Nujuamisen pedagogiikka – positiivinen fyysinen kosketus kasvatuksellisena tehokeinona

1. Nujuamisen
pedagogiikka
Positiivinen fyysinen kosketus
kasvatuksen tehokeinona
16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka

2. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka
Leikki

3. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka
Fyysinen
kontakti
Voimansäätely
ystävällisyys
Nauru,
leikkiin
kuuluvat
huudot ja
karjahdukset
NUJUAMINEN,
RIEHUMINEN
PEUHAAMINEN
Hyppiminen
Juokseminen
Painiminen
Takaa-ajo
Pakeneminen
Leikkitappelu
Hymy,
ilmeet,
eleet
Roolin otto ja
vaihtaminen.
Midelikuvitus
TASOITUKSEN
ANTAMINEN
Positiivinen
agressiivisuus
Source: Mighty mighty bigmac/Flickr

4. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka

5. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka

6. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka
Mitä nujuaminen voisi olla
koulussa?
Aikaa ja paikkaa – ohjausta ja struktuuria

7. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka
Liikunta edistää oppimista, lapset joille liikkuminen on
päivittäistä oppivat asioita tutkitusti paremmin kuin ne lapset,
jotka eivät harrasta arkiliikuntaa. Lisäksi on tutkittu, että
fyysisesti paremmassa kunnossa olevat lapset käyttäytyvät
paremmin. (Jaakkola 2014, 9.)
Liikunnan kautta lapsi kokee ja aistii asioita monin eri tavoin.
Leikkien ja liikkumisen avulla kehittyvät myös lapsen
omatoimisuus, joka on oleellista lapsen kehitykselle. (Zimmer
2002)
Liikunnan ei ole todettu
sinänsä parantavan oppimistuloksia
mutta aivot saavat lisää happea ja se
vaikuttaa oppimistuloksiin.
Tutkimusten mukaan vain 1%
leikkitappeluista päättyy oikeaan
tappeluun!
Pojista n.60% tykkää leikkiä
näitä nujuamisleikkejä.
Noin 10%vapaa-ajasta.
Lapset voivat harjoitella
nujuamisessa erilaisten
tunnetilojen tuottamista,
tunnistamista ja
vastaanottamista sekä
ikätovereiden kesken että
aikuisen kanssa.

8. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka

9. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka

10. 16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka
Koulutusta Nujuamisen pedagogiikasta
Ota yhteyttä!
sonja.pelkonen@valteri.fi
pasi.remes@valteri.fi
jukka.vetoniemi@valteri.fi

11. Lähteitä ja lisätietoa
• Kosketus vähentää stressiä:
http://areena.yle.fi/1-4060601
• http://www.studieguiden.fi/download/144729_Li
ikunta_ja_oppiminen_2.pdf
• Peter K. Smith 1998 Physical Activity Play:
The Nature and Function of a Neglected
Aspect of Play. Child Development.
• Saranpää S-M, Tuominiemi, L 2000. Iloa vai
raivoa, ystäviä vai vihollisia?; 5-6 vuotiaiden
lasten riehumis- ja peuhuleikit. Pro gradu
tutkielma. Jyväskylän Yliopisto
• https://www.psychologytoday.com/blog/growi
ng-friendships/201506/do-boys-need-rough-
and-tumble-play
• https://familydaycare.com/wp-
content/uploads/pop_pt2_Rough-and-
Tumble-Play-2009-University-of-Arkansas-
for-Medical-Sciences.pdf
16.5.2017 Ohjaava opettaja Pasi Remes, psykologi Sonja Pelkonen, ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi
Nujuamisen pedagogiikka

12. 16.5.2017Tekijän nimi
Esityksen nimi