Osaamisen kehittäminen -seminaari 01.10.2014

1. Aikuiset ja osaaminen
Kirsi Kangaspunta, johtaja
1.10.2014

2. KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS
PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult
Competencies (OECD)
• Tutkimukseen osallistui 24 maata, toteutettiin 2011-2012, kohdejoukkona kaikki 16–
65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa noin 3,5 milj.

3. Tiedonkäsittelyn avaintaidot
• Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (luku- ja
numerotaidossa Japani ykkönen, tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa
Ruotsi)
• Nuorten aikuisten taidot vertailun huippua, vanhempien työikäisten taidot selvästi
heikompia, oecd-maiden keskitasoa
• Selvästi puutteelliset taidot omaavia (taso 1 tai alle) lukutaidon osalta 370 000,
numerotaidon osalta 450 000
• Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa puutteelliset taidot jopa miljoonalla
(alle tason 1, ei kokemusta tai riittävää tietotekniikkaosaamista, ei halunnut ko. tehtäviä)
• Aikuiskoulutustutkimuksen (2012) mukaan vähiten koulutukseen osallistuvat vanhimmat
ikäryhmät ja vähiten koulutetut

4. Osaamisen tulevaisuus?
Positiivinen näkymä edellyttää PIAACin valossa, että
•suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys lisääntyy ja
koulutuspoliittisten toimien (peruskoulun kehittäminen, koulutustakuu, nuorten aikuisten
osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen …) tukemana käännetään alle 25-
vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset
ovat nykyisiä osaavampia
•nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaa-ajalla ja
erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa mahdollisuuksissa
•vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin tietoyhteiskunnan
edellyttämälle tasolle
•tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan osaamispotentiaali saadaan
täysimääräisesti käyttöön, korkeatasoiset perustaidot kaikissa väestöryhmissä luovat
hyvän pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle, lisäävät taloudellista ja muuta
yhteiskunnallista aktiviteettia, parantavat kykyä ohjata muutoksia haluttuun suuntaan ja
lisäävät suomalaisten hyvinvointia

5. TEM – OKM työnjakoselvitys aikuiskoulutuksesta
Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla
•Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella mahdollista 2010 alkaen, osallistuneita 2013
(poikkileikkauslukuna) jo enemmän kuin työvoimakoulutuksessa
•Koulutustarve suuri, 30-54 –vuotiaista 258 000 ilman perusasteen jälkeistä koulutusta ->
paine omaehtoiseen koulutukseen suuri
Kotoutumiskoulutus omaehtoisena koulutuksena
•Kotoutumiskoulutus on mahdollista myös omaehtoisena koulutuksena,
kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys (erityisesti pääkaupunkiseudulla) -> paine
omaehtoiseen koulutukseen suuri

6. TEM – OKM työnjakoselvitys aikuiskoulutuksesta
Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus
•Muuton Suomeen odotetaan jatkuvan nousujohteisena, muutto kasvaa maista, joissa HDI
(Human Development Index) alempi kuin Suomessa , muuttajat matalasti koulutettuja,
luku- ja kirjoitustaidottomia
•TEM:n työnhakijatilastojen mukaan alle 50-vuotiaista EU:n ulkopuolelta muuttaneista
6,5 %:lla koulutustaso on alempi kuin perusaste, suomalaisista alle 50-vuotiaista 0,7
%:lla -> Suomessa ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on aikuisia peruskoulutodistusta
vailla, jopa lukutaidottomina
•Nykyjärjestelmä sisältää koulutuksellista epäjatkuvuutta/umpiperiä, lisäksi
opiskelijoiden toimeentulo katkeilee -> työryhmän esitykset 2.10.2014
Nuorisotakuu
•Oppisopimuskoulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma, aikuisten osaamisperustan
vahvistaminen

7. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteet
• Vuonna 2012 suoritettiin 34 144 näyttötutkintoa ja 23 122 tutkinnon osaa
• Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on yhteensä 173, näistä
oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä 154
• Järjestäjistä 12 kuntia, 34 kuntayhtymiä, 128 osakeyhtiöitä tai säätiöitä
• Ammatillisia erikoisoppilaitoksia on 27
• Yli 60 % ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen) järjestäjistä on pieniä,
alle sadan opiskelijatyövuoden järjestäjiä,

8. Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahat
2012
€
2013
€
2014
€
2015
esitys, €
2017
kehys, €
Ammatillinen
lisäkoulutus
154 360 755 142 175 000 138 075 000 133 006 000 96 656 000
Oppisopimus-koulutus
131 003 006 117 855 890 120 843 000 110 042 000 99 259 000
Ammatilliset
erikoisoppilai-tokset
21 060 894 19 279 000 15 879 000 16 055 000 8 100 000
Yhteensä 306 424 655 279 309 890 274 797 000 259 103 000 204 015 000

9. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen
kehitys – ja johtopäätökset
• Ammatillisen aikuiskoulutuksen (OKM:n pääluokka) rahoitus vähenee vuodesta 2014
vuoteen 2017 yhteensä 58,1 M€ eli 21%. vuoden 2012 tasosta vähennys on 34%
– Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus vähenee 31%
– Oppisopimuskoulutuksen rahoitus vähenee 12%. Vähennyksen jyrkkyyttä
lieventävät nuorten oppisopimuskoulutukseen kohdennetut lisäresurssit
– Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitus vähenee 50%
• Miten säästöt syntyvät?
– Erillisestä työelämän kehittämistehtävän rahoituksesta luovutaan
– Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luovutaan
– Opintoaikoja lyhennetään
– Järjestäjäverkkoa uudistetaan

10. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön
rakenteellinen uudistaminen
• Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen
sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt
• Peruslinjaukset osana julkisen talouden suunnitelmaa 25.3.2014
• Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan
työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja
koulutustarpeisiin
• Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan
sivistystyön verkon tiivistäminen
• Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien, vapaan sivistystyön osalta
tutkitaan taloudelliset edellytykset
• Kansliapäällikkö Lehikoisen ohjausryhmä ohjaa toisen asteen ja vst-uudistuksen
valmistelua ja toimeenpanoa
• Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne
samoin nykyisen mallin mukaisesti
10

11. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit: ammatillinen
perus- ja lisäkoulutus
Järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen
palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään
vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai
toimiala)
•Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve
•Ammatilliset ja taloudelliset koulutuksen järjestämisedellytykset, laatu, vaikuttavuus ja
tuloksellisuus huomioon ottaen
– Pitkän tähtäimen taloudelliset toimintaedellytykset. Vakavaraisuus (myös yllättävät
kustannusvaikutukset), maksuvalmius
– Osaaminen ja oppimisympäristöt, muu infrastruktuuri, toimivat ja laajat työelämäsuhteet
– Kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt
– Riittävä ja tarvittavan kelpoisuuden omaava henkilöstö
– Toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä
yhteistyösuhteet.
•Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on riittävän laaja ammatillisen
aikuiskoulutuksen osaaminen ja työelämäyhteistyö

12. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit: alustavia
pohdintoja aikuiskoulutuksessa
• Yleisiä:
– mihin tutkintoihin tarkoitus järjestää, millä kielillä, paikkakunnilla
– selvitys sisäisestä valvonnasta, edellisen tilikauden tilinpäätösasiakirjat, selvitys
vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja niiden turvaamisesta toiminnan alkaessa ja seuraavan
viiden vuoden aikana
– miten tarkoitus varmistaa toiminnan korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu
opintojen järjestämisen ja saatavuuden osalta, laadunvarmistuksen menettelytavat/prosessit
• Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa:
– näyttötutkintojärjestelmään liittyvä osaaminen, ml. valmistavan koulutuksen
henkilökohtaistaminen
– toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen
– huomioidaan koko ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi ja kokonaisuus eli myös
työvoimakoulutus
• Oppisopimuskoulutus:
– oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvää osaamista sekä järjestämisedellytyksiä arvioidaan
kokonaisuutena erikseen
– koulutustarpeen arvioinnissa huomioon sekä aikuisten että nuorten oppisopimuskoulutuksen
riittävä saatavuus
– joustavat siirtymät opintojen eri vaiheissa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppi-sopimuskoulutukseen
alakohtaisesti ja alueellisesti (esim. 2+1 –malli)

13. Tutkinnon suorittaneet aikuiskoulutukseen
• Ongelmana moninkertainen koulutus johon ei ole pystytty informaatio-ohjauksella
puuttumaan
• Tavoitteena työurien pidentäminen ja opintoaikojen nopeuttaminen
• Ensimmäisenä askeleena toteutettu toisen asteen yhteishaun varaaminen ensimmäistä
tutkintoaan suorittaville
• Toinen askel linjattu hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa 25.3.2014: Jos
ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittanut pyrkii suorittamaan
toista ammatillista tutkintoa, otetaan hänet opiskelijaksi näyttötutkintoon
valmistavaan koulutukseen
• Valmistelussa lähdetty siitä, että tutkintoon johtavaan koulutukseen (ops-perusteinen)
voidaan poikkeustapauksena ottaa opiskelijaksi, jos koulutuksen suorittaminen
ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena on opiskelijaan liittyvästä
erityisestä syystä perusteltua

14. Toisen asteen rakenne ja rahoitus; prosessi
• 08/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit;
• 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen
uudistaminen)
• 09-11/2014 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet
• 10-11/2014 HE:t annetaan
• 1.1.2015 Lakimuutokset vahvistettu
• 01/2015 OKM:n ohje järj.lupien hakemisesta
• 08/2015 Järjestämislupahakemukset
• 01-03/2016 Päätökset järjestämisluvista
• 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan
14

15. Johtopäätöksiä
• Aikuiskoulutuksen resurssit ovat tulevina vuosina niukat sekä OKM:n että TEMin
toimialoilla
• Aikuiskoulutuksen rakenteet ja rahoitus ovat muuttumassa
• Tarve aikuiskoulutukseen on suuri ja kasvaa
– PIAACin osoittamat osaamisvajeet
– rakennemuutos -> tarve uusintaa, päivittää ja täydentää osaamista
– tutkinnon suorittaneita ohjataan nuorten koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi
aikuiskoulutukseen
• Kysymys ei ole enää työnjaosta vaan siitä miten niukkenevat resurssit pystytään
hyödyntämään työelämän ja yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla
-> Koulutusta tulee kohdentaa entistä osuvammin ja priorisoida
-> Edellisen varmistamiseksi työelämän järjestöjen roolin on oltava
aikuiskoulutuksen uusissa rakenteissa nykyistä vahvempi