Imagen y nuevas tecnologías

1. LLAA IIMMAAGGEENN YY LLAASS NNUUEEVVAASS TTEECCNNOOLLOOGGÍÍAASS

2. AArrtteess EEssccéé-- nniiccaass AArrtteess AApplliiccaa-- ddaass AArrtteessaa-- nnííaa AArrqquuiitteeccttuurraa MMeeddiiooss ddee llaa iimmaaggeenn MM.. ddee ccoommuu-- nniiccaacciióónn AArrtteess pplláássttii-- ccaass MM.. ddee pprroodduucc-- cciióónn yy ddiisseeññoo LLiitteerraattuurraa

3.  SSiisstteemmaa ddee llaass aarrtteess --AArrtteess pplláássttiiccaass:: ppiinnttuurraa yy eessccuullttuurraa.. --AArrtteess eessccéénniiccaass:: ddaannzzaa yy mmúússiiccaa.. --AArrtteess aapplliiccaaddaass:: cceerráámmiiccaa yy jjooyyeerrííaa.. --AArrtteessaannííaa..  SSiisstteemmaa ddee llaass aarrtteess yy ddee llooss mmeeddiiooss --LLiitteerraattuurraa:: ppeerriiooddiissmmoo yy tteeaattrroo.. --AArrqquuiitteeccttuurraa:: iinntteerriioorriissmmoo yy uurrbbaanniissmmoo..  SSiisstteemmaa ddee llooss mmeeddiiooss --MMeeddiiooss ddee llaa iimmaaggeenn:: CCiinneemmaattooggrraaffííaa,, ffoottooggrraaffííaa ee iilluussttrraacciióónn.. --MMeeddiiooss ddee ccoommuunniiccaacciióónn:: tteelleeccoommuunniiccaacciióónn,, tteelleevviissiióónn,, pprreennssaa yy rraaddiioo.. --MMeeddiiooss ddee pprroodduucccciióónn yy ddiisseeññoo:: ddiisseeññoo iinndduussttrriiaall,, ddee mmooddaa yy ggrrááffiiccoo..

4.  RReeccuurrssooss ddee llaa iimmaaggeenn --LLaa iimmaaggeenn ffoorrmmaa ppaarrttee ddeell ssiisstteemmaa ddee llaass aarrtteess yy ddeell ddee llooss mmeeddiiooss.. --EEss uunn ffeennóómmeennoo qquuee,, ccoonn eell ppaassoo ddeell ttiieemmppoo,, hhaa aaddqquuiirriiddoo rreeccuurrssooss yy ffoorrmmaass ddee eexxpprreessiióónn aaúúnn nnoo ccoonncclluuiiddaass.. --FFoorrmmaa ppaarrttee ddee llaa hhiissttoorriiaa ddee llaa ccuullttuurraa.. --LLaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, llaa iinnnnoovvaacciióónn,, eell ddiisseeññoo yy eell ddeessaarrrroolllloo tteeccnnoollóóggiiccoo aalliimmeennttaann eell pprrooggrreessoo ((tteelleeffoonnííaa,, hhaarrddwwaarree,, ssooffttwwaarree……)).. --LLaa rreevvoolluucciióónn aaccttuuaall ssee oorriiggiinnaa ccuuaannddoo llooss rreeccuurrssooss ssee ppoonneenn aall aallccaannccee ddee llooss uussuuaarriiooss,, ddaannddoo ppaassoo aa llaa ccrreeaacciióónn ffuueerraa ddeell áámmbbiittoo iinnssttiittuucciioonnaall oo eemmpprreessaarriiaall..

5.  NNuueevvaass tteeccnnoollooggííaass --EEll aarrttee ddiiggiittaall yy llaass iimmáággeenneess ccoonnssttrruuiiddaass ggrraacciiaass aa llaass nnuueevvaass tteeccnnoollooggííaass ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn yy llaa ccoommuunniiccaacciióónn llaa ccoonnssttrruucccciióónn ssiinnttééttiiccaa yy llaa aauuttoonnoommííaa ddee llaass iimmáággeenneess.. --SSíínntteessiiss:: **LLaa tteeccnnoollooggííaa aannaallóóggiiccaa ((nneeggaattiivvooss eenn ffoottooggrraaffííaa yy ffoottooggrraammaass eenn eell cciinnee)),, ttrraabbaajjaa ccoonn mmaatteerriiaalleess aannáállooggooss aa llaa rreeaalliiddaadd,, ccoommoo llaa lluuzz,, eell ccoolloorr yy llaa aappaarriieenncciiaa ddee mmaatteerriiaalleess yy ffoorrmmaass.. **LLaa tteeccnnoollooggííaa ddiiggiittaall ccaappttaa yy ggeessttiioonnaa iinnffoorrmmaacciióónn;; nnoo eess uunn ppuunnttoo ddee vviissttaa ddee llaa rreeaalliiddaadd,, ssiinnoo qquuee ttrraabbaajjaa ccoonn llaa uunniiddaadd ddee iinnffoorrmmaacciióónn oo ““bbiitt””.. **PPoorr eejjeemmpplloo,, uunn pprrooggrraammaa ddee aanniimmaacciióónn eenn ttrreess ddiimmeennssiioonneess hhaaccee ddee eessee ““bbiitt”” uunn ppuunnttoo eenn eell eessppaacciioo uubbiiccaaddoo ppoorr ssuuss ccoooorrddeennaaddaass,, yy lloo ppuueeddee ddeessppllaazzaarr,, iilluummiinnaarr,, ccoolloorreeaarr yy mmooddiiffiiccaarr hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr uunnaa iimmaaggeenn qquuee tteennddrráá llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss ppaarráámmeettrrooss ddeell pprrooggrraammaa:: ccoonnssttrruuiirr mmeeddiiaannttee llaa iinnffoorrmmaacciióónn uunn mmuunnddoo vviirrttuuaall ssiimmiillaarr aa nnuueessttrraa ppeerrcceeppcciióónn ddeell eessppaacciioo..

6. --UUnnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall,, ttaammbbiiéénn llllaammaaddaa ggrrááffiiccoo ddiiggiittaall,, eess uunnaa rreepprreesseennttaacciióónn bbiiddiimmeennssiioonnaall ddee uunnaa iimmaaggeenn uuttiilliizzaannddoo ““bbiittss”” ((uunnooss yy cceerrooss)).. DDeeppeennddiieennddoo ddee ssii llaa rreessoolluucciióónn ddee llaa iimmaaggeenn eess eessttááttiiccaa oo ddiinnáámmiiccaa,, ppuueeddee ttrraattaarrssee ddee uunn ““ggrrááffiiccoo rraasstteerriizzaaddoo”” oo ddee uunn ““ggrrááffiiccoo vveeccttoorriiaall””.. AA mmeennooss qquuee ssee iinnddiiqquuee lloo ccoonnttrraarriioo,, eenn ggeenneerraall,, ppoorr iimmaaggeenn ddiiggiittaall ssee eennttiieennddee ggrrááffiiccoo rraasstteerriizzaaddoo.. --LLaass iimmáággeenneess ddiiggiittaalleess ssee ppuueeddeenn oobbtteenneerr ddee vvaarriiaass ffoorrmmaass:: aa)) PPoorr mmeeddiioo ddee ddiissppoossiittiivvooss ddee ccoonnvveerrssiióónn aannaallóóggiiccaa-- ddiiggiittaall,, ccoommoo llooss eessccáánneerreess yy llaass ccáámmaarraass ddiiggiittaalleess.. bb)) DDiirreeccttaammeennttee mmeeddiiaannttee pprrooggrraammaass iinnffoorrmmááttiiccooss,, ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo,, rreeaalliizzaannddoo ddiibbuujjooss ccoonn eell rraattóónn ((iinnffoorrmmááttiiccaa)) oo mmeeddiiaannttee uunn pprrooggrraammaa ddee rreennddeerriizzaacciióónn 22DD.. LLaa rreennddeerriizzaacciióónn eess eell pprroocceessoo ddee ggeenneerraarr uunnaa iimmaaggeenn ddeessddee uunn mmooddeelloo.. LLooss mmeeddiiooss ppoorr llooss qquuee ssee ppuueeddee hhaacceerr uunn rreennddeerriizzaaddoo vvaann ddeessddee llááppiizz,, pplluummaa,, pplluummoonneess oo ppaasstteell,, hhaassttaa mmeeddiiooss ddiiggiittaalleess eenn ddooss yy ttrreess ddiimmeennssiioonneess.. LLaa ppaallaabbrraa rreennddeerriizzaacciióónn pprroovviieennee ddeell iinnggllééss ““rreennddeerr””,, yy nnoo eexxiissttee uunn vveerrbboo ccoonn eell mmiissmmoo ssiiggnniiffiiccaaddoo eenn eessppaaññooll,, ppoorr lloo qquuee eess ffrreeccuueennttee uussaarr llaass eexxpprreessiioonneess rreennddeerriizzaarr oo rreennddeerreeaarr..

7. EEnn ttéérrmmiinnooss ddee vviissuuaalliizzaacciioonneess eenn 33DD,, llaa ""rreennddeerriizzaacciióónn"" eess uunn pprroocceessoo ddee ccáállccuulloo ccoommpplleejjoo ddeessaarrrroollllaaddoo ppoorr uunn oorrddeennaaddoorr ddeessttiinnaaddoo aa ggeenneerraarr uunnaa iimmaaggeenn 22DD aa ppaarrttiirr ddee uunnaa eesscceennaa 33DD.. LLaa ttrraadduucccciióónn mmááss ffiiddeeddiiggnnaa eess ""iinntteerrpprreettaacciióónn"",, aauunnqquuee ssee ssuueellee uussaarr eell ttéérrmmiinnoo iinnggllééss.. AAssíí ppooddrrííaa ddeecciirrssee qquuee eenn eell pprroocceessoo ddee rreennddeerriizzaacciióónn,, eell oorrddeennaaddoorr ""iinntteerrpprreettaa"" llaa eesscceennaa eenn ttrreess ddiimmeennssiioonneess yy llaa ppllaassmmaa eenn uunnaa iimmaaggeenn bbiiddiimmeennssiioonnaall.. LLaa rreennddeerriizzaacciióónn ssee aapplliiccaa aa llaa iinnffooggrraaffííaa,, ddoonnddee eessttee pprroocceessoo ssee ddeessaarrrroollllaa ccoonn eell ffiinn ddee iimmiittaarr uunn eessppaacciioo 33DD ffoorrmmaaddoo ppoorr eessttrruuccttuurraass ppoolliiggoonnaalleess,, ccoommppoorrttaammiieennttoo ddee lluucceess,, tteexxttuurraass,, mmaatteerriiaalleess aagguuaa,, mmaaddeerraa,, mmeettaall,, pplláássttiiccoo,, tteellaa,, eettccéétteerraa)) yy aanniimmaacciióónn,, ssiimmuullaannddoo aammbbiieenntteess yy eessttrruuccttuurraass ffííssiiccaass vveerroossíímmiilleess.. --LLaass iimmáággeenneess ddiiggiittaalleess ssee ppuueeddeenn mmooddiiffiiccaarr mmeeddiiaannttee ffiillttrrooss,, aaññaaddiirr oo ssuupprriimmiirr eelleemmeennttooss,, mmooddiiffiiccaarr ssuu ttaammaaññoo,, eettcc.. yy aallmmaacceennaarrssee eenn uunn ddiissppoossiittiivvoo ddee ggrraabbaacciióónn ddee ddaattooss ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo uunn ddiissccoo dduurroo..

9. -Bases físicas de la fotografía: fotosensibilidad IISSOO,, vveelloocciiddaadd ddee oobbttuurraacciióónn,, ffllaasshh,, eettcc.. LLaa lluuzz yy ssuuss ccaarraacctteerrííssttiiccaass.. LLaa ppaallaabbrraa ffoottooggrraaffííaa ddeerriivvaa ddee llooss ttéérrmmiinnooss ggrriieeggooss ““pphhoottooss”” ((lluuzz)) yy ““ggrraapphheeiinn”” ((ddiibbuujjoo));; lliitteerraallmmeennttee vveennddrrííaa aa ssiiggnniiffiiccaarr ddiibbuujjaarr ccoonn llaa lluuzz.. AA lloo qquuee aa ffoottooggrraaffííaa ssee rreeffiieerree,, eessttaa,, oobbttiieennee iimmáággeenneess ppoorr llaa aacccciióónn ddee llaa lluuzz,, ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee ddeebbiiddaammeennttee pprreeppaarraaddaa.. PPaarraa eelllloo ccoonnccuurrrreenn ddooss ffeennóómmeennooss:: uunnoo ffííssiiccoo,, llaa lluuzz,, yy oottrroo qquuíímmiiccoo,, pprreeppaarraacciióónn ddeell mmaatteerriiaall sseennssiibbllee aa llaa aacccciióónn ddee llaa lluuzz yy rreevveellaaddoo ddeell mmiissmmoo.. LLaa lluuzz eess uunnaa ffoorrmmaa ddee eenneerrggííaa ((rraaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa)) qquuee ssee ttrraannssmmiittee eenn ffoorrmmaass ddee oonnddaass,, ddeessppllaazzáánnddoossee eenn llíínneeaa rreeccttaa aa 330000..000000kkmm//ss.. LLaa ppaarrttee ssuuppeerriioorr ddee llaa oonnddaa ssee ddeennoommiinnaa ccrreessttaa yy llaa iinnffeerriioorr vvaallllee;; llaa ddiissttaanncciiaa eennttrree ddooss ccrreessttaass oo ddooss vvaalllleess ssee ddeennoommiinnaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa (()).. EEll oojjoo hhuummaannoo ssóólloo eess ccaappaazz ddee ppeerrcciibbiirr lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa eennttrree 440000 yy 770000 nnmm ((lluuzz vviissiibbllee)).. AA eessttoo ssee llee ccoonnooccee ccoommoo eessppeeccttrroo vviissiibbllee,, ccoonn lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa mmeennoorreess aa 440000nnmm ssee eennccuueennttrraann llooss rraayyooss UU..VV..,, RRXX (( llooss rraayyooss XX nnoo aattrraavviieessaann eell pplloommoo)),, RR ((uussaaddaass ppaarraa eesstteerriilliizzaarr aa nniivveell iinndduussttrriiaall)),, rraayyooss ccóóssmmiiccooss;; ccoonn lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa ssuuppeerriioorreess aa llooss 770000nnmm tteenneemmooss IIRR,, oonnddaass hheerrttzziiaannaass ((oonnddaass ddee rraaddiioo)),, oonnddaass eellééccttrriiccaass..

10. El espectro visible comprende llooss ssiigguuiieenntteess ccoolloorreess:: VViioolleettaa:: 440000--770000 nnmm,, AAzzuull:: 442255--449900 nnmm,, VVeerrddee:: 449900--557755 nnmm,, AAmmaarriilllloo:: 557755--558855 nnmm,, AAnnaarraannjjaaddoo:: 558855--660000 nnmm yy RRoojjoo:: 660000--770000 nnmm.. LLooss ccuueerrppooss qquuee eemmiitteenn lluuzz,, ssee llllaammaann ccuueerrppooss lluummiinnoossooss ((SSooll,, bboommbbiillllaa,, vveellaa,, ffllaasshh ddee ccáámmaarraa......)) yy llooss ccuueerrppooss qquuee ssee hhaacceenn vviissiibblleess ssee ddeennoommiinnaann ccuueerrppooss iilluummiinnaaddooss,, llooss ccuuaalleess ppuueeddeenn rreefflleejjaarr,, aabbssoorrbbeerr oo ddeejjaarr ppaassaarr llaa lluuzz.. LLooss ccuueerrppooss qquuee ddeejjaann ppaassaarr llaa lluuzz ssee ppuueeddeenn ddiivviiddiirr eenn ttrraannssppaarreenntteess ((ccrriissttaall,, vviiddrriioo,, aaiirree oo aagguuaa)),, eenn llooss ccuuaalleess llooss rraayyooss ssee ttrraannssmmiitteenn ttoottaall oo ppaarrcciiaallmmeennttee eenn llíínneeaa rreeccttaa oo bbiieenn ssiieemmpprree eenn rreeffrraacccciióónn;; yy ttrraannssllúúcciiddooss ((ccrriissttaall mmaattee oo eessmmeerriillaaddoo,, ppeerrggaammiinnooss,, ffoolliiooss)),, eenn llooss ccuuaalleess llaa lluuzz ssee ddiissppeerrssaa eenn ttooddaass ddiirreecccciioonneess.. LLooss ccuueerrppooss qquuee aabbssoorrbbeenn llaa lluuzz ssee llllaammaann ooppaaccooss ((mmaaddeerraa,, mmeettaall)),, eessttooss bbllooqquueeaann llaa lluuzz aabbssoorrbbiieennddoo llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss.. LLooss ccuueerrppooss qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssee lleess llllaammaa ssuuppeerrffiicciieess ppuulliiddaass ((eessppeejjooss,, bbaarrnniizz)) rreefflleejjaann llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss,, aassíí qquuee ccuuaannttoo mmááss ppuulliiddaa sseeaa llaa ssuuppeerrffiicciiee,, mmááss rraayyooss ssee rreefflleejjaann;; llaass oossccuurraass aabbssoorrbbeenn llooss rraayyooss..

11. La luz se caracteriza ppoorr ccuuaattrroo eelleemmeennttooss ffuunnddaammeennttaalleess:: ssee mmuueevvee eenn ffoorrmmaa ddee oonnddaass yy ssee pprrooppaaggaa eenn llíínneeaa rreeccttaa.. SSee mmuueevveenn aa ggrraann vveelloocciiddaadd ((330000..000000kkmm//ss eenn eell vvaaccííoo)),, llaa ccuuaall vvaarrííaa sseeggúúnn eell mmeeddiioo qquuee aattrraavviieessee,, ddee ffoorrmmaa qquuee eess mmááss lleennttaa ccuuaannttoo mmaayyoorr sseeaa llaa ddeennssiiddaadd ddee eessttee;; ssee mmuueevvee mmááss ddeessppaacciioo eenn eell aaiirree yy eenn ssuuppeerrffiicciieess ccoonn mmaayyoorr ddeennssiiddaadd ccoommoo eell aagguuaa oo eell vviiddrriioo.. LLaa lluuzz eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ppaarrttííccuullaass ddee eenneerrggííaa oo ffoottoonneess,, llooss ccuuaalleess oorriiggiinnaann ccaammbbiiooss qquuíímmiiccooss,, aalltteerraann llooss ccoolloorraanntteess;; aassíí ccuuaannttoo mmááss iinntteennssaa sseeaa llaa lluuzz mmááss ffoottoonneess ccoonnttiieennee.. CCuuaannddoo llaa lluuzz aallccaannzzaa uunnaa ssuuppeerrffiicciiee,, rroossttrroo,, mmeessaa,, eettcc..,, lloo qquuee ssuucceeddee aa ccoonnttiinnuuaacciióónn ddeeppeennddee ddee llaa tteexxttuurraa,, ddeell ttoonnoo yy ddeell ccoolloorr ddeell mmaatteerriiaall yy ttaammbbiiéénn ddeell áánngguulloo yy ddeell ccoolloorr ddee llaa lluuzz..

12. MMaatteerriiaalleess ooppaaccooss aa llaa lluuzz.. SSii eell mmaatteerriiaall bbllooqquueeaa ttoottaallmmeennttee llaa lluuzz ((mmeettaalleess,, llaaddrriillllooss)) ppaarrttee ssee rreefflleejjaa yy ppaarrttee ssee aabbssoorrbbee ((ssee ccoonnvviieerrttee eenn ccaalloorr)).. AAssíí,, ccuuaannttoo mmááss oossccuurroo eess eell mmaatteerriiaall mmaayyoorr eess llaa pprrooppoorrcciióónn ddee lluuzz rreefflleejjaaddaa.. PPoorr eessttee mmoottiivvoo,, eell eessttuucchhee nneeggrroo ddee uunnaa ccáámmaarraa aall ssooll,, ssee ccaalliieennttaa mmááss qquuee uunnoo ccllaarroo;; ssii eell mmaatteerriiaall eess ddee aallggúúnn ccoolloorr,, ssee rreefflleejjaa llaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa ddee ddiicchhoo ccoolloorr yy aabbssoorrbbee llaa mmaayyoorrííaa ddeell rreessttoo ddee lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa pprreesseenntteess eenn llaa lluuzz.. EEjjeemmpplloo:: ppiinnttuurraa aazzuull,, rreefflleejjaa eell aazzuull yy aabbssoorrbbee eell rroojjoo yy vveerrddee ddee llaa lluuzz bbllaannccaa.. PPeerroo ssii llaa lluuzz ccaarreeccee ddee aallgguunnaass ,, llaa aappaarriieenncciiaa ddeell oobbjjeettoo ssee vveerráá aalltteerraaddaa ((oobbjjeettoo aazzuull iilluummiinnaaddoo ccoonn lluuzz IIRR ssee vvee nneeggrroo)).. EEll aaccaabbaaddoo ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ttaammbbiiéénn iinnfflluuyyee eenn eell mmooddoo eenn qquuee llaa lluuzz ssee rreefflleejjaa.. UUnnaa ssuuppeerrffiicciiee mmaattee,, ccoommoo hhoojjaa ddee ppaappeell oo ppiieell ddiissppeerrssaa llaa lluuzz uunniiffoorrmmeemmeennttee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssii llaa ssuuppeerrffiicciiee eess bbrriillllaannttee aaccttúúaa ccoommoo uunn eessppeejjoo yy rreefflleejjaa ccaassii ttooddaa llaa lluuzz qquuee rreecciibbee eenn uunnaa ssoollaa ddiirreecccciióónn..

13. CCuuaannddoo llaa lluuzz iinncciiddee ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee eenn áánngguulloo rreeccttoo,, ssee rreefflleejjaa ttaammbbiiéénn eenn áánngguulloo rreeccttoo,, eess ddeecciirr,, eenn llaa mmiissmmaa ddiirreecccciióónn ppeerroo eenn sseennttiiddoo ooppuueessttoo.. PPoorr ttaannttoo,, ssiieemmpprree qquuee ffoottooggrraaffiieemmooss uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee,, ssee ddeebbee ppoonneerr llaa iilluummiinnaacciióónn ddee mmooddoo qquuee llaa lluuzz nnoo ssee rreefflleejjee ddiirreeccttaammeennttee eenn eell oobbjjeettiivvoo.. LLooss ccuueerrppooss qquuee aabbssoorrbbeenn llaa lluuzz ssee llllaammaann ooppaaccooss ((mmaaddeerraa,, mmeettaall)),, eessttooss bbllooqquueeaann llaa lluuzz aabbssoorrbbiieennddoo llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss.. LLooss ccuueerrppooss qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssee lleess llllaammaa ssuuppeerrffiicciieess ppuulliiddaass ((eessppeejjooss,, bbaarrnniizz)) rreefflleejjaann llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss,, aassíí qquuee ccuuaannttoo mmááss ppuulliiddaa sseeaa llaa ssuuppeerrffiicciiee,, mmááss rraayyooss ssee rreefflleejjaann;; llaass oossccuurraass aabbssoorrbbeenn llooss rraayyooss..

14. LLaa lluuzz ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr ccuuaattrroo eelleemmeennttooss ffuunnddaammeennttaalleess:: ssee mmuueevvee eenn ffoorrmmaa ddee oonnddaass yy ssee pprrooppaaggaa eenn llíínneeaa rreeccttaa.. SSee mmuueevveenn aa ggrraann vveelloocciiddaadd ((330000..000000kkmm//ss eenn eell vvaaccííoo)),, llaa ccuuaall vvaarrííaa sseeggúúnn eell mmeeddiioo qquuee aattrraavviieessee,, ddee ffoorrmmaa qquuee eess mmááss lleennttaa ccuuaannttoo mmaayyoorr sseeaa llaa ddeennssiiddaadd ddee eessttee;; ssee mmuueevvee mmááss ddeessppaacciioo eenn eell aaiirree yy eenn ssuuppeerrffiicciieess ccoonn mmaayyoorr ddeennssiiddaadd ccoommoo eell aagguuaa oo eell vviiddrriioo.. LLaa lluuzz eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ppaarrttííccuullaass ddee eenneerrggííaa oo ffoottoonneess,, llooss ccuuaalleess oorriiggiinnaann ccaammbbiiooss qquuíímmiiccooss,, aalltteerraann llooss ccoolloorraanntteess;; aassíí ccuuaannttoo mmááss iinntteennssaa sseeaa llaa lluuzz mmááss ffoottoonneess ccoonnttiieennee.. CCuuaannddoo llaa lluuzz aallccaannzzaa uunnaa ssuuppeerrffiicciiee,, rroossttrroo,, mmeessaa,, eettcc..,, lloo qquuee ssuucceeddee aa ccoonnttiinnuuaacciióónn ddeeppeennddee ddee llaa tteexxttuurraa,, ddeell ttoonnoo yy ddeell ccoolloorr ddeell mmaatteerriiaall yy ttaammbbiiéénn ddeell áánngguulloo yy ddeell ccoolloorr ddee llaa lluuzz..

15. MMaatteerriiaalleess ooppaaccooss aa llaa lluuzz.. SSii eell mmaatteerriiaall bbllooqquueeaa ttoottaallmmeennttee llaa lluuzz ((mmeettaalleess,, llaaddrriillllooss)) ppaarrttee ssee rreefflleejjaa yy ppaarrttee ssee aabbssoorrbbee ((ssee ccoonnvviieerrttee eenn ccaalloorr)).. AAssíí,, ccuuaannttoo mmááss oossccuurroo eess eell mmaatteerriiaall mmaayyoorr eess llaa pprrooppoorrcciióónn ddee lluuzz rreefflleejjaaddaa.. PPoorr eessttee mmoottiivvoo,, eell eessttuucchhee nneeggrroo ddee uunnaa ccáámmaarraa aall ssooll,, ssee ccaalliieennttaa mmááss qquuee uunnoo ccllaarroo,, ssii eell mmaatteerriiaall eess ddee aallggúúnn ccoolloorr ssee rreefflleejjaa llaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa ddee ddiicchhoo ccoolloorr yy aabbssoorrbbee llaa mmaayyoorrííaa ddeell rreessttoo ddee lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa pprreesseenntteess eenn llaa lluuzz.. EEjjeemmpplloo:: ppiinnttuurraa aazzuull,, rreefflleejjaa eell aazzuull yy aabbssoorrbbee eell rroojjoo yy vveerrddee ddee llaa lluuzz bbllaannccaa.. PPeerroo ssii llaa lluuzz ccaarreeccee ddee aallgguunnaass ,, llaa aappaarriieenncciiaa ddeell oobbjjeettoo ssee vveerráá aalltteerraaddaa ((oobbjjeettoo aazzuull iilluummiinnaaddoo ccoonn lluuzz IIRR ssee vvee nneeggrroo))..

16. EEll aaccaabbaaddoo ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ttaammbbiiéénn iinnfflluuyyee eenn eell mmooddoo eenn qquuee llaa lluuzz ssee rreefflleejjaa.. UUnnaa ssuuppeerrffiicciiee mmaattee,, ccoommoo hhoojjaa ddee ppaappeell oo ppiieell ddiissppeerrssaa llaa lluuzz uunniiffoorrmmeemmeennttee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssii llaa ssuuppeerrffiicciiee eess bbrriillllaannttee aaccttúúaa ccoommoo uunn eessppeejjoo yy rreefflleejjaa ccaassii ttooddaa llaa lluuzz qquuee rreecciibbee eenn uunnaa ssoollaa ddiirreecccciióónn.. CCuuaannddoo llaa lluuzz iinncciiddee ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee eenn áánngguulloo rreeccttoo,, ssee rreefflleejjaa ttaammbbiiéénn eenn áánngguulloo rreeccttoo,, eess ddeecciirr,, eenn llaa mmiissmmaa ddiirreecccciióónn ppeerroo eenn sseennttiiddoo ooppuueessttoo.. PPoorr ttaannttoo,, ssiieemmpprree qquuee ffoottooggrraaffiieemmooss uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee,, ssee ddeebbee ppoonneerr llaa iilluummiinnaacciióónn ddee mmooddoo qquuee llaa lluuzz nnoo ssee rreefflleejjee ddiirreeccttaammeennttee eenn eell oobbjjeettiivvoo.. MMaatteerriiaalleess ttrraannssppaarreenntteess oo ttrraannssllúúcciiddooss.. NNoo ttooddooss llooss mmaatteerriiaalleess ssoonn ooppaaccooss aa llaa lluuzz,, eell vviiddrriioo,, pplláássttiiccoo oo aagguuaa,, ppoorr eejjeemmpplloo,, ssoonn ttrraannssppaarreenntteess yy ttrraannssmmiitteenn llaa lluuzz ddiirreeccttaammeennttee,, mmiieennttrraass qquuee eell ppaappeell vveeggeettaall,, llaass nnuubbeess yy ccrriissttaalleess eessmmeerriillaaddooss ddiiffuummiinnaann llaa lluuzz qquuee ttrraannssmmiitteenn yy ppoorr eelllloo ssee llllaammaann ttrraannssllúúcciiddooss ((ssiirrvveenn eenn ffoottooggrraaffííaa ppaarraa qquuee nnoo hhaayyaa ssoommbbrraass))..

17. RReeffrraacccciióónn.. CCuuaannddoo llaa lluuzz ppaassaa oobblliiccuuaammeennttee ddeell aaiirree aa oottrroo mmaatteerriiaall ttrraannssllúúcciiddoo ssee pprroodduuccee uunn eeffeeccttoo ccoonnoocciiddoo ccoonn eell nnoommbbrree ddee rreeffrraacccciióónn.. LLaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz ddiissmmiinnuuyyee ccuuaannddoo ppaassaa ddeell aaiirree aall vviiddrriioo.. LLaass oonnddaass ddee cchhooqquuee ssee rraalleennttiizzaann ddee ffoorrmmaa ddeessiigguuaall ccuuaannddoo llaa lluuzz aallccaannzzaa eell mmeeddiioo mmááss ddeennssoo oobblliiccuuaammeennttee.. CCoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa,, ssee ffoorrmmaa uunn nnuueevvoo ttrraazzaaddoo rreeccttiillíínneeoo ccoonn uunn áánngguulloo lliiggeerraammeennttee mmááss ppeerrppeennddiiccuullaarr aa llaa ssuuppeerrffiicciiee oo vviiddrriioo.. LLaa rreeffrraacccciióónn ssoolloo ddeessvvííaa llaa ttrraayyeeccttoorriiaa ddee llooss rraayyooss oobblliiccuuooss.. LLaa lluuzz qquuee ppaassaa ddee uunn mmeeddiioo ttrraannssppaarreennttee aa oottrroo,, eenn áánngguulloo rreeccttoo,, ddiissmmiinnuuyyee lliiggeerrííssiimmaammeennttee ssuu vveelloocciiddaadd,, ppeerroo nnoo mmooddiiffiiccaa ssuu ddiirreecccciióónn.. VVeemmooss ppuueess qquuee llaa lluuzz ppuueeddee ddeessvviiaarrssee.. LLaa ccaauussaa eess qquuee llaa lluuzz ssee mmuueevvee mmááss ddeessppaacciioo eenn eell ccrriissttaall qquuee eenn eell aaiirree..

18. CCáámmaarraa oossccuurraa.. ((EESSTTEE PPUUNNTTOO EESS SSOOLLOO IINNFFOORRMMAATTIIVVOO)).. LLaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee ffoorrmmaarr iimmáággeenneess mmeeddiiaannttee uunn oorriiffiicciioo ppeeqquueeññoo eess ddee aannttiigguuaa ccoonnoocciiddaa,, yy ccoonnssttiittuuyyee llaa bbaassee ddee llaa ccáámmaarraa oossccuurraa:: ccoommoo llaa lluuzz vviiaajjaa eenn llíínneeaa rreeccttaa,, llooss rraayyooss pprroocceeddeenntteess ddee llaa ppaarrttee ssuuppeerriioorr ddee llaa eesscceennaa ssiittuuaaddaa ffrreennttee aall oorriiffiicciioo,, ssoollaammeennttee ppuueeddee lllleeggaarr aa llaa ppaarrttee iinnffeerriioorr ddee llaa ppaannttaallllaa rreecceeppttoorraa ddeell iinntteerriioorr ddee llaa ccáámmaarraa,, yy vviicceevveerrssaa,, ffoorrmmaannddoo aassíí,, uunnaa iimmaaggeenn iinnvveerrttiiddaa.. EEssttaa iimmaaggeenn eess oossccuurraa yy ppooccoo ddeeffiinniiddaa,, ppoorrqquuee eell oorriiffiicciioo hhaa ddee sseerr mmuuyy ppeeqquueeññoo ,, lloo qquuee pprroovvooccaa uunnaa cciieerrttaa ddiissppeerrssiióónn ddee llooss rraayyooss qquuee lloo aattrraavviieessaann.. PPaarraa pprroodduucciirr uunnaa iimmaaggeenn mmááss lluummiinnoossaa yy ddeeffiinniiddaa eess pprreecciissoo rreeccooggeerr mmááss lluuzz yy hhaacceerr qquuee llooss rraayyooss ssee ccoonnvveerrjjaann,, eess ddeecciirr,, eennffooccaarr.. EEssttoo eexxiiggee llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee uunnaa lleennttee.. YYaa ssaabbeemmooss,, qquuee ccuuaannddoo uunn rraayyoo ddee lluuzz aallccaannzzaa uunn mmaatteerriiaall ttrraannssppaarreennttee,, ccoommoo eell ccrriissttaall,, ccoonn uunn áánngguulloo oobblliiccuuoo,, ssuu ttrraayyeeccttoorriiaa ssee vvee aaffeeccttaaddaa oo rreeffrraaccttaaddaa..

19. SSii ssee ccoonnssttrruuyyee uunn ddiissccoo ddee ccrriissttaall mmááss ggrruueessoo eenn eell cceennttrroo qquuee eenn llooss bboorrddeess,, ppuueeddee aapprroovveecchhaarrssee llaa rreeffrraacccciióónn ppaarraa hhaacceerr qquuee ttooddooss llooss rraayyooss ddee lluuzz ccoonnvveerrjjaann eenn uunn ppuunnttoo:: hheemmooss ddiisseeññaaddoo uunnaa lleennttee ccoonnvveerrggeennttee.. EEssttaa ttrraannssmmiittee llooss rraayyooss qquuee pprroocceeddeenn ddee ccaaddaa ppuunnttoo ddeell ssuujjeettoo yy llooss eennffooccaa ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee ppllaannaa ccoommoo ppaappeell oo ppeellííccuullaa ffoottooggrrááffiiccaa.. LLaa iimmaaggeenn eessttáá iinnvveerrttiiddaa eenn ttooddaass llaass ddiirreecccciioonneess rreessppeeccttoo aall oobbjjeettoo oorriiggiinnaall,, yy eess nnííttiiddaa yy ddeettaallllaaddaa.. PPaarraa qquuee llaa iimmaaggeenn qquuee rreeccooggeemmooss eenn eell ppaappeell sseeaa ccoommpplleettaammeennttee nnííttiiddaa,, llaa ddiissttaanncciiaa eennttrree eell ppaappeell yy llaa lleennttee tteennddrráá qquuee tteenneerr uunnaa ddiissttaanncciiaa ddeetteerrmmiinnaaddaa yy vvaa aa ddeeppeennddeerr ddeell ppooddeerr ddee ccoonnvveerrggeenncciiaa qquuee tteennggaa llaa lleennttee yy ddee llaa ddiissttaanncciiaa eennttrree llaa lleennttee yy eell ssuujjeettoo.. EEssttoo nnooss lllleevvaa aa ddeeffiinniirr llaa ddiissttaanncciiaa ffooccaall ((ddffooccaall)),, qquuee eeqquuiivvaallee aa llaa ddiissttaanncciiaa eexxiisstteennttee eennttrree llaa lleennttee yy llaa iimmaaggeenn bbiieenn eennffooccaaddaa ddee uunn oobbjjeettoo qquuee ssee eennccuueennttrraa eenn eell iinnffiinniittoo..

20. CCuuaannddoo uunnaa lleennttee ccoonnvveexxaa eessttáá eennffooccaaddaa ssoobbrree uunn ssuujjeettoo mmuuyy aalleejjaaddoo,, ssuu ddiissttaanncciiaa aa llaa ppeellííccuullaa eess iigguuaall qquuee llaa ddiissttaanncciiaa ffooccaall.. SSii eell oobbjjeettoo eessttáá mmááss cceerrccaa llooss rraayyooss pprroocceeddeenntteess ddee ééll sseerráánn mmeennooss ppaarraalleellooss,, yy eell ppooddeerr ddee rreeffrraacccciióónn ddee llaa lleennttee nnoo ppooddrráá eennffooccaarrllooss,, ssiinnoo qquuee ssee eennffooccaann ddeettrrááss ddee llaa ppeellííccuullaa,, ffoorrmmaannddoo uunnaa iimmaaggeenn mmaayyoorr.. EEnn mmuucchhaass ccáámmaarraass eell oobbjjeettiivvoo ssee ddeessppllaazzaa hhaacciiaa ddeellaannttee ppaarraa ccoommppeennssaarr eessttee ddeessppllaazzaammiieennttoo,, lloo qquuee ppeerrmmiittee eennffooccaarr ssoobbrree llaa ppeellííccuullaa oobbjjeettooss mmááss cceerrccaannooss.. CCuuaannttoo mmááss pprróóxxiimmoo eessttee eell ssuujjeettoo ,, mmááss lleejjooss ddee llaa ppeellííccuullaa hhaabbrráá ddee eessttaarr eell oobbjjeettiivvoo..

21. SSoommbbrraass.. LLaa lluuzz vviiaajjaa eenn llíínneeaa rreeccttaa yy eenn ttooddaass ddiirreecccciioonneess ddeessddee llaa ffuueennttee ddee eemmiissiióónn.. EEssttoo ssiiggnniiffiiccaa qquuee llaa lluuzz ddiirreeccttaa pprroocceeddeennttee ddee uunnaa ffuueennttee ccoommppaaccttaa ccoommoo eell SSooll oo uunnaa bboommbbiillllaa,, rreessuullttaa mmuuyy iinntteennssaa yy ccoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa pprroocceeddee ssoommbbrraass pprrooffuunnddaass yy ddeeffiinniiddaass.. PPeerroo ccuuaannddoo ddeellaannttee ddeell ffooccoo ddee lluuzz ssee ccoollooccaa uunnaa hhoojjaa ddee ppaappeell vveeggeettaall,, eessttee ddeejjaa ppaassaarr llaa lluuzz yy llaa ddiiffuummiinnaa eenn ttooddaass llaass ddiirreecccciioonneess,, ccoonnssiigguuiieennddoo eenn eell oobbjjeettoo iilluummiinnaaddoo uunnaa ssoommbbrraa ssuuaavvee..

22. --LLaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall:: eell ffoorrmmaattoo mmááss uuttiilliizzaaddoo eenn llaass ccáámmaarraass ddiiggiittaalleess eessttooss mmeettaaddaattooss ssee uuttiilliizzaann eenn eell ffoorrmmaattoo ““EExxiiff”” ((eexxtteennssiióónn ddeell ffoorrmmaattoo JJPPGG)).. UUnn ““ppííxxeell”” eess ccaaddaa uunnoo ddee llooss ppeeqquueeññooss ccuuaaddrraaddiittooss qquuee ccoommppoonneenn uunnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall.. PPooddeemmooss hhaacceerrnnooss uunnaa iiddeeaa ccoommppaarraannddoo uunnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall ccoonn uunn mmuurraall ffoorrmmaaddoo ppoorr cciieennttooss ddee ppeeqquueeññaass lloosseettaass ddee ccoolloorreess.. CCaaddaa uunnaa ddee eessaass lloosseettaass sseerrííaa uunn ppííxxeell.. CCuuaannddoo nnooss aacceerrccaammooss aall mmuurraall vveemmooss ccaaddaa uunnaa ddee eessttaass lloosseettaass;; aall aalleejjaarrnnooss lloo ssuuffiicciieennttee vveemmooss uunnaa iimmaaggeenn ccoonnttiinnuuaa,, uunn ttooddoo.. EEll ppííxxeell eess llaa uunniiddaadd mmíínniimmaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn ddee uunnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall,, ppeerroo aa ddiiffeerreenncciiaa ddee llaass lloosseettaass ppuueeddee tteenneerr hhaassttaa 1166,,77 mmiilllloonneess ddee ccoolloorreess yy ppeessaa bbaassttaannttee mmeennooss.. EEll ttaammaaññoo ddee uunnaa iimmaaggeenn ddeessccrriibbee ssuuss ddiimmeennssiioonneess ffííssiiccaass yy ssee mmiiddee eenn ppííxxeelleess.. CCuuaannddoo aallgguuiieenn ddiiccee qquuee ttiieennee uunnaa iimmaaggeenn ddee 880000xx660000 ppííxxeelleess ppooddeemmooss hhaacceerrnnooss uunnaa iiddeeaa eexxaaccttaa ddee ssuu ttaammaaññoo..

23. PPeerroo,, eenn rreeaalliiddaadd,, ¿ccuuáánnttoo mmiiddee uunn ppííxxeell?? PPuueess ccoommoo nnoo ppooddííaa sseerr ddee oottrroo mmooddoo...... ddeeppeennddee.. DDeeppeennddee ddee llaa rreessoolluucciióónn ddeell ddiissppoossiittiivvoo eenn qquuee lloo vviissiioonneemmooss.. LLaa rreessoolluucciióónn nnooss iinnddiiccaa eell nnúúmmeerroo ddee ppííxxeelleess qquuee ccaabbeenn eenn ccaaddaa uunniiddaadd ddee lloonnggiittuudd.. SSuueellee iinnddiiccaarrssee eenn ppííxxeelleess ppoorr ppuullggaaddaa ((pppppp)),, aauunnqquuee aaffoorrttuunnaaddaammeennttee yyaa ssee eemmppiieezzaa aa uuttiilliizzaarr llooss ppuunnttooss ppoorr cceennttíímmeettrroo.. SSuuppoonnggaammooss qquuee nnuueessttrraa iimmpprreessoorraa ttiieennee uunnaa rreessoolluucciióónn ddee 330000 pppppp.. SSii iimmpprriimmiimmooss eenn eellllaa uunnaa iimmaaggeenn ddee 11..550000xx990000 ppííxxeelleess eell ttaammaaññoo ddee llaa iimmaaggeenn ooccuuppaarráá eenn eell ppaappeell 55xx33 ppuullggaaddaass.. SSii ddiissmmiinnuuyyéérraammooss llaa rreessoolluucciióónn ddee ssaalliiddaa aa 115500 pppppp,, eell ttaammaaññoo ffííssiiccoo ddee llaa iimmpprreessiióónn ssee mmuullttiipplliiccaarrííaa ppoorr ddooss..

24. Asumiendo que una imagen tenga uunn ttaammaaññoo ffiijjoo,, aall aauummeennttaarr ssuu rreessoolluucciióónn ddiissmmiinnuuyyee ssuu ttaammaaññoo iimmpprreessoo yy vviicceevveerrssaa.. LLaa rreessoolluucciióónn eess mmuuyy iimmppoorrttaannttee,, yyaa qquuee uunnaa iimmaaggeenn ppuueeddee tteenneerr bbuueenn aassppeeccttoo aall iimmpprriimmiirrllaa ccoonn eell ttaammaaññoo ddee uunn sseelllloo,, ppeerroo yyaa sseerr eevviiddeennttee qquuee llaa iimmaaggeenn eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ““lloosseettaass”” ccuuaannddoo llaa iimmpprriimmiimmooss aa uunn ttaammaaññoo mmaayyoorr.. AA eessttee eeffeeccttoo ssee llee llllaammaa ppiixxeellaaddoo..

25.  TTEELLEEVVIISSIIÓÓNN AANNAALLÓÓGGIICCAA:: --RReecceeppcciióónn TTeerrrreennaall ddee TTeelleevviissiióónn ssiiggnniiffiiccaa ‘‘vviissiióónn aa ddiissttaanncciiaa''.. EEss ddeecciirr,, llaass iimmáággeenneess yy llooss ssoonniiddooss ssee ttrraassllaaddaann ddeessddee uunn eemmiissoorr,, hhaassttaa uunn rreecceeppttoorr,, uuttiilliizzaannddoo ppaarraa eessttee mmeenneesstteerr uunn eennllaaccee iinntteerrmmeeddiioo qquuee eess eell rreeppeettiiddoorr.. LLaa ffoorrmmaa ddee eennvviiaarr llaa sseeññaall ddee tteelleevviissiióónn ddee uunn lluuggaarr aa oottrroo hhaa ssiiddoo llaa rreettrraannssmmiissiióónn ppoorr mmeeddiioo ddee oonnddaass hheerrcciiaannaass.. --EEnn eell pprreesseennttee mmuucchhooss ddee llooss pprrooggrraammaass tteelleevviissiivvooss qquuee lllleeggaann aa nnuueessttrrooss hhooggaarreess lloo hhaacceenn ppoorr mmeeddiioo ddee llooss ssaattéélliitteess oo ddeell ccaabbllee,, yy hhaassttaa ppoorr mmeeddiioo ddee TTeelleevviissiióónn DDiiggiittaall,, ccoonnoocciiddaa ccoommoo TTDDTT.. EEll pprriinncciippaall iinnccoonnvveenniieennttee qquuee pprreesseennttaa eessttee ssiisstteemmaa ddee rreecceeppcciióónn,, ffrreennttee aa llooss ssaattéélliitteess,, eess qquuee eenn llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss ccaassooss nneecceessiittaammooss tteenneerr uunnaa vviissiióónn ddiirreeccttaa ddeell rreeppeettiiddoorr.. LLaa oorrooggrraaffííaa ddee mmuucchhaass rreeggiioonneess ddiiffiiccuullttaa eennoorrmmeemmeennttee eessttaa ttaarreeaa,, ssiieennddoo nneecceessaarriioo eell ddeessppllaazzaammiieennttoo ddee llaass aanntteennaass rreecceeppttoorraass aa zzoonnaass ddee mmeejjoorr rreecceeppcciióónn,, ddeebbiieennddoo aammpplliiffiiccaarr llaa sseeññaall,, ppaarraa oobbtteenneerr uunn nniivveell ssuuffiicciieennttee yy ppooddeerr ccaabblleeaarr hhaassttaa eell ddoommiicciilliioo ddeell uussuuaarriioo..

26. --FFiinnaallmmeennttee,, llaa sseeññaall eess rreecciibbiiddaa ppoorr llaass aanntteennaass iinnddiivviidduuaalleess oo ccoommuunniittaarriiaass qquuee ssee ccoonneeccttaann ccoonn eell tteelleevviissoorr ddoommééssttiiccoo,, qquuee ddeemmoodduullaa llaa ffrreeccuueenncciiaa rreecciibbiiddaa ppaarraa ppooddeerr sseerr ‘‘lleeííddaa''.. --EEnn rreessuummeenn,, llaa ffuunncciióónn ddee uunn mmoodduullaaddoorr eess ccoonnvveerrttiirr uunnaa sseeññaall eellééccttrriiccaa,, eenn uunnaa oonnddaa eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa,, qquuee ttrraannssppoorrttaa llaa iinnffoorrmmaacciióónn aa llaarrggaa ddiissttaanncciiaa .. CCuuaannddoo llaa oonnddaa ppoorrttaaddoorraa lllleeggaa aall tteelleevviissoorr aa ttrraavvééss ddee llaa aanntteennaa,, eell ssiinnttoonniizzaaddoorr lllleevvaa aa ccaabboo llaa ooppeerraacciióónn iinnvveerrssaa:: eexxttrraaee ddee llaa oonnddaa ppoorrttaaddoorraa llaa iinnffoorrmmaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa ccoorrrreessppoonnddiieennttee aa llaa sseeññaall ((llaa ddeemmoodduullaa)) yy llaa ccoonnvviieerrttee eenn uunnaa sseeññaall eellééccttrriiccaa ““lleeggiibbllee”” ppaarraa eell tteelleevviissoorr oo ppaarraa eell vvííddeeoo..

27. DDiiffeerreenncciiaass eennttrree eell mmuunnddoo ddee llaa ffoottooggrraaffííaa ttrraaddiicciioonnaall yy eell ddee llaa ddiiggiittaall.. PPooddeemmooss aaddvveerrttiirr llaa ffoorrmmaa ddee eessttaabblleecceerr uunn ppuueennttee eennttrree aammbbooss mmuunnddooss mmeeddiiaannttee uunn eessccáánneerr qquuee ddiiggiittaalliizzaa eell pprriimmeerroo ppaarraa aapprroovveecchhaarr lloo mmeejjoorr ddeell sseegguunnddoo.. ((IINNFFOORRMMAACCIIÓÓNN))

28. TTaassaa oo ffrreeccuueenncciiaa ddee mmuueessttrreeoo ((IINNFFOORRMMAACCIIÓÓNN)).. --LLaa uussaammooss ccuuaannddoo qquueerreemmooss ttrraannssffoorrmmaarr uunnaa sseeññaall aannaallóóggiiccaa (( sseeññaall ccoonnttiinnuuaa)) eenn uunnaa sseeññaall ddiiggiittaall ((sseeññaall ddiissccrreettaa)).. --LLaa ffrreeccuueenncciiaa ddee mmuueessttrreeoo eess llaa ccaannttiiddaadd ddee mmuueessttrraass qquuee ssee ttiieenneenn ddee uunnaa sseeññaall eenn uunnaa uunniiddaadd ddee ttiieemmppoo yy ssee mmiiddee eenn HHzz ((cciiccllooss ppoorr sseegguunnddoo)).. LLaa ffrreeccuueenncciiaa ddee aauuddiioo qquuee ppeerrcciibbee eell sseerr hhuummaannoo eessttaa eennttrree 2200HHzz yy 2200Khhzz;; ffrreeccuueenncciiaass mmááss eelleevvaaddaass yyaa nnoo ssoonn ppeerrcciibbiiddaass ppoorr eell sseerr hhuummaannoo..

29. -La televisión digital, independientemente de su medio de transmisión, ha revolucionado el mundo de la televisión -La TDT es una nueva tecnología que permite la recepción de la señal de televisión en nuestro televisor codificada en formato digital, es decir, en vez de transmitir ondas analógicas, únicamente se envía información binaria: ceros y unos. -La transmisión de las señales continuará realizándose a través de repetidores de TV terrestres, satélites de comunicaciones o cable.

30.  AArrttee ddiiggiittaall GGrraacciiaass aa llooss aavvaanncceess tteeccnnoollóóggiiccooss ppooddeemmooss aapplliiccaarr eell aarrttee ttrraaddiicciioonnaall eenn ffuussiióónn ccoonn llaass ttééccnniiccaass ddiiggiittaalleess.. AAllrreeddeeddoorr ddee 11998855,, eell ddeessaarrrroolllloo ddiiggiittaall ssee aacceelleerróó ggrraacciiaass aa llooss bbiieenneess ddee eeqquuiippoo.. LLaa iinndduussttrriiaa yy eell ccoommeerrcciioo ddiieerroonn ppaassoo aall ““bboooomm”” ddee llaa iinnffoorrmmááttiiccaa ppaarraa eell ccoonnssuummoo pprriivvaaddoo oo ddoommééssttiiccoo,, aallccaannzzaannddoo uunnaa cceelleerriiddaadd eenn llaa eejjeeccuucciióónn ggrraacciiaass aa llaa ssuucceessiivvaa mmiinniiaattuurriizzaacciióónn ddee llooss ccoommppoonneenntteess yy ddee llaa mmeemmoorriiaa..

31. De esta época eess llaa iinnvveessttiiggaacciióónn yy eexxppeerriimmeennttaacciióónn:: --EEll““vviiddeeoo--aarrtt”” ((mmoovviimmiieennttoo aarrttííssttiiccoo,, ssuurrggiiddoo eenn EEssttaaddooss UUnniiddooss yy EEuurrooppaa hhaacciiaa 11996633,, vviivviieennddoo ssuu aappooggeeoo eenn llooss aaññooss sseesseennttaa yy sseetteennttaa ddeell ssiigglloo XXXX,, aauunnqquuee aaúúnn mmaannttiieennee ssuu vviiggeenncciiaa.. EExxppeerriimmeennttóó llaass ddiissttiinnttaass tteennddeenncciiaass ddee llaa ééppooccaa,, ccoommoo ““fflluuxxuuss””,, ccoonn eell qquuee ssee rreellaacciioonnaa eessppeecciiaallmmeennttee;; eell aarrttee ccoonncceeppttuuaall,, llaass ppeerrffoorrmmaanncceess oo eell mmiinniimmaalliissmmoo)).. --EEll ““ccooppyy--aarrtt”” ((nneeoollooggiissmmoo ssaajjóónn,, ttrraadduucciiddoo ppoorr ``aarrttee ddee llaa ccooppiiaa,, ddeell aaccttoo ddee ccooppiiaarr,, qquuee eenngglloobbaa aall ccoonnjjuunnttoo ddee aaccttiivviiddaaddeess ccoonn ffiinneess aarrttííssttiiccooss qquuee ssee rreeaalliizzaann mmeeddiiaannttee eell uussoo ddee llaa ffoottooccooppiiaaddoorraa oo eelleeccttrrooggrraaffííaa,, yy aa llaass iimmáággeenneess ggeenneerraaddaass ppoorr oottrraass ttééccnniiccaass eelleeccttrrooffoottooggrrááffiiccaass ddee rreepprroodduucccciióónn)).. --LLaass pprriimmeerraass eexxpprreessiioonneess ggrrááffiiccaass ddee llaa iimmaaggeenn yy llaa aanniimmaacciióónn ddiiggiittaall,, ccuuyyaa mmááxxiimmaa eexxpprreessiióónn ssoonn llooss ffeessttiivvaalleess iinntteerrnnaacciioonnaalleess,, ccoommoo ““AArrtt FFuuttuurraa””..

32. VViiddeeoo--aarrtt

33. CCooppyy--aarrtt

34. LLAA IIMMAAGGEENN YY LLAASS NNUUEEVVAASS TTEECCNNOOLLOOGGÍÍAASS BBLLOOQQUUEE II TTeemmaa IIII 11º EESSOO

35. AArrtteess EEssccéé-- nniiccaass AArrtteess AApplliiccaa-- ddaass AArrtteessaa-- nnííaa AArrqquuiitteeccttuurraa MMeeddiiooss ddee llaa iimmaaggeenn MM.. ddee ccoommuu-- nniiccaacciióónn AArrtteess pplláássttii-- ccaass MM.. ddee pprroodduucc-- cciióónn yy ddiisseeññoo LLiitteerraattuurraa

36.  SSiisstteemmaa ddee llaass aarrtteess --AArrtteess pplláássttiiccaass:: ppiinnttuurraa yy eessccuullttuurraa.. --AArrtteess eessccéénniiccaass:: ddaannzzaa yy mmúússiiccaa.. --AArrtteess aapplliiccaaddaass:: cceerráámmiiccaa yy jjooyyeerrííaa.. --AArrtteessaannííaa..  SSiisstteemmaa ddee llaass aarrtteess yy ddee llooss mmeeddiiooss --LLiitteerraattuurraa:: ppeerriiooddiissmmoo yy tteeaattrroo.. --AArrqquuiitteeccttuurraa:: iinntteerriioorriissmmoo yy uurrbbaanniissmmoo..  SSiisstteemmaa ddee llooss mmeeddiiooss --MMeeddiiooss ddee llaa iimmaaggeenn:: CCiinneemmaattooggrraaffííaa,, ffoottooggrraaffííaa ee iilluussttrraacciióónn.. --MMeeddiiooss ddee ccoommuunniiccaacciióónn:: tteelleeccoommuunniiccaacciióónn,, tteelleevviissiióónn,, pprreennssaa yy rraaddiioo.. --MMeeddiiooss ddee pprroodduucccciióónn yy ddiisseeññoo:: ddiisseeññoo iinndduussttrriiaall,, ddee mmooddaa yy ggrrááffiiccoo..

37.  RReeccuurrssooss ddee llaa iimmaaggeenn --LLaa iimmaaggeenn ffoorrmmaa ppaarrttee ddeell ssiisstteemmaa ddee llaass aarrtteess yy ddeell ddee llooss mmeeddiiooss.. --EEss uunn ffeennóómmeennoo qquuee,, ccoonn eell ppaassoo ddeell ttiieemmppoo,, hhaa aaddqquuiirriiddoo rreeccuurrssooss yy ffoorrmmaass ddee eexxpprreessiióónn aaúúnn nnoo ccoonncclluuiiddaass.. --FFoorrmmaa ppaarrttee ddee llaa hhiissttoorriiaa ddee llaa ccuullttuurraa.. --LLaa iinnvveessttiiggaacciióónn,, llaa iinnnnoovvaacciióónn,, eell ddiisseeññoo yy eell ddeessaarrrroolllloo tteeccnnoollóóggiiccoo aalliimmeennttaann eell pprrooggrreessoo ((tteelleeffoonnííaa,, hhaarrddwwaarree,, ssooffttwwaarree……)).. --LLaa rreevvoolluucciióónn aaccttuuaall ssee oorriiggiinnaa ccuuaannddoo llooss rreeccuurrssooss ssee ppoonneenn aall aallccaannccee ddee llooss uussuuaarriiooss,, ddaannddoo ppaassoo aa llaa ccrreeaacciióónn ffuueerraa ddeell áámmbbiittoo iinnssttiittuucciioonnaall oo eemmpprreessaarriiaall..

38.  NNuueevvaass tteeccnnoollooggííaass --EEll aarrttee ddiiggiittaall yy llaass iimmáággeenneess ccoonnssttrruuiiddaass ggrraacciiaass aa llaass nnuueevvaass tteeccnnoollooggííaass ddee llaa iinnffoorrmmaacciióónn yy llaa ccoommuunniiccaacciióónn llaa ccoonnssttrruucccciióónn ssiinnttééttiiccaa yy llaa aauuttoonnoommííaa ddee llaass iimmáággeenneess.. --SSíínntteessiiss:: **LLaa tteeccnnoollooggííaa aannaallóóggiiccaa ((nneeggaattiivvooss eenn ffoottooggrraaffííaa yy ffoottooggrraammaass eenn eell cciinnee)),, ttrraabbaajjaa ccoonn mmaatteerriiaalleess aannáállooggooss aa llaa rreeaalliiddaadd,, ccoommoo llaa lluuzz,, eell ccoolloorr yy llaa aappaarriieenncciiaa ddee mmaatteerriiaalleess yy ffoorrmmaass.. **LLaa tteeccnnoollooggííaa ddiiggiittaall ccaappttaa yy ggeessttiioonnaa iinnffoorrmmaacciióónn;; nnoo eess uunn ppuunnttoo ddee vviissttaa ddee llaa rreeaalliiddaadd,, ssiinnoo qquuee ttrraabbaajjaa ccoonn llaa uunniiddaadd ddee iinnffoorrmmaacciióónn oo ““bbiitt””.. **PPoorr eejjeemmpplloo,, uunn pprrooggrraammaa ddee aanniimmaacciióónn eenn ttrreess ddiimmeennssiioonneess hhaaccee ddee eessee ““bbiitt”” uunn ppuunnttoo eenn eell eessppaacciioo uubbiiccaaddoo ppoorr ssuuss ccoooorrddeennaaddaass,, yy lloo ppuueeddee ddeessppllaazzaarr,, iilluummiinnaarr,, ccoolloorreeaarr yy mmooddiiffiiccaarr hhaassttaa ccoonnsseegguuiirr uunnaa iimmaaggeenn qquuee tteennddrráá llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss ppaarráámmeettrrooss ddeell pprrooggrraammaa:: ccoonnssttrruuiirr mmeeddiiaannttee llaa iinnffoorrmmaacciióónn uunn mmuunnddoo vviirrttuuaall ssiimmiillaarr aa nnuueessttrraa ppeerrcceeppcciióónn ddeell eessppaacciioo..

39. --UUnnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall,, ttaammbbiiéénn llllaammaaddaa ggrrááffiiccoo ddiiggiittaall,, eess uunnaa rreepprreesseennttaacciióónn bbiiddiimmeennssiioonnaall ddee uunnaa iimmaaggeenn uuttiilliizzaannddoo ““bbiittss”” ((uunnooss yy cceerrooss)).. DDeeppeennddiieennddoo ddee ssii llaa rreessoolluucciióónn ddee llaa iimmaaggeenn eess eessttááttiiccaa oo ddiinnáámmiiccaa,, ppuueeddee ttrraattaarrssee ddee uunn ““ggrrááffiiccoo rraasstteerriizzaaddoo”” oo ddee uunn ““ggrrááffiiccoo vveeccttoorriiaall””.. AA mmeennooss qquuee ssee iinnddiiqquuee lloo ccoonnttrraarriioo,, eenn ggeenneerraall,, ppoorr iimmaaggeenn ddiiggiittaall ssee eennttiieennddee ggrrááffiiccoo rraasstteerriizzaaddoo.. --LLaass iimmáággeenneess ddiiggiittaalleess ssee ppuueeddeenn oobbtteenneerr ddee vvaarriiaass ffoorrmmaass:: aa)) PPoorr mmeeddiioo ddee ddiissppoossiittiivvooss ddee ccoonnvveerrssiióónn aannaallóóggiiccaa-- ddiiggiittaall,, ccoommoo llooss eessccáánneerreess yy llaass ccáámmaarraass ddiiggiittaalleess.. bb)) DDiirreeccttaammeennttee mmeeddiiaannttee pprrooggrraammaass iinnffoorrmmááttiiccooss,, ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo,, rreeaalliizzaannddoo ddiibbuujjooss ccoonn eell rraattóónn ((iinnffoorrmmááttiiccaa)) oo mmeeddiiaannttee uunn pprrooggrraammaa ddee rreennddeerriizzaacciióónn 22DD.. LLaa rreennddeerriizzaacciióónn eess eell pprroocceessoo ddee ggeenneerraarr uunnaa iimmaaggeenn ddeessddee uunn mmooddeelloo.. LLooss mmeeddiiooss ppoorr llooss qquuee ssee ppuueeddee hhaacceerr uunn rreennddeerriizzaaddoo vvaann ddeessddee llááppiizz,, pplluummaa,, pplluummoonneess oo ppaasstteell,, hhaassttaa mmeeddiiooss ddiiggiittaalleess eenn ddooss yy ttrreess ddiimmeennssiioonneess.. LLaa ppaallaabbrraa rreennddeerriizzaacciióónn pprroovviieennee ddeell iinnggllééss ““rreennddeerr””,, yy nnoo eexxiissttee uunn vveerrbboo ccoonn eell mmiissmmoo ssiiggnniiffiiccaaddoo eenn eessppaaññooll,, ppoorr lloo qquuee eess ffrreeccuueennttee uussaarr llaass eexxpprreessiioonneess rreennddeerriizzaarr oo rreennddeerreeaarr..

40. EEnn ttéérrmmiinnooss ddee vviissuuaalliizzaacciioonneess eenn 33DD,, llaa ""rreennddeerriizzaacciióónn"" eess uunn pprroocceessoo ddee ccáállccuulloo ccoommpplleejjoo ddeessaarrrroollllaaddoo ppoorr uunn oorrddeennaaddoorr ddeessttiinnaaddoo aa ggeenneerraarr uunnaa iimmaaggeenn 22DD aa ppaarrttiirr ddee uunnaa eesscceennaa 33DD.. LLaa ttrraadduucccciióónn mmááss ffiiddeeddiiggnnaa eess ""iinntteerrpprreettaacciióónn"",, aauunnqquuee ssee ssuueellee uussaarr eell ttéérrmmiinnoo iinnggllééss.. AAssíí ppooddrrííaa ddeecciirrssee qquuee eenn eell pprroocceessoo ddee rreennddeerriizzaacciióónn,, eell oorrddeennaaddoorr ""iinntteerrpprreettaa"" llaa eesscceennaa eenn ttrreess ddiimmeennssiioonneess yy llaa ppllaassmmaa eenn uunnaa iimmaaggeenn bbiiddiimmeennssiioonnaall.. LLaa rreennddeerriizzaacciióónn ssee aapplliiccaa aa llaa iinnffooggrraaffííaa,, ddoonnddee eessttee pprroocceessoo ssee ddeessaarrrroollllaa ccoonn eell ffiinn ddee iimmiittaarr uunn eessppaacciioo 33DD ffoorrmmaaddoo ppoorr eessttrruuccttuurraass ppoolliiggoonnaalleess,, ccoommppoorrttaammiieennttoo ddee lluucceess,, tteexxttuurraass,, mmaatteerriiaalleess aagguuaa,, mmaaddeerraa,, mmeettaall,, pplláássttiiccoo,, tteellaa,, eettccéétteerraa)) yy aanniimmaacciióónn,, ssiimmuullaannddoo aammbbiieenntteess yy eessttrruuccttuurraass ffííssiiccaass vveerroossíímmiilleess.. --LLaass iimmáággeenneess ddiiggiittaalleess ssee ppuueeddeenn mmooddiiffiiccaarr mmeeddiiaannttee ffiillttrrooss,, aaññaaddiirr oo ssuupprriimmiirr eelleemmeennttooss,, mmooddiiffiiccaarr ssuu ttaammaaññoo,, eettcc.. yy aallmmaacceennaarrssee eenn uunn ddiissppoossiittiivvoo ddee ggrraabbaacciióónn ddee ddaattooss ccoommoo ppoorr eejjeemmpplloo uunn ddiissccoo dduurroo..

42. -Bases físicas de la fotografía: fotosensibilidad IISSOO,, vveelloocciiddaadd ddee oobbttuurraacciióónn,, ffllaasshh,, eettcc.. LLaa lluuzz yy ssuuss ccaarraacctteerrííssttiiccaass.. LLaa ppaallaabbrraa ffoottooggrraaffííaa ddeerriivvaa ddee llooss ttéérrmmiinnooss ggrriieeggooss ““pphhoottooss”” ((lluuzz)) yy ““ggrraapphheeiinn”” ((ddiibbuujjoo));; lliitteerraallmmeennttee vveennddrrííaa aa ssiiggnniiffiiccaarr ddiibbuujjaarr ccoonn llaa lluuzz.. AA lloo qquuee aa ffoottooggrraaffííaa ssee rreeffiieerree,, eessttaa,, oobbttiieennee iimmáággeenneess ppoorr llaa aacccciióónn ddee llaa lluuzz,, ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee ddeebbiiddaammeennttee pprreeppaarraaddaa.. PPaarraa eelllloo ccoonnccuurrrreenn ddooss ffeennóómmeennooss:: uunnoo ffííssiiccoo,, llaa lluuzz,, yy oottrroo qquuíímmiiccoo,, pprreeppaarraacciióónn ddeell mmaatteerriiaall sseennssiibbllee aa llaa aacccciióónn ddee llaa lluuzz yy rreevveellaaddoo ddeell mmiissmmoo.. LLaa lluuzz eess uunnaa ffoorrmmaa ddee eenneerrggííaa ((rraaddiiaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa)) qquuee ssee ttrraannssmmiittee eenn ffoorrmmaass ddee oonnddaass,, ddeessppllaazzáánnddoossee eenn llíínneeaa rreeccttaa aa 330000..000000kkmm//ss.. LLaa ppaarrttee ssuuppeerriioorr ddee llaa oonnddaa ssee ddeennoommiinnaa ccrreessttaa yy llaa iinnffeerriioorr vvaallllee;; llaa ddiissttaanncciiaa eennttrree ddooss ccrreessttaass oo ddooss vvaalllleess ssee ddeennoommiinnaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa (()).. EEll oojjoo hhuummaannoo ssóólloo eess ccaappaazz ddee ppeerrcciibbiirr lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa eennttrree 440000 yy 770000 nnmm ((lluuzz vviissiibbllee)).. AA eessttoo ssee llee ccoonnooccee ccoommoo eessppeeccttrroo vviissiibbllee,, ccoonn lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa mmeennoorreess aa 440000nnmm ssee eennccuueennttrraann llooss rraayyooss UU..VV..,, RRXX (( llooss rraayyooss XX nnoo aattrraavviieessaann eell pplloommoo)),, RR ((uussaaddaass ppaarraa eesstteerriilliizzaarr aa nniivveell iinndduussttrriiaall)),, rraayyooss ccóóssmmiiccooss;; ccoonn lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa ssuuppeerriioorreess aa llooss 770000nnmm tteenneemmooss IIRR,, oonnddaass hheerrttzziiaannaass ((oonnddaass ddee rraaddiioo)),, oonnddaass eellééccttrriiccaass..

43. El espectro visible comprende llooss ssiigguuiieenntteess ccoolloorreess:: VViioolleettaa:: 440000--770000 nnmm,, AAzzuull:: 442255--449900 nnmm,, VVeerrddee:: 449900--557755 nnmm,, AAmmaarriilllloo:: 557755--558855 nnmm,, AAnnaarraannjjaaddoo:: 558855--660000 nnmm yy RRoojjoo:: 660000--770000 nnmm.. LLooss ccuueerrppooss qquuee eemmiitteenn lluuzz,, ssee llllaammaann ccuueerrppooss lluummiinnoossooss ((SSooll,, bboommbbiillllaa,, vveellaa,, ffllaasshh ddee ccáámmaarraa......)) yy llooss ccuueerrppooss qquuee ssee hhaacceenn vviissiibblleess ssee ddeennoommiinnaann ccuueerrppooss iilluummiinnaaddooss,, llooss ccuuaalleess ppuueeddeenn rreefflleejjaarr,, aabbssoorrbbeerr oo ddeejjaarr ppaassaarr llaa lluuzz.. LLooss ccuueerrppooss qquuee ddeejjaann ppaassaarr llaa lluuzz ssee ppuueeddeenn ddiivviiddiirr eenn ttrraannssppaarreenntteess ((ccrriissttaall,, vviiddrriioo,, aaiirree oo aagguuaa)),, eenn llooss ccuuaalleess llooss rraayyooss ssee ttrraannssmmiitteenn ttoottaall oo ppaarrcciiaallmmeennttee eenn llíínneeaa rreeccttaa oo bbiieenn ssiieemmpprree eenn rreeffrraacccciióónn;; yy ttrraannssllúúcciiddooss ((ccrriissttaall mmaattee oo eessmmeerriillaaddoo,, ppeerrggaammiinnooss,, ffoolliiooss)),, eenn llooss ccuuaalleess llaa lluuzz ssee ddiissppeerrssaa eenn ttooddaass ddiirreecccciioonneess.. LLooss ccuueerrppooss qquuee aabbssoorrbbeenn llaa lluuzz ssee llllaammaann ooppaaccooss ((mmaaddeerraa,, mmeettaall)),, eessttooss bbllooqquueeaann llaa lluuzz aabbssoorrbbiieennddoo llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss.. LLooss ccuueerrppooss qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssee lleess llllaammaa ssuuppeerrffiicciieess ppuulliiddaass ((eessppeejjooss,, bbaarrnniizz)) rreefflleejjaann llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss,, aassíí qquuee ccuuaannttoo mmááss ppuulliiddaa sseeaa llaa ssuuppeerrffiicciiee,, mmááss rraayyooss ssee rreefflleejjaann;; llaass oossccuurraass aabbssoorrbbeenn llooss rraayyooss..

44. La luz se caracteriza ppoorr ccuuaattrroo eelleemmeennttooss ffuunnddaammeennttaalleess:: ssee mmuueevvee eenn ffoorrmmaa ddee oonnddaass yy ssee pprrooppaaggaa eenn llíínneeaa rreeccttaa.. SSee mmuueevveenn aa ggrraann vveelloocciiddaadd ((330000..000000kkmm//ss eenn eell vvaaccííoo)),, llaa ccuuaall vvaarrííaa sseeggúúnn eell mmeeddiioo qquuee aattrraavviieessee,, ddee ffoorrmmaa qquuee eess mmááss lleennttaa ccuuaannttoo mmaayyoorr sseeaa llaa ddeennssiiddaadd ddee eessttee;; ssee mmuueevvee mmááss ddeessppaacciioo eenn eell aaiirree yy eenn ssuuppeerrffiicciieess ccoonn mmaayyoorr ddeennssiiddaadd ccoommoo eell aagguuaa oo eell vviiddrriioo.. LLaa lluuzz eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ppaarrttííccuullaass ddee eenneerrggííaa oo ffoottoonneess,, llooss ccuuaalleess oorriiggiinnaann ccaammbbiiooss qquuíímmiiccooss,, aalltteerraann llooss ccoolloorraanntteess;; aassíí ccuuaannttoo mmááss iinntteennssaa sseeaa llaa lluuzz mmááss ffoottoonneess ccoonnttiieennee.. CCuuaannddoo llaa lluuzz aallccaannzzaa uunnaa ssuuppeerrffiicciiee,, rroossttrroo,, mmeessaa,, eettcc..,, lloo qquuee ssuucceeddee aa ccoonnttiinnuuaacciióónn ddeeppeennddee ddee llaa tteexxttuurraa,, ddeell ttoonnoo yy ddeell ccoolloorr ddeell mmaatteerriiaall yy ttaammbbiiéénn ddeell áánngguulloo yy ddeell ccoolloorr ddee llaa lluuzz..

45. MMaatteerriiaalleess ooppaaccooss aa llaa lluuzz.. SSii eell mmaatteerriiaall bbllooqquueeaa ttoottaallmmeennttee llaa lluuzz ((mmeettaalleess,, llaaddrriillllooss)) ppaarrttee ssee rreefflleejjaa yy ppaarrttee ssee aabbssoorrbbee ((ssee ccoonnvviieerrttee eenn ccaalloorr)).. AAssíí,, ccuuaannttoo mmááss oossccuurroo eess eell mmaatteerriiaall mmaayyoorr eess llaa pprrooppoorrcciióónn ddee lluuzz rreefflleejjaaddaa.. PPoorr eessttee mmoottiivvoo,, eell eessttuucchhee nneeggrroo ddee uunnaa ccáámmaarraa aall ssooll,, ssee ccaalliieennttaa mmááss qquuee uunnoo ccllaarroo;; ssii eell mmaatteerriiaall eess ddee aallggúúnn ccoolloorr,, ssee rreefflleejjaa llaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa ddee ddiicchhoo ccoolloorr yy aabbssoorrbbee llaa mmaayyoorrííaa ddeell rreessttoo ddee lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa pprreesseenntteess eenn llaa lluuzz.. EEjjeemmpplloo:: ppiinnttuurraa aazzuull,, rreefflleejjaa eell aazzuull yy aabbssoorrbbee eell rroojjoo yy vveerrddee ddee llaa lluuzz bbllaannccaa.. PPeerroo ssii llaa lluuzz ccaarreeccee ddee aallgguunnaass ,, llaa aappaarriieenncciiaa ddeell oobbjjeettoo ssee vveerráá aalltteerraaddaa ((oobbjjeettoo aazzuull iilluummiinnaaddoo ccoonn lluuzz IIRR ssee vvee nneeggrroo)).. EEll aaccaabbaaddoo ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ttaammbbiiéénn iinnfflluuyyee eenn eell mmooddoo eenn qquuee llaa lluuzz ssee rreefflleejjaa.. UUnnaa ssuuppeerrffiicciiee mmaattee,, ccoommoo hhoojjaa ddee ppaappeell oo ppiieell ddiissppeerrssaa llaa lluuzz uunniiffoorrmmeemmeennttee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssii llaa ssuuppeerrffiicciiee eess bbrriillllaannttee aaccttúúaa ccoommoo uunn eessppeejjoo yy rreefflleejjaa ccaassii ttooddaa llaa lluuzz qquuee rreecciibbee eenn uunnaa ssoollaa ddiirreecccciióónn..

46. CCuuaannddoo llaa lluuzz iinncciiddee ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee eenn áánngguulloo rreeccttoo,, ssee rreefflleejjaa ttaammbbiiéénn eenn áánngguulloo rreeccttoo,, eess ddeecciirr,, eenn llaa mmiissmmaa ddiirreecccciióónn ppeerroo eenn sseennttiiddoo ooppuueessttoo.. PPoorr ttaannttoo,, ssiieemmpprree qquuee ffoottooggrraaffiieemmooss uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee,, ssee ddeebbee ppoonneerr llaa iilluummiinnaacciióónn ddee mmooddoo qquuee llaa lluuzz nnoo ssee rreefflleejjee ddiirreeccttaammeennttee eenn eell oobbjjeettiivvoo.. LLooss ccuueerrppooss qquuee aabbssoorrbbeenn llaa lluuzz ssee llllaammaann ooppaaccooss ((mmaaddeerraa,, mmeettaall)),, eessttooss bbllooqquueeaann llaa lluuzz aabbssoorrbbiieennddoo llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss.. LLooss ccuueerrppooss qquuee rreefflleejjaann llaa lluuzz ssee lleess llllaammaa ssuuppeerrffiicciieess ppuulliiddaass ((eessppeejjooss,, bbaarrnniizz)) rreefflleejjaann llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss rraayyooss lluummiinnoossooss,, aassíí qquuee ccuuaannttoo mmááss ppuulliiddaa sseeaa llaa ssuuppeerrffiicciiee,, mmááss rraayyooss ssee rreefflleejjaann;; llaass oossccuurraass aabbssoorrbbeenn llooss rraayyooss..

47. LLaa lluuzz ssee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr ccuuaattrroo eelleemmeennttooss ffuunnddaammeennttaalleess:: ssee mmuueevvee eenn ffoorrmmaa ddee oonnddaass yy ssee pprrooppaaggaa eenn llíínneeaa rreeccttaa.. SSee mmuueevveenn aa ggrraann vveelloocciiddaadd ((330000..000000kkmm//ss eenn eell vvaaccííoo)),, llaa ccuuaall vvaarrííaa sseeggúúnn eell mmeeddiioo qquuee aattrraavviieessee,, ddee ffoorrmmaa qquuee eess mmááss lleennttaa ccuuaannttoo mmaayyoorr sseeaa llaa ddeennssiiddaadd ddee eessttee;; ssee mmuueevvee mmááss ddeessppaacciioo eenn eell aaiirree yy eenn ssuuppeerrffiicciieess ccoonn mmaayyoorr ddeennssiiddaadd ccoommoo eell aagguuaa oo eell vviiddrriioo.. LLaa lluuzz eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ppaarrttííccuullaass ddee eenneerrggííaa oo ffoottoonneess,, llooss ccuuaalleess oorriiggiinnaann ccaammbbiiooss qquuíímmiiccooss,, aalltteerraann llooss ccoolloorraanntteess;; aassíí ccuuaannttoo mmááss iinntteennssaa sseeaa llaa lluuzz mmááss ffoottoonneess ccoonnttiieennee.. CCuuaannddoo llaa lluuzz aallccaannzzaa uunnaa ssuuppeerrffiicciiee,, rroossttrroo,, mmeessaa,, eettcc..,, lloo qquuee ssuucceeddee aa ccoonnttiinnuuaacciióónn ddeeppeennddee ddee llaa tteexxttuurraa,, ddeell ttoonnoo yy ddeell ccoolloorr ddeell mmaatteerriiaall yy ttaammbbiiéénn ddeell áánngguulloo yy ddeell ccoolloorr ddee llaa lluuzz..

48. MMaatteerriiaalleess ooppaaccooss aa llaa lluuzz.. SSii eell mmaatteerriiaall bbllooqquueeaa ttoottaallmmeennttee llaa lluuzz ((mmeettaalleess,, llaaddrriillllooss)) ppaarrttee ssee rreefflleejjaa yy ppaarrttee ssee aabbssoorrbbee ((ssee ccoonnvviieerrttee eenn ccaalloorr)).. AAssíí,, ccuuaannttoo mmááss oossccuurroo eess eell mmaatteerriiaall mmaayyoorr eess llaa pprrooppoorrcciióónn ddee lluuzz rreefflleejjaaddaa.. PPoorr eessttee mmoottiivvoo,, eell eessttuucchhee nneeggrroo ddee uunnaa ccáámmaarraa aall ssooll,, ssee ccaalliieennttaa mmááss qquuee uunnoo ccllaarroo,, ssii eell mmaatteerriiaall eess ddee aallggúúnn ccoolloorr ssee rreefflleejjaa llaa lloonnggiittuudd ddee oonnddaa ddee ddiicchhoo ccoolloorr yy aabbssoorrbbee llaa mmaayyoorrííaa ddeell rreessttoo ddee lloonnggiittuuddeess ddee oonnddaa pprreesseenntteess eenn llaa lluuzz.. EEjjeemmpplloo:: ppiinnttuurraa aazzuull,, rreefflleejjaa eell aazzuull yy aabbssoorrbbee eell rroojjoo yy vveerrddee ddee llaa lluuzz bbllaannccaa.. PPeerroo ssii llaa lluuzz ccaarreeccee ddee aallgguunnaass ,, llaa aappaarriieenncciiaa ddeell oobbjjeettoo ssee vveerráá aalltteerraaddaa ((oobbjjeettoo aazzuull iilluummiinnaaddoo ccoonn lluuzz IIRR ssee vvee nneeggrroo))..

49. EEll aaccaabbaaddoo ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee ttaammbbiiéénn iinnfflluuyyee eenn eell mmooddoo eenn qquuee llaa lluuzz ssee rreefflleejjaa.. UUnnaa ssuuppeerrffiicciiee mmaattee,, ccoommoo hhoojjaa ddee ppaappeell oo ppiieell ddiissppeerrssaa llaa lluuzz uunniiffoorrmmeemmeennttee.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssii llaa ssuuppeerrffiicciiee eess bbrriillllaannttee aaccttúúaa ccoommoo uunn eessppeejjoo yy rreefflleejjaa ccaassii ttooddaa llaa lluuzz qquuee rreecciibbee eenn uunnaa ssoollaa ddiirreecccciióónn.. CCuuaannddoo llaa lluuzz iinncciiddee ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee eenn áánngguulloo rreeccttoo,, ssee rreefflleejjaa ttaammbbiiéénn eenn áánngguulloo rreeccttoo,, eess ddeecciirr,, eenn llaa mmiissmmaa ddiirreecccciióónn ppeerroo eenn sseennttiiddoo ooppuueessttoo.. PPoorr ttaannttoo,, ssiieemmpprree qquuee ffoottooggrraaffiieemmooss uunnaa ssuuppeerrffiicciiee bbrriillllaannttee,, ssee ddeebbee ppoonneerr llaa iilluummiinnaacciióónn ddee mmooddoo qquuee llaa lluuzz nnoo ssee rreefflleejjee ddiirreeccttaammeennttee eenn eell oobbjjeettiivvoo.. MMaatteerriiaalleess ttrraannssppaarreenntteess oo ttrraannssllúúcciiddooss.. NNoo ttooddooss llooss mmaatteerriiaalleess ssoonn ooppaaccooss aa llaa lluuzz,, eell vviiddrriioo,, pplláássttiiccoo oo aagguuaa,, ppoorr eejjeemmpplloo,, ssoonn ttrraannssppaarreenntteess yy ttrraannssmmiitteenn llaa lluuzz ddiirreeccttaammeennttee,, mmiieennttrraass qquuee eell ppaappeell vveeggeettaall,, llaass nnuubbeess yy ccrriissttaalleess eessmmeerriillaaddooss ddiiffuummiinnaann llaa lluuzz qquuee ttrraannssmmiitteenn yy ppoorr eelllloo ssee llllaammaann ttrraannssllúúcciiddooss ((ssiirrvveenn eenn ffoottooggrraaffííaa ppaarraa qquuee nnoo hhaayyaa ssoommbbrraass))..

50. RReeffrraacccciióónn.. CCuuaannddoo llaa lluuzz ppaassaa oobblliiccuuaammeennttee ddeell aaiirree aa oottrroo mmaatteerriiaall ttrraannssllúúcciiddoo ssee pprroodduuccee uunn eeffeeccttoo ccoonnoocciiddoo ccoonn eell nnoommbbrree ddee rreeffrraacccciióónn.. LLaa vveelloocciiddaadd ddee llaa lluuzz ddiissmmiinnuuyyee ccuuaannddoo ppaassaa ddeell aaiirree aall vviiddrriioo.. LLaass oonnddaass ddee cchhooqquuee ssee rraalleennttiizzaann ddee ffoorrmmaa ddeessiigguuaall ccuuaannddoo llaa lluuzz aallccaannzzaa eell mmeeddiioo mmááss ddeennssoo oobblliiccuuaammeennttee.. CCoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa,, ssee ffoorrmmaa uunn nnuueevvoo ttrraazzaaddoo rreeccttiillíínneeoo ccoonn uunn áánngguulloo lliiggeerraammeennttee mmááss ppeerrppeennddiiccuullaarr aa llaa ssuuppeerrffiicciiee oo vviiddrriioo.. LLaa rreeffrraacccciióónn ssoolloo ddeessvvííaa llaa ttrraayyeeccttoorriiaa ddee llooss rraayyooss oobblliiccuuooss.. LLaa lluuzz qquuee ppaassaa ddee uunn mmeeddiioo ttrraannssppaarreennttee aa oottrroo,, eenn áánngguulloo rreeccttoo,, ddiissmmiinnuuyyee lliiggeerrííssiimmaammeennttee ssuu vveelloocciiddaadd,, ppeerroo nnoo mmooddiiffiiccaa ssuu ddiirreecccciióónn.. VVeemmooss ppuueess qquuee llaa lluuzz ppuueeddee ddeessvviiaarrssee.. LLaa ccaauussaa eess qquuee llaa lluuzz ssee mmuueevvee mmááss ddeessppaacciioo eenn eell ccrriissttaall qquuee eenn eell aaiirree..

51. CCáámmaarraa oossccuurraa.. ((EESSTTEE PPUUNNTTOO EESS SSOOLLOO IINNFFOORRMMAATTIIVVOO)).. LLaa ppoossiibbiilliiddaadd ddee ffoorrmmaarr iimmáággeenneess mmeeddiiaannttee uunn oorriiffiicciioo ppeeqquueeññoo eess ddee aannttiigguuaa ccoonnoocciiddaa,, yy ccoonnssttiittuuyyee llaa bbaassee ddee llaa ccáámmaarraa oossccuurraa:: ccoommoo llaa lluuzz vviiaajjaa eenn llíínneeaa rreeccttaa,, llooss rraayyooss pprroocceeddeenntteess ddee llaa ppaarrttee ssuuppeerriioorr ddee llaa eesscceennaa ssiittuuaaddaa ffrreennttee aall oorriiffiicciioo,, ssoollaammeennttee ppuueeddee lllleeggaarr aa llaa ppaarrttee iinnffeerriioorr ddee llaa ppaannttaallllaa rreecceeppttoorraa ddeell iinntteerriioorr ddee llaa ccáámmaarraa,, yy vviicceevveerrssaa,, ffoorrmmaannddoo aassíí,, uunnaa iimmaaggeenn iinnvveerrttiiddaa.. EEssttaa iimmaaggeenn eess oossccuurraa yy ppooccoo ddeeffiinniiddaa,, ppoorrqquuee eell oorriiffiicciioo hhaa ddee sseerr mmuuyy ppeeqquueeññoo ,, lloo qquuee pprroovvooccaa uunnaa cciieerrttaa ddiissppeerrssiióónn ddee llooss rraayyooss qquuee lloo aattrraavviieessaann.. PPaarraa pprroodduucciirr uunnaa iimmaaggeenn mmááss lluummiinnoossaa yy ddeeffiinniiddaa eess pprreecciissoo rreeccooggeerr mmááss lluuzz yy hhaacceerr qquuee llooss rraayyooss ssee ccoonnvveerrjjaann,, eess ddeecciirr,, eennffooccaarr.. EEssttoo eexxiiggee llaa uuttiilliizzaacciióónn ddee uunnaa lleennttee.. YYaa ssaabbeemmooss,, qquuee ccuuaannddoo uunn rraayyoo ddee lluuzz aallccaannzzaa uunn mmaatteerriiaall ttrraannssppaarreennttee,, ccoommoo eell ccrriissttaall,, ccoonn uunn áánngguulloo oobblliiccuuoo,, ssuu ttrraayyeeccttoorriiaa ssee vvee aaffeeccttaaddaa oo rreeffrraaccttaaddaa..

52. SSii ssee ccoonnssttrruuyyee uunn ddiissccoo ddee ccrriissttaall mmááss ggrruueessoo eenn eell cceennttrroo qquuee eenn llooss bboorrddeess,, ppuueeddee aapprroovveecchhaarrssee llaa rreeffrraacccciióónn ppaarraa hhaacceerr qquuee ttooddooss llooss rraayyooss ddee lluuzz ccoonnvveerrjjaann eenn uunn ppuunnttoo:: hheemmooss ddiisseeññaaddoo uunnaa lleennttee ccoonnvveerrggeennttee.. EEssttaa ttrraannssmmiittee llooss rraayyooss qquuee pprroocceeddeenn ddee ccaaddaa ppuunnttoo ddeell ssuujjeettoo yy llooss eennffooccaa ssoobbrree uunnaa ssuuppeerrffiicciiee ppllaannaa ccoommoo ppaappeell oo ppeellííccuullaa ffoottooggrrááffiiccaa.. LLaa iimmaaggeenn eessttáá iinnvveerrttiiddaa eenn ttooddaass llaass ddiirreecccciioonneess rreessppeeccttoo aall oobbjjeettoo oorriiggiinnaall,, yy eess nnííttiiddaa yy ddeettaallllaaddaa.. PPaarraa qquuee llaa iimmaaggeenn qquuee rreeccooggeemmooss eenn eell ppaappeell sseeaa ccoommpplleettaammeennttee nnííttiiddaa,, llaa ddiissttaanncciiaa eennttrree eell ppaappeell yy llaa lleennttee tteennddrráá qquuee tteenneerr uunnaa ddiissttaanncciiaa ddeetteerrmmiinnaaddaa yy vvaa aa ddeeppeennddeerr ddeell ppooddeerr ddee ccoonnvveerrggeenncciiaa qquuee tteennggaa llaa lleennttee yy ddee llaa ddiissttaanncciiaa eennttrree llaa lleennttee yy eell ssuujjeettoo.. EEssttoo nnooss lllleevvaa aa ddeeffiinniirr llaa ddiissttaanncciiaa ffooccaall ((ddffooccaall)),, qquuee eeqquuiivvaallee aa llaa ddiissttaanncciiaa eexxiisstteennttee eennttrree llaa lleennttee yy llaa iimmaaggeenn bbiieenn eennffooccaaddaa ddee uunn oobbjjeettoo qquuee ssee eennccuueennttrraa eenn eell iinnffiinniittoo..

53. CCuuaannddoo uunnaa lleennttee ccoonnvveexxaa eessttáá eennffooccaaddaa ssoobbrree uunn ssuujjeettoo mmuuyy aalleejjaaddoo,, ssuu ddiissttaanncciiaa aa llaa ppeellííccuullaa eess iigguuaall qquuee llaa ddiissttaanncciiaa ffooccaall.. SSii eell oobbjjeettoo eessttáá mmááss cceerrccaa llooss rraayyooss pprroocceeddeenntteess ddee ééll sseerráánn mmeennooss ppaarraalleellooss,, yy eell ppooddeerr ddee rreeffrraacccciióónn ddee llaa lleennttee nnoo ppooddrráá eennffooccaarrllooss,, ssiinnoo qquuee ssee eennffooccaann ddeettrrááss ddee llaa ppeellííccuullaa,, ffoorrmmaannddoo uunnaa iimmaaggeenn mmaayyoorr.. EEnn mmuucchhaass ccáámmaarraass eell oobbjjeettiivvoo ssee ddeessppllaazzaa hhaacciiaa ddeellaannttee ppaarraa ccoommppeennssaarr eessttee ddeessppllaazzaammiieennttoo,, lloo qquuee ppeerrmmiittee eennffooccaarr ssoobbrree llaa ppeellííccuullaa oobbjjeettooss mmááss cceerrccaannooss.. CCuuaannttoo mmááss pprróóxxiimmoo eessttee eell ssuujjeettoo ,, mmááss lleejjooss ddee llaa ppeellííccuullaa hhaabbrráá ddee eessttaarr eell oobbjjeettiivvoo..

54. SSoommbbrraass.. LLaa lluuzz vviiaajjaa eenn llíínneeaa rreeccttaa yy eenn ttooddaass ddiirreecccciioonneess ddeessddee llaa ffuueennttee ddee eemmiissiióónn.. EEssttoo ssiiggnniiffiiccaa qquuee llaa lluuzz ddiirreeccttaa pprroocceeddeennttee ddee uunnaa ffuueennttee ccoommppaaccttaa ccoommoo eell SSooll oo uunnaa bboommbbiillllaa,, rreessuullttaa mmuuyy iinntteennssaa yy ccoommoo ccoonnsseeccuueenncciiaa pprroocceeddee ssoommbbrraass pprrooffuunnddaass yy ddeeffiinniiddaass.. PPeerroo ccuuaannddoo ddeellaannttee ddeell ffooccoo ddee lluuzz ssee ccoollooccaa uunnaa hhoojjaa ddee ppaappeell vveeggeettaall,, eessttee ddeejjaa ppaassaarr llaa lluuzz yy llaa ddiiffuummiinnaa eenn ttooddaass llaass ddiirreecccciioonneess,, ccoonnssiigguuiieennddoo eenn eell oobbjjeettoo iilluummiinnaaddoo uunnaa ssoommbbrraa ssuuaavvee..

55. --LLaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall:: eell ffoorrmmaattoo mmááss uuttiilliizzaaddoo eenn llaass ccáámmaarraass ddiiggiittaalleess eessttooss mmeettaaddaattooss ssee uuttiilliizzaann eenn eell ffoorrmmaattoo ““EExxiiff”” ((eexxtteennssiióónn ddeell ffoorrmmaattoo JJPPGG)).. UUnn ““ppííxxeell”” eess ccaaddaa uunnoo ddee llooss ppeeqquueeññooss ccuuaaddrraaddiittooss qquuee ccoommppoonneenn uunnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall.. PPooddeemmooss hhaacceerrnnooss uunnaa iiddeeaa ccoommppaarraannddoo uunnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall ccoonn uunn mmuurraall ffoorrmmaaddoo ppoorr cciieennttooss ddee ppeeqquueeññaass lloosseettaass ddee ccoolloorreess.. CCaaddaa uunnaa ddee eessaass lloosseettaass sseerrííaa uunn ppííxxeell.. CCuuaannddoo nnooss aacceerrccaammooss aall mmuurraall vveemmooss ccaaddaa uunnaa ddee eessttaass lloosseettaass;; aall aalleejjaarrnnooss lloo ssuuffiicciieennttee vveemmooss uunnaa iimmaaggeenn ccoonnttiinnuuaa,, uunn ttooddoo.. EEll ppííxxeell eess llaa uunniiddaadd mmíínniimmaa ddee iinnffoorrmmaacciióónn ddee uunnaa iimmaaggeenn ddiiggiittaall,, ppeerroo aa ddiiffeerreenncciiaa ddee llaass lloosseettaass ppuueeddee tteenneerr hhaassttaa 1166,,77 mmiilllloonneess ddee ccoolloorreess yy ppeessaa bbaassttaannttee mmeennooss.. EEll ttaammaaññoo ddee uunnaa iimmaaggeenn ddeessccrriibbee ssuuss ddiimmeennssiioonneess ffííssiiccaass yy ssee mmiiddee eenn ppííxxeelleess.. CCuuaannddoo aallgguuiieenn ddiiccee qquuee ttiieennee uunnaa iimmaaggeenn ddee 880000xx660000 ppííxxeelleess ppooddeemmooss hhaacceerrnnooss uunnaa iiddeeaa eexxaaccttaa ddee ssuu ttaammaaññoo..

56. PPeerroo,, eenn rreeaalliiddaadd,, ¿ccuuáánnttoo mmiiddee uunn ppííxxeell?? PPuueess ccoommoo nnoo ppooddííaa sseerr ddee oottrroo mmooddoo...... ddeeppeennddee.. DDeeppeennddee ddee llaa rreessoolluucciióónn ddeell ddiissppoossiittiivvoo eenn qquuee lloo vviissiioonneemmooss.. LLaa rreessoolluucciióónn nnooss iinnddiiccaa eell nnúúmmeerroo ddee ppííxxeelleess qquuee ccaabbeenn eenn ccaaddaa uunniiddaadd ddee lloonnggiittuudd.. SSuueellee iinnddiiccaarrssee eenn ppííxxeelleess ppoorr ppuullggaaddaa ((pppppp)),, aauunnqquuee aaffoorrttuunnaaddaammeennttee yyaa ssee eemmppiieezzaa aa uuttiilliizzaarr llooss ppuunnttooss ppoorr cceennttíímmeettrroo.. SSuuppoonnggaammooss qquuee nnuueessttrraa iimmpprreessoorraa ttiieennee uunnaa rreessoolluucciióónn ddee 330000 pppppp.. SSii iimmpprriimmiimmooss eenn eellllaa uunnaa iimmaaggeenn ddee 11..550000xx990000 ppííxxeelleess eell ttaammaaññoo ddee llaa iimmaaggeenn ooccuuppaarráá eenn eell ppaappeell 55xx33 ppuullggaaddaass.. SSii ddiissmmiinnuuyyéérraammooss llaa rreessoolluucciióónn ddee ssaalliiddaa aa 115500 pppppp,, eell ttaammaaññoo ffííssiiccoo ddee llaa iimmpprreessiióónn ssee mmuullttiipplliiccaarrííaa ppoorr ddooss..

57. Asumiendo que una imagen tenga uunn ttaammaaññoo ffiijjoo,, aall aauummeennttaarr ssuu rreessoolluucciióónn ddiissmmiinnuuyyee ssuu ttaammaaññoo iimmpprreessoo yy vviicceevveerrssaa.. LLaa rreessoolluucciióónn eess mmuuyy iimmppoorrttaannttee,, yyaa qquuee uunnaa iimmaaggeenn ppuueeddee tteenneerr bbuueenn aassppeeccttoo aall iimmpprriimmiirrllaa ccoonn eell ttaammaaññoo ddee uunn sseelllloo,, ppeerroo yyaa sseerr eevviiddeennttee qquuee llaa iimmaaggeenn eessttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr ““lloosseettaass”” ccuuaannddoo llaa iimmpprriimmiimmooss aa uunn ttaammaaññoo mmaayyoorr.. AA eessttee eeffeeccttoo ssee llee llllaammaa ppiixxeellaaddoo..

58.  TTEELLEEVVIISSIIÓÓNN AANNAALLÓÓGGIICCAA:: --RReecceeppcciióónn TTeerrrreennaall ddee TTeelleevviissiióónn ssiiggnniiffiiccaa ‘‘vviissiióónn aa ddiissttaanncciiaa''.. EEss ddeecciirr,, llaass iimmáággeenneess yy llooss ssoonniiddooss ssee ttrraassllaaddaann ddeessddee uunn eemmiissoorr,, hhaassttaa uunn rreecceeppttoorr,, uuttiilliizzaannddoo ppaarraa eessttee mmeenneesstteerr uunn eennllaaccee iinntteerrmmeeddiioo qquuee eess eell rreeppeettiiddoorr.. LLaa ffoorrmmaa ddee eennvviiaarr llaa sseeññaall ddee tteelleevviissiióónn ddee uunn lluuggaarr aa oottrroo hhaa ssiiddoo llaa rreettrraannssmmiissiióónn ppoorr mmeeddiioo ddee oonnddaass hheerrcciiaannaass.. --EEnn eell pprreesseennttee mmuucchhooss ddee llooss pprrooggrraammaass tteelleevviissiivvooss qquuee lllleeggaann aa nnuueessttrrooss hhooggaarreess lloo hhaacceenn ppoorr mmeeddiioo ddee llooss ssaattéélliitteess oo ddeell ccaabbllee,, yy hhaassttaa ppoorr mmeeddiioo ddee TTeelleevviissiióónn DDiiggiittaall,, ccoonnoocciiddaa ccoommoo TTDDTT.. EEll pprriinncciippaall iinnccoonnvveenniieennttee qquuee pprreesseennttaa eessttee ssiisstteemmaa ddee rreecceeppcciióónn,, ffrreennttee aa llooss ssaattéélliitteess,, eess qquuee eenn llaa mmaayyoorrííaa ddee llooss ccaassooss nneecceessiittaammooss tteenneerr uunnaa vviissiióónn ddiirreeccttaa ddeell rreeppeettiiddoorr.. LLaa oorrooggrraaffííaa ddee mmuucchhaass rreeggiioonneess ddiiffiiccuullttaa eennoorrmmeemmeennttee eessttaa ttaarreeaa,, ssiieennddoo nneecceessaarriioo eell ddeessppllaazzaammiieennttoo ddee llaass aanntteennaass rreecceeppttoorraass aa zzoonnaass ddee mmeejjoorr rreecceeppcciióónn,, ddeebbiieennddoo aammpplliiffiiccaarr llaa sseeññaall,, ppaarraa oobbtteenneerr uunn nniivveell ssuuffiicciieennttee yy ppooddeerr ccaabblleeaarr hhaassttaa eell ddoommiicciilliioo ddeell uussuuaarriioo..

59. --FFiinnaallmmeennttee,, llaa sseeññaall eess rreecciibbiiddaa ppoorr llaass aanntteennaass iinnddiivviidduuaalleess oo ccoommuunniittaarriiaass qquuee ssee ccoonneeccttaann ccoonn eell tteelleevviissoorr ddoommééssttiiccoo,, qquuee ddeemmoodduullaa llaa ffrreeccuueenncciiaa rreecciibbiiddaa ppaarraa ppooddeerr sseerr ‘‘lleeííddaa''.. --EEnn rreessuummeenn,, llaa ffuunncciióónn ddee uunn mmoodduullaaddoorr eess ccoonnvveerrttiirr uunnaa sseeññaall eellééccttrriiccaa,, eenn uunnaa oonnddaa eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa,, qquuee ttrraannssppoorrttaa llaa iinnffoorrmmaacciióónn aa llaarrggaa ddiissttaanncciiaa .. CCuuaannddoo llaa oonnddaa ppoorrttaaddoorraa lllleeggaa aall tteelleevviissoorr aa ttrraavvééss ddee llaa aanntteennaa,, eell ssiinnttoonniizzaaddoorr lllleevvaa aa ccaabboo llaa ooppeerraacciióónn iinnvveerrssaa:: eexxttrraaee ddee llaa oonnddaa ppoorrttaaddoorraa llaa iinnffoorrmmaacciióónn eelleeccttrroommaaggnnééttiiccaa ccoorrrreessppoonnddiieennttee aa llaa sseeññaall ((llaa ddeemmoodduullaa)) yy llaa ccoonnvviieerrttee eenn uunnaa sseeññaall eellééccttrriiccaa ““lleeggiibbllee”” ppaarraa eell tteelleevviissoorr oo ppaarraa eell vvííddeeoo..

60. DDiiffeerreenncciiaass eennttrree eell mmuunnddoo ddee llaa ffoottooggrraaffííaa ttrraaddiicciioonnaall yy eell ddee llaa ddiiggiittaall.. PPooddeemmooss aaddvveerrttiirr llaa ffoorrmmaa ddee eessttaabblleecceerr uunn ppuueennttee eennttrree aammbbooss mmuunnddooss mmeeddiiaannttee uunn eessccáánneerr qquuee ddiiggiittaalliizzaa eell pprriimmeerroo ppaarraa aapprroovveecchhaarr lloo mmeejjoorr ddeell sseegguunnddoo.. ((IINNFFOORRMMAACCIIÓÓNN))

61. TTaassaa oo ffrreeccuueenncciiaa ddee mmuueessttrreeoo ((IINNFFOORRMMAACCIIÓÓNN)).. --LLaa uussaammooss ccuuaannddoo qquueerreemmooss ttrraannssffoorrmmaarr uunnaa sseeññaall aannaallóóggiiccaa (( sseeññaall ccoonnttiinnuuaa)) eenn uunnaa sseeññaall ddiiggiittaall ((sseeññaall ddiissccrreettaa)).. --LLaa ffrreeccuueenncciiaa ddee mmuueessttrreeoo eess llaa ccaannttiiddaadd ddee mmuueessttrraass qquuee ssee ttiieenneenn ddee uunnaa sseeññaall eenn uunnaa uunniiddaadd ddee ttiieemmppoo yy ssee mmiiddee eenn Hzz ((cciiccllooss ppoorr sseegguunnddoo)).. LLaa ffrreeccuueenncciiaa ddee aauuddiioo qquuee ppeerrcciibbee eell sseerr hhuummaannoo eessttaa eennttrree 2200Hzz yy 2200KKhhzz;; ffrreeccuueenncciiaass mmááss eelleevvaaddaass yyaa nnoo ssoonn ppeerrcciibbiiddaass ppoorr eell sseerr hhuummaannoo..

62. -La televisión digital, independientemente de su medio de transmisión, ha revolucionado el mundo de la televisión -La TDT es una nueva tecnología que permite la recepción de la señal de televisión en nuestro televisor codificada en formato digital, es decir, en vez de transmitir ondas analógicas, únicamente se envía información binaria: ceros y unos. -La transmisión de las señales continuará realizándose a través de repetidores de TV terrestres, satélites de comunicaciones o cable.

63.  AArrttee ddiiggiittaall GGrraacciiaass aa llooss aavvaanncceess tteeccnnoollóóggiiccooss ppooddeemmooss aapplliiccaarr eell aarrttee ttrraaddiicciioonnaall eenn ffuussiióónn ccoonn llaass ttééccnniiccaass ddiiggiittaalleess.. AAllrreeddeeddoorr ddee 11998855,, eell ddeessaarrrroolllloo ddiiggiittaall ssee aacceelleerróó ggrraacciiaass aa llooss bbiieenneess ddee eeqquuiippoo.. LLaa iinndduussttrriiaa yy eell ccoommeerrcciioo ddiieerroonn ppaassoo aall ““bboooomm”” ddee llaa iinnffoorrmmááttiiccaa ppaarraa eell ccoonnssuummoo pprriivvaaddoo oo ddoommééssttiiccoo,, aallccaannzzaannddoo uunnaa cceelleerriiddaadd eenn llaa eejjeeccuucciióónn ggrraacciiaass aa llaa ssuucceessiivvaa mmiinniiaattuurriizzaacciióónn ddee llooss ccoommppoonneenntteess yy ddee llaa mmeemmoorriiaa..

64. De esta época eess llaa iinnvveessttiiggaacciióónn yy eexxppeerriimmeennttaacciióónn:: --EEll““vviiddeeoo--aarrtt”” ((mmoovviimmiieennttoo aarrttííssttiiccoo,, ssuurrggiiddoo eenn EEssttaaddooss UUnniiddooss yy EEuurrooppaa hhaacciiaa 11996633,, vviivviieennddoo ssuu aappooggeeoo eenn llooss aaññooss sseesseennttaa yy sseetteennttaa ddeell ssiigglloo XXXX,, aauunnqquuee aaúúnn mmaannttiieennee ssuu vviiggeenncciiaa.. EExxppeerriimmeennttóó llaass ddiissttiinnttaass tteennddeenncciiaass ddee llaa ééppooccaa,, ccoommoo ““fflluuxxuuss””,, ccoonn eell qquuee ssee rreellaacciioonnaa eessppeecciiaallmmeennttee;; eell aarrttee ccoonncceeppttuuaall,, llaass ppeerrffoorrmmaanncceess oo eell mmiinniimmaalliissmmoo)).. --EEll ““ccooppyy--aarrtt”” ((nneeoollooggiissmmoo ssaajjóónn,, ttrraadduucciiddoo ppoorr ``aarrttee ddee llaa ccooppiiaa,, ddeell aaccttoo ddee ccooppiiaarr,, qquuee eenngglloobbaa aall ccoonnjjuunnttoo ddee aaccttiivviiddaaddeess ccoonn ffiinneess aarrttííssttiiccooss qquuee ssee rreeaalliizzaann mmeeddiiaannttee eell uussoo ddee llaa ffoottooccooppiiaaddoorraa oo eelleeccttrrooggrraaffííaa,, yy aa llaass iimmáággeenneess ggeenneerraaddaass ppoorr oottrraass ttééccnniiccaass eelleeccttrrooffoottooggrrááffiiccaass ddee rreepprroodduucccciióónn)).. --LLaass pprriimmeerraass eexxpprreessiioonneess ggrrááffiiccaass ddee llaa iimmaaggeenn yy llaa aanniimmaacciióónn ddiiggiittaall,, ccuuyyaa mmááxxiimmaa eexxpprreessiióónn ssoonn llooss ffeessttiivvaalleess iinntteerrnnaacciioonnaalleess,, ccoommoo ““AArrtt FFuuttuurraa””..

65. VViiddeeoo--aarrtt

66. CCooppyy--aarrtt

Imagen y nuevas tecnologías

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (20)

En vedette

En vedette (20)

Similaire à Imagen y nuevas tecnologías

Similaire à Imagen y nuevas tecnologías (20)

Plus de ctruchado

Plus de ctruchado (13)

Imagen y nuevas tecnologías