2. EU haastettuna, disintegraation ajurit
• Ulkoiset haasteet:
– Vallan siirtymät globaalisti: taloudellisesti, poliittisesti ja
sotilaallisesti
– Vallan muodot voimapolitiikka/geopolitiikka vs. yhteistyö/
keskinäisriippuvuus
– Globaalit haasteet rantautuneet Eurooppaan
• Sisäiset haasteet:
– Yhdistävätkö vai repivätkö ulkoiset uhkat ja haasteet unionia?
– EU:n tehokkuus ja toimintakyky: Integraation oikeutus
kyseenalaistettu (mm. erilaisten populististen liikkeiden nousu)
3. Brexit ja EU-vastaisuus
• EU-vastainen populismi ankkuroituu edelleen vahvasti kansallisiin
konteksteihin
• Useissa vaaleissa nähty ns. kahden kärjen taktiikka:
– Britannian ”Leave” -kampanjassa: Ytimessä Boris Johnson (suvereniteetti ja EU-
vastaisuus) ja kampanjan ”laitamilla” Nigel Farage (maahanmuutto ja EU-
vastaisuus)
• EU-vastaiset liikkeet ovat löytäneet maahanmuuttovastaiset liikkeet, ja
päinvastoin puhutellaan entistä laajempaa yleisöä
• Globalisaation voittajat ja häviäjät asetelman huomioiminen keskeistä EU:n
oikeutuksen kannalta
• EU-vastaisen liikehdinnän vahvistuminen EU:n jäsenmaissa saattaa
heijastua myös EU-myönteisten puolueiden EU-linjauksiin
4. Brexitin askelmerkit
• EU sulkenut oven lisäneuvotteluilta EU:n ”ota tai jätä –tarjous” Britannialle
• Britannian tavoitteet liittyen jäsenyyden jälkeiseen EU-suhteeseen vasta
muotoutumassa EU:n ”odota ja katso –politiikka”
• Britannian sisäpoliittinen sekaannus voi johtaa:
– Brexitin peruuntuminen: äänestystuloksen uudelleenarviointiin keskipitkällä aikavälillä
– Pehmeä brexit: ”Rohkea, uusi ja positiivinen” Britannian ulko- ja turvallisuuspolitiikka (PM
Theresa May), ja läheinen EU-suhde
– Kova brexit: Britannia ”lähtee” Euroopasta tai ”eristäytyy” laajemmin
• EU:n eropykälä: Artikla 50 (SEU)
– EU27-UK: Kahden raiteen neuvottelut
• (i) Ero-EU:sta ja (ii) jäsenyyden jälkeinen EU-suhde
• Kahden vuoden aikaraja eroneuvotteluille; pidentäminen tai siirtymäaika uuden suhteen neuvottelulle
mahdollisia
– EU27: Eron vaikutukset EU:n rahoitukseen, hallintoon ja päätöksentekoon
5. Brexit ja EU:n tulevaisuus
• EU:n poliittinen agenda:
– Pakolaiskriisin ja muuttoliikkeen hallinta sisäisesti ja
ulkoisesti
– Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen
– Sisämarkkinat ja kauppapolitiikka
– EMU:n viimeisteleminen
6. Integraation ja EU:n luonne
• Eriytyvä unioni
– Disintegraatio jatkuu ja EU pienenee
– Vaihtoehtoiset tavat kiinnittyä EU:hun (liitännäisjäsenyydet)
• Tiivistyvä unioni: Kohti liittovaltiota
– Valtaosa nykyisistä jäsenmaista tai euroalue
– EMU:n viimeisteleminen, oikeus ja sisäasiat ja yhteinen ulko- ja
turvallisuuspolitiikka (ml. Puolustus
– Merkittäviä perussopimusmuutoksia
• Nykymuotoinen EU: ”muddling through”
– ”innovatiivisuus” kriiseihin ja haasteisiin vastaamisessa
– Joustava ja eritahtinen integraatio/EU
– Maltillisia perussopimusmuutoksia
7. Integraation ja EU:n luonne
• Eriytyvä unioni
– Disintegraatio jatkuu ja EU pienenee
– Vaihtoehtoiset tavat kiinnittyä EU:hun (liitännäisjäsenyydet)
• Tiivistyvä unioni: Kohti liittovaltiota
– Valtaosa nykyisistä jäsenmaista tai euroalue
– EMU:n viimeisteleminen, oikeus ja sisäasiat ja yhteinen ulko- ja
turvallisuuspolitiikka (ml. Puolustus
– Merkittäviä perussopimusmuutoksia
• Nykymuotoinen EU: ”muddling through”
– ”innovatiivisuus” kriiseihin ja haasteisiin vastaamisessa
– Joustava ja eritahtinen integraatio/EU
– Maltillisia perussopimusmuutoksia