Matka Sortavalaan 12. - 13.12.2011

1. Pohjois-Karjalan Matkaraportti 1 (3)
ammattiopisto
Kauppa ja hallinto
Timo Kortelainen 19.12.2011
Pohjois-Karjalan ammattiopiston Sortavalan-matka 12. – 13.12.2011
Sortavalan-matkan tavoitteena oli saada tietoa ammatillisen
koulutuksen toimintamuodoista lähialueella sekä selvittää
mahdollisuuksia yhteistyöhön, joka edistäisi
opiskelijoidemme mahdollisuuksia venäjän kielen ja
kulttuurin opiskeluun.
Sortavalan-matkalle osallistui 7 ammattiopiston
opiskelijaa. Opiskelijoista 3 opiskelee tieto- ja
viestintätekniikkaa ja 4 liiketaloutta. Kaikki opiskelijat
olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Henkilöstöä mukana olivat ammattiopiston Marko K.
Heikkinen ja Timo Kortelainen sekä aikuisopistolta Kalle Laakso. Lisäksi matkalle osallistui eläkkeellä
oleva Reino Ylönen. Reino Ylösellä on pitkä kokemus Venäjän Karjalaan tehdyistä matkoista, ja hänestä
oli suuri apu.
Lähdimme maanantaina 12.12.2011 kello 7.00 ammattiopistolta Savo-Karjalan Linjan pikkubussilla.
Rajamuodollisuudet hoituivat vaivattomasti. Maittavan
lounaan nautimme Venäjän puolella Ruskealassa
Herrankukkarossa. Ennen matkaa olimme lähettäneet useita
sähköposteja venäläisille yhteistyökumppaneillemme, mutta
vastauksia ei aina tullut. Reino Ylönen soitti pian rajan
ylityksen jälkeen tulkkina toimineelle Elena Svintsitskajalle.
Tulkki oli tarkistanut sähköpostitse toimittamamme
ohjelmaesityksen, ja lopulta ohjelma toteutuikin lähes
tarkalleen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Päästyämme perille Sortavalasta kotoisin oleva datanomiopiskelijamme Ivan Revkov kävi varaamassa
Relaks-ravintolassa pöydän päivällistä varten. Tämän jälkeen majoituimme hotelli Piipun Pihaan. Piipun
Piha osoittautui laadukkaaksi ja nykyaikaiseksi hotelliksi. Henkilöstöön kuuluu myös varsin hyvin
suomen kieltä osaavia työntekijöitä.
Kello 14 (Moskovan aikaa) siirryimme hotellilta parin
sadan metrin päässä olevaan koulu numero 6:een. Siellä
oli käynnissä Nadezha-naisjärjestön atk-kurssin
ensimmäinen kokoontuminen. Järjestön johtaja
Valentina Novikova esitteli vapaaehtoistyöhön
perustuvaa aikuiskoulutusta. Kurssit ovat yleensä 50 –
70 tunnin mittaisia, ja opiskeltavat sisällöt vastaavat
suurin piirtein atk-ajokorttikoulutuksia. Kurssit
rahoitetaan lahjoitusvaroin, minkä ansiosta kurssilaisille
ei aiheudu kustannuksia. Pohjois-Karjalan
tietotekniikkayhdistys ja Työväen sivistysliitto ovat
kustantaneet toimintaa osaltaan jo useiden vuosien ajan,
minkä vuoksi puuhamies Reino Ylönen nauttii
järjestössä suurta suosiota.

2. Pohjois-Karjalan Matkaraportti 2 (3)
ammattiopisto
Kauppa ja hallinto
Timo Kortelainen 19.12.2011
Tutustumiskäynnin n. kello 15.30:n jälkeen ryhmämme hajaantui kahteen osaan: opiskelijat lähtivät
kaupungille mm. tutustumaan Ivanin ystäviin
ja aikuiset lähtivät tutustumaan Sortavalan
kaupunkiin. Myöhemmin kello 18.30
kokoonnuimme kaikki päivälliselle ravintola
Relaxissa. Päivälliselle osallistuivat myös
ammattikoulun johtaja Galina Leshkova,
yksi ammattikoulun opettaja sekä
päivälliselle kutsumamme Petroskoin
yliopiston opettaja Pjotr Kuspis puolisonsa
kanssa.
Päivällisellä kävi ilmi, että Petroskoin yliopisto on lakkauttamassa Sortavalan-yksikkönsä, minkä vuoksi
ohjelmassamme ollut tutustuminen yliopiston toimintaan Sortavalassa ei enää onnistunut. Päivällisen
jälkeen siirryimme yöpymään hotellille.
Tiistaina 13.12. lähdimme aamiaisen
jälkeen ammattikoululle. Johtaja Galina
Leshkova oli järjestänyt
keskustelutilaisuuden yhteen luokkaan.
Paikalla oli joukko opiskelijoita ja opettajia.
Esittelimme oppilaitoksemme puolin ja
toisin ja esitimme toisillemme tarkentavia
kysymyksiä. Totesimme että
ammattiopistojemme toiminnassa on paljon
yhteistä ja molemmin puolin kiinnostusta
yhteistyöhön ja yhteydenpitoon. Venäläiset
opiskelijat olivat kiinnostuneita
mahdollisuudesta tulla suorittamaan
joitakin opintoja tai harjoittelujaksoja
Suomeen. Ammattikoulun johtaja Leshkova
puolestaan kertoi auttavansa suomalaisia
opiskelijoita, jos nämä ovat kiinnostuneita
työssäoppimisjaksoista Venäjän puolella.
Työssäoppimismallina Leshkova esitti
aiemmin meilläkin puheena olleen
työparimallin, jossa suomalainen opiskelija
voisi lähteä työssäoppimaan Karjalaan
venäläisen opiskelijan parina.
Kahvitauon jälkeen opiskelijat muodostivat yhden ja opettajat toisen keskusteluryhmän. Henkilöstön
jäsenet sopivat Sortavalan ammattikoulun vastavierailusta helmikuulle. Helmikuussa sovimme
tarkemmin oppilaitostemme välisestä yhteistyöstä. Ennen helmikuuta selvitetään Sortavalan-vieraille
matkasta aiheutuvat kustannukset.

3. Pohjois-Karjalan Matkaraportti 3 (3)
ammattiopisto
Kauppa ja hallinto
Timo Kortelainen 19.12.2011
Opiskelijat kertoivat myöhemmin keskustelleensa yhteydenpidosta aktiivisesti keskusteluun
osallistuneiden venäläisten opiskelijoiden kanssa. Tutustumista ja yhteydenpitoa jatkettaisiin Facebook-
ryhmän ja yhteistyöhön tarkoitetun internetsivuston avulla.
Ennen tutustumista tietojenkäsittelyn
opetukseen meille jäi sopivasti hieman
aikaa. Vierailimme väliajalla viereisessä
Kronid Gogolevin taidenäyttelyssä.
Gogolev on tehnyt upeita puureliefejä.
Materiaalina on tavallisesti lehmus.
Monet aiheet ovat Kalevalasta.
Näyttelyssä on myös Gogolevin
maalauksia. Totesimme, että Gogolevin
näyttely on hyvinkin tutustumisen
arvoinen kohde Sortavalan-matkoilla.
Iltapäivällä tutustuimme tietojenkäsittelyn opiskeluun. Paikalla oli ensimmäisen vuoden
tietojenkäsittelyä opiskeleva ryhmä. Opiskelijat laativat tunneilla web-sivuja. Tietotekniikan tutkinto
kuulosti keskustelun perusteella hyvin samantyyppiseltä kuin meidän datanomitutkintomme.
Tutustumisten jälkeen ruokailimme
ammattikoulun kahvilassa. Hieman vajaa
kello 16 paikallista aikaa lähdimme
paluumatkalle.
Paluumatkalla keskustelimme
kokemuksistamme. Kaikki matkalle
osallistuneet olivat erittäin tyytyväisiä
matkaan. Esitimme kiitoksemme Reino
Ylöselle ja hienosti meitä kaikkia
matkalla avustaneelle Ivanille.
Johtopäätöksiä matkalta:
Matka Sortavalaan on lyhyt, yhteen suuntaan matka kestää noin 3 tuntia. Matkat Joensuusta
Sortavalaan tai Sortavalasta Joensuuhun onnistuvat helposti päivänkin reissuina.
Meidän on helppo toimia ja käydä keskusteluja venäläisten kumppaneiden kanssa. Kielitaidon puute
hidastaa viestintää, mutta tulkkeja on varsin helppo löytää.
Venäläisten opettajien englannin kielen taito on varsin heikko.
Kiinnostus yhteistyöhön on suurta puolin ja toisin: venäläiset ovat kiinnostuneita lähialueesta,
Pohjois-Karjalasta ja Joensuusta. Opiskelijat ovat kiinnostuneita oppimaan myös suomen kieltä ja
hyödyntämään ja kehittämään myös englannin kielen osaamistaan.
Venäjän-Karjalassa on nykyaikaisia yrityksiä, joista löytyisi hyviä kv-työssäoppimispaikkoja myös
ammattiopiston palvelualojen opiskelijoille.
Kielen ja kulttuurin opiskelussa olisi järkevää hyödyntää yhteistyötä.
Raportin laati Timo Kortelainen.