun
mahdollisuuksien lisääntyessä ja sisältötarjonnan
kasvaessa?
Lähteet: KRT Online, Finnpanel/Yle Julkaisut. Tv-
mittaritutkimus, Finnpanel/Yle Julkaisut. Huom. Eri
välineiden eri tavalla mitatut luvut eivät ole täysin
vertailukelpoisia.
21.5.2013

9. 25-44-vuotiaiden TV-katseluajasta
11% on ajassa siirrettyä
Koko väestön tasolla television
katseluajasta on
• 91% katselua silloin, kun ohjelma
tulee televisiosta
• 7% silloin kun itselle sopii
(ajansiirto)
• 2% nettitelevisiopalvelujen käyttöä
Lähde: Tv-mittari, Finnpanel, comScore - Yle Julkaisut
7%
10%
7% 7%
11%
11%
6%
3%
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
(min/vrk)
21.5.2013

10. Internet: pitkin päivää, eri laitteilla
Internetin aktiivisimpia käyttäjiä ovat lapsiperheet
(90 % käyttää päivittäin).
Nuorilla lapsiperheillä on muita enemmän sekä
älypuhelimia (84 %) että tablet-tietokoneita (34 %).
Älypuhelinten käyttäjillä uutiset, sosiaalinen
media ja sähköpostit ovat mukana yhä
useammassa päivän hetkessä.
Puhelimen käyttö ajanvietteeseen ja eri medioiden
kuluttamiseen on selvä prioriteetti alle 25-
vuotiaiden ja opiskelijoiden parissa.
Television katselu tabletilta kasvoi vuodessa 4
%:sta 8 %:iin. Internet-tv –katselu yleistyi 12 %:iin.
Netflixiä käytti viimeisen puolen vuoden aikana 8 %
ja kotimaisten tv-yhtiöiden sivustoilta ohjelmia katsoi
viikoittain 28% suomalaisista.
Lähteet: Taloustutkimus Oy; Web & Mobile
Tracking 2012, Tilastokeskuksen
Kuluttajabarometrin laitetiedustelu helmikuu
2012, Tv-taloudet Suomessa 1/2013, Finnpanel.
Internetin käyttöminuutit päivässä keskimäärin 2008-2012
Web & Mobile Tracking 2012 –tutkimuksen vastaajien
ilmoittamien viikkotuntimäärien pohjalta. Pitkin päivää eri
päätelaitteilla ja eri käyttömotiiveilla tapahtuva käyttö
vaikeuttaa käyttömäärien arviointia. Vastaajien ilmoittamiin
tuntimääriin onkin syytä suhtautua suuntaa antavina.
Ajankäytön vertailu Internetin ja perinteisen mediakäytön
välillä on aivan erityisen vaikeaa. Internet-ajankäyttö kattaa
kaikki netin käyttötavat tiedonhausta yhteydenpitoon jne.
21.5.2013

11. Internetin käyttöuseus eri laitteilla
Miten usein internetiä käytetään eri päätelaitteilla vapaa-ajalla
(n = käyttää internetiä ko. päätelaitteella)
Lähde: Taloustutkimus Oy; Web & Mobile Tracking 2012.
21.5.2013

12. Lineaarisen television merkitys ja tv:n
käyttökontekstit murroksessa
Kiinnostavuutta lisätään vahvistamalla katsojakokemusta
verkossa. TV-teollisuus satsaa nyt second screen –
konsepteihin. Toisella ruudulla pyritään vahvistamaan
katsomiskokemusta yhteisöllisyyden ja
vuorovaikutteisuuden avulla.
Yleisöjä rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Ohjelmat ja
merkkituotteet, joilla on kiinnostavaa ja jaettavaa sisältöä
verkossa, pärjäävät paremmin myös televisiossa.
Sosiaalinen televisio
29 % kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä yhtä
aikaa tv:n kanssa. Nettisosiaalisuus television äärellä on
alle 44-vuotiaiden juttu. Puolet alle 44-vuotiaista pitää
nettiä auki kotonaan jatkuvasti.
12% katsojista haluaa kommentoida
tai keskustella tv-ohjelmista netissä:
• 17% miehistä
• 10% naisista
37 % 15-29-vuotiaista naisista kertoo jakavansa
mediasisältöjä somessa.
Lähde: Monimediatutkimus 2012, Yle Julkaisut.
Televisiosta tulee yhä useammin taustamedia ja
se joutuu vangitsemaan katsojan huomion yhä
uudelleen. Lähempänä olevat läppärit, kännykät ja
tabletit imevät katsojan huomiota isolta ruudulta.
”Televisio on usein päällä, vaikken varsinaisesti
mitään ohjelmaa katsoisikaan”, sanoo puolet 15-
44-vuotiaista naisista.
21.5.2013

13. Internet-valmiit televisiot vain osa
nettivideon katselusta kodeissa
Internet-valmiit televisiot (äly-tv, Connected TV) ovat lähivuosina
yleistyessäänkin vain pieni osa laitteista, joilla kotitalouksissa katsotaan
ohjelmia ja videoita internetistä. Ohjelmien ja videoiden siirto esimerkiksi
tabletista TV-ruutuun yleistyy.
Tablet-laitteiden myynti ja käyttö on kasvussa, PC-laitteiden ja TV-
vastaanottomien myynti laskussa. Pelikonsolit toimivat myös olohuoneen
viihdekeskuksina.
TV-laitteiden omistus
kotitalouksissa helmikuussa 2013
TV-vastaanotin 93%
Taulu-tv 75%
Tallentava digisovitin 50%
Full HD Teräväpiirto TV 38%
Lähde: Tilastokeskuksen
Kuluttajabarometrin laitetiedustelu
helmikuu 2012

14. He ovat teknologian ja mediakäytön
edelläkävijöitä
Nuori someaktiivi, 27.
Kaupunkilainen sinkku, nainen
tai mies. Keskivertoa
teknologia-
suuntautuneempi ja
individualistisempi.
Käyttää läppäriä ja
älypuhelinta, pelaa
konsolilla.
Katsoo televisiota, kuuntelee
radiota ja lukee lehtiä
keskivertoa vähemmän.
Ei koe Yleä omassa
mediakäytössään
merkitykselliseksi eikä
koe Ylen palvelua hyväksi
eikä yhteiskunnallisesti
kovin tärkeäksi.
Kulutuksen
eturintamamies, 37
Parisuhteessa elävä
kilpailuhenkinen, individuali
stinen ja
teknologiasuuntautunut
kaupunkilainen mies
Käyttää tablettia ja
pelikonsolia, paljon
älypuhelinta
(Nokia, iPhone) sekä
tietokonetta.
Katsoo
televisiota, kuuntelee
radiota ja lukee lehtiä
keskiverrosti.
Kokee Ylen palvelun
heikoksi, omassa
mediakäytössä
vähämerkitykselliseksi, eik
ä kovin tärkeäksi
yhteiskunnassa.
Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle Julkaisut
21.5.2013

15. Televisiopalvelut Suomessa
Toimija Liikevaihto Lineaariset TV-kanavat
2012,
arvio 2012
karkea
suuruusluokka-
arvio 2013
Eri kanavia Viikko-
tavoittavuus
(*
Viikko-
katselu
minuutteja
yhteensä (*
Vapaasti
katsottavat
Maksu-tv-
kanavat
Yhteensä
Yle 423 4 4 87 604
MTV3, C More 268 3 19 22 88 406
Sanoma-
Nelonen 110 3 5 8 83 212
Discovery-SBS 13 2 5 7 56 75
FOX ≈ 5-10 1 2 3 50 44
Viasat-Viaplay 20 (** 0 20 20 7 5
Netflix ≈ 10-20 ? ?
HBO ≈ 5 ? ?
You Tube.fi ? ? ?
Makuuni DVD-
vuokraus 16 ? ?
*) Viikot 1-15/2013 Lähde: tv-mittaritutkimus, Finnpanel/ Yle julkaisut.
**) Viaplay- ja lineaarimaksu-tv-operaattoritoiminnan lv, ei sis tv-kanavien mainostuottoja

16. Sisällön saatavuus:
oikeuksien ikkunat
Yleisöt odottavat sisältöjen olevan
saatavilla kaikkialla, kaikilla laitteilla
ja ilman aikarajoituksia.
Kaupankäynnin lähtökohtana av-
sisällön jakeluoikeuksien
markkinoilla on elokuvien, tv-
draaman ja huippu-urheilun
alueellisten ja ajallisten
yksinoikeuksien paloittelu eli
”ikkunointi”.
Tukku- ja vähittäismarkkinoiden
välillä on selvä jännite. Miten se
vaikuttaa markkinoiden
kehitykseen?
21.5.2013

17. Sisältöjen saatavuus omin luvin
Motivoitunut käyttäjä pystyy yleensä
kiertämään sisältöjen ajalliset ja alueelliset
ikkunat. Näin kuluttajat kiertävät
esitysoikeuksien rajoituksia kun sisältö ei ole
markkinoilla saatavilla siten kuin he
haluavat:
1. Vertaisverkkojen ja
tiedostonjakopalvelujen käyttö: 36 %
15-29-v. miehistä lataa tv-ohjelmia tai
elokuvia internetin vertaisverkoista
(Lähde: Monimediatutkimus 2012/ Yle
Julkaisut)
2. Ulkomaisilla palvelimilla toimivien
suoratoistopalvelujen käyttö internet-
selaimella
3. Tallentaminen (“stream ripping”) omalle
laitteelle esim. YouTubesta)
Entä mihin kategoriaan luetaan ajansiirtokatselu ns. netti-PVR-palveluja kuten TV-
kaistaa käyttämällä? Viime vuosina Suomessa on käynnistetty useita muitakin netti-
PVR-palveluja. Niiden laillisuus on kyseenalaistettu. Oikeuskäsittely on kesken.
Näkökulma: uusien innovaatioiden lainsuojattomuus on väistämätöntä, koska
medialainsäädäntö kulkee aina perässä. Piraattiradiot kiellettiin 60-
luvulla, kaapelitelevisioiden lainsäädäntö saatiin vasta 1981.
21.5.2013

18. Saatavuus paranee sopimalla
Ohjelmien esitysoikeudet paketoidaan jo niin että ne
sisältävät sekä broadcast- että verkkoesityksen yhtenä
kokonaisuutena.
30 vrk:n catch up -oikeuksista on tullut standardi aiemman
7 vrk:n sijaan - verkkoesitysaikaikkuna on jopa vuosi.
Oikeuskokonaisuutta käytetään entistä joustavammin.
Suunta on kohti sarjakokonaisuuksien esittämistä
kerralla, irti yksi kerrallaan -malleista. Ohjelmien
esittäminen ensin verkossa ja sitten broadcast-tv:ssä
yleistyy.
Ohjelmien tallentamisen merkitys on pienenemässä,
koska niihin pääsee kiinni entistä joustavammin milloin
vain. Kokeiluja tilapäistallentamiseksi (offline-käyttö) on
mm. BBC:llä. Tämä on tärkeää mobiilissa käytössä.
21.5.2013

19. Nettitelevisiopalvelujen vertailu:
tiivistelmä havainnoista
Netflix nousee käyttökokemukseltaan muiden video
on demand –palvelujen yläpuolelle Ylen tekemässä
nettivideopalvelujen vertailussa. Käyttöliittymä on
selkeä ja suosittelualgoritmi on omaa luokkaansa.
Millään toimijalla ei ole sekä sisällöllisesti että
määrällisesti laajaa ja uutuusarvoltaan korkeaa
sisältöä. Viaplaylla on Netflixiä enemmän nimikkeitä.
Uutuudet puuttuvat valikoimista.
Päätelaitetuessa suomalaistoimijoilla on tekemistä
verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Palvelut
eivät juuri tue älyTV- ja pelikonsolikäyttöä.
Älypuhelimissa heikoin tuki yleisesti on Windows
Phone –alustalla. Kaiken kokoisille näytöille
suunniteltu palvelu mahdollistaa käytön selaimilla
älypuhelimissa.
Tilausmaksun lisäksi useammassa palvelussa on
sisältökohtaisia maksuja (esim. sarjan kausi,
jääkiekko-ottelu, elokuva).
Lähde: Eräiden Suomessa tarjolla olevien
nettivideopalvelujen arviointi: Yle Julkaisut,
Internet-kehitys.
Netflix
Viaplay
SVT Play
Yle Areena
YouTube
Boox TV
BBC iPlayer
Katsomo
Ruutu
HBO Nordic
Tv-kaista
Elisa Viihde
Sonera Viihde
21.5.2013

20. Nettitelevisiopalvelujen vertailu:
käyttökokemus ja sisältö
Eräiden Suomessa tarjolla olevien nettivideopalvelujen arviointi: Käyttökokemus ja sisältö
Yle Julkaisut, Internet-kehitys
21.5.2013

21. Nettitelevisiopalvelujen vertailu:
päätelaitetuki
Eräiden Suomessa tarjolla olevien nettivideopalvelujen arviointi: Päätelaitetuki.
Yle Julkaisut, Internet-kehitys
21.5.2013

22. Globaalit toimijat panostavat
laatudraamaan verkossa
Verkon palveluissa ei ole enää ainoastaan
innokkaiden harrastajien tuotoksia. YouTuben
kanavilla julkaistava sisältö alkaa olla
ammattimaisen tasoista ja kymmenet julkaisijat
valmistelevat kuukausimaksujen perimistä
tilaajiltaan. Netflixin ja Amazonin panostukset
omatuotantoisiin sisältöihin ovat saaneet laajaa
mediahuomiota.
Av-sisällön massamediaksi voi ryhtyä pelitalokin:
Rovio on käynnistänyt Angry Birds –kanavat, joilla
se myy mainostilaa ja julkaisee piirrettyjä.
21.5.2013
Sisältöjen trendinä yhä voimakkaammat tunteet
Kaikkien ohjelmagenrejen osalta sisältöjen tarjonnan määrä on valtava ja kilpailu on
globaalia. YouTube palvelee sekä kulttuuri- että viihdekanavana ja vastaa myös moniin
tiedollisiin tarpeisiin. Kansallisten suurten yleisöjen tavoittelun sijaan etsitään ylikansallisia
niche-yleisöjä, jotka globaalilla tasolla voivat olla suuria.
Sisällöltä odotetaan yhä enemmän syvyyttä, koskettavuutta ja asiantuntemusta. Myös
määrällisesti tuetaan katsojan mahdollisuutta uppoutua kiinnostuksensa kohteisiin. TV-
kerronnassa tunteet korostuvat yhä voimakkaammin ja niitä pusketaan pintaan uusin
keinoin. Tosi-tv puuttuu ihmisten elämään yhä voimakkaammin.

23. Uutisten kiinnostavuus =
nopeus, vuorovaikutus ja
käsittelytapaUutiskerronnassa kiinnostavuutta haetaan
nopeudella, vuorovaikutteisuudella ja
havainnollisella esitystavalla
Nopeus - uutisen, kuvan, videon julkaiseminen
ensimmäisenä on tärkeää ja iso ja yllättävä
uutinen kestää huonolaatuisenkin kuvan
Suorien osuuksien merkitys on olla läsnä
uutistapahtumassa.
Vuoropuhelu yleisön kanssa ja sosiaalisen
median kytkeminen tv:n ja radion uutissisältöihin
lisääntyy - tv-uutisten maailma lähenee verkon
vuorovaikutteista maailmaa.
Taustoittaminen korostuu. Siinä auttaa
havainnollistaminen näyttöruuduille tuotavan
grafiikan avulla.
21.5.2013

24. Havaintoja uutistoimijoiden
tarjonnasta verkossa ja mobiilissa
Maksumuurit: HS ja Keskisuomalainen (HS
9,90e/kk, 5 juttua viikossa ilmaiseksi).
Keskisuomalainen verkko: Lukulaitelehti iOS,
Android, tulossa Windows 8. Näköislehti, Arkisto,
KSML.fi:n rajaton lukuoikeus, mobiilipalvelu,
kestotilaajan edut - 18,90€/kk.
Aamulehden odotetaan ottavan maksumuurin
käyttöön loppuvuodesta 2013. Sekä mainostajien
toiveet että maksumuurin ansaintalogiikka ajavat
maakuntalehtiä kohti paikallisempaa sisältöä
verkossa.
Helsingin sanomilla ja Maaseudun tulevaisuudella
on kosketusnäytölle suunnitellut sovellukset.
Useimmin sanomalehtien maksullinen sisältö
sovelluksissa on näköislehti, jonka
käyttäjäkokemus ei ole yhtä hyvä. Muilla
uutistoimijoilla on erikseen mobiililaitteille
optimoidut verkkosivut ja lisäksi sovellus uutisten
lukemiseen.
Yle Uutiset ei ainoana tarjoa uutisia erikseen
sovelluksessa iOS-alustalle, vaan ainoastaan
Windows 8:lle. Ainoastaan Ylellä on
responsiivinen sivusto, uutispalvelu, joka toimii
kaikilla päätelaitteilla. Sivun taitto muokkautuu
päätelaitteen koon mukaan ja tarjoaa saman
käyttäjäkokemuksen ja samat toiminnot kaikilla
päätelaitteilla. Aamulehdellä on responsiivinen
beta: helppo.aamulehti.fi.
Kaikilla uutistoimijoilla on monipuoliset RSS-
syötteet, joista voi paketoida oman
uutispakettinsa monilla verkon palveluilla.
Syötteissä on vain osa artikkelista ja loput on
siirryttävä lukemaan verkkosivulle. Yle ja Ilta-
Sanomat julkaisivat arviointijaksolla eniten uutisia
verkossa: lähes 200 päivässä.
Lähde: Keskeisten uutistoimijoiden verkko- ja
mobiilipalvelujen arviointi, Yle
Saataville, vaikka hinta kirpaisee. Vertikaalit ekosysteemit kuten Applen iTunes ja Google Play tavoittelevat
sisältötarjonnallaan asiakkaikseen globaaleja yleisöjä, siinä hyvin onnistuen. Suomalaisen maksullisen
sisällön kustantajan voi levikkisyistä olla välttämätöntä solmia julkaisusopimus kansainvälisen toimijan
kanssa, vaikka löydettävyyden hintana on merkittävä osuus tuotosta.

25. Löydettävyys: metadata keskiössä
sisältötarjonnan kasvaessa
Voidakseen tarjota osuvia
suosituksia eri käyttäjille
julkaisijalla on oltava
metatiedot kunnossa.
Verkkopalvelujen haku-
, suositus- ja
yksilöintiominaisuudet
kehittyvät jatkuvasti.
Automaattisesta
suosittelussa ja sisältöjen
yksilöimisessä
edelläkävijöitä ovat
Amazon, Netflix, CNN ja
Yahoo.
21.5.2013

26. Tietoyhteiskuntakaari ja televisio
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistusta eli
tietoyhteiskuntakaarta v. 2012 hyväksytyn Sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelman pohjalta
Lakiluonnoksen mukaa nykyistä joustavampi ohjelmistotoimilupajärjestelmä muiden kuin kaupallisten
pääkanavien osalta madaltaa hallinnollista kynnystä uusien tv-kanavien käynnistämiseen, vaikutukset tuskin
merkittäviä yleisölle tai tv-yhtiöille, sillä internetissä kynnys uusiin julkaisukokeiluihin on kuitenkin matalampi.
Maanpäällinen tv-verkkotoimilupajärjestelmä tukee hallitsevassa markkina-asemassa olevaa
Digitaa, maanpäällisessä tv-jakelussa tuskin olennaisia muutoksia sisältötarjonnan tai yleisön kannalta v.
2020 mennessä.
Tietoyhteiskuntakaari tukee suomenkielisiä tv-kanavia sen sijaan, että aktiivisesti avaisi suomalaisia av-
markkinoita ulkomaisille toimijoille, mutta mikä mahtaa lopulta olla tämän vakiintuneiden tv-toimijoiden
kannalta myönteisen ja toivotun sääntelyn arvo suomalaiselle tv-toiminnalle?
21.5.2013

27. Televisiopalvelujen kehitys
Suomessa: jakelu eri verkoissa
Lineaarinen tv broadcast-jakelussa
2017 voimaantulevista TV-verkkotoimiluvista
tehdään todennäköisesti päätökset 2014, tällä
hallituskaudella ja nykylainsäädännön pohjalta.
Maksu-tv-kanavatoimijat haluaisivat jatkaa DVB-T
jakelulla vielä 2017 jälkeen, asiasta käydään
keskusteluja.
Ylen kannalta on riskinä, että DVB-T ja DVB-T2 -
rinnakkaislähetyksiä joudutaan jatkamaan vuoteen
2026 ja jopa sen yli.
Ns. 700 MHz alue (694-790MHz)
matkaviestinkäyttöön 2017 jälkeen.
Lineaarinen tv internetjakelussa
Lähivuosina lähettäjät maksavat päällekkäisiä
jakelukustannuksia TV-toiminnasta TV- ja
laajakaistaverkoissa (DVB SD, DVB HD (T &
T2), IP jakelu).
Television internetjakelun merkitys yleisöille:
Rinnakkainen jakelutie palvelee niitä, joilla ei ole
TV-vastaanotinlaitetta, niitä, jotka haluavat
korvata toisen tai kolmannen tv-vastaanottimen
kannettavalla tietokoneella tai tablet-laitteella ja
liikkuvia käyttäjiä. Osin television kulutus on
siirtynyt ei-lineaariseen kulutukseen erilaisten
video on demand-palvelujen käyttöön.
21.5.2013
HEVC on seuraavan sukupolven pakkausteknologia.
HEVC -pakkaus on jo kokeilukäytössä nettivideopalveluissa ja yleistyy ensimmäisenä
laajakaistajakelussa. Myös ensimmäiset broadcasting-tv-jakeluratkaisut ovat jo kokeilussa.
Jos HEVC yleistyy nopeasti, jääkö MPEG4 vain lyhyeksi välivaiheeksi? Vai onko käytössä on yhtä aikaa
kolme eri jakeluteknologiaa: DVB-T/MPEG2, DVB-T2/MPEG4, DVB-T2/HEVC?
HEVC mahdollistaa myös Ultra HD (4K/8K) -jakelun.

28. Lineaaristen tv-kanavien
internetjakelun kustannusrakenne
Yhden TV-kanavan
jakelukustannukset ovat lähettäjälle
laajakaistaverkossa halvemmat
kuin DVB-T -jakelussa silloin, kun
kanavan keskimääräinen katselu
on alle 45 min päivässä eli jos
kaikki Suomen yli 10-vuotiaat (4
759 000 hlöa) katsoisivat
televisiokanavaa keskimäärin
45min vuorokaudessa.
Lähteet: Jakelun hintatiedot
suoratoistojakelija Akamain hinta-
arvion ja yleisradiojakelija Digitan
C-muxin listahinnan perusteella.
21.5.2013

29. Laajakaista-tv:n alueellinen
saatavuus: kiinteä laajakaista
Miljoona kotitaloutta asuu yhden perheen kiinteistöissä. Heille
laajakaistaa tarjoaa vain yksi kiinteän verkon operaattori. Lisäksi
tarjolla langaton laajakaista.
Kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuusalue supistuu
merkittävästi nykyisestä noin 92% arviolta noin 80%iin
kotitalouksista.
Lähteet: Viestintävirasto, LVM ja Markab Oy.
Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta.
Kotitalouksista 59 %:lla on kiinteä laajakaista.
Miljoona kotitaloutta asuu kerrostaloalueilla ja
niiden liepeillä. Heille nopea laajakaista on
normaalia kiinteistötekniikkaa.
useita HD-kanavia
yhtä HD- tai kahta SD-kanavaa
yhtä SD-kanavaa hyvälaatuisena
yhtä SD-kanavaa, laatu vaihtelee
vain VODia
Liittymällä voi katsoa
25MB
4 MB
10 MB
2 MB
< 2MB
60%
kotitalouksista voi
saada 25MB
84%
10MB
88%
4MB
91%
2MB
8% ei
saa
mitään
kiinteää
laaja-
kaistaa.
92%
<2MB
21.5.2013

30. Langattoman laajakaistan
väestöpeiton kehitys
800 MHz langattoman laajakaistaverkon toimilupa
vaatii seuraavaa peittoaluetta
95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä 1.1.2017
mennessä = 2 375 000 kotitaloutta
99 prosenttia Manner-Suomen väestöstä 1.1.2019
mennessä = 2 475 000 kotitaloutta
Suuntaa-antava esimerkki verkosta, jolla
saavutetaan 99% väestöpeitto Manner-Suomessa
21.5.2013

31. Radio saattaa digitalisoitua
Suomessa mobiiliverkoissa
Monissa Euroopan maissa valmistellaan
siirtymää radion digitaaliseen vastaanottoon
DAB-verkossa. Suomessa ei, vaan meillä
kyseinen radiotaajuusalue on tv-käytössä.
Suomessa radio saattaa digitalisoitua
mobiiliverkkojen kautta.
Radiosisällöt ovat saatavissa digitaalisina
verkossa jo nyt: Kaikki kotimaiset
radiokanavat ovat kuunneltavissa
suoratoistona. Finnpanelin mukaan puoli
miljoonaa suomalaista (11% kaikista yli 9-
vuotiaista) kuuntelee radiota netin
välityksellä viikoittain.
21.5.2013

32. Ubiikkiyhteiskunta autoon
Mediasisällöt tuodaan autoon matkustajien henkilökohtaisten mobiilien laitteiden kautta (tableteista
päällepuettavaan tekniikkaan kuten Google-laseihin). Palvelutieto (esim. reaaliaikainen sää- ja
liikennetieto) tullee autojen tietokoneisiin osana älyliikenteen kehitystä. Tiedon avoin saatavuus
mahdollistaa tietojen yhdisteltävyyden uusiksi palvelukokonaisuuksiksi.
21.5.2013

33. Yle vastaa
toimintaympäristön muutokseen
uudistumalla rohkeasti

34. KOKO KANSAN YLE
YLEN STRATEGIA

35. VISIO
Teemme maailmanluokan julkista palvelua.
ARVOT
Luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen.
MISSIO, VISIO ja ARVOT
MISSIO
Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria
tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä.

36. Yle palvelee
kaikkia suomalaisia
Yle tuottaa
arvoa yhteiskunnalle
Ylellä on
media-alan
paras osaaminen
STRATEGISET TAVOITTEET
1.Yle palvelee kaikkia suomalaisia
1. Sisällöillämme on merkitystä päivittäisessä elämässä
iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai
taustasta riippumatta.
2. Luomme monipuolista kulttuuria avoimesti ja vuorovaikutuksessa
suomalaisten kanssa.
3. Sisältömme löytyvät helposti monikanavaisessa maailmassa.
2.Yle tuottaa arvoa yhteiskunnalle
1. Suomalaiset arvostavat Yleä ja pitävät sitä tärkeänä
yhteiskunnalle.
2. Luomme kaikille mahdollisuuden osallistua digitaalisen ajan
viestintään ja vuorovaikutukseen.
3. Edistämme luovan alan elinvoimaa ja haluamme että kumppanien
on helppo toimia yhteistyössä kanssamme.
3.Ylellä on media-alan paras osaaminen
1. Meillä on parhaat tekijät ja kumppanit.
2. Uudistamme toimintaa rohkeasti.
3. Toimimme läpinäkyvästi ja tehokkaasti.