trabalho sobre inflação feito em período de 2011

1. 1
INFLAÇÃO: UM BREVE ESTUDO.
Annaa Lúúcciiaa Feerrrreeiirraa ddee Olliivveeiirraa****
RESUMO
Essttee ttrraabbaallhhoo ssee pprrooppõõee aa aapprreesseennttaarr uum bbrreevvee eessttuuddoo ssoobbrree aa nnããoo
nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa ee ssuuaass iimpplliiccaaççõõeess nnaa iinnffllaaççããoo,, aalléém ddaa
iimppoorrttâânncciiaa ddaa ccoonndduuççããoo ddee uumaa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa ((aaqquuii
rreepprreesseennttaaddaa ppeellaa aalltteerraaççããoo nnaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss)) ppaarraa oo ccoonnttrroollee ddaa
iinnffllaaçç ããoo,, bbeem ccoomoo oo rreeggiimee ddee meettaass iimpplleemeennttaaddoo nnoo Brraassiill..
Abssttractt
Thhiiss ppaappeerr aaiimss ttoo pprreesseenntt aa bbrriieeff ssttuudyy oonn tthhee nnoonn--neeuuttrraalliittyy off
moonneeyy aanndd iittss iimpplliiccaattiioonnss ffoorr iinnffllaattiioonn,, aanndd tthhee iimppoorrttaannccee ooff
ccoonndduuccttiinngg aa moonneettaarryy ppoolliiccyy ((hheerree rreepprreesseenntteedd bbyy tthhee cchhaannggee iinn
tthhee iinntteerreesstt rraattee)) ttoo ccoonnttrrooll iinnffllaattiioon aanndd tthee rreeggiimee ggoaallss
iimpplleemeenntteedd iinn Brraazziill..
Paallaavvrraass--cchhaavvee:: IInnffllaaççããoo.. Poollííttiiccaa Moonneettáárriiaa.. Reeggiimee ddee Meettaass ddaa
IInffllaaççããoo..

2. 2
11 IINTRODUÇÃO
A iinnffllaaççããoo ccoonnffoorrmee sseeuu pprróópprriioo ccoonncceeiittoo bbeem ddeeffiinnee,,
pprroovvooccaa uumaa eelleevvaaççããoo ddooss pprreeççooss moonneettáárriiooss,, oo qquuee aaccaarrrreettaa uumaa
ddeepprreecciiaaççããoo nnoo vvaalloorr rreeaall ddaa mooeeddaa,, ffaattoo qquuee nnooss lleevvaa aa ccrreerr qquuee aa
iinnffllaaççããoo éé uum ffeennôômeennoo moonneettáárriioo.. Coomoo ffeennôômeennoo moonneettáárriioo,, aa
tteeoorriiaa moonneettáárriiaa ddee Keeyynneess ddiiffeerreennttee ddaa vviissããoo oorrttooddooxxaa,, vvaaii
eennffaattiizzaarr aa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, oouu sseejjaa,, aa mooeeddaa nnããoo éé
nneeuuttrraa,, ppeelloo ccoonnttrraarriioo eellaa ccaauussaa uum iimppaaccttoo rreeaall ee dduurraaddoouurroo nnaa
eeccoonnoomiiaa.. Anntteess ddee ffaallaarrmooss ddaa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa
pprreecciissaamooss ccoonncceeiittuuaarr,, aaiinnddaa qquuee bbrreevveemeennttee aa nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa
mooeeddaa..
A nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa éé aa pprrooppoossiiççããoo ddee qquuee aa qquuaannttiiddaaddee ddee
mooeeddaa iinnfflluueenncciiaa aappeennaass ooss pprreeççooss ee nnããoo oo pprroodduuttoo rreeaall ddaa
eeccoonnoomiiaa.. Essttaa aabboorrddaaggeem vveem ddoo pprreessssuuppoossttoo ddaa lleeii ddee Saayy,, nnoo
qquuaall ttooddaa ooffeerrttaa ddeetteerrmiinnaa ssuuaa pprróópprriiaa ddeemaannddaa.. Coonnffoorrmee Maarriiaa
ddee Loouurrddeess Roolllleembbeerrgg Moolllloo ((UNB))::
Aoo pprroodduuzziirr éé nneecceessssáárriioo oo ppaaggaameennttoo ddoo iinnssuumoo mããoo--ddee--oobbrraa qquuee,,
ccoonnsseeqquueenntteemeennttee,, ggeerraa aa ddeemaannddaa ppaarraa oo pprroodduuttoo pprroodduuzziiddoo.. A
mooeeddaa nneessssee ccaassoo ddeevveerráá sseempprree eessttaarr ddiissppoonníívveell ppaarraa ttrraannssaaççõõeess,,
ppoorrttaannttoo,, eessppeerraa--ssee qquuee oo ccoomppoorrttaameennttoo rraacciioonnaall sseejjaa ddee,, aaoo rreecceebbeerr
oo ppaaggaameennttoo,, oo ttrraabbaallhhaaddoorr iirráá ccoonnssuumiirr aaqquueellee vvaalloorr ((oo nnããoo
eenntteessoouurraameennttoo ddaa mooeeddaa))..
Reevviissttaa ddee Eccoonnoomiiaa Poollííttiiccaa,, vvooll.. 2244,, nnº 33 ((9955)),, jjuullhhoo--sseetteembbrroo//22000044..
A ppaarrttiirr ddoo ccoonntteexxttoo ddee nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, aa 11ª sseeççããoo ddeessttee
aarrttiiggoo vvaaii eessbbooççaarr,, aaiinnddaa qquuee ddee ffoorrmaa ssuucciinnttaa aa vviissããoo Keeyynneessiiaannaa
ddaa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa.. A 22ª sseeççããoo vvaaii aabboorrddaarr aa ppoolliittiiccaa
moonneettáárriiaa ee nnããoo moonneettáárriiaa uuttiilliizzaaddaa nnoo ccoonnttrroollee aa iinnffllaaççããoo.. Naa 33ª
sseeççããoo aabboorrddaarreemooss,, aaiinnddaa qquuee rreessuumiiddaameennttee,, O Reeggiimee ddee meettaass
ddee IInnffllaaççããoo nnoo Brraassiill..

3. 3
2 A Não Neuttralliidade da moeda..
Aoo lloonnggoo ddaa hhiissttóórriiaa aa mooeeddaa aassssuumiiuu ddiiffeerreenntteess ppaappeeiiss nnaa
eeccoonnoomiiaa.. Paarraa oorrttooddooxxiiaa aaoo lloonnggoo ddoo tteemppoo,, aa mooeeddaa ffooii ttrraattaaddaa
ccoomoo meerroo iinnssttrruumeennttoo ddee ttrrooccaa,, sseennddoo iinnccaappaazz ddee aaffeettaarr ttaannttoo nnoo
ccuurrttoo,, qquuaannttoo nnoo lloonnggoo pprraazzoo aass vvaarriiáávveeiiss rreeaaiiss ddaa eeccoonnoomiiaa.. Poorréém
oo ttrraattaameennttoo ddaaddoo ppoorr Keeyynneess àà mooeeddaa,, aa ppõõee ccoomoo iinnssttrruumeennttoo
ffuunnddaameennttaa ll,, ccoomoo oo pprróópprriioo Keeyynneess meenncciioonnaa ::
A mooeeddaa ddeesseemppeennhhaa uum ppaappeell pprróópprriioo ee aaffeettaa moottiivvooss ee ddeecciissõõeess ee éé,,
rreessuumiiddaameennttee,, uum ddooss ffaattoorreess ooppeerraattiivvooss nneessttaa ssiittuuaaççããoo,, ddeessttaa ffoorrmaa,,
oo ccuurrssoo ddooss eevveennttooss nnããoo ppooddee sseerr pprreeddiittoo,, nneem nnoo lloonnggoo nneem nnoo ccuurrttoo
pprraazzoo sseem oo ccoonnhheecciimeennttoo ddoo ccoomppoorrttaameennttoo ddaa mooeeddaa eennttrree oo
pprriimeeiirroo ee oo sseegguunnddoo eessttaaddoo..
((Keeyynneess,, 11997733ª,, pp..440088--440099))..
A ppaarrttiirr ddiissttoo vveemooss aa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa pprreesseennttee nnaa oobbrraa
ddee Keeyynneess.. Aoo ccoonnttrraarriioo ddaa Teeoorriiaa Quuaannttiittaattiivvaa ddaa Mooeeddaa,, eem qquuee
MV=PY pprreessssuuppoonnddoo aassssiim uumaa rreellaaççããoo ddee eeqquuiillííbbrriioo,, ee,, ppoorrttaannttoo
uumaa nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, ppaarraa Keeyynneess aa mooeeddaa ttiinnhhaa nnããoo
ssoomeennttee oo ppaappeell ddee meeiioo ddee ppaaggaameennttoo,, maass ttaambbéém uumaa ffoorrmaa ddee
aaggrreeggaarr rriiqquueezzaa aaoo lloonnggoo ddoo tteemppoo.. É oo qquuee eellee cchhaamaa eem ssuuaa
tteeoorriiaa ddee ““pprrêêmiioo ppeellaa lliiqquuiiddeezz””.. É qquuee ppaarraa oo meessmoo aa ttaaxxaa ddee
jjuurrooss éé uumaa rreeccoomppeennssaa ppoorr aabbrriirr mããoo ddaa lliiqquuiiddeezz.. Ennffiim ppoorr eessttaa
vviissããoo aa mooeeddaa éé::
““Umaa ffoorrmaa ddee rriiqquueezzaa ee aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss oo pprreeççoo qquuee gguuiiaa aa eessccoollhhaa
eennttrree ffoorrmaass lliiqquuiiddaass ee iillííqquuiiddaass ddee rriiqquueezzaa,, aaoo iinnvvééss ddaa eessccoollhhaa eennttrree
ccoonnssuumoo pprreesseennttee ee ccoonnssuumoo ffuuttuurroo,, ccoonncceebbiiddaa ppeellaa tteeoorriiaa cclláássssiiccaa””..
((Eccoonnoomiiaa Moonneettáárriiaa ee Fiinnaanncceeiirraa,, 22ª Edd,, Páágg.. 4488bb))..
Naa aabboorrddaaggeem ddaa nnããoo nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa,, aass eempprreessaass
aassssuumeem ppaappeell ffuunnddaameennttaall,, uumaa vveezz qquuee ssããoo rreessppoonnssáávveeiiss ppoorr
rreetteerr mooeeddaa ccoom aa ffiinnaalliiddaaddee ddee aaccuumuullaaççããoo ddee ccaappiittaall pprroodduuttiivvoo,,
vviissaannddoo àà oobbtteennççããoo ddee lluuccrrooss.. É oo qquuee Keeyynneess ddeennoomiinnoouu ddee
moottiivvoo ““Fiinnaannccee iirroo ”” ppaarraa ddeemaannddaa ddee mooeeddaa..
A nneeuuttrraalliiddaaddee ddaa mooeeddaa ,, sseegguunnddoo aallgguunnss aauuttoorreess,, ssóó ffuunncciioonnaa
ttaannttoo nnoo ccuurrttoo,, ccoomoo nnoo lloonnggoo pprraazzoo eem eeccoonnoomiiaa rruuddiimeennttaarreess eem

4. 4
qquuee pprreevvaalleecciiaam oo ssiisstteemaa ddee ttrrooccaass ddiirreettaass,, ttaambbéém cchhaamaaddoo ddee
Essccaambboo.. Nuumaa eeccoonnoomiiaa aattiivvaa ee mooddeerrnnaa,, aa mooeeddaa ppoorr sseerr oo
aattiivvoo ccoom maaiioorr lliiqquuiiddeezz ddaa eeccoonnoomiiaa,, eembboorraa ooss aaggeenntteess ssaaiibbaam
qquuee aa meessmaa nnããoo ooffeerreecceerráá rreennddiimeennttooss,, ssee ccoomppaarraaddooss ccoom
oouuttrrooss aattiivvooss,, qquuee eembboorraa ggeerreem maaiioorr rreennddiimeennttoo aapprreesseennttaam
maaiioorreess rriissccooss;; moottiivvoo qquuee ffaazz ccoom qquuee ooss meessmooss oopptteem ppoorr
ppeerrmaanneecceerr ccoom aa mooeeddaa.. Assssiim vveemooss qquuee aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss éé oo
pprriinncciippaall meeccaanniissmoo ddee aattuuaaççããoo nnuumaa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa,, ppooiiss aaoo
aalltteerraarr aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss bbáássiiccaa aa aauuttoorriiddaaddee moonneettáárriiaa,, aaccaabbaa
iinnfflluueenncciiaannddoo aa ddeemaannddaa ppoorr mooeeddaa,, ffaazzeennddoo vvaarriiaarr aa qquuaannttiiddaaddee
ddee aattiivvooss llííqquuiiddooss.. IIssttoo ““aaff eettaa nnããoo aappeennaass aa pprroodduuççããoo,, ccoomoo aa ddeecciissããoo
ddee iinnvveessttiirr ddooss aaggeenntteess,, ee,, ppoorrttaannttoo aass ppoossssiibbiilliiddaaddeess rreeaaiiss ddaa eeccoonnoomiiaa
meessmoo nnoo lloonnggoo pprraazzoo””,, ccoomoo cciittaa ((Caarrvvaallhhoo,, 11999999))..
Siiggnniiffiiccaa ddiizzeerr qquuee ooss aaggeenntteess jjáá ppoossssuueem uumaa pprreevviissããoo,, ccoom bbaassee
nnaass eexxppeeccttaattiivvaass ddee ttaaxxaa ddee jjuurrooss,, lleevvaannddoo eem ccoonnssiiddeerraaççããoo ttaaxxaass
aanntteerriioorreess,, ee ddee aaccoorrddoo ccoom ttaaiiss eexxppeeccttaattiivvaass ooss meessmooss vvããoo
ddeecciiddiirr iinnvveesstt iirr oouu nnããoo..
3 Polliittiicass Monettáriiass e Não Monettáriiass
A ppaarrttiirr ddaa cceerrtteezzaa ddee qquuee aa mooeeddaa ppooddee ssiim,, aaffeettaarr vvaarriiáávveeiiss rreeaaiiss
ddaa eeccoonnoomiiaa,, vveejjaamooss qquuee ttiippoo ddee ppoolliittiiccaass moonneettáárriiaass oouu nnããoo,,
ppooddeem sseerr uuttiilliizzaaddaass ccoomoo meeddiiddaa ddee ccoombbaattee ee pprreevveennççãão daa
iinnffllaaççããoo.. Coomoo jjáá meenncciioonnaaddoo aanntteerriioorrmeennttee,, oo pprriinncciippaall
iinnssttrruumeennttoo ddee ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa sseerráá aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss,, ppooiiss aa
aauuttoorriiddaaddee moonneettáárriiaa ((rreepprreesseennttaaddaa ppeelloo Baannccoo Ceennttrraall)) aaoo aalltteerraarr aa
ttaaxxaa ddee jjuurrooss bbáássiiccaa ffaazz ccoom qquuee oo meessmoo rreefflliittaa nnaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss
ddee meerrccaaddoo.. A maanniippuullaaççããoo ddeessttaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss,, ppeelloo Baannccoo Ceennttrraall
vveem aa ccoonnssttiittuuiirr-- ssee eem uumaa eeffiiccaazz ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa.. Coom bbaassee nnaa
ttaaxxaa ddee jjuurrooss bbáássiiccaa éé qquuee ooss aaggeenntteess vvããoo ddeecciiddiirr eennttrree iinnvveessttiirr oouu
aapplliiccaarr,, ppoorrttaannttoo sseegguunnddoo Keeyynneess uumaa ppoolliittiiccaa moonneettáárriiaa qquuee vviissee àà
eessttaabbiilliizzaaççããoo ddee eempprreeggoo ddeevvee lliibbeerraarr oo mááxxiimoo ddee iinnffoorrmaaççããoo aaoo
ppúúbblliiccoo ddee qquuee aa ttaaxxaa eessttáá bbaaiixxaa ee aassssiim ccoonnttiinnuuaarráá,, ttaall meeddiiddaa
ppooddee iinnfflluueenncciiaarr ooss aaggeenntteess nnaa ffoorrmaaççããoo oouu rreeccoomppoossiiççããoo ddee sseeuuss
ppoorrttffóólliiooss,, oouu sseejjaa,, ssee hháá uum aauumeennttoo nnoo eessttooqquuee ddee mooeeddaa eem

5. 5
cciirrccuullaaççããoo nnoo meerrccaaddoo ffiinnaanncceeiirroo,, ccoom uumaa ttaaxxaa ppeerrmaanneenntteemeennttee
bbaaiixxaa,, iissttoo ffaarriiaa ccoom qquuee ooss aaggeenntteess ffoosssseem iinndduuzziiddooss aa iinnvveessttiirr aaoo
iinnvvééss ddee aapplliiccaarr.. Ouuttrraa meeddiiddaa iimppoorrttaannttee éé aa ooffeerrttaa ddee ttííttuullooss ppoorr
ppaarrttee ddoo Goovveerrnnoo,, oo qquuee eevviittaarriiaa uumaa pprreeffeerrêênncciiaa ppeellaa lliiqquuiiddeezz,,
eevviittaannddoo aassssiim qquuee aass ttaaxxaass ddee jjuurrooss aapplliiccaaddaass nnooss ttííttuullooss ppúúbblliiccooss
ffoosssseem ccaaddaa vveezz maaiiss aallttaass ppaarraa aattrraaiirr aa ddeemaannddaa ppoorr ttííttuullooss..
((Caarrvvaallhhoo,, 11999999))..
Assssiim vveemooss qquuee aattrraavvééss ddeessttaass meeddiiddaass eessttrriittaameennttee moonneettáárriiaass aa
eeccoonnoomiiaa sseerriiaa iinnfflluueenncciiaaddaa aattrraavvééss ddaa rreeccoomppoossiiççããoo ddooss ppoorrttffóólliiooss
ddooss aaggeenntteess.. É ccoomoo ssee hhoouuvveessssee uumaa rreeaallooccaaççããoo ddoo vvoolluumee ddee
mooeeddaa eem cciirrccuullaaççããoo,, vviissaannddoo eevviittaarr aa pprreeffeerrêênncciiaa ppeellaa lliiqquuiiddeezz,, ee
iinndduuzziinnddoo ooss aaggeenntteess aa iinnvveessttiirr eem aattiivvooss ddee maaiioorr rreennttaabbiilliiddaaddee,,
aaiinnddaa qquuee ccoom uumaa meennoorr lliiqquuiiddeezz.. Poorréém aa tteeoorriiaa Póóss--Keeyynneessiiaannaa
nnããoo rreeccoomeennddaa aa eelleevvaaççããoo ddaa ttaaxxaa ddee jjuurrooss ccoomoo uumaa meeddiiddaa ddee
ccoombbaattee aa iinnffllaaççããoo,, eembboorraa rreeccoonnhheeççaam qquuee ttaall meeddiiddaa ppoossssaa aattéé
aapprreesseennttaarr cceerrttaa eeffiiccáácciiaa ooss meessmooss aalleeggaam qquuee ttaall meeddiiddaa nnããoo
ccoombbaatteerriiaa aa ccaauussaa ee ssiim oo pprroobblleemaa.. Taall qquueessttiioonnaameennttoo ssee ddaa,,
ppooiiss,, sseegguunnddoo ooss meessmooss aa iinnffllaaççããoo ssuurrggee ddoo llaaddoo ddaa ooffeerrttaa ddee
mooeeddaa,, eennqquuaannttoo aa ttaaxxaa ddee jjuurrooss iinncciiddee ssoobbrree oo llaaddoo ddaa ddeemaannddaa,, oo
qquuee aaccaabbaa aaccaarrrreettaannddoo uum iimppaaccttoo ssoobbrree oo ddeesseempprreeggoo..
Paarraa ooss Póóss--Keeyynneessiiaannooss nnããoo hháá ccoomoo ggeenneerraalliizzaarr aapplliiccaannddoo uumaa
úúnniiccaa meeddiiddaa ddee ccoombbaattee aa iinnffllaaççããoo,, jjáá qquuee ccoonnffoorrmee ooss meessmooss
hháá vváárriiooss ttiippooss ddee iinnffllaaççããoo ddeeccoorrrreenntteess ddee ccaauussaass ddiiffeerreenncciiaaddaass ee
qquuee ppoorr iissssoo,, pprreecciissaam ddee uumaa rreessoolluuççããoo ddiiffeerreenncciiaaddaa.. Nããoo nnooss
aabbrraannggeerreemooss noo aassssuunnttoo,, aapprreesseennttaannddoo aappeennaass aallgguunnss ttiippooss dee
IInnffllaaççããoo ccoonnssiiddeerraaddaa maaiiss iimppoorrttaannttee ss..
IInnffllaaççããoo ddee Saalláárriiooss –– Essttee ttiippoo ddee iinnffllaaççããoo ooccoorrrree qquuaannddoo hháá uum
aauumeennttoo ddoo ssaallaarriioo nnoomiinnaall,, ppoorr ddeeccoorrrrêênncciiaa ddee aaccoorrddooss ssiinnddiiccaaiiss,,
oouu nnããoo,, ee ooss meessmooss aaccaabbaam sseennddoo rreeppaassssaaddooss aaooss pprreeççooss.. Taall
aauumeennttoo ssaallaarriiaall nnããoo sseerriiaa oo pprroobblleemaa ssee aa pprroodduuttiivviiddaaddee
aaccoomppaannhhaassssee eessttee aauumeennttoo.. Poorréém ccoomoo aa pprroodduuttiivviiddaaddee nnããoo
ddeeppeennddee ssoomeennttee ddoo aauumeennttoo ddaa mããoo--ddee--oobbrraa,, maass ddaa
iimpplleemeennttaaççããoo ddee iinnoovvaaççõõeess tteeccnnoollóóggiiccaass ee qquuaalliiffiiccaaççããoo ddee
ppeessssooaall,, uum ddeesseeqquuiillííbbrriioo eennttrree pprroodduuttiivviiddaaddee ee aauumeennttoo ddee ssaalláárriiooss

6. 6
nnoomiinnaaiiss aaccaabbaa ccaauussaannddoo iinnffllaaççããoo.. A tteeoorriiaa Póóss--Keeyynneessiiaannaa vvaaii
pprrooppoorr ccoomoo ssoolluuççããoo ppaarraa oo meessmoo uumaa meeddiiddaa ddeennoomiinnaaddaa ddee
TIIP ((ttaaxx--bbaasseedd oonn iinnccoomeess ppoolliiccyy)) qquuee nnaaddaa maaiiss éé qquuee uum ttiippoo ddee
ppaaggaameennttoo ddee iimppoossttoo iinncciiddiinnddoo ssoobbrree ggrraannddeess eempprreessaass qquuee
ttiivveerraam aauumeennttoo ddee ssaalláárriiooss oouu maarrggeennss ddee lluuccrrooss,, sseem qquuee uum
pprrooppoorrcciioonnaall aauumeennttoo ddaa pprroodduuttiivviiddaaddee tteennhhaa aallccaannççaaddoo oo meessmoo
ppaattaamaarr..
22..11..22..33 Coonncclluussããoo
aa)) aass ccoonncclluussõõeess ddeevveem rreessppoonnddeerr ààss qquueessttõõeess ddaa ppeessqquuiissaa,,
ccoorrrreesspoonnddeenntteess aaooss oobbjjeettiivvooss ee hhiippóótteesseess;;
b)) ddeevveem sseerr bbrreevvee ppooddeennddoo aapprreesseennttaarr rreeccoomeenddaaççõõeess ee
ssuuggeessttõõeess ppaarraa ttrraabbaallhhooss ffuuttuurrooss;;
cc)) ppaarraa aarrttiiggooss ddee rreevviissããoo ddeevvee-- ssee eexxcclluuiirr maatteerriiaall,, mééttooddo ee
rreessuullttaaddooss..
22..11..33 Elleemeennttooss Póóss--Teexxttuuaaiiss
aa)) Tííttuulloo ee ssuubbttííttuulloo ((ssee hhoouuvveerr)) eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa;;
b)) rreessuumoo eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa:: vveerrssãão ddoo rreessuumoo nnaa
llíínngguuaa ddoo tteexxttoo;;
cc)) ppaallaavvrraass--cchhaavvee eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa:: vveerrssããoo ddaass
ppaallaavvrraass--cchhaavvee nnaa llíínngguuaa ddoo tteexxttoo ppaarraa aa meessmaa llíínngguuaa
ddoo rreessuumoo eem llíínngguuaa eessttrraannggeeiirraa;;
dd)) nnoottaass eexxpplliiccaattiivvaass:: aa nnuumeerraaççããoo ddaass nnoottaass éé ffeeiittaa eem
aallggaarriissmooss aarráábbiiccooss,, ddeevveennddoo sseerr úúnniiccaa ee ccoonnsseeccuuttiivvaa
As referências devem
ser alinhadas somente
à margem esquerda.

7. 7
ppaarraa ccaaddaa aarrttiiggoo.. Nããoo ssee iinniicciiaa aa nnuumeerraaççããoo eem ccaaddaa
ppáággiinnaa;;
ee )) rreeffeerrêênncciiaass:: Coonnffoorrmee aa NBR 66002233 ((ASSOCIIAÇÃO
BRASIILEIIRA DE NORMAS TÉCNIICAS,, 22000022aa))
REFERÊNCIIAS
CARVALHO, F.J.C. Uma Contribuição ao Debate em torno
da Eficácia da Política Monetária e Algumas Implicações para o
Caso do Brasil : Revista de Economia Política, vol. 25, nº 4 (100),
pp. 323-336 outubro-dezembro/2005.
SICSÚ, João. Políticas Não-Monetárias de Controle da Inflação:
Uma proposta pós-keynesiana**: Revista Análise Econômica, ano
21, n. 39.
SERRANO, Franklin. Juros, câmbio e o sistema de metas de
inflação no Brasil. Revista de Economia Politica, vol. 30, no 1
(117), pp. 63-72, janeiro-marco/2010.
FRANCO,, Reennaattaa Saannttooss ddee Meelllloo.. Umaa aannáálliissee ddaa rreellaaççããoo eennttrree aa
ppoollííttiiccaa moonneettáárriiaa ee ooss pprreeççooss ddaass aaççõõeess nnoo Brraassiill ((IIbboovveessppaa)).. 22001122..
Trraabbaallhhoo ddee Coonncclluussããoo ddee Cuurrssoo ((Grraadduuaaççããoo)).. IInnssttiittuuttoo ddee
Eccoonnoomiiaa.. Unniivveerrss iiddaaddee Essttaadduuaall ddee Caamppiinnaass..
São identificados por
letras maiúsculas
consecutivas.
Ex: APÊNDICE A –
ANEXO A -