Sport Health Feeling (SHF) on terveysliikunnan toimintamallien kansainvälistämisen edistämiseen keskittyvä hanke, jonka tavoitteena on julkisella sektorilla toteutettujen terveysliikuntamallien siirtäminen yksityisen sektorin liiketoiminnaksi sekä niiden kansainvälisen markkinapotentiaalien kartoittaminen. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy vastaa verkoston koordinoimisesta. Verkosto on avoin kaikille toiminnasta kiinnostuneille. 28.-29.4.2014 järjestettiin Tampereella SHF-hankkeen organisoima kaupallistamisleiri. Ohessa tilaisuuden dokumentointia.

2. www.businessarena.fi
SHF II - KAUPALLISTAMISLEIRI 28.-29.4.2014
28.- 29.4.2014 pidettiin Tampereella hotelli Tammerin tiloissa kaksipäiväinen
kaupallistamisleiri, jonka isäntänä toimi SportHealthFeeling - hanke (SHF).
Hankkeen tavoitteena on rakentaa malleja, jolla julkisella sektorilla kehitetyt
terveysliikuntapalveluaihiot voidaan konseptoida kansainvälisiksi
vientituotteiksi.
Kaupallistamisleirille osallistui 4 kehitettävää konseptia, joiden haasteita ja
pullonkauloja ratkottiin yhteisen työskentelyn avulla. Tämä esitys sisältää
nostoja työskentelystä sekä konseptien omia kommentteja.
Leirin ohjelmasta ja fasilitoinnista vastasi Business Arena Oy.

3. www.businessarena.fi
KONSEPTIEN ESIINNOSTAMAT
HAASTEET

4. www.businessarena.fi
LIIKUNTANEUVONNAN TYÖKALUPAKKI
- Ei jatkoa nykyisessä organisaatiossa - mistä uusi
kotipesä?
- Miten organisoidaan jatkotyöskentely?
- Kuinka hyötykäyttää olemassa olevaa verkostoa?
Konseptin omistaja(t): heidi.freundlich@ladec.fi /
isto.vanhamaki@ladec.fi

5. www.businessarena.fi
- Mikä on tuotteen ydin?
- Kuka on asiakas erityisesti kv-markkinoilla?
- Kuka myy ja millä resursseilla?
- Miten päästä eteenpäin?
Konseptin omistaja(t): raisa.valve@gmail.com ,
pilvikki.absetz@gmail.com

6. www.businessarena.fi
- Rahoitus on olemassa jatkokehittämiseen (Aktiivix-
palvelun edistäminen)
- On opittu miten mallit linkitetään muihin kaupungin
tarjoamiin yhteistyömalleihin. Mallinnus ja
jalkauttaminen on käynnissä nyt.
- Kuinka tuodaan esiin tulosten parempi dollarisaatio
(rahalliset hyödyt) ?
- Haasteena myyntikuntoon laittaminen Mikä on
seuraava steppi / taso?
Konseptin omistajat: kaisa.mari.laine@hel.fi
saila.hanninen@hel.fi

7. www.businessarena.fi
- Haasteina olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden
kehittäminen.
- Kohderyhmäajattelun täsmentäinen - mitä painottaa?
- Onko räätälöinti / modulointi mahdollista ja kuinka?
- Pitkävaikutteisten hyötyjen kehittäminen (palveluiden
kautta).
Konseptin omistaja: harri.helajarvi@utu.fi

8. www.businessarena.fi
IDEAKAHVILA ®
Konseptien haasteiden ratkaisemiseksi Business
Arena järjesti ensimmäisenä leiripäivänä
Ideakahvila-nimisen työskentely osion.
Ideakahvilaan oli ennakkotyönä etsitty
asiantuntijoita, joista katsottiin olevan hyötyä
konseptien kehittämisessä. Tällaisia tahoja olivat
mm. Tampereen yliopiston (Terveystiede) tutkijat ja
TKI-asiantuntijat. Mukana oli myös asiantuntijoita
Jyväskylän yliopiston erikoisyksikkö Vivecalta sekä
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LIKES:ltä.
Idekahvilassa pohdittiin kaupallistamiseen liittyviä
peruskysymyksiä sekä tehtiin niihin liittyviä valintoja
kuten: tuote, asiakas, markkinat, ansaintalogiikka ja
kehityshaaste.
Consolidation
Connection
Collection of research inputs
”The design brief”
Market launch
Market diffusion
Research input in concept development
Concept
definitions
Customer
engagement
Testing and
prototyping
Model co-created with BusinessArena Ltd.
Mikä
on
tutkimus,edon
ja
-­‐osaamisen
rooli
julkisen
sektorin
kehi5ämien
terveysliikuntakonsep,en
kaupallistamisessa
ja
kansainvälistämisessä?
!
Mitä
yhteistyö
tarjoaa
tutkijoille?

9. www.businessarena.fi
NABC MALLI
-TYÖSKENTELYSSÄ
Työskentelyssä hyödynsimme NABC-mallia. Sitä voi
soveltaa niin perustutkimus- kuin
kaupallistamisprojekteihin, mutta myös uuden
liiketoiminnan suunnitteluun. Kirjainlyhenne tulee
sanoista Need, Approach, Benefits ja Competition.
Malli on kehitetty Stanford Research Institute:ssa
(SRI).

10. www.businessarena.fi
NABC

11. www.businessarena.fi
MIKÄ KAHVILASSA PUHUTUTTI?
LIIKUNTA-APTEEKKI
- Riskinoton analogia (yrittäjyys / irtautuminen)
- Mistä kotipesä?
- Miten palvelumylly toimii?
- Muutamia ideoita ratkaisuiksi
- Vaikuttaisi siltä että seuraava stepii vaatii parin ison kiven raivaamista tieltä - toivottavasti jostain saadaan nk. ”raivaus-raha”
PAAVO NURMI - KESKUS
- Helikopterinäkökulma: asiakkaat (voivat olla esim. isompi asiakasyhteisö, esiin voi nousta yrityksen tai vaikka pelastuslaitoksen
yksittäinen tarve). Hyvä huomio että loppukäyttäjä ja palvelun ostaja voi usein olla eri taho.
- Joillekin ryhmille testi ei ole se oikea vaihtoehto (suljetaan joitain kohderyhmiä pois)
- Tee-se-itse taso, PT taso, yhteisöllisyys taso (modulointi)
- Brändäys (Testimonials - kuka muu käyttää palveluitamme?)
- Asiakkaan toive saattaa olla jokin yksittäinen toiminta kuten palvelun helppous (helppo hankkia, helppo käyttää..)
- Moduliajattelun iso kuva (ei ajatella pelkästään paloja vaan koetetaan miettiä koko prosessia)
- Kommunikaation avoimuus - miksi meillä on tätä palveluliiketoimintaa?
HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAVIRASTO
- tuotteistaminen ja markkinointi yksittäisille seuroille
- ylipäätään miten olisi mahdollista myydä ja tarjota palvelua (palveluprosessi) ?
- positiivinen lähtökulma viestintää (esim. esitteestä ”syyttävä / pelotteleva sävy” pois)
- mitä ollaan myymässä ja kenelle — sisäinen asiakkuus näyttäisi olevan se suurin asiakkuus :)
- tutkimuspuoli (itä-Helsinki kohderyhmänä erilainen palvelun tarjoamisessa esim. maahanmuuttajien huomioonottaminen) —>
tutkimuskumppani (Nelli Hankonen, Helsingin yliopisto mainittu)

12. www.businessarena.fi
MIKÄ KAHVILASSA PUHUTUTTI?
IKIHYVÄ
- hyödyt, pitää tuoda vielä paremmin esille. Rahallisia hyötyjä ja eri kohderyhmänäkökulmat. Myös loppukäyttäjän näkökulmaa pitää
tuoda paremmin esille (hyödyt, palvelulupaus etc.)
- kilpailunäkökulma: onko nyt esitetty jopa liian laaja “isompi” malli
- teknologian linkitys mietintään (applikaatio? tekninen laite/sovellus/verkkosivu?)
- suuri kilpailija on mm. kunnan muu toiminta (sehän on aina jo sitä ”parasta mitä tehdään”)
- saumattomuuden varmistaminen (asiakkaalle) — mitä se tarkoittaa käytännössä?
- Suomen markkinoille uutta näkökulmaa (uusia asiakaskohderyhmiä, esim. KELA, eläkevakuutusyhtiöt)
- maailman markkinoilta huomio: Saksassa esim. ammattiliitot ovat maksajina (päättävät millaisia palveluita otetaan käyttöön).
Ikihyvällä on hyvät linkit akateemiselle puolelle Saksassa
- UKK instituutissa “Härpäkefestivaali” - syyskuun puolivälissä 24-25.9.2014, sinne voi myös tulla esittelemään omaa osaamistaan =
kaupallisia sovelluksia + tutkimustietoa
- tavoite: Ikihyvä applikaatio on se joka synnyttää ”pystyvyyden tunteen” kohderyhmässä

13. www.businessarena.fi
OSALLISTUJAN NÄKÖKULMA: AKI KARJALAINEN
(JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ERIKOISYKSIKKÖ VIVECA)
!
”Olin mukana SHF-hankkeen työskentelyssä reilu vuosi sitten. Selkeästi
huomaa että kaupallistettavat konseptit ovat menneet reilusti eteenpäin
viimeisen vuoden aikana. On laitettava paukkuja sen kysymyksen pohtimiseen,
kuka on oikeasti valmis maksamaan palvelusta?
Lisäksi huomionarvoista on, että monet konseptit tuntuvat tuottavan
säästöjä, eivät tuloja. Tulopuoli onkin vaikeampi näyttää toteen. Perussääntö
konseptien kaupallisessa käyttöönotossa on että sen pitäisi olla 10 X parempi
kuin olemassa olevan mallin.
Pitää myydä jotain muuta kuin ”valmista” tuotetta tai mallia. Myydään omaa
asiantuntemusta ja konsultointia.”

14. www.businessarena.fi
KENELLE SIIS MYYDÄÄN?
McDonalds Suomi ei myy hampurilaisia vaan yrityskonseptia yrittäjille.
kuva: http://www.kingstonchamber.com/sites/default/files/photos/Ronald%20McDonald.jpg

15. www.businessarena.fi
IDEAKAHVILASSA SELVISI MM.
- kaikki hauska ei ole bisnestä
- kill your darlings - suunta pitää selventää
- kun tuotteistetaan pitää tehdä päätöksiä ja valintoja, se ei ole
maailman loppu jos perustettava yritys ei kannatakkaan
- asioita pitää pohtia 360° näkökulmasta
- mikä omassa työssä on se lisäarvo mistä joku on valmis maksamaan
vrt. tekisitkö nykyistä toimintaa ilman hankerahaa?
- rentous auttaa tuotteistamisessakin - väkisin puskeminen ei
- tärkeimmät kysymykset: kuka myy, mitä myy ja kenelle myydään?
Bonuskysymys: miksi myydään?

16. www.businessarena.fi
ILTATYÖPAJA: BUSINESS
MODEL CANVAS
Illan työskentelyä jatkoimme täydentämällä
jokaisesta kaupallistettavasta konseptista Business
Model Canvas työkalun mukaisen kanvaasin.
Business Model Canvas on työkalu olemassa olevan
liiketoimintamallin analysointiin tai uuden mallin
innovointiin. Painotimme työskentelyssä erityisesti
kohtia 1-3 ja 6-8.
Key Partnerships /
Kumppanit
8.
Key Activities /
Avain tehtävät
6.
Key Resources /
Voimavarat
7.
Value Propositioin /
Arvolupaus
2.
Customer
Relationship /
Asiakassuhteet
4.
Channels / Kanavat
3.
Customer
Segments /
Asiakasryhmät
1.
Cost Structure / Kustannusrakenne
9.
Revenue Streams / Tulovirrat
5.
Liikeidean toimivuutta tarkastellaan mm. sen sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien kautta, ulkoisten mahdollisuuksie
kautta sekä kannattavuuden ja ansaintalogiikan kautta.
1. Vahvuudet
Toiminnalliset
2. Heikkoudet
Toiminnalliset
Sisäiset

17. www.businessarena.fi
VIJAY GOVINDARAJAN: REVERSE INNOVATION

18. www.businessarena.fi
SHOW ME THE MONEY - MISSÄ ON ANSAINTA?

19. www.businessarena.fi
IPR-HANKKEISSA
Toinen päivä aloitettiin täydentämällä ja esittelemällä Business Model
Canvasissa esiin nousseita huomiota.
Julkisilta kehittämishankkeilta odotetaan jatkossa enemmän vaikuttavuutta
sekä pysyviä tuloksia. Samaan aikaan hankkeita toteuttavat organisaatiot
joutuvat pohtimaan keinoja rahoituspohjansa monipuolistamiseksi. Yksi
ratkaisu olisi hankkeiden kaupallistaminen liiketoiminnaksi, joka on ollutkin
koko leirin työskentelyn pohja. Tästä syystä olimme pyytäneet leirille myös
IPR-asiantuntija Jouni Hynystä pitämään lyhyen alustuksen. Ohessa hänen
kalvosarjansa.
Lisäksi Business Arena tuotti hankkeiden tarpeita silmällä pitäen IPR-
oppaan (Hankkeesta Liiketoimintaa) joka on ladattavassa tästä linkistä

20. IPR-HANKKEISSA
Jouni Hynynen
www.jounihynynen.com

21. MIKÄ?
IPR on yläotsikko aihepiirille, joka kattaa aineettomien oikeuksien (Intellectual
Property Rights) mahdollisuudet ja vaikutukset erityisesti elinkeinotoiminnassa.

22. IPR
patentti
tavaramerkki
mallioikeus
verkkotunnus
toiminimi
liikesalaisuudet
sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa
hyödyllisyysmalli
sopimusjuridiikka
tekijänoikeudet

23. IPR
tuotekehitys
rahoitus
markkinointi
ideointi
hankkeet
projektit
yrityksen perustaminen
yhteisön luominen
exit
vakuudet
riskienhallinta
brändi

24. MISSÄ JA MILLOIN?
Kaikessa tuotteiden, palvelujen ja aatteiden kehittämisessä sekä yritystä
perustettaessa ja hanketoiminnassa.Aina kun jotain tehdään yhdessä.

25. MIKSI?
1. juridisten vahinkojen välttämiseksi. 2. kilpailuedun
suojaamiseksi. 3. aineettoman omaisuuden kasvattamiseksi.

27. IPRluovuus aineeton omaisuus

28. patentti
tavaramerkki
verkkotunnus
toiminimi
jakelutiesopimukset
know-how
luovuus IPR aineeton omaisuus

29. KANNATTAAKO?
IPR on talouskehityksen moottori.

31. IPR HANKKEISSA
“Mikäli hankkeessa syntyy IPR-oikeuksin suojattavia tuloksia,
suojaamiseen ei saa ryhtyä.” - Rahoittaja.

32. TOTEUTUMIA
• hankevetäjät perustaneet yrityksiä
• ajatus herännyt pakon edessä
• pelkoa IPR-asioiden suhteen
• jatkohanke suurin päämäärä
• tavaramerkit, verkkosivut ja sisällöt jäävät hyödyntämättä
• verkostot katoavat, osaaminen kuihtuu

33. HANKE
aiheen tunnettuus
nimet ja merkit
hyvät käytännöt
ideat
luovat sisällöt
jatkohankkeen suunnitelmat
työskentelyaineisto loppuraportti
muodolliset IPR-oikeudet
verkostot
hiljainen tieto
hankesuunnitelma
hankeosaaminen
osaaminen
tutkimustulokset
osallistujien kokemukset

34. HANKEyleisön mielikuvat
hankkeen tulokset
ideat
ihmisten omat tulokset
työryhmien tulokset

35. www.businessarena.fi
LOPUKSI
1. Missä edistyimme?
2. Missä kohdassa aina
junnaamme (ja miksi?)
3. Mitä päätimme?
4. Mistä meidän on pakko
päättää pian?
5. Mitä teemme kahden viikon
sisällä?
Jounin esityksen jälkeen pyysimme konsepteja
reflektoimaan lyhyesti seuraavia kysymyksiä:

36. www.businessarena.fi
LIIKUNTA-APTEEKKI
1. Lump sum päätös odotus, jolloin siirto LAMKille
2. Ladec johto päättämään siirrosta Ukk tai KKI...
3. Palaveri Tommi Vasankarin ja KKIn kanssa sekä Haaga-Helian (tässä
järjestyksessä)
Next steps

37. www.businessarena.fi
IKIHYVÄ
Missä edistymme?
- hahmottui asiakaskuntaa suomessa
(työterveyshuolto)
- hahmottui, että voimme myydä ikihyvää, ilman
ikihyvän nimeä
- myyntiargumentit (säästöt, hyöty)
- hahmottui, että myymme jotain sellaista, jota
ostaja myy eteenpäin vielä paremmalla voitolla
- hahmottui palvelulupaus/arvolupaus (ostaja,
asiakas, loppuasiakas)
Missä junnaamme aina samassa kohdassa?
(MIKSI?)
- mikä on tuote/tuotteet, joita myydään?
- kuka sen saa myydä?
- ajankäyttö, ketkä sitoutuvat
- irtautuminen Ikihyvästä
- mikä on yritysmuoto, jossa työskennellään?
- kaikilla on paljon muita töitä ja ei ole valmiutta
ottaa riskiä
- kuka Ikihyvän omistaa?
Mitä päätimme?
- vallata Suomen ja TTH:n
- työterveyshuollon ajatuksien kuuleminen
- omat ajatukset suhteessa muiden ajatuksiin,
kurssintarkistuksia?
Mistä meidän on pakko päättää pian?
- miten suomen markkinoilla toimiminen
järjestetään
- rekisteröidäänkö joku tuote
- yritysmuoto
- irtautuminen Ikihyvästä
Mitä teemme kahden viikon sisällä?
- Palaveri ikihyvä-elintapaydintoimijoiden kanssa
- suomen markkinakeskustelu
- sopimus jatkosta kaikkien osallisten kanssa
- tuotemerkki

38. www.businessarena.fi
HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAVIRASTO
- Missä edistyimme? - konseptia laitettiin lisää ”pakettiin”, esiin nousi useita
pienempiä näkökulmia hyvinvointiin
-”Jump-In”
- IPR huomiot: emme ole ainoita jotka ovat mallintaneet jotain
organisaatiomme tai pohtineet ääneen esim. rekisteröintiä organisaatiomme
sisällä. Monia muitakin asia askarruttaa, mutta he eivät ole tehneet asialle
mitään. Voimme auttaa heitä.
- Mitä päätimme? Nyt ensiksi pitää IPR:ään liittyvät rekisteröinnit saada
kuntoon

39. www.businessarena.fi
PAAVO NURMI KESKUS
- Missä edistyimme? - Havaitsimme paremmin eri asiakasryhmien väliset
eroavaisuudet. Kaupallisella toiminnalla voimme rahoittaa sitä perustoimintaa
eli tutkimusta
- Missä kohdassa aina junnaamme (Miksi?) Tietämyksen puute: ei oikein
tietoa mitä saa ja voi tehdä. Resurssien puutetta: arjessa ei tahdo olla aikaa
eikä resursseja kaupallistamisen edistämiseen
- Mitä päätimme? - Pienet resurssit koetetaan kohdentaa paremmin
- Mitä teemme kahden viikon sisällä? Lyhyen ajan sisällä: Otamme yhden
tuotteen / palvelun, jonka ketterästi kaupallistamme ja testaamme sen
kannattavuuden.

40. www.businessarena.fi
KIITOS!
Kiitos kaikille osallistuneille. Leiri oli mielestämme onnistunut
työskentelyintensiteetin pysyessä korkeana ja leiriläiset aktiivisina.
Toivomme kaikille konsepteille menestyksekästä kevättä ja kesää.
mikko.markkanen@businessarena.fi mikko.korpela@businessarena.fi