SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  27
Télécharger pour lire hors ligne
Kitkahäviöt henkilöautoissa
– energiankäytön ja CO2-päästöjen
vähentämismahdollisuudet
Holmberg, Andersson & Erdemir
VTT ja Argonne National Laboratory (USA)
12.1.2012
2
ESITYKSENI AIHEET
1. Kitka – ja sen vaikutus yhteiskunnassamme
2. Kitkahäviöt henkilöautoissa, VTT:n ja ANL:n
uusi selvitys
3. Uusin tutkimus kitkan vähentämiseen
4. Kitkan säästöt maailmanlaajuisesti
3
” Tiede ja teknologia, joka tutkii
kosketuksessa olevia liikkuvia pintoja ”
KITKA, KULUMINEN JA VOITELU =
TRIBOLOGIA
4
KONEET TOIMIVAT HIUSTAKIN OHUEMMAN KALVON VARASSA
Voitelukalvon paksuus = 2–4 m
Hiuksen halkaisija = 50 m
Sisääntulo alue Hertzin alue Ulostulo alue
Paine
SISÄÄN
Nopeudet
Kuormat
Materiaalit
Voiteluaine
Lämpötila
Geometria
Ympäristö
ULOS
Kitka
Kuluminen
5
Autot
Moottorit
Lentokoneet
Työkalut
Energiateknologia
Lääkintäteknologia
Kulutustuotteet
Lääketuotanto
Moottoriurheilu
Pakkaaminen
Elintarvikkeet
Kuvat verkosta: Baltzers, Savcor, Diarc, Teer
HANKAAVAT PINNAT OVAT HAASTE
6
KITKA PYSÄYTTÄÄ ISOTKIN KONEET
7
SEISOKKIKUSTANNUKSET NOUSEVAT MILJOONIIN
VIIKON SEISOKKIKUSTANNUKSET
• 80.000 € - Rahtialus
• 400.000 € - Öljyjalostamo
• 800.000 € - Kemian tehdas
• 800.000 € - Hiilivoimala
• 1.500.000 € - Paperi- tai sellutehdas
• 2.200.000 € - Ydinvoimalaitos
8
Öljy 33 %
Ydin-
voima 6 %
Vesivoima 2 %
Uusiutuvat 11 %
Kaasu 21 %
Hiili 27 %
Raaka-
aineena 17 %
Muu
12 %
Teollisuus
9 %
Junat 3 %
Lentokoneet 7 %
Laivat 8 %Bussit 4 %
Kuorma-
autot 12 %
Henkilöautot 28 %
Kuljetus
62 %
Energiaa kuluu kitkan voittamiseksi
Energian tuotanto 2009
yhteensä 12150 Mtoe
Raakaöljyn kulutus 2009
yhteensä 3460 Mtoe
Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia
9
VTT:n ja Argonne National Laboratoryn
henkilöauton kitkatutkimuksen lähtökohta
Paljonko kuluu energiaa kitkaan autoissa?
Paljonko voidaan säästää?
Suomessa? Maailmassa?
Mitä pitäisi tehdä?
10
Globaali taso
Kansallinen taso
Kehittyneet teollisuusmaat, teollisesti kehittyvät maat, maatalousmaat
Yhteiskuntatoimintotaso
Kuljetus, voimalaitokset, teollisuus, rakennukset ym.
Yhteiskunnan alasektoritaso
Esim. kuljetus: tie-, raide-, meri-, lentoliikenne
Konetaso
Esim. tieliikenne: moottori, vaihdelaatikko, pyörät, jarrut ym.
Komponenttitaso
Esim. moottori: laakerit, hammaspyörät, tiivisteet, männänrenkaat ym.
Kitkalähdetaso
Raja-, EHD-, HD-voitelu, vierintä, liukuminen, kyntäminen ym.
10
12
10
9
10
6
10
3
1
10
-1
10
-3
10
-6
10
-9
Tm
Gm
Mm
Km
m
dm
mm
m
nm
Henkilöautojen kitkahäviöt eri ulottuvuustasoilla
11
Energian kulutuksen kohteet auton käytön eri vaiheissa
Nopeus
Aika
Tyhjäkäynti
Kiihdytys
Vakionopeus
Jarrutus
(a) Liike-energia
(b) Moottorin ja voiman-
siirron kitka
(c) Pyörien kitka ja ilman-
vastus
(d) Jarrutuskitka
b a+b+c b+c b+c+d-a
12
Menetelmä kitkahäviöiden laskemiseksi henkilöautoille
globaalitasolla
3. Autoja maailmassa
yhteensä: 612 milj. autoa
1. Globaali raakaöljyn käyttö
henkilöautoissa 2009: 1083 Mtoe/v
2. Globaali polttoaine-energian
käyttö autoissa 2009: 22 085 000 TJ/v
5. Energia kitkan voittamiseen
yhdessä keskivertoautossa:
11 860 MJ/v = 340 l/v
9. Arvio kitkatehokkuudesta (= kitkakerroin)
erilaisissa kitkalähteissä auto 2000:lle,
auto 2010:lle, lab 2010:lle ja auto 2020:lle
8. Kitkahäviöt erilaisissa kitka- ja voitelu-
kohdissa: HD, EHD, BL, ML, VL ym.
7. Kitkahäviöt auton komponen-
teissa: hammaspyörät, laakerit,
tiivisteet, männät, pumppaus ym.
6. Kitkahäviöt auton alajärjes-
telmissä: renkaat, moottori,
vaihdelaatikko, jarrut
10. Kitkanvähennyksen potentiaali
erilaisissa kitkalähteissä
11. Energian säästöpotentiaali yhdelle keskivertoautolle
käyttäen parasta kaupallista ( 37% ), parasta laboratorio- ( 61% )
ja tulevaisuuden parasta ( 70% ) ratkaisua
12. Maailmanlaajuiset säästömahdollisuudet käyttäen
parasta kaupallista ( 350 000 M€ ), parasta laboratorio- ( 575 000 M€ )
ja tulevaisuuden parasta ( 660 000 M€ ) ratkaisua
13. Säästömahdollisuudet Euroopassa käyttäen
parasta kaupallista( 60 200 M€ ), parasta laboratorio-
( 99 600 M€ ) ja tulevaisuuden parasta ( 114 000 M€ )
ratkaisua
4. Energiankäyttö yhdessä
keskivertoautossa: 36 000 MJ/a
13
Globaali keskivertohenkilöauto ja keskimääräiset ajo-olosuhteet
Globaali keskivertohenkilöauto:
• valmistettu vuonna 2000
• nelisylinterinen nelitahtimoottori: 75 kW
• moottorilla 1,7 dm3 iskutilavuus
• paino 1500 kg
• 70 % bensiini- ja 30 % dieselkäyttöinen
• keskimääräinen kulutus 8 litraa/100 km
Keskimääräiset globaalit ajo-olosuhteet:
• vuosittaiset ajokilometrit: 13 000 km
• keskinopeus: 60 km/t
• ajo keskivertotiellä
• 300 g/kWh polttoainetehokkuus / 12 kW
• CO2-päästöjä 2,5 kg/ polttoainelitra
14
Polttoaine-energian muuttuminen henkilöautoissa
60 km/t ajonopeudella
POLTTOAINE
Pakokaasut 33 % => lämmön ja kaasujen siirtyminen
Jäähdytys 29 % => lämpöhukka ja johtuminen
Ilmanvastus 5 % => kaasun leikkautuminen => lämpö
Kitka 33 % => lämpö & materiaalin muunnos
Potentiaali-
energia
(kemiallinen)
Muutos:
- liike-energiaksi
- lämpöenergiaksi
- erilaiseen olomuotoon
15
Henkilöauton energiankäyttö
POLTTO-
AINEEN
ENERGIA
100%
MEKAANI-
NEN
VOIMA
38%
JÄÄH-
DYTYS
29%
PAKO-
KAASUT
33%
ENERGIA
AUTON
SIIRTOON
21.5%
KITKA-
HÄVIÖT
33%
ILMANVAST. 5%
MOOTTORI
11.5%
VOIM.SIIRT 5%
VIERINTÄ-
VASTUS 11.5%
ILMANVAST 5%
JARRUT 5%
Hyödytön
hukka-
energia Kokonais-
energia-
häviöt
16
Kitkahäviöt auton eri komponenteissa
Pyörät 35 % RF
Moottori 35 %
Vaihdelaatikko 15 %
- hammasvälitys 55 % EHD
- laakerit 20 % EHD
- viskositeetti 20 % VL
- tiivisteet ym. 5 % ML
Jarrut 15 %
- kampimekanismi 15 % ML
- laakerit, tiivisteet 30 % HD
- mäntä-sylinteri 45 % => - HD, purs. 40 %
- EHD 40 %
- ML 10 %
- BL 10 %
- pumppaus ja hydr. 10 % VL
17
Vuosittaiset kitkahäviöt keskivertohenkilöautossa
kitka- ja voitelumekanismien mukaisesti jaoteltuna
Kitkan voittamiseen käytetty 11 863 MJ energiamäärä jakautuu:
- 4 152 MJ (35 %) pyörien vierintävastukseen
- 4 152 MJ (35 %) moottorijärjestelmään, joka jakautuu:
- 1 868 MJ (45 %) mäntäjärjestelmään, joka jakautuu:
- 747 MJ (40 %) HD voitelukontaktiin
- 747 MJ (40 %) EHDS voitelukontaktiin
- 187 MJ (10 %) ML voitelukontaktiin
-187 MJ (10 %) BL voitelukontaktiin
- 1 246 MJ (30 %) laakereihin, tiivisteisiin ym., pääasiallisesti HD
- 623 MJ (15 %) kampijärjestelmään, pääasiallisesti HD
- 415 MJ (10 %) pumppaukseen ja hydrauliikkahäviöihin
-1 779 MJ (15 %) vaihdelaatikkoon, joka jakautuu:
- 356 MJ (20 %) viskoosihäviöihin
- 979 MJ (55 %) hammaspyöriin, EHDS voitelukontakti
- 356 MJ (20 %) laakereihin, EHDR voitelukontakti
- 89 MJ (5 %) tiivisteisiin ym., ML voitelukontakti
- 1 779 MJ (15 %) jarruhin jarrutusvoiman aikaansaamiseksi
18
Kitkan vähentämismahdollisuudet eri kitka- ja
voitelumekanismien osalta
19
Uusia teknisiä ratkaisuja kitkan
vähentämiseksi henkilöautoissa
Uudet pinnoiterakenteet: DLC, TS, nanokomposiitit ym.
(tyhjiössä superlubricity = 0.001; voideltuna 10 - 50 % kitkan vähennys)
Pinnan teksturointimenetelmät: laser-teksturointi
(25 - 50 % kitkan vähennys; 4 % polttoainekulutuksen vähennys)
Uudet rajavoitelulisäaineet ja nesteet:
glyserolimono-oleaatti PAO vs DLC kosketuksessa (0.005 glyserolissa);
nanomateriaalit lisäaineena kuten WS2, MoS2 and H3BO3
Matalan viskositeetin voiteluaineet
Ioniset nesteet: 25 - 50 % kitkan vähennys
Biomimetiikka: biomolekulaariset proteiinilisäaineet, sähkövaraus
polyelektrolyyttiharjat, porcine gastric musiini, glykoproteiinimusiini
=0.001 - 0.04)
Matalakitkarenkaat: korkeampi paine, kapeammat renkaat jne.
20
Mahdolliset maailmanlaajuiset
säästöt kitkan vähentämi-
sestä henkilöautoissa
Polttoaineen kulutus kitkan voittamiseksi 208 000 milj. litraa/v
Energian kulutus kitkan voittamiseksi 7.3 milj. TJ/v
Säästöt parhaalla kaupallisella ratkaisulla 348 000 M€/v
Säästöt tämän päivän parhaalla ratkaisulla 576 000 M€/v
Säästöt tulevaisuuden (10 v.) parhaalla ratkaisulla 659 000 M€/v
Tehotoimenpiteiden ja tuotekehityksen tuloksena (5–10 vuoden aikana):
Realistiset polttoainesäästöt (18 % vähennys) 117 000 milj. litraa/v
Realistiset CO2-päästövähennykset 290 milj. tonnia/v
Realistiset taloudelliset säästöt lyhyellä aikavälillä 174 000 milj. €/v
21
Mahdolliset säästöt kitkan vähentämisestä lyhyellä
aikavälillä (5–10 vuotta; 18 %) eri maissa
Energian säästö
(TJ/v)
Taloudelliset
säästöt
(106 Euro/v)
Polttoaine-
säästöt
(106 litraa/v)
CO2-päästö-
vähennykset
(106 kg/v)
Maailma 4 086 000 174 000 117 000 290 000
Teollistuneet
maat
2 452 000 104 000 70 200 175 000
Teollisesti kehittyvät maat 1 430 000 61 000 41 000 102 000
Maatalousmaat 204 000 8 700 5 900 14 600
EU 707 000 30 100 20 200 50 400
USA 887 000 37 800 25 400 63 300
Kiina 424 000 18 100 12 200 29 300
Japani 204 000 8 700 5 900 14 600
Iso-Britannia 81 000 3 500 2 300 5 800
Etelä-Afrikka 25 600 1 100 740 1 800
Suomi 10 200 430 300 700
22
Keinoja vähentää autojen energiankulutusta
Kitkan vähentämiseen liittyvät:
- 10 % vierintävastuksen vähennys => 3 % energiansäästö
- 10 % moottorin kitkavähennys => 3 % energiansäästö
- 10 % vaihdelaatikon kitkavähennys => 1.5 % energiansäästö
Painoon ja muotoiluun liittyvät:
- 10 % painon vähennys => 8.3 % energiansäästö
- 10 % auton etupinta-alan vähennys => 2.2 % energiansäästö
Käyttäjään liittyvät:
- 10 % nopeuden pudotus (110 >100 km/t) => 16 % energiansäästö
- 2 bar > 2.5 bar renkaan ilmanpaine => 3 % energiansäästö
23
Yhteenveto henkilöauton kitkan tutkimuksesta
612 miljoonaa henkilöautoa käytössä maailmassa tänään
kolmasosa polttoainekulutuksesta menee kitkaan
globaali keskivertoauto ajaa 13 000 km vuodessa ja käyttää
340 litraa polttoainetta, mikä maksaa 510 €, kitkan voittamiseksi
uusi teknologia voi vähentää kitkaa 10 - 80 %
18 % vähennys on saavutettavissa polttoaineen kulutuksessa ja
CO2-päästöissä lyhyellä aikavälillä (5 - 10 v) ja 61 % pitkällä
aikavälillä (15 - 25 v) uudella teknologialla
sähköauton kitkahäviöt ovat ½ polttomoottoriauton häviöistä
24
Öljy 33 %
Ydin-
voima 6 %
Vesivoima 2 %
Uusiutuvat 11 %
Kaasu 21 %
Hiili 27 %
Raaka-
aineena 17 %
Muu
12 %
Teollisuus
9 %
Junat 3 %
Lentokoneet 7 %
Laivat 8 %Bussit 4 %
Kuorma-
autot 12 %
Henkilöautot 28 %
Kuljetus
62 %
Maailman energian tuotanto ja kulutus 2009
Energian tuotanto
yhteensä 12150 Mtoe
Raakaöljyn kulutus
yhteensä 3460 Mtoe
Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia
25
Arvio yhteiskunnan kaikkien kitkakohteiden
säästöpotentiaalista
Suomi Maailma
Energiaa kitkan voittamiseen, 31% (TJ/v) 192 000 77 milj.
Energian säästömahdollisuudet, 18% (TJ/v) 35 000 14 milj.
CO2:n vähentämismahdollisuudet, 18% (milj.t/v) 7,6 3 045
Taloudelliset säästömahdollisuudet, 18% (milj.€/v) 4 500 1 830 000
Helsingin kaupungin energiankulutus 2010 (TJ/v) 43 200
Ison ydinvoimalan (880MW) vuosituotanto (TJ/v) 25 200
Suomen valtion budjetti (milj.€) 50 000
26
Tutkimuksen rahoittajat
FIMECC Oy Metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen
huippuosaamisen keskittymän DEMAPP-tutkimusohjelma
Tekes
VTT
Argonne National Laboratory, Department of Energy, Chicago, USA
27
VTT luo teknologiasta
liiketoimintaa

Contenu connexe

Similaire à Kitkahäviöt henkilöautoissa - Energiankäytön ja CO2-päästöjen vähentämismahdollisuudet (Holmberg, Andersson, Erdemir)

Ilmastotalkoot: Jiri Räsänen
Ilmastotalkoot: Jiri RäsänenIlmastotalkoot: Jiri Räsänen
Ilmastotalkoot: Jiri RäsänenDemos Helsinki
 
Liikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylund
Liikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylundLiikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylund
Liikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylundTutuhesa
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaKaroliina Auvinen
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Leo Stranius
 
Energiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Energiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitosEnergiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Energiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
 
22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta
22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta
22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksestaTekes Programmes and Campaigns
 

Similaire à Kitkahäviöt henkilöautoissa - Energiankäytön ja CO2-päästöjen vähentämismahdollisuudet (Holmberg, Andersson, Erdemir) (6)

Ilmastotalkoot: Jiri Räsänen
Ilmastotalkoot: Jiri RäsänenIlmastotalkoot: Jiri Räsänen
Ilmastotalkoot: Jiri Räsänen
 
Liikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylund
Liikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylundLiikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylund
Liikenteen tulevaisuus ajoneuvot nylund
 
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorillaTehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
Tehokkaimmat paastovahennystoimet energiasektorilla
 
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
Sll Energiapolitiikan Ohjauskeinot Leo Stranius 29022008
 
Energiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Energiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitosEnergiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitos
Energiatehokas ilmastus - Energiatehokas vesihuoltolaitos
 
22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta
22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta
22.5. Energiatehokkuus-, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtia laivanrakennuksesta
 

Plus de VTT Technical Research Centre of Finland Ltd

Plus de VTT Technical Research Centre of Finland Ltd (20)

Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
Sensory profiling of high-moisture extruded fish products from underutilized ...
 
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibreVTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
VTT's Kyösti Pennanen: Consumers' understanding and views on dietary fibre
 
Tietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamista
Tietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamistaTietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamista
Tietoa ja suosituksia päättäjille: Kohti kestävää ruokapakkaamista
 
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African cropsVTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
VTT's Heikki Aisala: Flavour modification of gluten-free African crops
 
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choicesRantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
Rantala: Redesigning food choice architecture to facilitate healthier choices
 
Healthy food environment for Finnish children
Healthy food environment for Finnish childrenHealthy food environment for Finnish children
Healthy food environment for Finnish children
 
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
VTT's Emilia Nordlund: Bioprocessing as a tool to improve the functionality o...
 
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein SourceVTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
VTT's Nesli Sözer: Oats as an Alternative Protein Source
 
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
VTT's Pia Silventoinen: Dry fractionation and functionalisation of cereal sid...
 
HTM Solutions Knights of Nordics 2020
HTM Solutions Knights of Nordics 2020HTM Solutions Knights of Nordics 2020
HTM Solutions Knights of Nordics 2020
 
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
2019-10-02_presentations_Opportunities for SMEs in Horizon2020_Side_Event
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 1
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 4
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 3
 
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
ICT Proposers' Day 2019 Side Event, Visit 2
 
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
Sensorit tulevat maitotiloille/ Nauta-lehti 03/19
 
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Virkki presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Salaspuro presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Vuorikallas presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
Laurila presentation VTT SmartHealth Ecosystem Event 12.6.2019
 

Kitkahäviöt henkilöautoissa - Energiankäytön ja CO2-päästöjen vähentämismahdollisuudet (Holmberg, Andersson, Erdemir)

  • 1. Kitkahäviöt henkilöautoissa – energiankäytön ja CO2-päästöjen vähentämismahdollisuudet Holmberg, Andersson & Erdemir VTT ja Argonne National Laboratory (USA) 12.1.2012
  • 2. 2 ESITYKSENI AIHEET 1. Kitka – ja sen vaikutus yhteiskunnassamme 2. Kitkahäviöt henkilöautoissa, VTT:n ja ANL:n uusi selvitys 3. Uusin tutkimus kitkan vähentämiseen 4. Kitkan säästöt maailmanlaajuisesti
  • 3. 3 ” Tiede ja teknologia, joka tutkii kosketuksessa olevia liikkuvia pintoja ” KITKA, KULUMINEN JA VOITELU = TRIBOLOGIA
  • 4. 4 KONEET TOIMIVAT HIUSTAKIN OHUEMMAN KALVON VARASSA Voitelukalvon paksuus = 2–4 m Hiuksen halkaisija = 50 m Sisääntulo alue Hertzin alue Ulostulo alue Paine SISÄÄN Nopeudet Kuormat Materiaalit Voiteluaine Lämpötila Geometria Ympäristö ULOS Kitka Kuluminen
  • 7. 7 SEISOKKIKUSTANNUKSET NOUSEVAT MILJOONIIN VIIKON SEISOKKIKUSTANNUKSET • 80.000 € - Rahtialus • 400.000 € - Öljyjalostamo • 800.000 € - Kemian tehdas • 800.000 € - Hiilivoimala • 1.500.000 € - Paperi- tai sellutehdas • 2.200.000 € - Ydinvoimalaitos
  • 8. 8 Öljy 33 % Ydin- voima 6 % Vesivoima 2 % Uusiutuvat 11 % Kaasu 21 % Hiili 27 % Raaka- aineena 17 % Muu 12 % Teollisuus 9 % Junat 3 % Lentokoneet 7 % Laivat 8 %Bussit 4 % Kuorma- autot 12 % Henkilöautot 28 % Kuljetus 62 % Energiaa kuluu kitkan voittamiseksi Energian tuotanto 2009 yhteensä 12150 Mtoe Raakaöljyn kulutus 2009 yhteensä 3460 Mtoe Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia
  • 9. 9 VTT:n ja Argonne National Laboratoryn henkilöauton kitkatutkimuksen lähtökohta Paljonko kuluu energiaa kitkaan autoissa? Paljonko voidaan säästää? Suomessa? Maailmassa? Mitä pitäisi tehdä?
  • 10. 10 Globaali taso Kansallinen taso Kehittyneet teollisuusmaat, teollisesti kehittyvät maat, maatalousmaat Yhteiskuntatoimintotaso Kuljetus, voimalaitokset, teollisuus, rakennukset ym. Yhteiskunnan alasektoritaso Esim. kuljetus: tie-, raide-, meri-, lentoliikenne Konetaso Esim. tieliikenne: moottori, vaihdelaatikko, pyörät, jarrut ym. Komponenttitaso Esim. moottori: laakerit, hammaspyörät, tiivisteet, männänrenkaat ym. Kitkalähdetaso Raja-, EHD-, HD-voitelu, vierintä, liukuminen, kyntäminen ym. 10 12 10 9 10 6 10 3 1 10 -1 10 -3 10 -6 10 -9 Tm Gm Mm Km m dm mm m nm Henkilöautojen kitkahäviöt eri ulottuvuustasoilla
  • 11. 11 Energian kulutuksen kohteet auton käytön eri vaiheissa Nopeus Aika Tyhjäkäynti Kiihdytys Vakionopeus Jarrutus (a) Liike-energia (b) Moottorin ja voiman- siirron kitka (c) Pyörien kitka ja ilman- vastus (d) Jarrutuskitka b a+b+c b+c b+c+d-a
  • 12. 12 Menetelmä kitkahäviöiden laskemiseksi henkilöautoille globaalitasolla 3. Autoja maailmassa yhteensä: 612 milj. autoa 1. Globaali raakaöljyn käyttö henkilöautoissa 2009: 1083 Mtoe/v 2. Globaali polttoaine-energian käyttö autoissa 2009: 22 085 000 TJ/v 5. Energia kitkan voittamiseen yhdessä keskivertoautossa: 11 860 MJ/v = 340 l/v 9. Arvio kitkatehokkuudesta (= kitkakerroin) erilaisissa kitkalähteissä auto 2000:lle, auto 2010:lle, lab 2010:lle ja auto 2020:lle 8. Kitkahäviöt erilaisissa kitka- ja voitelu- kohdissa: HD, EHD, BL, ML, VL ym. 7. Kitkahäviöt auton komponen- teissa: hammaspyörät, laakerit, tiivisteet, männät, pumppaus ym. 6. Kitkahäviöt auton alajärjes- telmissä: renkaat, moottori, vaihdelaatikko, jarrut 10. Kitkanvähennyksen potentiaali erilaisissa kitkalähteissä 11. Energian säästöpotentiaali yhdelle keskivertoautolle käyttäen parasta kaupallista ( 37% ), parasta laboratorio- ( 61% ) ja tulevaisuuden parasta ( 70% ) ratkaisua 12. Maailmanlaajuiset säästömahdollisuudet käyttäen parasta kaupallista ( 350 000 M€ ), parasta laboratorio- ( 575 000 M€ ) ja tulevaisuuden parasta ( 660 000 M€ ) ratkaisua 13. Säästömahdollisuudet Euroopassa käyttäen parasta kaupallista( 60 200 M€ ), parasta laboratorio- ( 99 600 M€ ) ja tulevaisuuden parasta ( 114 000 M€ ) ratkaisua 4. Energiankäyttö yhdessä keskivertoautossa: 36 000 MJ/a
  • 13. 13 Globaali keskivertohenkilöauto ja keskimääräiset ajo-olosuhteet Globaali keskivertohenkilöauto: • valmistettu vuonna 2000 • nelisylinterinen nelitahtimoottori: 75 kW • moottorilla 1,7 dm3 iskutilavuus • paino 1500 kg • 70 % bensiini- ja 30 % dieselkäyttöinen • keskimääräinen kulutus 8 litraa/100 km Keskimääräiset globaalit ajo-olosuhteet: • vuosittaiset ajokilometrit: 13 000 km • keskinopeus: 60 km/t • ajo keskivertotiellä • 300 g/kWh polttoainetehokkuus / 12 kW • CO2-päästöjä 2,5 kg/ polttoainelitra
  • 14. 14 Polttoaine-energian muuttuminen henkilöautoissa 60 km/t ajonopeudella POLTTOAINE Pakokaasut 33 % => lämmön ja kaasujen siirtyminen Jäähdytys 29 % => lämpöhukka ja johtuminen Ilmanvastus 5 % => kaasun leikkautuminen => lämpö Kitka 33 % => lämpö & materiaalin muunnos Potentiaali- energia (kemiallinen) Muutos: - liike-energiaksi - lämpöenergiaksi - erilaiseen olomuotoon
  • 16. 16 Kitkahäviöt auton eri komponenteissa Pyörät 35 % RF Moottori 35 % Vaihdelaatikko 15 % - hammasvälitys 55 % EHD - laakerit 20 % EHD - viskositeetti 20 % VL - tiivisteet ym. 5 % ML Jarrut 15 % - kampimekanismi 15 % ML - laakerit, tiivisteet 30 % HD - mäntä-sylinteri 45 % => - HD, purs. 40 % - EHD 40 % - ML 10 % - BL 10 % - pumppaus ja hydr. 10 % VL
  • 17. 17 Vuosittaiset kitkahäviöt keskivertohenkilöautossa kitka- ja voitelumekanismien mukaisesti jaoteltuna Kitkan voittamiseen käytetty 11 863 MJ energiamäärä jakautuu: - 4 152 MJ (35 %) pyörien vierintävastukseen - 4 152 MJ (35 %) moottorijärjestelmään, joka jakautuu: - 1 868 MJ (45 %) mäntäjärjestelmään, joka jakautuu: - 747 MJ (40 %) HD voitelukontaktiin - 747 MJ (40 %) EHDS voitelukontaktiin - 187 MJ (10 %) ML voitelukontaktiin -187 MJ (10 %) BL voitelukontaktiin - 1 246 MJ (30 %) laakereihin, tiivisteisiin ym., pääasiallisesti HD - 623 MJ (15 %) kampijärjestelmään, pääasiallisesti HD - 415 MJ (10 %) pumppaukseen ja hydrauliikkahäviöihin -1 779 MJ (15 %) vaihdelaatikkoon, joka jakautuu: - 356 MJ (20 %) viskoosihäviöihin - 979 MJ (55 %) hammaspyöriin, EHDS voitelukontakti - 356 MJ (20 %) laakereihin, EHDR voitelukontakti - 89 MJ (5 %) tiivisteisiin ym., ML voitelukontakti - 1 779 MJ (15 %) jarruhin jarrutusvoiman aikaansaamiseksi
  • 18. 18 Kitkan vähentämismahdollisuudet eri kitka- ja voitelumekanismien osalta
  • 19. 19 Uusia teknisiä ratkaisuja kitkan vähentämiseksi henkilöautoissa Uudet pinnoiterakenteet: DLC, TS, nanokomposiitit ym. (tyhjiössä superlubricity = 0.001; voideltuna 10 - 50 % kitkan vähennys) Pinnan teksturointimenetelmät: laser-teksturointi (25 - 50 % kitkan vähennys; 4 % polttoainekulutuksen vähennys) Uudet rajavoitelulisäaineet ja nesteet: glyserolimono-oleaatti PAO vs DLC kosketuksessa (0.005 glyserolissa); nanomateriaalit lisäaineena kuten WS2, MoS2 and H3BO3 Matalan viskositeetin voiteluaineet Ioniset nesteet: 25 - 50 % kitkan vähennys Biomimetiikka: biomolekulaariset proteiinilisäaineet, sähkövaraus polyelektrolyyttiharjat, porcine gastric musiini, glykoproteiinimusiini =0.001 - 0.04) Matalakitkarenkaat: korkeampi paine, kapeammat renkaat jne.
  • 20. 20 Mahdolliset maailmanlaajuiset säästöt kitkan vähentämi- sestä henkilöautoissa Polttoaineen kulutus kitkan voittamiseksi 208 000 milj. litraa/v Energian kulutus kitkan voittamiseksi 7.3 milj. TJ/v Säästöt parhaalla kaupallisella ratkaisulla 348 000 M€/v Säästöt tämän päivän parhaalla ratkaisulla 576 000 M€/v Säästöt tulevaisuuden (10 v.) parhaalla ratkaisulla 659 000 M€/v Tehotoimenpiteiden ja tuotekehityksen tuloksena (5–10 vuoden aikana): Realistiset polttoainesäästöt (18 % vähennys) 117 000 milj. litraa/v Realistiset CO2-päästövähennykset 290 milj. tonnia/v Realistiset taloudelliset säästöt lyhyellä aikavälillä 174 000 milj. €/v
  • 21. 21 Mahdolliset säästöt kitkan vähentämisestä lyhyellä aikavälillä (5–10 vuotta; 18 %) eri maissa Energian säästö (TJ/v) Taloudelliset säästöt (106 Euro/v) Polttoaine- säästöt (106 litraa/v) CO2-päästö- vähennykset (106 kg/v) Maailma 4 086 000 174 000 117 000 290 000 Teollistuneet maat 2 452 000 104 000 70 200 175 000 Teollisesti kehittyvät maat 1 430 000 61 000 41 000 102 000 Maatalousmaat 204 000 8 700 5 900 14 600 EU 707 000 30 100 20 200 50 400 USA 887 000 37 800 25 400 63 300 Kiina 424 000 18 100 12 200 29 300 Japani 204 000 8 700 5 900 14 600 Iso-Britannia 81 000 3 500 2 300 5 800 Etelä-Afrikka 25 600 1 100 740 1 800 Suomi 10 200 430 300 700
  • 22. 22 Keinoja vähentää autojen energiankulutusta Kitkan vähentämiseen liittyvät: - 10 % vierintävastuksen vähennys => 3 % energiansäästö - 10 % moottorin kitkavähennys => 3 % energiansäästö - 10 % vaihdelaatikon kitkavähennys => 1.5 % energiansäästö Painoon ja muotoiluun liittyvät: - 10 % painon vähennys => 8.3 % energiansäästö - 10 % auton etupinta-alan vähennys => 2.2 % energiansäästö Käyttäjään liittyvät: - 10 % nopeuden pudotus (110 >100 km/t) => 16 % energiansäästö - 2 bar > 2.5 bar renkaan ilmanpaine => 3 % energiansäästö
  • 23. 23 Yhteenveto henkilöauton kitkan tutkimuksesta 612 miljoonaa henkilöautoa käytössä maailmassa tänään kolmasosa polttoainekulutuksesta menee kitkaan globaali keskivertoauto ajaa 13 000 km vuodessa ja käyttää 340 litraa polttoainetta, mikä maksaa 510 €, kitkan voittamiseksi uusi teknologia voi vähentää kitkaa 10 - 80 % 18 % vähennys on saavutettavissa polttoaineen kulutuksessa ja CO2-päästöissä lyhyellä aikavälillä (5 - 10 v) ja 61 % pitkällä aikavälillä (15 - 25 v) uudella teknologialla sähköauton kitkahäviöt ovat ½ polttomoottoriauton häviöistä
  • 24. 24 Öljy 33 % Ydin- voima 6 % Vesivoima 2 % Uusiutuvat 11 % Kaasu 21 % Hiili 27 % Raaka- aineena 17 % Muu 12 % Teollisuus 9 % Junat 3 % Lentokoneet 7 % Laivat 8 %Bussit 4 % Kuorma- autot 12 % Henkilöautot 28 % Kuljetus 62 % Maailman energian tuotanto ja kulutus 2009 Energian tuotanto yhteensä 12150 Mtoe Raakaöljyn kulutus yhteensä 3460 Mtoe Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia
  • 25. 25 Arvio yhteiskunnan kaikkien kitkakohteiden säästöpotentiaalista Suomi Maailma Energiaa kitkan voittamiseen, 31% (TJ/v) 192 000 77 milj. Energian säästömahdollisuudet, 18% (TJ/v) 35 000 14 milj. CO2:n vähentämismahdollisuudet, 18% (milj.t/v) 7,6 3 045 Taloudelliset säästömahdollisuudet, 18% (milj.€/v) 4 500 1 830 000 Helsingin kaupungin energiankulutus 2010 (TJ/v) 43 200 Ison ydinvoimalan (880MW) vuosituotanto (TJ/v) 25 200 Suomen valtion budjetti (milj.€) 50 000
  • 26. 26 Tutkimuksen rahoittajat FIMECC Oy Metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymän DEMAPP-tutkimusohjelma Tekes VTT Argonne National Laboratory, Department of Energy, Chicago, USA