4. KANSALLISET
SOPIMUKSET
Suomen valtio on tehnyt kaksi kasvuvyöhykesopimusta vuosille
2016-2018:
Suomen kasvukäytävä (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere)
Koordinaattori: Uudenmaan liitto
ja
Pohjoinen kasvuvyöhyke
Koordinaattorit: Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto
5.
6. TAVOITTEET
Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on:
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden
kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri
keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa
yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita.
Kasvuvyöhykesopimuksessa on sovittu kahdesta hankkeesta:
1) Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen
2) Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden
profilointi -selvitys
7. FOKUS
Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta:
digitaalisiin sovelluksiin perustuvien palvelukonseptien kokeiluille
***
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strategiset painopisteet vuosina 2015-2018 ovat:
kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli
hallinnollisten tai alueellisten rajojen, tavoitteena kitkattomat ja
sujuvat logistiset tavaravirrat
8. ALUEELLISET
INNOVAATIOT
JA KOKEILUT
(AIKO)
-RAHOITUS
1/2
AIKO-rahoitus:
1) Tiedon tuotannon väline. Tällaiset kokeilut pyrkivät ensisijaisesti tuottamaan tietoa.
Kokeilu pyrkii siis testaamaan mahdollisimman tarkkarajaisesti, mikä ratkaisu tai sen osa
toimii. Testeillä on välinearvoa informaation tuottajina esimerkiksi silloin, kun jotakin
hanketta kehitetään kokeiluvaiheesta kohti seuraavaa pilottivaihetta.
2) Vaikutuksen syventämisen väline. Tähän luokkaan kuuluvat kokeilut ovat laajemmin
vaikuttavia niiden omassa piirissä. Tällaisilla kokeiluilla ei tuoteta enää vain tietoa vaan niillä
muutetaan asenteita, puhumisen ja toiminnan tapoja – rajallisessa mittakaavassa.
3) Vaikutuksen laajentamisen väline. Tämän tyyppiset hankkeet vievät kokeilemalla
koeteltuja malleja ja oppeja laajemmin yhteiskuntaan. Jotta tämä olisi mahdollista,
kokeilujen muotoilussa on varauduttava isompiin resurssitarpeisiin kuten tiiviimpään
verkostojen osallistamiseen, viestintään ja parempaan arviointiin. Toisaalta kokeiluista
voidaan tehdä sellaisia, että ne houkuttelevat myös uusia resursseja, mikä mahdollistaa
vaikutuksen laajentamisen edelleen.
4) Järjestelmien muuttamisen väline. Tällaiset kokeiluhankkeet kykenevät niin laajaan
vaikutukseen, että niiden voidaan katsoa muuttavan järjestelmiä pysyvämmin. Kyse voi olla
esimerkiksi siitä, että jokin innovatiivinen, laajaa huomiota herättävä kokeilu asettuu
vastakkain vallitsevan käytännön, kuten harjoitetun politiikan tai totutun
liiketoimintamallin kanssa, ja onnistuu vakiinnuttamaan asemansa.
9. ALUEELLISET
INNOVAATIOT
JA KOKEILUT
(AIKO)
-RAHOITUS
2/2
Hankkeiden arviointikriteerit: rahoitus keskitetään hankkeille, jotka
(1)Parantavat käytävän sisäistä liikkuvuutta ja toiminnallisuutta, erityisesti raideliikenteen
asemanseutujen saavutettavuutta ja Etelä-Suomen tavaralogistiikan tehokkuutta;
(2)Kohdistuvat käytävän ulkoiseen saavutettavuuteen, erityisesti lentoasemayhteyksiin ja
rajanylitykseen; lisäksi tulee toimenpiteet suunnata
(3)yhteistyöhön joka kytkee mukaan yrityksiä tai edistää uuden yritystoiminnan
synnyttämistä
(4)palveluihin joiden tuloksellisuus/kannattavuus perustuu koko liikenne-ja kasvukäytävän
kattavaan markkina-alueeseen ja yhteistyöhön.
AIKO-rahoituksen osuus on 50 % hankkeen julkisen rahoituksen määrästä.