Erikoistutkija Irma Väänänen-Tomppo, Valtiokonttori Valtio Expo 7.5.2013

1. YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN
AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
Työyhteisöjen aikaansaavuus – mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea?
Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija
Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

2. Aikaansaavuuteen liittyviä käsitteitä ja
mittareita
Vaikuttavuus-tuloksellisuus -ohjelma:
Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä
aikaansaada tuloksellisuutta (=saavuttaa organisaation tai sen yksikön
kokonaistavoitteet). Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana
laatu. Mittarina VM-barosta muodostetut henkilöstön aikaansaannoskyvyn
indeksit.
Kaikki hyvin työssä? –kyselyssä henkilön ja arvio oman
. Kumpaakin arvioidaan asteikolla 0-10.
7.5.2013Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo

3. 2012
OKU Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen 3,41
2.2 Työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön 3,84
4.1 Uralla eteneminen ja sen tukeminen työyhteisössä 3,17
4.2 Työpaikkakoulutusmahd. ja muut osaamisen kehittämistoimenp. 3,35
4.3 Tulos-/kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä 3,04
5.3 Osaamisen ja työpanoksen arvostus työyhteisössä 3,68
B2.1 Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,25
MTI Motivaatio ja työn imu 3,64
2.3 Työn haastavuus 3,88
2.4 Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo 3,55
5.1 Sisäinen yhteistyö ja työilmapiiri työyhteisössä 3,64
6.1 Mahdollisuudet yhteensovittaa työ ja yksityiselämä 3,86
6.2 Työpaikan varmuus nyt ja tulevaisuudessa 3,51
6.3 Jaksaminen ja energisyys 3,41
JTV Johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus 3,46
1.1 Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa 3,66
1.2 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,22
1.3 Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä 3,46
1.4 Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta 3,77
1.5 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä 3,14
5.2 Oikeudenmukainen kohtelu työtovereiden taholta 3,92
7.2 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,99
Lähde:Veli-MattiLehtonen2013
Valtion henkilöstön aikaansaannoskyvyn indeksit
2012 (VM-barosta)
7.5.2013Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo

4. Arviot omasta työpanoksesta ja työyksikön
aikaansaavuudesta valtiolla
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo
3
5
12
38
34
8
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0-4 5-6 7 8 9 10
Prosenttia
6
12
18
33
25
6
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0-4 5-6 7 8 9 10
Prosenttia
Arvio omasta työpanoksesta
asteikolla 0-10
(keskiarvo 8,12; arvo 8-10 80 %)
Arvio oman työyksikön
aikaansaavuudesta asteikolla 0-10
(keskiarvo 7,62; arvo 8-10 65 %)
”Millaisena pidät omaa työpanostasi asteikolla 0 – 10?
(0=erittäin huono, 10=erittäin hyvä)”
”Miten aikaansaava oma yksikkösi (yhteinen lähiesimies)
mielestäsi on keskimäärin työssään asteikolla 0 - 10?
(0=erittäin aikaansaamaton, 10=erittäin aikaansaava)”
7.5.2013

5. Aikaansaavuuteen voimakkaimmin korreloivien, työtä ja
työyhteisöä kuvaavien muuttujien (10 kpl) keskiarvo asteikolla
1-5 työyksikön aikaansaavuuden eri tasoilla
Työyhteisön toimivuus ja yhteistyö
keskimäärin asteikolla 1-5
Yksikön aikaansaavuus työssä 0-10
2.2 2.2
2.7 2.6
2.8
3.1
3.4
3.5
3.8
4.0
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
4.0
4.5
5.0
0-1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Keskiarvossa mukana
olevat muuttujat
-tuen saaminen esimieheltä
tarvittaessa
-luottamus esimiesten ja
alaisten kesken työyhteisössä
-ilmapiirin kannustavuus
-ilmapiirin leppoisuus
-ilmapiirin riidattomuus
-luottamus työtovereiden
kesken työyhteisössä
-työn sujuvuus omassa
tiimissä/työryhmässä
-oman työn koettu arvostus
työyhteisössä
-tiedonkulku omaa työtä
koskevissa asioissa
-tiedonkulku työyksikköä
koskevissa asioissa
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo 7.5.2013

6. Kuuluminen eri
ryhmiin, prosenttia
Arvio omasta
työpanoksesta 0-10
(ka 8,12)
Arvio työyhteisön
aikaansaamis-
kyvystä 0-10 (ka.
7,62)
6
16
38
22
19
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo
Oma työpanos verrattuna työyksikön aikaansaavuuteen
(molemmat asteikolla 0-10)
oma
työpanos
väh. 2
pienempi
oma
työpanos
1 numeron
pienempi
oma työpanos
ja yksikön
aikaansaavuus
yhtä suuret
oma
työpanos
1 numeron
suurempi
oma
työpanos
väh. 2
suurempi
5.6
7.5
8.3
8.6 8.6
8.3
8.5
7.6
5.5
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Oma työpanos (0-10) verrattuna oman työyksikön
aikaansaavuuteen (0-10) ja molempien keskiarvot eri
tilanteissa
Prosenttia Keskiarvo
7.5.2013

7. 45
24
19
21
32
21
9
7
7
8
4
2
2
4
11
6
15
20
22
14
23
44
47
57
54
57
71
65
56
39
49
61
61
57
54
56
47
46
36
38
39
27
33
40
49
60 40 20 0 20 40 60 80 100
herättää
vasten-
mielisyyttä
motivoi ja
kannustaa
ei herätä
vasten-
mielisyyttä
eikä motivoi
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo
%
työpanos väh. 2 pienempi
työpanos 1 pienempi
työpanos yhtä suuri
työpanos 1 suurempi
työpanos väh. 2 suurempi
työpanos väh. 2 pienempi
työpanos 1 pienempi
työpanos yhtä suuri
työpanos 1 suurempi
työpanos väh. 2 suurempi
työpanos väh. 2 pienempi
työpanos 1 pienempi
työpanos yhtä suuri
työpanos 1 suurempi
työpanos väh. 2 suurempi
OmatyöpanossuhteessatyöyksikönaikaansaavuuteenTyötehtävät
Työilmapiiri
Johtaminen
Eri tekijöiden motivoivuus työssä työpanos-
aikaansaavuus -suhteen mukaan
7.5.2013

8. 23
25
25
46
48
47
25
39
19
12
55
55
65
59
18
43
33
23
24
22
42
0 20 40 60 80
Oma työpanos
vähintään 2
pienempi kuin
yksikön
aikaansaavuus
Oma työpanos ja
yksikön
aikaansaavuus
yhtä suuret
Oma työpanos
vähintään 2
suurempi kuin
yksikön
aikaansaavuus
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo
%
Työtä ja työoloja kuvaavien asioiden
keskiarvo yli mediaanin (3,34 asteikolla 1-5)
Työhyvinvointi 8-10 (asteikolla 0-10)
Työn imua vähintään muutaman kerran
viikossa
Motivaatio-ongelmat eivät haittaa työssä
On henkistä kuormittuneisuutta
Työkykyindeksi heikko tai kohtalainen
Koherenssin tunne: kuuluu parhaaseen
kolmannekseen (po. 33 %)
Työhön ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden
tiloja työpanos-aikaansaavuus-suhteen mukaan
7.5.2013

9. - Ei poikkea sosiodemografisten tekijöiden osalta muista ryhmistä, paitsi keski-ikä
vhieman alempi
- Psykososiaaliset työolot verrattain lähellä keskiarvoa
- Työtehtävät koetaan motivoiviksi muita harvemmin
- Työilmapiiri motivoi muita useammin (”viihtyminen”?)
- Johtamisen motivoivuus keskimääräistä vähäisempää
- Motivaatio-ongelmat haittaavat työssä muita useammin
- Päivittäiset tekemiset koetaan merkityksettömiksi muita useammin; koherenssin tunne
vkaikkiaan usein keskimääräistä heikompi
- Ammattitaidon puutteet haittaavat jonkin verran useammin kuin muita
- Työpaikka tarjoaa keskimääräistä vähemmän mahdollisuuksia osaamisen
vkehittämiseen
- Henkistä kuormittuneisuutta ja jatkuvia tules-oireita muita useammin
- Työkykyindeksi heikko tai kohtalainen muita useammin
- Sairauspoissaoloja muita enemmän
- Työn imua muita harvemmin ja työhyvinvointi huomattavasti muita heikompi
Ryhmää ”työpanos vähintään 2 numeroa pienempi kuin
yksikön aikaansaavuus” luonnehtivia piirteitä
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo 7.5.2013

10. Ryhmää ”työpanos vähintään 2 numeroa suurempi
kuin yksikön aikaansaavuus” luonnehtivia piirteitä
- Ei poikkea sosiodemografisten tekijöiden osalta muista ryhmistä
- Psykososiaaliset työolot huomattavasti muita heikommat
- Työtehtävät koetaan motivoiviksi suhteellisen usein
- Työilmapiiri motivoi huomattavasti muita harvemmin
- Johtaminen motivoi vain harvoin
- Motivaatio-ongelmat eivät haittaa työssä juuri keskimääräistä useammin, mutta
vtyöyhteisön vuorovaikutusongelmat haittaavat huomattavasti muita yleisemmin
- Mm. esimies-alais/työtov. -luottamus ja tiedonkulku paljon muita heikompia
- Tavallista useammin pettymyksiä ihmisiin ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia;
vkoherenssin tunne kaikkiaan usein keskimääräistä heikompi
- Ammattitaidossa vähiten puutteita, mutta työpaikka ei myöskään tarjoa erityisen paljon
vmahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen
- Henkistä kuormittuneisuutta jonkin verran keskimääräistä enemmän
- Työkykyindeksi heikko tai kohtalainen hieman keskimääräistä useammin
- Sairauspoissaoloja hieman keskimääräistä enemmän
-Työn imua kohtalaisesti, työhyvinvointi heikompi kuin tasapainoisemmassa tilanteessa
Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo 7.5.2013

11. Haasteita myönteisen tasapainon
löytämiseksi
– sekä oma työpanos että yksikön aikaansaavuus ovat keskimääräistä
parempia silloin, kun ne ovat yhtä suuria: molemmat 8,3 vs. kaikkien
työpanoksen keskiarvo 8,1 ja työyksiköiden aikaansaavuus 7,6
– psykososiaaliset työolot ja henkilöstön työhyvinvointi ovat parhaalla
tasolla tasapainotilanteessa tai lähellä sitä
– jos joidenkin työntekijöiden työpanos on paljon työyksikön
aikaansaavuutta alhaisempi, tarvitaan tilanteen selvittämistä ja
mahdollisia tukitoimia
– jos yksikön aikaansaavuus on huomattavasti heikommalla tasolla kuin
joidenkin työntekijöiden työpanos, parannusta tilanteeseen täytyy
etsiä ainakin työyksikön sisäisiä toimintatapoja ja vuorovaikutusta
kehittämällä
– miten aikaansaava työyhteisö voi vetää heikomman työpanoksen
antavaa ylöspäin ja miten hyvän työpanoksen antava voi vetää koko
työyhteisön aikaansaavuutta ylöspäin?
7.5.2013Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo

12. Kiitos!
7.5.2013Valtio Expo, Irma Väänänen-Tomppo