Hastane infeksiyonları (genel)

1. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
PPrrooff.. DDrr.. AAttaa NNeevvzzaatt YYAALLÇÇIINN
AAkkddeenniizz ÜÜnniivveerrssiitteessii TTııpp FFaakküülltteessii
İİnnffeekkssiiyyoonn HHaassttaallııkkllaarrıı vvee KKlliinniikk MMiikkrroobbiiyyoolloojjii AADD

2. Pittet D. WHO Patient Safety. Webber Training Teleclass. May 5th 2011

3. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
 HHaassttaallaarr hhaassttaanneeyyee bbaaşşvvuurrdduukkttaann ssoonnrraa
ggeelliişşeenn vvee bbaaşşvvuurruu aannıınnddaa iinnkküübbaassyyoonn
ddöönneemmiinnddee oollmmaayyaann vveeyyaa hhaassttaanneeddee
ggeelliişşmmeessiinnee rraağğmmeenn bbaazzeenn ttaabbuurrccuu oolldduukkttaann
ssoonnrraa oorrttaayyaa ççııkkaabbiilleenn iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddıırr..
 GGeenneelllliikkllee hhaassttaanneeyyee yyaattttııkkttaann 4488--7722 ssaaaatt
ssoonnrraa vvee ttaabbuurrccuu oolldduukkttaann ssoonnrraa iillkk 1100 ggüünn
iiççiinnddee ggeelliişşeenn iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddıırr..

4. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnuu ssııkkllıığğıı
HHaassttaanneeddee yyaattaann hhaassttaallaarrıınn %% 55--1100
kkaaddaarrıınnddaa ggöörrüüllmmeekktteeddiirr..
YYooğğuunn bbaakkıımm üünniitteessiinnddee yyaattaann
hhaassttaallaarrddaa ggöörrüüllmmee oorraannıı %% 2200--3300
ddoollaayyıınnddaaddıırr..

5. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
((11999955--22001100))
Yüksek gelirli ülkeler
 Hİ:17.0 / 1000 hasta günü
 Kİ-KDİ:3.5/1000 kat.günü
 ÜSİ:4.1/1000 kat. günü
 VİP:7.9/1000 vent. günü
Düşük ve orta gelirli
ülkeler
 Hİ:47.9 / 1000 hasta günü
 Kİ-KDİ:12.2/1000 kat.günü
 ÜSİ:8.8/1000 kat. günü
 VİP:23.9/1000 vent. günü
Pittet D. WHO Patient Safety. Webber Training Teleclass. May 5th 2011

6. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
SSoonnuuççllaarr
 HHaassttaanneeddee kkaallıışş ssüürreessiinnddee uuzzaammaa
 MMoorrbbiiddiitteeddee aarrttıışş
 YYaaşşaamm kkaalliitteessiinnddee bboozzuullmmaa
 MMoorrttaalliitteeddee aarrttıışş
 İİşş ggüüccüü vvee üürreettkkeennlliikk kkaayybbıı
 MMaalliiyyeettttee aarrttıışş

7. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıınn ssııkkllıığğıı
 AAllmmaannyyaa →→ 552255..000000--880000..000000 oollgguu
~~ 2200..000000-- 4400..000000 ööllüümm
 İİnnggiilltteerree →→ 550000..000000--11..000000..000000 oollgguu
~~ 55..000000 ööllüümm
 AABBDD →→ 772200 000000--22..222200..000000 oollgguu
~~ 110000..000000 ööllüümm
 AAvv.. BBiirrlliiğğii →→ 44..550000..000000 oollgguu
((8800 000000//ggüünn))
~~ 111111..000000 ööllüümm

8. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee--
((AABBDD)) --6 ddkk 11 ööllüümm
Hastane
İnfeksiyonları
AIDS
Trafik
kazaları
* Infect Control Hosp Epidemiol 2003;24:601-6

9. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı ((AABBDD))

10. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee mmoorrttaalliittee--
((AABBDD--22000022))
• PPnnöömmoonniilleerr →→ →→ 3366 000000
• KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnff.. →→ →→ 3311 000000
• ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnff.. →→ →→ 1133 000000
• CCeerrrraahhii aallaann iinnff.. →→ →→ 88 000000
• DDiiğğeerr →→ →→1122 000000
• TTOOPPLLAAMM →→ →→110000 000000
Klevens RM, et al. Public Health Rep 2007;122:160-6

11. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı vvee
mmoorrttaalliittee ((AABBDD--22000099))
• VVİİPP →→ →→ 3355 996677
• KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnff.. →→ →→ 3300 666655
• ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnff.. →→ →→ 88 220055
• CCeerrrraahhii aallaann iinnff.. →→ →→ 1133 008888
•
http://hhs.gov/ash/initiatives/hai/actionplan/hhs_hai_action
_plan_final_06222009.pdf.accessed july, 2012

12. Hastane İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıınn MMaalliiyyeettii
 NNoorrvveeçç →→ →→ 113322 MMiillyyoonn DDoollaarr
 İİsskkooççyyaa →→ →→ 116688 MMiillyyoonn SStteerrlliinn
 İİnnggiilltteerree →→ →→ 11..77 MMiillyyaarr DDoollaarr
 FFrraannssaa →→ →→ 33--55 MMiillyyaarr FFrraannkk
 AABBDD →→ →→ 9966--114477 MMiillyyaarr DDoollaarr
 AAvvrruuppaa BB.. →→ →→ 77 MMiillyyaarr AAvvrroo
 TTüürrkkiiyyee →→ →→ 11--11..55 MMiillyyaarr DDoollaarr ??????
AAnnddeerrsseenn BBMM,, eett aall.. IInnffeecctt CCoonnttrrooll HHoosspp EEppiiddeemmiiooll 11999988;; 1199 ((1100)) :: 880055--
77
AAssttaaggnneeaauu PP,, eett aall.. JJ HHoosspp IInnffeecctt 11999999;; 4422 ((33)) :: 330033--1122
PPlloowwmmaann RR,, eett aall.. JJ HHoosspp IInnffeecctt 22000011;;4477((33)) :: 119988--220077
GGrraavveess NN.. EEmmeerrgg IInnffeecctt DDiiss 22000044;;1100 ((44)):: 556611--66
EECCDDCC AAnnnnuuaall RReeppoorrtt 22000088:: 1166--3388
DDiicckkeemmaa DDJJ,, eett aall.. JJAAMMAA 22000088;;229999((1100))::11119900--22
ZZiimmlliicchhmmaann EE,, eett aall.. JJAAMMAA IInntteerrnn MMeedd 22001133;; 117733::22003399--4466
MMaarrcchheettttii AA.. eett aall.. JJ MMeedd EEccoonnoommiiccss 22001133::11--66

13. Hastane infeksiyonları-2009
 Maliyet
 CAİ…20 785 $
 Kİ-KDİ…45 814 $
 ÜSİ…896 $
 VİP…40 144 $
 C.diff….11 285 $
 Ek yatış süresi
 CAİ…11.2 gün
 Kİ-KDİ…10.4 gün
 ÜSİ…
 VİP…13.1 gün
 C.diff….3.3 gün
Zimlicman E, et al. JAMA Intern Med 2013;173: 2039-46

14. NNNNIISS--YYBBÜÜ SSüürrvveeyyaannssıı
YBÜ Hİ hızı:
(Hastane infeksiyonu sayısı/Yatan hasta sayısı)
x 100
YBÜ Hİ insidans dansitesi:
(Hastane infeksiyonu sayısı/Hasta günü) x 1000

15. Alet KKuullllaannıımmıı iillee İİlliişşkkiillii
HHaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnuu HHıızzllaarrıı
- Üriner kateter ilişkili ÜSİ hızı:
(Üriner kateter ilişkili ÜSİ sayısı/üriner
kateter günü) x 1000
- SVK ilişkili kan dolaşımı infeksiyonu hızı:
(SVK ilişkili kan-dolaşımı inf. sayısı/SVK
günü) x 1000
- VİP hızı:
(VİP sayısı/Ventilatör günü) x 1000

16. Alet Kullanımı iillee İİlliişşkkiillii HHaassttaannee
iinnffeekkssiiyyoonnuu HHıızzllaarrıı ((TTüürrkkiiyyee--IINNIICCCC)
AİHİ %33.9- 38.3 /1000 YB günü
VİP 26.5/1000 ventilator günü
KDİ 17.6/1000 kateter günü
ÜSİ 8.3/1000 üriner kateter günü
INICC.J Hosp Infect 2007;65:251-7

17. SSüürrvveeyyaannss ((11))
Aktif - pasif sürveyans:
Pasif sürveyansta hastane ienfeksiyonu
tanısına infeksiyon kontrol hemşireleri
dışındaki kişiler koyar.
Hastayı izleyen doktor, hemşire veya diğer
tıbbi personel hastane enfeksiyonu
bildirim formu doldurarak infeksiyon
kontrol ekibine iletir .

18. SSüürrvveeyyaannss ((22))
Hastaya dayalı sürveyans:
Servislerin ziyaret edilerek hastaya ilişkin
risk faktörlerinin değerlendirilmesi
Hastaya uygulanan işlemlerin ve bunların
infeksiyon kontrol ilkelerine
uygunluğunun kontrol edilmesi
Yüksek duyarlılık ve seçicilik
Servis çalışanlarının davranışlarını
etkileme şansını arttırır.

19. SSüürrvveeyyaannss ((33))
Retrospektif Sürveyans:
Hasta kayıtları taburculuk sonrasında
infeksiyon kontrol hemşiresi tarafından
incelenir.
Prospektif sürveyans:
Veriler hasta hastanede yatmakta iken
toplanır.
Verilerin zamanında incelenmesi ve
sonuçların kliniklere bildirilmesi
gerçekleşir.
Daha pahalı bir yöntemdir.

20. SSüürrvveeyyaannss--KKaappssaamm
Hastane genelinde sürveyans
Periyodik sürveyans
Prevalans çalışması
Hedefe yönelik sürveyans

21. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii--11
KKoonnaakk ffaakkttöörrlleerrii
YYaaşş
MMeettaabboolliikk rraahhaattssıızzllııkkllaarr
İİmmmmüünnssuupprreessiiff iillaaççllaarr
TTrraavvmmaa,,yyaannııkk
MMiikkrroobbiiyyaall ffaakkttöörrlleerr
AArrttmmıışş aannttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıı ((fflloorraa
ddeeğğiişşiikklliiğğii,, ççooğğuull ddiirreennççllii ppaattoojjeennlleerr

22. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii--22
ÇÇeevvrreesseell ffaakkttöörrlleerr
CCeerrrraahhii ((ttiipp,, ssüürree))
İİnnvvaazziivv ggiirriişşiimmlleerr ((kkaatteetteerriizzaassyyoonn,,
eennttüübbaassyyoonn,, vvbb..))
HHiijjyyeenniikk aallıışşkkaannllııkkllaarr
EEll yyııkkaammaa

23. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
EEnnddeemmiikk
OOllaağğaann dduurruummllaarrddaa ssaappttaannaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddıırr..
ÇÇaallıışşmmaallaarrıınn aannaa hheeddeeffiinnii oolluuşşttuurrmmaakkttaaddıırr..
EEppiiddeemmiikk
SSııkkllıığğıı %% 22--44 ddoollaayyıınnddaaddıırr..
ÖÖzzeelllliikkllee eennddeemmiikk hhıızzllaarrddaa bbeelliirrggiinn aarrttıışşllaarr vvaarrddıırr..
BBiirrddeenn ffaazzllaa mmiikkrroooorrggaanniizzmmaa vvee aallaann iillee iillggiillii
oollaabbiilliirr..

24. Sorun mikroorganizmalar
Non-fermentatif gram negatif
mikroorganizmalar
MRSA
VRE
Dirençli Candida türleri
C.difficile infeksiyonları

25. HHaassttaannee İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
CCDDCC TTaannıımmllaarrıı
ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
CCeerrrraahhii aallaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
PPnnöömmoonniilleerr
KKaann ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
DDiiğğeerr

26. ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
EEnn ssııkk rraassttllaannııllaann hhaassttaannee
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaann bbiirriiddiirr..
%% 6600--8800’’ii üürriinneerr ssoonnddaa nneeddeenniiyyllee,,
%% 1100--1155’’ii ssiissttoosskkooppii vvee ddiiğğeerr üürroolloojjiikk cceerrrraahhii
iişşlleemmlleerr nneeddeenniiyyllee,,
%% 11--55 hheerrhhaannggii bbiirr üürroolloojjiikk iişşlleemm oollmmaakkssıızzıınn
ggeelliişşmmeekktteeddiirr..

27. ÜÜrriinneerr ssiisstteemm iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
--RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii
 KKaatteetteerriizzaassyyoonn
 İİlleerrii yyaaşş
 KKaaddıınn cciinnssiiyyeett
 GGeebbeelliikk
 DDrreennaajj ttoorrbbaassıı kkoolloonniizzaassyyoonnuu
 KKrreeaattiinniinn yyüükksseekklliiğğii
 İİddrraarr ööllççüümmüü ddıışşıı nneeddeennllee kkaatteetteerriizzaassyyoonn
 CCeerrrraahhii iişşlleemm ssıırraassıınnddaa kkaatteetteerr yyeerrlleeşşttiirriillmmeessii
 KKaappaallıı ddrreennaajj ssiisstteemmiinniinn bboozzuullmmaassıı
 ÖÖnncceeddeenn aannttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıı

28. Sondaya bbaağğllıı üürriinneerr ssiisstteemm
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
 DDrreennaajj ttoorrbbaallaarrıınnıınn mmiikkrroobbiiyyaall kkoolloonniizzaassyyoonnuu
 KKaatteetteerriinn kkaallıışş ssüürreessii
 MMeeaattuuss kkoolloonniizzaassyyoonnuu
 OOppeerraassyyoonn ooddaassıı ddıışşıınnddaa kkaatteetteerr ttaakkııllmmaassıı
 UUrreettrraall sstteenntt vvaarrllıığğıı
 BBaaşşkkaa bbiirr aallaannddaa aakkttiiff bbiirr iinnffeekkssiiyyoonn vvaarrllıığğıı
 BBööbbrreekk ffoonnkkssiiyyoonn bboozzuukklluuğğuu
 DDMM,, mmaallnnüüttrriissyyoonn
 KKaaddıınn cciinnssiiyyeett

29. Üriner sistem iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa ttaannıı
((CCDDCC))
 Semptomatik üriner sistem infeksiyonu
→ 1a
→ 1b
→ 2a
→ 2b
→ 3
→ 4
 Asemptomatik bakteriyemik üriner sistem
infeksiyonu

30. TTüürrkkiiyyee’’ddee NNÜÜİİ EEttkkeennlleerrii
MMiikkrroooorrggaanniizzmmaa SSııkkllııkk ((%%))
EE.. ccoollii 3322..44
KKlleebbssiieellllaa sspppp.. 1177..00
CCaannddiiddaa sspppp.. 1122..88
PP.. aaeerruuggiinnoossaa 1111..77
EEnntteerrooccooccccuuss sspppp.. 88..55

31. TTeeddaavvii EEnnddiikkaassyyoonnllaarrıı
SSeemmppttoommaattiikk NNÜÜSSİİ
AAsseemmppttoommaattiikk bbaakktteerriiüürrii’’ddee iissttiissnnaa
oolluuşşttuurraann öözzeell kkoonnaakk vvee dduurruummllaarr
İİmmmmüünn yyeettmmeezzlliikkllii hhaassttaallaarr
GGeebbeelleerr
İİmmppllaanntt cceerrrraahhiissiinnee hhaazzıırrllaannaann hhaassttaallaarr
ÜÜrroolloojjiikk ggiirriişşiimm öönncceessii??
KKaatteetteerriizzaassyyoonn ssoonnllaannddıırrııllddııkkttaann ssoonnrraa ddeevvaamm
eeddeenn bbaakktteerriiüürrii

32. ÜÜSSİİ kkoorruunnmmaa--ÖÖnnlleemmlleerr
 Sadece gerekli olduğunda üriner kateter
uygulayınız ve ne kadar süreyle kullanılacağını
belirleyiniz.
 Kateterleri uygulayanlar mutlaka eğitilmeli ve
tecrübeli olmalıdır.
 Uygulamalar sırasında mutlaka aseptik teknikler
kullanılmalıdır.
 Kapalı drenaj sistemleri uygulanmalıdır.
 2-10 gün süreyle kateter uygulanan yüksek riskli
hastalarda gümüş içeren kateterler kullanılmalıdır.

33. CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
ÖÖnneemmllii mmoorrbbiiddiittee vvee mmoorrttaalliittee nneeddeenniiddiirr..
YYaattıışş ssüürreessiinnddee uuzzaammaayyaa vvee cciiddddii mmaalliiyyeettee
nneeddeenn oollmmaakkttaaddıırr..
OOrraannllaarrıı
.. HHaassttaanneeddeenn hhaassttaanneeyyee
.. CCeerrrraahhttaann cceerrrraahhaa
.. OOppeerraassyyoonnaa ggöörree ddeeğğiişşmmeekktteeddiirr..

34. CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
YYüüzzeeyyeell kkeessii İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
CCiilltt--cciilltt aallttıı
DDeerriinn kkeessii İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
FFaassssiiaa vvee kkaass
OOrrggaann // BBooşşlluukk İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı

35. CCeerrrraahhii AAllaann İİnnffeekkssiiyyoonnllaarrıı

36. CCAAİİ RRİİSSKK FFAAKKTTÖÖRRLLEERRİİ
HHaassttaayyaa AAiitt ÖÖzzeelllliikklleerr
 YYaaşş
 AAllttttaa yyaattaann hhaassttaallııkk
 İİmmmmüünnssuupprreessyyoonn
 SSiiggaarraa kkuullllaannıımmıı
 OObbeezziittee
 VVüüccuudduunn bbaaşşkkaa bbiirr yyeerriinnddee iinnffeekkssiiyyoonn
bbuulluunnmmaassıı
 OOppeerraassyyoonn öönncceessiinnddee hhaassttaanneeddee yyaattıışş ssüürreessii
 PPeerriiooppeerraattiiff ttrraannssffüüzzyyoonn
 HHiippooaallbbuummiinneemmii

37. CCAAİİ RRİİSSKK FFAAKKTTÖÖRRLLEERRİİ
AAmmeelliiyyaattaa aaiitt öözzeelllliikklleerr
 AAmmeelliiyyaatt ssüürreessii
 PPrreeooppeerraattiiff ttrraaşş
 CCeerrrraahhii aallaannddaa yyaabbaannccıı mmaaddddee
 CCeerrrraahhii ddrreennlleerr
 CCeerrrraahhii tteekknniikk
 CCeerrrraahhii eell yyııkkaammaa ssüürreessii
 CCiilltt aannttiisseeppssiissii
 PPrreeooppeerraattiiff cciilltt hhaazzıırrllıığğıı
 AAnnttiimmiikkrroobbiiyyaall pprrooffiillaakkssii
 AAmmeelliiyyaatthhaannee hhaavvaallaannddıırrmmaassıı
 AAlleettlleerriinn yyeetteerrssiizz sstteerriilliizzaassyyoonnuu

38. Cerrahi alan iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı oorraannllaarrıı
 TTeemmiizz <<%% 55
 TTeemmiizz--kkoonnttaammiinnee <<%%1100
 KKoonnttaammiinnee %% 1155--2200
 KKiirrllii %% 3300--4400

39. NNIS Risk İndeksi
ASA skoru > 2 (3-5)
Kontamine ya da kirli yara
Operasyon süresinin beklenenin 75
persentilinden yüksek olması

40. CCAAİİ AANNAATTOOMMİİKK SSIINNIIFFLLAANNDDIIRRIILLMMAASSII
11..YYüüzzeeyyeell iinnssiizzyyoonneell CCAAİİ ((pprriimmeerr,,
sseekkoonnddeerr))
 İİnnssiizzyyoonnddaann ppüürrüüllaann aakkıınnttıı
 İİnnssiizzyyoonnddaa sseekkrreessyyoonn,,ççeevvrree ddookkuullaarrddaa
mmiikkrroooorrggaanniizzmmaa vvaarrllıığğıı
 İİnnssiizzyyoonnddaa yyeerriinnddee aağğrrıı vveeyyaa
hhaassssaassiiyyeett,,şşiişşlliikk,,kkıızzaarrııkkllııkk vveeyyaa ııssıı aarrttıışşıı
 CCeerrrraahh yyaaddaa kklliinniissyyeenniinn CCAAİİ ttaannııssıı kkooyymmaassıı

41. 22..DDeerriinn iinnssiizzyyoonneell CCAAİİ ((pprriimmeerr,, sseekkoonnddeerr))
 İİnnssiizzyyoonnuunn ddeerriinn kkaattllaarrıınnddaann ppüürrüüllaann aakkıınnttıı
ggeellmmeessii
 GGeenneelllliikkllee 3388°°CC nniinn üüzzeerriinnddee aatteeşş,,llookkaalliizzee
aağğrrıı vvee aatteeşş,,ssppoonnttaann vveeyyaa cceerrrraahhii ddrreennaajj
 CCeerrrraahh yyaaddaa kklliinniissyyeenniinn CCAAİİ ttaannııssıı
kkooyymmaassıı

42. 33..OOrrggaann--BBooşşlluukk CCAAİİ
 OOrrggaann vveeyyaa bbooşşlluuğğaa yyeerrlleeşşttiirriilleenn
ddrreennlleerrddeenn ppüürrüüllaann aakkıınnttıı ggeellmmeessii
 OOrrggaann yyaa ddaa kkaarrıınn bbooşşlluuğğuunnddaann aasseeppttiikk
kkooşşuullllaarrddaa eellddee eeddiilleenn ddookkuu aassppiirraassyyoonn
kküüllttüürrüünnddeenn mmiikkrroooorrggaanniizzmmaa iizzoollee eeddiillmmeessii
 CCeerrrraahh yyaaddaa kklliinniissyyeenniinn CCAAİİ ttaannııssıı kkooyymmaassıı

43. CCAAİİ :: MMiikkrroooorrggaanniizzmmaallaarr
SS..aauurreeuuss
KKooaagguullaazz nneeggaattiiff SSttaaffiillookkookkllaarr
EEnntteerrookkookkllaarr
EE..ccoollii
EEnntteerroobbaakktteerr sspppp..
PPrrootteeuuss mmiirraabbiilliiss
KK..ppnneeuummoonniiaaee
DDiiğğeerr ssttrreeppttookkookkllaarr
CC..aallbbiiccaannss

44. AAnnttiimmiikkrroobbiiyyaall pprrooffiillaakkssii
eessaassllaarrıı
CCeerrrraahhii aallaann iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnıı öönnlleemmeekk
PPoossttooppeerraattiiff ddöönneemmddee hheerr ttüürrllüü
iinnffeekkssiiyyoonnaa iilliişşkkiinn mmoorrbbiiddiittee vvee mmoorrttaalliitteeyyii
aazzaallttmmaakk
HHaassttaanneeddee yyaattıışş ssüürreessii iillee oolluuşşaabbiilleecceekk
mmaalliiyyeettii aazzaallttmmaakk
GGeerreekkssiinniimm vvaarrllıığğıınnddaa yyaayyıınnllaannmmıışş
rreehhbbeerrlleerr yyaarrddıımmııyyllaa uuyygguunn aannttiibbiiyyoottiiğğii
bbaaşşllaattmmaakk

45. CCeerrrraahhii aallaann iinnff..--ÖÖnnlleemmlleerr
Doğru antibiyotik profilaksisi
gerçekleştrilmelidir.
Traş uygulaması yapılmamalıdır.
Peri-operatif glükoz kontrolu
Normoterminin sağlanması (kardiyak
cerrahi dışında)
Operasyon öncesi MRSA taramaları

46. KKaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
PPrriimmeerr kkaann--ddoollaaşşıımmıı iinnffeekkssiiyyoonnuu
SSaannttrraall kkaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann--ddoollaaşşıımmıı
iinnffeekkssiiyyoonnuu
MMuukkoozzaall bbaarriiyyeerr hhaassaarrllıı llaabboorraattuuaarr
ttaarraaffıınnddaann ddooğğrruullaannmmıışş kkaann--ddoollaaşşıımmıı
iinnffeekkssiiyyoonnuu

47. Kateter tiplerine ggöörree iinnffeekkssiiyyoonn
ssııkkllıığğıı
 PPeerriiffeerriikk ddaammaarr iiççii kkaatt..  %% 00..22--00..55
 HHiicckkmmaann--BBrroovviiaacc kkaatt..  %% 11--22
 PPuullmmoonneerr aarrtteerr kkaatt..  %% 33..66
 KKııssaa ssüürreellii SSVVKK  %% 33..88--1122
 TTPPNN kkaatteetteerrlleerrii  %% 77--1100
 MMuullttiillüümmeennllii kkaatt..  %% 1122..88
 SSuubbkkllaavvyyeenn hheemmoo.. kkaatt..  %% 1100--2200

48. Kateter tiplerine ggöörree kkaann--ddoollaaşşıımmıı
iinnffeekkssiiyyoonnuu ssııkkllıığğıı ((//11000000 kkaatteetteerr
ggüünnüü))
 PPeerriiffeerriikk ddaammaarr iiççii kkaatt..  00..55 ((00..22--00..77))
 UUzzuunn ssüürreellii SSVVKK  11..66 ((11..55--11..77))
 SSuubbkkllaavvyyeenn hheemmoo.. kkaatt..  11..77 ((11..22--22..33))
 KKııssaa ssüürreellii SSVVKK  22..77 ((22..66--22..99))
 KKlloorrhheekkzziiddiinn//ggüümmüüşş ssüüllffooddiiaazziinnllii kkııssaa ssüürreellii SSVVKK
 11..66 ((11..33--22..00))
 MMiinnoossiikklliinn//rriiffaammppiissiinnllii kkııssaa ssüürreellii SSVVKK
 11..22 ((00..33--22..11))
MMaakkii DDGG,, eett aall.. MMaayyoo CClliinn PPrroocc 22000066;; 8811:: 11115599--7711

49. Kateter iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa
ppaattooggeenneezz
 KKaatteetteerriinn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu
 KKaatteetteerr bbiirrlleeşşiimm kkııssmmıınnıınn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu
 İİnnffüüzzaattıınn kkoonnttaammiinnaassyyoonnuu
 UUzzaakk bbiirr bbööllggeeddeenn hheemmaattoolloojjiikk yyaayyııllıımm
BBoouuzzaa EE,, eett aall.. CClliinn MMiiccrroobbiiooll IInnffeecctt 22000022;; 88:: 226655--7744

51. Kateter iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaa
rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
11.. KKoonnaakkllaa iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
22.. KKaatteetteerrllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
33.. EEkkiippllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii

52. 1. KKoonnaakkllaa iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
 KKoonnaağğıınn uuçç yyaaşşllaarrddaa yyeerr aallmmaassıı
 GGrraannüülloossiittooppeennii
 İİmmmmüünnssuupprreessiiff kkeemmootteerraappii
 CCiilltt bbüüttüünnllüüğğüünnüünn bboozzuullmmaassıı
 AAllttttaa yyaattaann hhaassttaallıığğıınn cciiddddiiyyeettii
 CCiilltt mmiikkrroofflloorraa ddeeğğiişşiikklliikklleerrii
 UUzzaakk bbiirr bbööllggeeddee iinnffeekkssiiyyoonn vvaarrllıığğıı

53. 2. KKaatteetteerrllee iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
 KKaatteetteerriinn ttiippii ((ppoolliivviinniill,, ppoolliieettiilleenn >> tteefflloonn,,
ppoolliiüürreettaann))
 KKaatteetteerriinn iişşlleevvii vvee llookkaalliizzaassyyoonnuu ((uuzzuunn,,ççookk
llüümmeennllii >> kkııssaa,, aazz llüümmeennllii))
 KKaatteetteerriinn yyeerrlleeşşiimm yyeerrii ((ssaannttrraall >> ppeerriiffeerriikk,,
ffeemmoorraall >> jjuugguulleerr >>
ssuubbkkllaavviiyyeenn))
 KKaatteetteerriinn kkaallıışş ssüürreessii ((>> 7722 ssaaaatt))
 AAcciill uuyygguullaammaallaarr

54. 3. Ekiple iillggiillii rriisskk ffaakkttöörrlleerrii
 UUyygguullaammaayyıı yyaappaann kkiişşiinniinn eeğğiittiimmii
 KKaatteetteerr bbaakkıımmıı
 EEll yyııkkaammaa,, sstteerriill eellddiivveenn kkuullllaannmmaa
 PPaannssuummaann bbiiççiimmii ((yyaarrıı ggeeççiirrggeenn öörrttüü >>
sstteerriill ggaazzllıı bbeezz))

55. KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann ddoollaaşşıımmıı
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı--EEttkkeennlleerr
SS..aauurreeuuss
KKooaagguullaazz NNeeggaattiiff SSttaaffiillookkookkllaarr
EEnntteerrookkookk
CCaannddiiddaa sspppp.. ((~~ %% 5500 CC..aallbbiiccaannss))
GGrraamm nneeggaattiiff eenntteerriikk bbaassiilllleerr

56. KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii kkaann ddoollaaşşıımmıı
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıı
((AAkkddeenniizz ÜÜnniivv..TTııpp FFaakk.. RREEAA--II,,IIII.. 22001100--5588 KKİİ--KKDDİİ))
Acinetobacter spp. % 26
Klebsiella spp. % 19
P.aeruginosa % 14
Enterobacter spp. % 14
Enterococcus spp. % 10
Candida spp. % 10
Diğer (Staph., E.coli) % 7

57. KKaatteetteerrllee iilliişşkkiillii KKaann ddoollaaşşıımmıı
iinnffeekkssiiyyoonnllaarrddaa ttaannıı
 KKaannttiittaattiiff ((kkaatteetteerrddeenn)) kkaann kküüllttüürrüü
((DDuuyyaarrllııllııkk %% 8811--8866,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 8855--
9966))
 KKaannttiittaattiiff KKaann kküüllttüürrüü ++ KKaatteetteerr kküüllttüürrüü
((DDuuyyaarrllııllııkk %% 9933,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 9977--110000))
 AAkkrriiddiinn ttuurruunnccuussuu llöökkoossiitt ssiittooppiinn tteessttii
((DDuuyyaarrllııllııkk %% 8877,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 9944))
 LLüümmeenn iiççii ffıırrççaallaammaa tteekknniiğğii
((DDuuyyaarrllııllııkk %% 9955,, ÖÖzzggüüllllüükk %% 8844))
RRaaaadd II.. LLaanncceett IInnffeecctt DDiiss.. 22000077;; 77:: 664455--5577

58. Çıkarılabilen santral venöz kateter (SVK) ilişkili kan dolaşımı infeksiyonu
Komplike Komplike olmayan
Septik tromboz,
endokardit,
osteomiyelit vb.
KNS S. aureus Gram-neg. basil Candida spp.
•SVK çıkar,
4-6 hafta
sistemik
antibiyotik
sağaltımı;
osteomiyelit
için 6-8 hafta
•SVK çıkar,
5-7 gün
sistemik
antibiyotik
sağaltımı;
•Eğer kateter
kalıcıysa
sistemik
antibiyotik ±
“kilit sağaltımı”
10-14 gün
•SVK çıkar,
ve 14 gün
sistemik
antibiyotik
sağaltımı;
•Eğer
TEE (+) ise
sağaltım
4-6 hafta
• SVK çıkar,
ve 7-14 gün
sistemik
antibiyotik
sağaltımı
• SVK çıkar,
ve ilk
negatif
kan
kültüründen
sonra
14 gün süreyle
antifungal
ajan ile
sağaltım
MMeerrmmeell LLAA,, eett aall.. CCIIDD 22000099;;4499::11--4455

59. Tünelli santral venöz katater (TSVK) yada implante alet ilişki kan dolaşımı infeksiyon
Komplike Komplike olmayan
Tünel infek.
Port apsesi KNS S. aureus Gram (-) basil Candida spp.
TSVK ya da
imp. aleti
çıkar,
10-14 gün
sistemik
antibiyotik
sağaltımı
TSVK
ya da
imp. aleti
çıkar,
4-6 hf.
antibiyotik
sağaltımı;
osteomiyelit
için 6-8 hafta
sağaltım
•TSVK ya da
imp. aleti
çıkar,
TEE (-) ise
14 gün
antibiyotik
tedavisi;
•Eğer
TEE (-) ise
“kurtarma sağ.”
14 gün
sistemik ve
“lock sağaltımı”
•Klinik
kötüleşme,
persistan/
tekrarlayan
bakteyemi
varsa TSVK
ya da
imp. aleti
çıkar.
• TSVK ya da
imp. aleti
çıkar,
10-14 gün
sağaltım
•TSVK ya da
imp. aleti
kurtarmak için
sistemik ve
“kilit sağaltımi”
14 gün
•Yanıt yoksa
TSVK ya da
imp. aleti
çıkar,
10-14 gün
sistemik
antibiyotik
sağaltımı
TSVK ya da
imp. aleti
çıkar,
son
pozitif
kan
kültüründen
sonra
14 gün
antifungal
ajan ile
sağaltım
Septik
tromboz,
endokardit,
osteomiyelit •TSVK
ya da
imp. aleti
kalabilir,
7 günlük
antibiyotik
sağaltımı +
“kilit tedavi”
10-14 gün
•Klinik
kötüleşme,
persistan/
tekrarlayan
bakteriyemi
varsa TSVK
ya da
imp. aleti
çıkar.
MMeerrmmeell LLAA,, eett aall.. CCIIDD 22000099;;4499:: 11--4455

60. KKaatteetteerr iinnff..--ÖÖnnlleemmlleerr
Sadece gerekli olduğunda uygun kateteri
kullanınız.
Kateterleri uygulayanlar mutlaka eğitimli
olmalıdır.
El hijyeni
Klorheksidin-alkol ile cilt antisepsisi
Maksimum bariyer önlemleri
Kateterin uygulanmasıyla ilgili mutlaka
belge tutulmalıdır.

61. NNoozzookkoommiiyyaall PPnnöömmoonniilleerr
 ÖÖzzeelllliikkllee YYBBÜÜ’’nnddee yyaattaann vvee vveennttiillaattöörr tteeddaavviissii
aallaann hhaassttaallaarrddaa ssııkkttıırr ((%%55--550))..
 HHaassttaannee kköökkeennllii ppnnöömmoonniilleerr,, vveennttiillaattöörrllee iilliişşkkiillii
ppnnöömmoonniilleerr vvee ssaağğllııkk hhiizzmmeettiiyyllee iilliişşkkiillii ppnnöömmoonniilleerrii
iiççeerrmmeekktteeddiirr..
 MMoorrttaalliittee oorraannllaarrıı ddeeğğiişşiikk ffaakkttöörrlleerrddeenn
eettkkiilleennmmeekkllee bbiirrlliikkttee %% 330--770 aarraassıınnddaa
ddeeğğiişşmmeekktteeddiirr..
 MMaalliiyyeettii yyüükksseekk hhaassttaannee iinnffeekkssiiyyoonnllaarrıınnddaann
bbiirriissiiddiirr..

62. NNoozzookkoommiiyyaall PPnnöömmoonniilleerr,,
RRiisskk FFaakkttöörrlleerrii
 İİlleerrii yyaaşş
 AAssppiirraassyyoonn
 BBiilliinnçç bbuullaannııkkllıığğıı,, kkoommaa
 EEnnttüübbaassyyoonn
 MMeekkaanniikk vveennttiillaassyyoonn
 KKOOAAHH vvaarrllıığğıı
 OObbeezziittee
 AAnnttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıı
 YYooğğuunn bbaakkıımm üünniitteessiinnddee yyaattıışş
 TToorraakkooaabbddoommiinnaall cceerrrraahhii
 İİmmmmüünnssuupprreessiiff ssaağğaallttıımm……....

63. p Nozokomiyal pnnöömmoonniilleerr--EEttkkeennlleerr
EErrkkeenn NNPP GGeeçç NNPP
SS..ppnneeuummoonniiaaee PP..aaeerruuggiinnoossaa
HH..iinnfflluueezzaaee AAcciinneettoobbaacctteerr sspppp..
MM..ccaattaarrrrhhaalliiss KKlleebbssiieellllaa,, EEnntteerroobbaacctteerr,,
MMSSSSAA EE..ccoollii
EE..ccoollii,, KKlleebbssiieellllaa MMRRSSAA

64. Sınıflama
Ventilatör ilişkili durum
İnfeksiyonla ilgili Ventilatör ilişkili
durum
Olası ya da yüksek olası Ventilatör
ilişkili durum

65. Olası VİP
 Pürülan solunum sekresyonu
 Akciğerler, bronşlar ya da trakeadan gelen
sekresyonları tanımlar ve 100X büyütmede >25
nötrofil ve ˂10 epitel görülmesi
 Laboratuvar sonuçları semi-kantitatif ise sonuçlar
yukarıdaki değerlere eşdeğer olmalıdır.
 Balgam, endotrakeal aspirat, bronkoalveolar
lavaj, akciğer dokusu ya da korunmuş fırça
örneklerinde kültür pozitifliği

66. YYüükksseekk oollaassııllııkkllıı VVİİPP
 PPüürrüüllaann ssoolluunnuumm sseekkrreessyyoonnuu VVEE
aaşşaağğııddaakkiilleerrddeenn bbiirrii
 PPoozziittiiff eennddoottrraakkeeaall aassppiirraatt kküüllttüürrüü,, >> 1100 55
kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç
 PPoozziittiiff bbrroonnkkooaallvveeoollaarr llaavvaajj kküüllttüürrüü,, >> 1100 44
kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç
 PPoozziittiiff aakkcciiğğeerr ddookkuussuu kküüllttüürrüü,, >> 1100 44
kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff ssoonnuuçç
 PPoozziittiiff kkoorruunnmmuuşş ffıırrççaa öörrnneeğğii kküüllttüürrüü,, >> 1100
³ kkffuu//mmll vveeyyaa eeşşddeeğğeerr sseemmii--kkaannttiittaattiiff
ssoonnuuçç……

67. YYüükksseekk oollaassııllııkkllıı VVİİPP
 AAşşaağğııddaakkiilleerrddeenn bbiirrii ((ppüürrüüllaann ssoolluunnuumm
sseekkrreessyyoonnuu oollmmaakkssıızzıınn))
 PPoozziittiiff pplleevvrraa ssııvvıı kküüllttüürrüü
 PPoozziittiiff aakkcciiğğeerr hhiissttooppaattoolloojjiissii
 LLeeggiioonneellllaa sspppp.. iiççiinn tteesstt ppoozziittiifflliiğğii
 İİnnfflluueennzzaa vviirruuss,, RRSSVV,, aaddeennoovviirruuss,,
ppaarraaiinnfflluueennzzaa vviirruuss,, rrhhiinnoovviirruuss,, iinnssaann
mmeettaappnnöömmoovviirruuss vvee ccoorroonnaavviirruussllaarr
iiççiinn tteesstt ppoozziittiifflliiğğii

68. NNoozzookkoommiiyyaall ppnnöömmoonnii--
AAyyıırrııccıı TTaannıı
 İnfeksiyon oollmmaassıızzıınn kkiimmyyaassaall aassppiirraassyyoonn
 AAtteelleekkttaazzii
 PPuullmmoonneerr eemmbboollii
 AARRDDSS
 PPuullmmoonneerr hheemmoorraajjii
 AAkkcciiğğeerr kkoonnttüüzzyyoonnuu
 İİnnffiillttrraattiiff ttüümmöörr rraaddyyaassyyoonn ppnnöömmoonniittiissii
 İİllaaçç vveeyyaa hhiippeerrsseennssiittiivviittee rreeaakkssiiyyoonnuu

69. NNoozzookkoommiiyyaall ppnnöömmoonniilleerr--
ÖÖnnlleemmlleerr
 AAssppiirraassyyoonn ssııkkllıığğıınnıınn aazzaallttııllmmaassıı
 KKoolloonniizzaassyyoonnaa yyooll aaççaaccaakk uuyygguullaammaallaarrddaann
kkaaççıınnııllmmaassıı
 PPeerrssoonneell eellii iillee kkoonnttaammiinnaassyyoonn vvee ççaapprraazz
bbuullaaşşıınn öönnlleennmmeessii
 SSoolluunnuumm tteeddaavvii cciihhaazzllaarrıınnıınn ddeezzeennffeekkssiiyyoonn vvee
sstteerriilliizzaassyyoonnuu
 EErriişşkkiinn iimmmmuunniizzaassyyoonnuu ((iinnfflluueennzzaa,, ppnnöömmookkookk
aaşşııllaarrıı))
 GGeerreekkssiizz aannttiibbiiyyoottiikk kkuullllaannıımmıınnddaann
kkaaççıınnııllmmaassıı ggeerreekkiirr..

70. Ventilatörle iilliişşkkiillii ppnnöömmoonnii--
ÖÖnnlleemmlleerr
 Sadece gerekli olduğunda solunum desteği
uygulayınız ve sedasyon süresini azaltınız.
 Standart infeksiyon kontrol önlemlerine
uyulmalıdır (el hijyeni, vb)
 Hasta 40° açıyla yatırılmalıdır.
 Uygun enteral beslenme gerçekleştirilmelidir.
 İrrigasyon amacıyla steril sıvılar kullanılmalıdır.
 Kapalı emme-sistemleri uygulanmalıdır.
 Klorheksidin ile ağız bakımı ve diş temizliği
gerçekleştirilmelidir.

71. AAnnttiibbiiyyoottiikk yyöönneettiimmii--
 Antibiyotiklerin uygun kullanımının sağlanması
Doğru antibiyotik, doz, zamanlama, süre, veriliş yolu
 Klinik sonuçların optimizasyonu
Direnç gelişiminin azaltılması
İlaçla ilgili yan etkilerin sınırlandırılması
İstenmeyen olay risklerinin azaltılması
 Antibiyotik direncini azaltma yöntemleri
Etkin antibiyotik yönetimi, infeksiyon kontrolu…..
Dellit TH et al. Clin Infect Dis. 2007;44:159-77;
Drew RH. J Manag Care Pharm. 2009;15 (Suppl):S18-S23;
Drew RH et al. Pharmacotherapy. 2009;29:593-607

72. EEll hhiijjyyeennii

73. EEll hhiijjyyeennii

74. MRMS

76. TTeeşşeekkkküürrlleerr…………
aannyyaallcciinn@@aakkddeenniizz..eedduu..ttrr
aannyyaallcciinn@@yyaahhoooo..ccoomm