Miten HSYn viestintä- ja neuvontaryhmä voi muuttaa maailmaa?
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•815 vues
Ajattelemisen aihetta yhteiskunnan muuttamisesta erityisesti kestävän kulutuksen saralla.
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (14)
En vedette
En vedette (11)
Similaire à Miten HSYn viestintä- ja neuvontaryhmä voi muuttaa maailmaa?
Similaire à Miten HSYn viestintä- ja neuvontaryhmä voi muuttaa maailmaa? (20)
Plus de Annukka Berg
Plus de Annukka Berg (11)
Miten HSYn viestintä- ja neuvontaryhmä voi muuttaa maailmaa?
- 1. Miten HSYn viestintä- ja neuvontaryhmä voi muuttaa maailmaa? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) 31.3.2015
- 2. Esityksen sisältö 2 ● Kestävän kulutuksen (ja tuotannon) neljä myyttiä ● Miten muutos tapahtuu? - kolme näkökulmaa ● Kolme mahdollista työkalua ○ Kokeilukulttuuri ○ Tarinoiden rakentaminen ○ Muutosstrategiat ja “käyttäjälähtöisyys”
- 3. 3 Kestävän kulutuksen (ja tuotannon) 5 myyttiä
- 5. Isot valinnat = asuminen, liikkuminen, ruoka 5 ● Energia ○ Sähkö ○ Lämpö ● Yksityisautoilu ○ Myös lentämisellä iso vaikutus ● Ruuan alkutuotanto ○ Esim. kasvis- vs. eläinproteiini
- 6. Myytti 2: ”Kulutusongelma johtuu hedonististen shoppailijoiden heräteostoksista” 6
- 7. Isot virrat rutiineista ja rakkaudesta 7 ● Arkinen kulutus rutinoitunutta ● Kodin, työpaikan ja koulun sijainti ja rakenteet määräävät paljon ○ Sähkön ja lämmön kulutus ○ Liikennevalinnat ● Kulutamme usein rakkaudesta läheisiä kohtaan ● Isoilla valinnoilla pieniä identiteettivaikutuksia
- 8. Myytti 3: ”Laaja ympäristöherätys ratkaisee ylikulutusongelman” 8
- 9. Olemme jo hereillä 9 ● Ympäristöherätys tapahtunut jo 1990-luvulla ● Talouden rakenteet ratkaisevat ○ Poliittiset päätökset (verot, tuet, säännökset) ○ Yritykset: 3000 suurinta=1/3 ymp.haitoista ● Myös kulttuuri ja toimintatavat vaikuttavat ● Edelläkävijöillä tärkeä rooli
- 10. Myytti 4: ”Suomalaisten ympäristöjälkeen ei enää voi vaikuttaa, sillä kaikki järkevät ekotehostamistoimet on jo tehty.” 10
- 11. Suomessa on sarkaa 11 ● Suurta ympäristöjälkeä ei voi laittaa viennin tai haastavien olosuhteiden piikkiin ● Ekotehostamisen paikkoja on yhä runsaasti ○ Omahyväisyyteen ei ole syytä ● Tehostaminen ei riitä ○ Tarvitaan myös kattoja päästöille ja luonnonvarojen käytölle
- 12. 12 Väliyhteenveto: Missä siis olemme nyt?
- 13. Ajan kuvaa 13 ● Emme ole enää lähtöruudussa – mutta haasteita riittää -> Pelissä paljon! ● Emme ole itsestään selvä edelläkävijä -> Silti: maailma tarvitsee esikuvia ● (Omaehtoinen/ruohonjuuritaso n) toiminnallisuus nousussa -> Paljon tapahtuu ● Miten HSY voi luoda/ylläpitää hyvää kehää? Erityiset toiminnan paikat?
- 14. 14 Miten muutos tapahtuu? Missä on viestinnän paikkoja?
- 15. Landscape Regime(s) Niches Innovaatiotutkimus: Rakennemuutoksen transitiomalli HSY - Kokeilut! - PK-seudun edelläkävijät - Fiksumman toiminnan paikalliset esteet
- 16. Politiikan tutkimus: poliiikan kehämalli HSY - Uudet ideat, käsitteet, kysymykset - Politiikan seuranta
- 17. Kulutustutkimus: asenteista käytäntöihin ● Asenneilmasto Suomessa sangen suotuisa esim. ilmastopoliittisille toimille ● Käytännön toiminta arjen pakkoraossa ● Huomio käytäntöihin ja toiminnan moninaisiin vaikuttimiin ○ Mikä on “normaalia”? ○ Mikä on “(epä)mukavaa”? HSY - Ratkaisut! - Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, räätälöinti - Moniarvoisuus ja huumori - Kokeilukulttuuri ja toiminnallisuus
- 20. Kokeileva toimintatapa - kolme lupausta 20 1) Lupa toimia 2) Lupa suunnitella vähemmän 3) Lupa epäonnistua
- 21. Kokeilukulttuuri on vastalääkettä… 21 ● Paperityön ja käsitepyörityksen ylivallalle ● Puhumisen kasaantumiselle prosessien alkutaipaleille
- 22. Oppimisen paikkojen luonti 22 ● Maanläheistä tietoa mahdollisista toimintatavoista ○ Testaus: Mikä toimii, mikä ei? ● Laajemmin: vaikeista ja monimutkaisista asioista konkreettisia ja lähestyttäviä ○ Arvojen muutos ○ Sosiaalinen oppiminen
- 23. Resurssien houkuttelu 23 ● Kokeilut tehokas tapa kerätä resursseja: rahoitus, huomio, verkostot ● Kokeilut medialle kiinnostava mahd. lähestyä vaikeita kysymyksiä ○ Ruohonjuuritason sankarit ○ Laajemmat näkymät ○ Ilmiöiden/symbolien synnyttäminen
- 24. Toimintatapojen (suora) synnyttäminen 24 ● Monet kokeilut puuttuvat suoraan olemassa oleviin käytäntöihin ● Rutiinit merkittävä osa inhimillistä toimintaa ○ Tuumasta toimeen usein pitkä matka ● Hedelmällisempi muutostyö, kun enemmän toimintaa ja vähemmän puhetta?
- 25. Haasteita ja ratkaisuja 25 ● Toiminnan sirpaloituminen ○ Muutosstrategia, osallistaminen, linkittäminen ● Huomio pois vallasta ja rahasta ○ Kytkökset formaaliin päätöksentekoon ja liiketoiminnan kehittämiseen ● Liiallinen yleistäminen ● Vetäjiltä vaaditaan taitoa ja luovaa hulluutta ○ Asiantuntija- ja viestintätuki
- 26. 26 2. Tarinat
- 27. Tarinoiden inhimillinen ja yhteiskunnallinen voima 27 ● Tarinat, symbolit, rinnastukset ja vastakkainasettelut perustavanlaatuisia tapoja hahmottaa maailmaa ● Monimutkaisilla asioilla taipumus pelkistyä julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa ● Miten tukea hedelmällisten tarinoiden ja symbolien syntyä? ○ Esim. pelkkä kritiikki ei ole
- 29. Muutosstrategia: Kuka tietoa käyttää? 29 ● Tiedon ja viestinnän vaikuttavuus arvaamatonta ● Viestinnän “käyttäjälähtöisyys” ○ Roolien hahmottelu: esim. kuluttajat vs. kansalaiset ● Välittäjäorganisaatiot ja portinvartijat ○ Olennaiset tahot mukana?
- 31. 31 Entä sitten?
- 32. Lopuksi 32 ● Kulutusongelman ratkaiseminen on haastavaa, tärkeää – motivoivaa ja kiinnostavaa ● Minkälaisiin haasteisiin HSY:n viestintä- ja neuvontaryhmä voi tarttua?
Notes de l'éditeur
- Lempiaihe Sekä ymp.että sos.sektorilla ral.muutoksen tarve
- ->
- Fakta: Vuoden turhakkeen tittelin ansainneet hampurilaisaterioiden kylkiäiset, vaipankätkijät ja lehtipuhaltimet voivat ärsyttää, mutta niitä välttelemällä ei vielä ratkaista ilmastohaastetta. Ympäristön kannalta olennaista on arkinen kuluttaminen: asuminen, liikkuminen ja ruokailu. Niistä syntyy valtaosa kulutuksen ympäristövaikutuksista, joten kulutuksen kokonaismerkitys on pitkälti kiinni siitä, millaisia valintoja näillä elämänalueilla tehdään. Erityisesti ruuan kohdalla huomio on pitkään suuntautunut suhteellisen epäolennaisiin seikkoihin: kauppakassien sijaan pitää miettiä kassien sisältöä, pakkausten sijaan hävikkiä ja tuontiruuan sijaan kauppamatkoja.
- -> Rutiininomaista -> Paikoilleen lukittua -> Ei valita aktiivisesti -> Usein valitaan rakkaudesta Fakta: Kestämättömistä kulutustavoista on usein syyllistetty heräteostoksista elämyksiä hakevia shoppailijoita. Esimerkiksi vaatteiden osuus on kuitenkin vain muutamia prosentteja keskimääräisen suomalaisen ilmastokuormasta. Arkiseen välttämättömyyskulutukseen voi myös olla jopa vaikeampi puuttua kuin shoppailuun, sillä välttämättömyysostoksia leimaa tutkimusten mukaan usein välinearvoisuus ja rutiininomaisuus. Vaikkapa Ekosähkön tilaaminen ei rakenna identiteettiä samalla tavalla kuin kotimaiseen ekodesigniin pukeutuminen. Kuitenkin sähköyhtiön valinta on ilmastovaikutuksiltaan kaikkein suurimpia kulutuspäätöksiä.
- Fakta: Kestämättömistä kulutustavoista on usein syyllistetty heräteostoksista elämyksiä hakevia shoppailijoita. Esimerkiksi vaatteiden osuus on kuitenkin vain muutamia prosentteja keskimääräisen suomalaisen ilmastokuormasta. Arkiseen välttämättömyyskulutukseen voi myös olla jopa vaikeampi puuttua kuin shoppailuun, sillä välttämättömyysostoksia leimaa tutkimusten mukaan usein välinearvoisuus ja rutiininomaisuus. Vaikkapa Ekosähkön tilaaminen ei rakenna identiteettiä samalla tavalla kuin kotimaiseen ekodesigniin pukeutuminen. Kuitenkin sähköyhtiön valinta on ilmastovaikutuksiltaan kaikkein suurimpia kulutuspäätöksiä.
- Ympäristöherätys tapahtunut jo 1990-luvulla -> Rakenteet -> Poliittinen ohjaus -> Yritykset (3000 suurinta=1/3 ymp.haitoista) -> Myös sosiaaliset rakenteet (kulttuuri, normit ja käytännöt) vaikuttavat -> Toisaalta: edelläkävijöillä rooli
- Myytti: Laaja ympäristöherätys ratkaisee ylikulutusongelman Fakta: Pehmeät arvot ovat olleet nousussa länsimaissa jo 1990-luvun taitteesta lähtien. Suomalaiset ovat huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, ja kyselyiden mukaan suuri osa kuluttajista olisi valmis tinkimään omasta kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös jätteiden lajitteluun, energiansäästöön ja joukkoliikenteen käyttöön suhtaudutaan suopeasti. Nykyinen infrastruktuuri, tarjonta, markkinoiden ja talouden lait eivät usein kuitenkaan tue kestävämpiä valintoja. Esimerkiksi OECD-maissa ympäristöverot tuottavat alle kymmenen prosenttia kaikista verotuloista. Tätä epäsuhtaa ympäristökysymyksiin ”herääminen” ei useinkaan riitä tasapainottamaan. Myytti: Kuluttajakuninkaat johtavat ympäristövallankumousta Fakta: Kulutusta on yritetty hillitä vetoamalla kuluttajiin erilaisten ympäristövinkkien muodossa. Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat kuitenkin vain harvoin olleet avaintekijöitä markkinoiden vihertämisessä. Viime vuosien vaikuttavimmista toimenpiteistä on enimmäkseen päätetty poliittisesti ja/tai suurempien yritysten johdossa. Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksista kertoo jotakin myös se, että ihmiskunnan aiheuttamista ympäristöhaitoista jopa kolmannes on maailman 3000 suurimman yrityksen aiheuttamaa.
- Ekotehostamisen paikkoja on yhä runsaasti -> ekotehokkuuden ohella tarvitaan luonnonvarojen käytön absoluuttista laskua Myytti: Kaikki vähänkään kannattavat ekotehostamistoimet on jo tehty Suomessa Fakta: Tutkimusten perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna suhteellisen korkea. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä. Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin aiemmin mainituissa vertailumaissa Myytti: Suomen korkeat päästöt johtuvat teollisuuden rakenteesta – ei siis kulutuksesta Fakta: Raskas vientiteollisuus on usein selityksenä, kun Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä pyritään selittämään. Selitys pitää kuitenkin vain osittain paikkansa, sillä laajan ENVIMAT-tutkimuksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee. Itse asiassa Suomen kansantalouden aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan kulutukseen ja investointeihin.
- Myytti: Kaikki vähänkään kannattavat ekotehostamistoimet on jo tehty Suomessa Fakta: Tutkimusten perusteella suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna suhteellisen korkea. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa tuotetaan massa- ja paperituotteita, elintarvikkeita, perusmetalleja, jätehuolto- ja kiinteistöpalveluita pienemmillä päästöillä. Ainoastaan mineraalituotteita ja ilmaliikennettä tuotettiin Suomessa pienemmillä kotimaisilla päästöillä kuin aiemmin mainituissa vertailumaissa Myytti: Suomen korkeat päästöt johtuvat teollisuuden rakenteesta – ei siis kulutuksesta Fakta: Raskas vientiteollisuus on usein selityksenä, kun Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä pyritään selittämään. Selitys pitää kuitenkin vain osittain paikkansa, sillä laajan ENVIMAT-tutkimuksen mukaan Suomen tuontiin sisältyy ulkoistettuja ympäristövaikutuksia suunnilleen yhtä paljon kuin mitä vientiin menee. Itse asiassa Suomen kansantalouden aiheuttamista ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista runsaat puolet kohdentuu kotimaan kulutukseen ja investointeihin
- (vs. jämähdys) (vs. jäykät, ylisuunnitteluun ajavat hankemallit) (vs. vain onnistumisia palkitsevat rahoitusmuodot)
- (vrt. ylimitoitettu työryhmä-, strategia- ja ohjelmatyö) (vrt. ohjelmistoalan “notkeusmanifesti”)
- Esim. Jyväskylän resurssiviisaat kokeilut
- ”Yhden sanan tarinat” (”Nokia” -> ”Supercell”)
- joutuvat likaamaan kätensä ja kamppailemaan tabujen ja lillukanvarsien kanssa Suuri mahdollisuus epäonnistua