ilmastonmuutos ja ruuhkavuodet
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•336 vues
Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa lähitulevaisuudelle? Miksi meidän pitäisi itse asiassa puhua globaalista ympäristökriisistä? Ja miten tämän valtavan haasteen kanssa voisi elää hyvää elämää myös ruuhkavuosien keskellä? Esitys sisältää paitsi tutkittua tietoa myös omia kokemuksia aiheen parissa työskentelystä, sen inhimillisestä merkityksestä ja omista pyrkimyksistä muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Plus de Annukka Berg
Plus de Annukka Berg (20)
ilmastonmuutos ja ruuhkavuodet
- 1. Ilmastonmuutos ja ruuhkavuodet Centura 5.6.2019 Annukka Berg Kiertotalouden strateginen ohjelma, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kuva: Laura Rautjoki
- 2. 2 IPCC 2018: Ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos maapallon lämpötila nousee 2 C. Maailman maiden tämänhetkiset lupaukset päästövähennyksistä taas tarkoittavat yli 3 C-asteen lämpenemistä.
- 3. 3 Planetary Boundaries – A safe operating space for humanity (Stockholm Resilience Centre 2018)
- 4. 4 IPBES 2019: Jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto Ihminen on vaikuttanut merkittävästi kolmeen neljäsosaan maaympäristöistä ja kahteen kolmasosaan meriympäristöistä. Samalla ihminen on hävittänyt lajeja ja luontotyyppejä sekä heikentänyt lajien elinympäristöjä.
- 5. Globaali materiaalien käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä
- 6. 6 Teollisuusmailla on ollut merkittävä rooli kulutuksen lisäämisessä: esimerkkinä Suomi
- 7. 7
- 8. 8
- 9. 9
- 10. 10 Ilmastonmuutoksen torjunta ei riitä. Meidän on vähennettävä radikaalisti luonnonvarojen kokonaiskäyttöä ja torjuttava sarja ekologisia ja sosiaalisia uhkia samanaikaisesti.
- 11. 11 Ensin hyvät uutiset. Ilmapiiri on suotuisampi kuin koskaan. Mahdollisuuksia on paljon. Ja monet mahdollisuuksista ovat taloudellisestikin kannattavia.
- 12. 12 Materiaalivirtojen kierron lisäämiselle on suuret mahdollisuudet, koska maailman talouden on arvioitu olevan vain 9 %:sti kiertoihin perustuva. The Circularity Gap Report (de Wit et al. 2018)
- 13. ● Resurssitehokkuutta mahdollista kasvattaa kiertotalouden avulla jopa 3 %/v. • Luonnonvarojen tehokkaan käytön myötä mahdollisuus säästää 600 mrd €/v. (2030 mennessä) ● Muita taloudellisia hyötyjä (mm. ulkoisvaikutukset) 1,2 biljoonaa €/v. • Mahdollisuuus jopa 7 %-yksikön bkt-nousuun perusuraan verrattuna • Positiivisia vaikutuksia etenkin työllisyydelle 13 Euroopassa mahdollisuus suuriin taloudellisiin hyötyihin Ellen MacArthur Foundation et al. 2015
- 14. 14 Sitten huonot uutiset. Meidän pitäisi muuttaa valtavia systeemejä. Muutos tarkoittaa myös menetyksiä. Ongelmat kietoutuvat yhteen. Aikaa on todella vähän.
- 15. 15 Tämä kaikki tapahtuu melko vaivihkaa samalla, kun me… Kamppailemme saavuttaaksemme tulostavoitteemme. Huolehdimme koulun sisäilmaongelmista. Selätämme pyykkivuoren. Rakastumme. Nukahdamme illalla kaikkemme antaneena.
- 16. 16 Tilanne on todella vaikea. Lähtökohtainen optimismi voi olla älyllisesti epärehellistä. Suurin toivomme on ehkä siinä, että tämä haaste motivoi tarpeeksi tämän ajan kyvykkäimpiä toimijoita.
- 17. 17 Sillä vaikka haaste ei ole helppo, se on… Erittäin kiinnostava Todella tärkeä Tartuttavissa monista kulmista
- 18. Miten tämän haasteen kanssa voisi elää?
- 19. 1. Kaikki toimet on tehtävä lähitulevaisuudessa. 2. Choose your fights. Mieti strategisesti merkittävin asia, jossa voit/te toimia edelläkävijänä 3. Älä oleta, että ensimmäinen yritys tulee onnistumaan. Etene kokeillen. 4. Muutos tarvitsee käsien, jalkojen ja päiden ohella myös nimiä ja kasvoja. Varaudu antamaan sielusi. 19 Muutamia omakohtaisia oppeja
- 20. Mitä muutos tarkoittaa työelämässä? 20 ● Uskallusta pois omasta siilosta laajempaan kestävyyden, vastuullisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmaan ● Ekologisesta jalanjäljestä globaaliin kädenjäljkeen
- 21. 21 Mitä muutos tarkoittaa arjessa?- Hiilijalanjäljen pudotusta neljäsosaan
- 22. 22 Berg-Straniusten kolmen tonnin elämä Asuminen. Melko pieni asunto (78 m2); ekosähköä; uusiutuvaa kaukolämpöä; energiaa säästävät laitteet Liikkuminen. Arkiliikkuminen pääasiassa pyörällä; pidemmillä matkoilla juna tai bussi; ei hupilentoja Ruoka. Vegaaniruokaa lähi-Alepasta Kulutus. >Puolet tavaroista kierrätettyjä
- 23. 23 Miltä tällainen elämä tuntuu? Aika tavalliselta ja koko ajan myös helpommalta. Esimerkiksi liikkumiseen ja ruokaan liittyvillä valinnoilla on ollut myös hyvinvointihyötyjä. Omien valintojen tekeminen on tuonut hallinnan tunnetta.
- 24. 24 Mutta… Lentämisen ja maidon käytön lopettamisen on liittynyt myös luopumista Lasten taakka veganismista huolestuttaa välillä Kipuilen päivittäin riittämättömyyden takia
- 25. 25 Mihin silti uskon? Sydämestä tekemiseen Sotkun sietämiseen Hetkeen Ihmisten kohtaamiseen
Notes de l'éditeur
- Raportissa nostetaan esiin erityisesti merenpinnan nousu, napajäätiköiden sulaminen ja koralliriutat. Merenpinta nousisi noin kymmenen senttimetriä vähemmän, jos lämpeneminen jäisi 1,5 asteeseen. Pieneltä kuulostava ero tarkoittaa käytännössä, että arviolta 10 miljoonaa ihmistä säästyisi merenpinnannousun aiheuttamilta riskeiltä maailmanlaajuisesti. Koralliriutat tuhoutuisivat "vain" 70-90 prosenttisesti 1,5 asteessa. Puoli astetta enemmän taas tuhoaisi ne täysin. Päästöjä täytyy vähentää erittäin rajusti jo lähivuosina. Raportin mukaan 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi sitä, että maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi kääntää jyrkkään laskuun jo vuonna 2020. Täyteen päästöttömyyteen pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä. Haastetta kuvaa se, että päästöt pitäisi poistaa 20 vuotta aiemmin kuin tähän saakka on kaavailtu. IPCC:n mukaan esimerkiksi ruuantuotanto ja puhtaan veden saatavuus ovat turvatumpia 1,5 asteen maailmassa kuin kahden asteen tasolla. Lisäksi satojen miljoonien ihmisten köyhyysriski pienenisi erityisesti kehitysmaissa. 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta globaalisti. Maailmaan pitäisi istuttaa Euroopan kokoinen metsä
- Maailmanlaajuisesti suurimmat suorat syyt luonnon köyhtymiselle ovat raportin mukaan muutokset maa- ja merialueiden käytössä, eläinten ja kasvien liiallinen hyödyntäminen esimerkiksi ylikalastamalla, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit. Luonnon köyhtymisen suurimpia taustasyitä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten ylikulutus ja väestönkasvu. Global Assessment -raportti tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki IPBES:n täysistuntoon Pariisissa osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin yksityiskohtaisen neuvottelun lopputulemana.
- Global material extraction by material category, 1980-2013 In this figure, global material extraction (including only used materials) between 1980 and 2013 is presented. Four aggregated material categories are separated: biomass (from agriculture, forestry and fishery), industrial and construction minerals, fossil fuels and metal ores. Global material extraction more than doubled in the past 30 years, from around 36 billion tonnes in 1980 to almost 85 billion tonnes in 2013, an overall growth of 132%. Two distinct phases of material extraction can be identified. A period of modest growth between 1980 and around 2002, with only a short period of stagnation caused by the collapse of the former Soviet Union. From 2003 onwards, growth of global material extraction increased significantly, mainly driven by the rise of emerging economies such as China and India. Growth rates were unevenly distributed among the main material categories. Particularly the extraction of industrial and construction minerals increased significantly (by more than 240%), indicating the continued importance of this resource category for industrial development, in particular for building up housing, energy and transport infrastructure in emerging economies. Global extraction of metal ores increased by 183% and fossil fuels by 82% in the period of 33 years. Increases in biomass extraction amounted to 61%. The share of renewable resources in total resource extraction thus is constantly decreasing (from around 39% in 1980 to less than 27% in 2013). Lähde: http://www.materialflows.net/materialflowsnet/trends/analyses-1980-2013/global-material-extraction-by-material-category-1980-2013/
- https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_kotitalouksien_kulutuksen_hiilija%2849873%29
- “… new evidence that a circular economy, enabled by the technology revolution, allows Europe to grow resource productivity by up to 3 percent annually. This would generate a primary resource benefit of as much as €0.6 trillion per year by 2030 to Europe’s economies. In addition, it would generate €1.2 trillion in non-resource and externality benefits, bringing the annual total benefits to around €1.8 trillion versus today. This would translate into a GDP increase of as much as 7 percentage points relative to the current development scenario, with additional positive impacts on employment.”
- https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/ Tutkimuksen kohteena olleiden maiden keskimääräinen elämäntapojen vuotuinen hiilijalanjälki oli vuonna 2017 henkeä kohden laskettuna seuraavanlainen: Suomessa 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2 e), Japanissa 7,6 tonnia, Kiinassa 4,2 tonnia, Brasiliassa 2,8 tonnia ja Intiassa 2,0 tonnia. Päästövähennysskenaarioiden pohjalta tässä tutkimuksessa ehdotetaan, että henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetaso olisi 2,5 tonnia CO2 e vuoteen 2030 mennessä, 1,4 tonnia vuoteen 2040 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä. Nämä tavoitteet ovat Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisia siten, että kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuinen huippu taitetaan mahdollisimman pian Tulokset ovat silmiä avaavia: meidän on vähennettävä elämäntapojemme aiheuttamia ilmastopäästöjä jopa yli 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli aiomme saavuttaa ilmastotavoitteet.