Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
Signaler
CMAD FinlandSuivre
30 Jan 2019•0 j'aime•556 vues
0 j'aime
Soyez le premier à aimer ceci
afficher plus
vues
Nombre de vues
0
Sur Slideshare
0
À partir des intégrations
0
Nombre d'intégrations
0
Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
30 Jan 2019•0 j'aime•556 vues
0 j'aime
Soyez le premier à aimer ceci
afficher plus
vues
Nombre de vues
0
Sur Slideshare
0
À partir des intégrations
0
Nombre d'intégrations
0
Télécharger pour lire hors ligne
Signaler
Médias sociaux
Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Ambientian asiakas kertoo, puhujana verkkoviestintäpäällikkö Heikki Pölönen, OAJ
CMAD FinlandSuivre
Heikki polonen oaj-areena-cmad2019
- Miten rakennetaan yhteisöllisyyttä tukeva digitaalinen ratkaisu organisaatiorajat ylittävässä projektissa? Heikki Pölönen Verkkoviestintäpäällikkö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ @hesep @oajry
- OAJ on 120 000 jäsenensä ääni ja turva työmarkkinoilla ja koulutuspolitiikassa. Toiminnan ytimessä on 6000 aktiivijäsentä, jotka toimivat Suomen jokaisessa koulussa, päiväkodissa ja oppilaitoksessa. MITEN HEIDÄN KANSSAAN PITÄISI VUONNA 2019 OLLA VUOROVAIKUTUKSESSA?
- Tästä lähdimme liikkeelle.
- Ja kun printtaamisesta ja kirjepostista luovuttiin*… *ei, mobiililaitteilla ei tänne ollut mitään asiaa.
- Löytyisikö keinoa, jolla järjestön aktiiveille suunnattu viestintä yltäisi vähän ykköstä kauemmas? 1. Selkeä tiedottaminen ja faktat 2. Johdettu keskustelu 3. Yhteisöllisyyden rakentaminen 4. Vastuullinen dialogi ja mahdollisuus vaikuttaa Strategisen sidosryhmäviestinnän malli* * Juholin, Elisa: Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.
- Mitäs sitten tehtiinkään?
- 1. Nykytilan kartoitus. • Mitä verkkopalveluja meillä on? • Miten ne edistävät strategian toteutumista? Vastaavatko ne käyttäjien palvelutarpeisiin? • Ovatko ne helppokäyttöisiä? • Ovatko ne teknisessä mielessä ajan tasalla? Keskustelevatko eri verkkopalvelut keskenään? 2. Toiveiden ja odotusten kartoitus. • Mikä nykytilassa on verkkopalveluiden käyttäjien mielestä hyvää? Entä huonoa? Mitä käyttäjät toivoisivat verkkopalveluiltamme (yleensä eivät kovin paljoa)?
- 3. Palvelun konsepti • Suhtaudu kriittisesti jokaiseen ajatukseen siitä, mitä sisältöjä ja/tai toimintoja verkkopalvelussa olisi tärkeää olla. Turvaudu tarvittaessa dataan. • Erittele mahdollisimman perusteellisesti teille tärkeät käyttäjäryhmät ja luokaa selvä käyttäjäryhmäkohtainen palvelulupaus. Hän käyttää palvelua tämän takia ja haluaa vaikuttaa tähän asiaan, joten hänelle palvelu tarjoaa tätä. • Ymmärrämmekö käyttäjien sielunelämää? Kuuluuko projektiryhmässä heidän äänensä? Mitäs asioita kysely nostikaan esiin?
- 3. Teknologian kartoitus: Ei, et ole todennäköisesti keksinyt mitään kovin uutta. Yritä selvitä mahdollisimman vähällä koodaamisella. Huomioi sisällöntuottajat. 4. Tekninen vaatimus- määrittely: Haluatko välttyä yllätyksiltä budjetin ja aikataulun suhteen? Hyödynnä ulkopuolista apua (ellet ole teknologiaguru). 5. Toteutus: Hyvin konseptoitu ja määritelty on helposti tarjouskilpailtu. Määrittelyjen tarkentamiseen ei tuhraudu aikaa, vaan toteutus alkaa sutjakkaasti. Sisältösuunnittelu ja sisällöntuotanto kulkevat teknisen toteutuksen rinnalla.
- Mitä enemmän pidätte kaikkien näiden vaiheiden ajan tärkeimpiä sidosryhmiä mukana, osallisina ja oikeasti ajan tasalla, sitä todennäköisempää on, että homma ei karahda kiville.
- 5. Testaus: Toimiiko järjestelmä, kuten pitää? Osaavatko ihmiset käyttää sitä? Pilotoikaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa! 4. Käyttöönotto: Maraton-varoitus: itse olet tässä vaiheessa jo kyllästynyt, ja tiedät projektista aivan liikaa. Muut eivät tiedä. Koulutusta, ohjeistusta, muistuttelua jne. pitää tehdä mieluummin liikaa kuin liian vähän. Kannusta myös antamaan palautetta! 6.Ja sitten se tärkein… Sisältösuunnittelu ja sisällöntuotanto kulkevat teknisen toteutuksen rinnalla.
- Tärkeintä on pitää mielessä, että verkkopalvelu ei ole koskaan valmis • Verkkopalvelu-uudistuksella me mahdollistimme paljon uutta ja pyrimme tukemaan yhteisöllisyyden rakentumista ja käyttäjien osallisuutta mahdollisimman paljon jo toteutusvaiheessa.
- Kulttuuri ja rutiinit uudistuvat paljon verkkopalvelua hitaammin. • Olennaista on nyt, että käyttäjät kokevat aidosti saavansa lisäarvoa palvelusta ja että he tuntevat palvelun mahdollisuudet tarpeeksi hyvin. Siten he voivat arjessaan saada ahaa-elämyksen: olemme aina tehneet tämän näin – voisiko homman hoitaa jotenkin fiksummin?
- Olennaista on nyt se, että… • meillä on palvelu, joka toimii paljon aiempaa paremmin (kyllä, myös mobiilissa – ja kyllä, myös haku toimii) • ja joka mahdollistaa ihan uudella tavalla yhteisöllisyyden syntymisen myös verkossa.
- KIITOS! HEIKKI PÖLÖNEN • OAJ:n verkkoviestintäpäällikkö • @hesep • heikki.polonen@oaj.fi • 0400 673 837 OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ • oaj.fi • opettaja.fi • @oajry
Notes de l'éditeur
- OAJ:n perustyö on sitä, että valvomme, että yhdessä sovituista asioista pidetään kiinni. Käytännössä tätä valvontaa tekee luottamusmies. Kun vastaan tulee uusia tilanteita – tuoreena esimerkkinä nyt vaikkapa piip-testi, jonka jälkeen oppilas menehtyi – OAJ:n toimistolta Pasilasta ohjeistetaan kaikkia luottamusmiehiä, että mitä sopimukset sanovat esimerkiksi vastuista tällaisessa tilanteessa. Vielä 1990-luvulla tässä viestimisessä olennaisimpia työkaluja oli printteri, ja viestintäkanavana toimi Posti.
- TAVOITTEENA OLI TOTEUTTAA YKKÖNEN PALJON AIEMPAA PAREMMIN JA AINAKIN MAHDOLLISTAA SEURAAVAT. Tiedottamista, jotta sidosryhmät pysyvät ajan tasalla ja tietävät, mitä ja miksi teemme asioita niin kuin teemme Jotta sidosryhmät ymmärtävät strategiamme ja oikeutuksemme Jotta sidosryhmät voivat sitoutua ja kokea kuuluvansa johonkin sekä kokevat olevansa tervetulleita (ja hyödyllisiä) Jotta luodaan vakiintuneet yhteydenpidon muodot, jotta sidosryhmät voivat aidosti vaikuttaa ja kokevat panoksensa merkitykselliseksi
- OAJ:n verkkopalvelujen kokonaisuus oli aika iso. Käytännössä ainut järkevä ratkaisu meille oli se, että arvioimmekin kerralla koko palettia ja sitä, onko sitä edes teknisesti mahdollista/fiksua korvata jollain muulla.
- Meille erittäin olennaista oli, et oli projektitiimi, joka ymmärsi käyttäjien ajattelutavat! Tällöin meillä oli ikään kuin koko uudistuksen ajan mukana ”testiryhmä”, joka ymmärsi sekä organisaation että käyttäjien tarpeet erittäin laajasti.
- Alustava teknologiakartoitus meillä oli (ehkä poikkeuksellisesti) tehty jo ensimmäisessä vaiheessa. Mutta aktiivien verkkopalvelun osalta Confluence oli aika selvä valinta. Se helpotti palvelukonseptin luomistakin, koska pystyimme heti pohtimaan, miten tämä ja tuo ongelma olisi fiksuinta ratkaista Confluencessa. Tekninen vaatimusmäärittely tehtiin North Patrolin avulla erittäin perusteellisesti. Tämä jälkikäteenkin ajateltuna oli keskeinen tekijä siinä, että aikataulun ja budjetin kanssa ei tullut yllätyksiä. Ja kun tiesimme, mitä haluamme tehdä, sitä oli helppoa lähteä toteuttamaan tarjouskilpailun voittaneen ja meidät vakuuttaneen Ambientian tiimin kanssa. Heidänkin kanssaan aloitettiin vielä käymällä konseptia läpi ja hahmottelemalla muutamassa workshopissa vielä esimerkiksi käyttäjien tarpeita ja sisältöjen esittämisen ja järjestämisen tapoja.
- Meillä olennaista oli se, että saimme mukaan yhden toimikunnan ”pilotiksi”.
- Maraton-varoitus: itse olet uudistuksen loppusuoralla jo kyllästynyt, ja tiedät projektista aivan liikaa. Muut eivät tiedä. Koulutusta, ohjeistusta, muistuttelua jne. pitää tehdä mieluummin liikaa kuin liian vähän. Kannattaa oikeasti tarjota matalan kynnyksen väyliä palautteen antoon ja korostaa, että yhdessä tästä hiotaan rosot ja kehitetään jotain ihan uutta ja kaikkia hyödyttävää.