Henkilöauton polttoaineen kulutuksesta peräti kolmasosa kuluu kitkaan, millä on suora vaikutus polttoaineen kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Uuden teknologian avulla voidaan VTT:n mukaan kuitenkin pienentää kitkaa eri autonosissa jopa 10-80 %. Tämän perusteella polttoaineen kulutus ja päästöt vähenisivät 5-10 vuoden kuluessa 18 % ja 15-25 vuoden kuluessa jopa 61 %.
2. 2
ESITYKSENI AIHEET
1. Kitka – ja sen vaikutus yhteiskunnassamme
2. Kitkahäviöt henkilöautoissa, VTT:n ja ANL:n
uusi selvitys
3. Uusin tutkimus kitkan vähentämiseen
4. Kitkan säästöt maailmanlaajuisesti
3. 3
” Tiede ja teknologia, joka tutkii
kosketuksessa olevia liikkuvia pintoja ”
KITKA, KULUMINEN JA VOITELU =
TRIBOLOGIA
4. 4
KONEET TOIMIVAT HIUSTAKIN OHUEMMAN KALVON VARASSA
Voitelukalvon paksuus = 2–4 m
Hiuksen halkaisija = 50 m
Sisääntulo alue Hertzin alue Ulostulo alue
Paine
SISÄÄN
Nopeudet
Kuormat
Materiaalit
Voiteluaine
Lämpötila
Geometria
Ympäristö
ULOS
Kitka
Kuluminen
7. 7
SEISOKKIKUSTANNUKSET NOUSEVAT MILJOONIIN
VIIKON SEISOKKIKUSTANNUKSET
• 80.000 € - Rahtialus
• 400.000 € - Öljyjalostamo
• 800.000 € - Kemian tehdas
• 800.000 € - Hiilivoimala
• 1.500.000 € - Paperi- tai sellutehdas
• 2.200.000 € - Ydinvoimalaitos
8. 8
Öljy 33 %
Ydin-
voima 6 %
Vesivoima 2 %
Uusiutuvat 11 %
Kaasu 21 %
Hiili 27 %
Raaka-
aineena 17 %
Muu
12 %
Teollisuus
9 %
Junat 3 %
Lentokoneet 7 %
Laivat 8 %Bussit 4 %
Kuorma-
autot 12 %
Henkilöautot 28 %
Kuljetus
62 %
Energiaa kuluu kitkan voittamiseksi
Energian tuotanto 2009
yhteensä 12150 Mtoe
Raakaöljyn kulutus 2009
yhteensä 3460 Mtoe
Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia
9. 9
VTT:n ja Argonne National Laboratoryn
henkilöauton kitkatutkimuksen lähtökohta
Paljonko kuluu energiaa kitkaan autoissa?
Paljonko voidaan säästää?
Suomessa? Maailmassa?
Mitä pitäisi tehdä?
10. 10
Globaali taso
Kansallinen taso
Kehittyneet teollisuusmaat, teollisesti kehittyvät maat, maatalousmaat
Yhteiskuntatoimintotaso
Kuljetus, voimalaitokset, teollisuus, rakennukset ym.
Yhteiskunnan alasektoritaso
Esim. kuljetus: tie-, raide-, meri-, lentoliikenne
Konetaso
Esim. tieliikenne: moottori, vaihdelaatikko, pyörät, jarrut ym.
Komponenttitaso
Esim. moottori: laakerit, hammaspyörät, tiivisteet, männänrenkaat ym.
Kitkalähdetaso
Raja-, EHD-, HD-voitelu, vierintä, liukuminen, kyntäminen ym.
10
12
10
9
10
6
10
3
1
10
-1
10
-3
10
-6
10
-9
Tm
Gm
Mm
Km
m
dm
mm
m
nm
Henkilöautojen kitkahäviöt eri ulottuvuustasoilla
11. 11
Energian kulutuksen kohteet auton käytön eri vaiheissa
Nopeus
Aika
Tyhjäkäynti
Kiihdytys
Vakionopeus
Jarrutus
(a) Liike-energia
(b) Moottorin ja voiman-
siirron kitka
(c) Pyörien kitka ja ilman-
vastus
(d) Jarrutuskitka
b a+b+c b+c b+c+d-a
12. 12
Menetelmä kitkahäviöiden laskemiseksi henkilöautoille
globaalitasolla
3. Autoja maailmassa
yhteensä: 612 milj. autoa
1. Globaali raakaöljyn käyttö
henkilöautoissa 2009: 1083 Mtoe/v
2. Globaali polttoaine-energian
käyttö autoissa 2009: 22 085 000 TJ/v
5. Energia kitkan voittamiseen
yhdessä keskivertoautossa:
11 860 MJ/v = 340 l/v
9. Arvio kitkatehokkuudesta (= kitkakerroin)
erilaisissa kitkalähteissä auto 2000:lle,
auto 2010:lle, lab 2010:lle ja auto 2020:lle
8. Kitkahäviöt erilaisissa kitka- ja voitelu-
kohdissa: HD, EHD, BL, ML, VL ym.
7. Kitkahäviöt auton komponen-
teissa: hammaspyörät, laakerit,
tiivisteet, männät, pumppaus ym.
6. Kitkahäviöt auton alajärjes-
telmissä: renkaat, moottori,
vaihdelaatikko, jarrut
10. Kitkanvähennyksen potentiaali
erilaisissa kitkalähteissä
11. Energian säästöpotentiaali yhdelle keskivertoautolle
käyttäen parasta kaupallista ( 37% ), parasta laboratorio- ( 61% )
ja tulevaisuuden parasta ( 70% ) ratkaisua
12. Maailmanlaajuiset säästömahdollisuudet käyttäen
parasta kaupallista ( 350 000 M€ ), parasta laboratorio- ( 575 000 M€ )
ja tulevaisuuden parasta ( 660 000 M€ ) ratkaisua
13. Säästömahdollisuudet Euroopassa käyttäen
parasta kaupallista( 60 200 M€ ), parasta laboratorio-
( 99 600 M€ ) ja tulevaisuuden parasta ( 114 000 M€ )
ratkaisua
4. Energiankäyttö yhdessä
keskivertoautossa: 36 000 MJ/a
13. 13
Globaali keskivertohenkilöauto ja keskimääräiset ajo-olosuhteet
Globaali keskivertohenkilöauto:
• valmistettu vuonna 2000
• nelisylinterinen nelitahtimoottori: 75 kW
• moottorilla 1,7 dm3 iskutilavuus
• paino 1500 kg
• 70 % bensiini- ja 30 % dieselkäyttöinen
• keskimääräinen kulutus 8 litraa/100 km
Keskimääräiset globaalit ajo-olosuhteet:
• vuosittaiset ajokilometrit: 13 000 km
• keskinopeus: 60 km/t
• ajo keskivertotiellä
• 300 g/kWh polttoainetehokkuus / 12 kW
• CO2-päästöjä 2,5 kg/ polttoainelitra
23. 23
Yhteenveto henkilöauton kitkan tutkimuksesta
612 miljoonaa henkilöautoa käytössä maailmassa tänään
kolmasosa polttoainekulutuksesta menee kitkaan
globaali keskivertoauto ajaa 13 000 km vuodessa ja käyttää
340 litraa polttoainetta, mikä maksaa 510 €, kitkan voittamiseksi
uusi teknologia voi vähentää kitkaa 10 - 80 %
18 % vähennys on saavutettavissa polttoaineen kulutuksessa ja
CO2-päästöissä lyhyellä aikavälillä (5 - 10 v) ja 61 % pitkällä
aikavälillä (15 - 25 v) uudella teknologialla
sähköauton kitkahäviöt ovat ½ polttomoottoriauton häviöistä
24. 24
Öljy 33 %
Ydin-
voima 6 %
Vesivoima 2 %
Uusiutuvat 11 %
Kaasu 21 %
Hiili 27 %
Raaka-
aineena 17 %
Muu
12 %
Teollisuus
9 %
Junat 3 %
Lentokoneet 7 %
Laivat 8 %Bussit 4 %
Kuorma-
autot 12 %
Henkilöautot 28 %
Kuljetus
62 %
Maailman energian tuotanto ja kulutus 2009
Energian tuotanto
yhteensä 12150 Mtoe
Raakaöljyn kulutus
yhteensä 3460 Mtoe
Mtoe = miljoona tonnia öljy ekvivalenttia
25. 25
Arvio yhteiskunnan kaikkien kitkakohteiden
säästöpotentiaalista
Suomi Maailma
Energiaa kitkan voittamiseen, 31% (TJ/v) 192 000 77 milj.
Energian säästömahdollisuudet, 18% (TJ/v) 35 000 14 milj.
CO2:n vähentämismahdollisuudet, 18% (milj.t/v) 7,6 3 045
Taloudelliset säästömahdollisuudet, 18% (milj.€/v) 4 500 1 830 000
Helsingin kaupungin energiankulutus 2010 (TJ/v) 43 200
Ison ydinvoimalan (880MW) vuosituotanto (TJ/v) 25 200
Suomen valtion budjetti (milj.€) 50 000
26. 26
Tutkimuksen rahoittajat
FIMECC Oy Metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen
huippuosaamisen keskittymän DEMAPP-tutkimusohjelma
Tekes
VTT
Argonne National Laboratory, Department of Energy, Chicago, USA