1
Ohjaajana liikuntaryhmässä
Koostaneet
Pauliina Husu ja Katriina Ojala, UKK-instituutti
versio 2 kevät 2020
Liikuntaryhmien ohjaaminen osana
järjestötoimintaa: osa 2

Liikuntaryhmien ohjaaminen osana
järjestötoimintaa
Koostaneet
Pauliina Husu ja Katriina Ojala
UKK-instituutti
versio 2 kevät 2020

• 1: Kunnon osa-alueiden harjoittaminen liikuntaryhmissä
• 2: Ohjaajana liikuntaryhmässä
• 3: Liikuntaryhmässä liikkumisen turvallisuus
• 4: Musiikin käyttö liikuntaryhmässä
• 5: Ikäihmisten ohjaaminen
• 6: Ohjaustaitojen itsearviointi
3
Vertaisohjaajan tietopaketti

• Erilaiset liikuntaryhmät kuuluvat kiinteänä osana järjestötoimintaan.
• Ohjaajina ryhmissä voivat olla joko koulutetut ammattilaiset tai ohjaustyötä
harrastuksenaan tekevät vertaisohjaajat.
• Seuraaviin dioihin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä
jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia
vinkkejä.
• Diasarjan lopussa on ohjaajan itsearviointi -työkalu, jonka avulla jokainen
liikuntaryhmiä ohjaava voi arvioida omia ohjaustaitojaan ja pohtia, mitkä osa-
alueet ovat hänen vahvuuksiaan ja missä olisi vielä kehittämisen varaa.
4

• Huomioin harjoittelun tavoitteet ja kohderyhmän harjoitussisältöjen suunnittelussa.
• Luon positiivisen, turvallisen ja kannustavan ilmapiirin.
• Toimin esimerkkinä, en esittele omia taitojani.
• Huolehdin siitä, että harjoitus etenee tavoitteiden ja etukäteen annetun kuvauksen
mukaisesti.
• Annan vaihtoehtoja liikkeiden suorittamiseen.
• Annan palautetta ja korjaan tarvittaessa omien taitojeni ja osaamiseni rajoissa.
• Kysyn tarvittaessa neuvoa ja apua.
Innostan, kannustan ja rohkaisen.
OLEN OMA ITSENI.
Liikuntaryhmien ohjaajana

Ohjaamisen ydinkohdat
• Mitä?
➢Kerron, mitä seuraavaksi tehdään, esimerkiksi seuraava liike.
• Miksi?
➢Perustelen, miksi kutakin asiaa tai liikettä harjoitellaan.
• Minne?
➢Kerron tai näytän, minne seuraavaksi liikutaan, esimerkiksi
vasemmalle/oikealle/alas/ylös.
• Milloin?
➢Ennakoin, milloin liike vaihtuu, esimerkiksi toistojen taaksepäin laskeminen:
4,3,2,1.
• Miten?
➢Kuvaan, miten seuraava liike tehdään. Käytän mielikuvia, esimerkiksi lavat
takataskuun tai hartiat korviin.

• selkeät ohjeet
➢ Samasta liikkeestä on hyvä käyttää johdonmukaisesti samoja nimityksiä/ohjeita.
• oikea-aikainen ennakointi
➢ Ohjeet annetaan riittävän ajoissa.
➢ Musiikkia käytettäessä hyvä aika seuraavaan ohjeeseen on edellisen kasin 5.–6-isku.
• sanallinen vs. ei-sanallinen ohjaaminen
➢ Sanalliset ohjeet muodostavat vain osan ohjauksesta.
➢ Ei-sanallinen viestintä (eleet, ilmeet, käsimerkit) on vähintään yhtä tärkeää.
➢ Yhdistäminen on hyvä vaihtoehto.
➢ Vallitsevan ohjaustavan käyttö riippuu tilanteesta, mm. onko käytössä lava, peili tai
mikrofoni
Ohjaamista helpottavat

• ohjaussuuntien monipuolinen käyttö
➢ peilikuvaohjaus: Ohjaaja on kasvokkain osallistujien kanssa ikään kuin peilinä.
✓ Ohjaaja puhuu osallistujien liikesuunnista (esimerkiksi vasen ja oikea).
✓ Suunta mahdollistaa aktiivisen vuorovaikutuksen.
➢ saman suunnan ohjaus: Ohjaaja on selin osallistujiin.
✓ Ohjaajan ja osallistujien suunnat ovat samat.
✓ Suunta auttaa muun muassa vaikeiden liikkeiden/liikesarjojen ohjaamisessa.
✓ Vuorovaikutus osallistujiin kärsii helposti, joten älä käytä koko tuntia.
➢ diagonaaliohjaus: Ohjaaja on viistossa osallistujiin nähden ja ohjaa peilikuvana
takaviistoon.
✓ Suunta sopii moniin lihaskuntoliikkeisiin.
✓ Vuorovaikutus osallistujiin on helppo säilyttää.
➢ sivuttainen ohjaus: Ohjaaja on sivuttain osallistujiin nähden.
✓ Suunta sopii liikkeisiin, joissa sivuprofiili on tärkeä (esimerkiksi kyykyt).
• sujuvat siirtymiset ohjaussuuntien välillä

Kiitos
ukkinstituutti.fi
9
Katso myös muut tietopaketin osat.