2. Sairaussakko ja SDP
• SDP ei hyväksy työntekijän
rankaisua sairauden vuoksi.
• Työnantajalla ja työntekijöiden
edustajilla on mahdollisuus puuttua
Yksittäistapauksissa perusteettomiin
poissaoloihin muilla keinoilla.
18.10.12 nimi
3. Sairaussakko =
Palkaton karenssipäivä
• Kokoomuksen puoluevaltuusto ehdotti, että
ensimmäinen sairauslomapäivä olisi työntekijälle
palkaton= SAIRAUSSAKKO.
• Lisäksi kokoomus esitti, että kaksi seuraavaa viikkoa
maksettaisiin työntekijälle vain 80 % suuruinen osa
palkasta.
18.10.12 nimi
4. Sairaussakko =
palkanleikkaus
• Järjestelmä on käytössä Ruotsissa.
• Ruotsissa sairauspoissaolot aluksi laskivat ja
myöhemmin lisääntyivät.
• Sairaussakko siirtäisi kulut työnantajalta työntekijälle.
• Sairaussakko olisi voimakas palkanleikkaus.
18.10.12 nimi
5. Sairaussakosta sanottua
" Tämä oli odotettu jatko kokoomuksen palkansaajia kurittavaan linjaan.
Aiempiin esimerkkeihin kuuluu muun muassa ehdotus nuorten työntekijöiden
palkka-alesta sekä halu heikentää työeläkkeitä eläkkeen alaikärajan
pakkonostolla"
Reijo Paananen 30.9.2012
”Ehdotus johtaisi toteutuessaan terveydellisen epätasa-arvoisuuden kasvuun,
koska se kohdistuisi voimakkaimmin sairaimpaan osaan työntekijäkuntaa eikä
niihin, jotka väärinkäyttävät sairauspoissaoloja.”
THL syksyllä 2012
18.10.12 nimi
6. Sairauspoissaolot kunnissa
• Työterveyslaitoksen aineisto vuosilta 2000–2011 osoittaa, että kunta-
alalla sairauspoissaolot lisääntyivät 2000-2005. Sen jälkeen määrä
kääntyi hienoiseen laskuun (18 sairauspäivän tasolle).
• Sairauspoissaolot kasautuvat kohonneessa sairastumisvaarassa oleviin
työntekijäryhmiin.
18.10.12 nimi
7. Sosiaali- ja terveysalalla ollaan poissa
omalla ilmoituksella
• Lyhyet sairauspoissaolot kestävät enintään kolme päivää. Näin lyhyissä
sairauspoissaoloissa riittää yleensä, että itse ilmoittaa esimiehelle
sairastumisesta. (Keskimäärin 18−19 prosenttia kaikista vuotuisista
sairaslomapäivistä kunta-alalla.)
• Lastenhoitajat, kodinhoitajat ja lähihoitajat ovat eniten poissa työstä
omalla ilmoituksella.
• Myös sairaala-apulaiset, hammashoitajat, toimistotyöntekijät,
sairaanhoitajat ja fysioterapeutit ovat muuta kuntaväkeä useammin poissa
1−3 päivän ajan.
18.10.12 nimi
8. Sairauspoissaolot
Vuonna 2010:
•puolet kaikista sairauspäivistä johtui paljon sairastavista(7% kaikista)
•Sairain viidennes henkilöstöstä (22 %) tuotti 80 prosenttia kaikista
sairauspäivistä
•Lähes 30 prosenttia työntekijöistä ei ollut vuoden aikana ollenkaan sairauden
takia poissa työstä.
•Sukupuolten välillä oli selvä ero, naisilla oli neljä päivää enemmän
sairauspoissaoloja kuin miehillä.
•Vanhemmilla enemmän poissaoloja: alle 35-vuotiailla vajaat 16 päivää, yli
55-vuotialla reilut 21 päivää.
18.10.12 nimi
9. Ammatti ja sairauspoissaolot
Vuonna 2010:
•eniten sairastivat siivoojat (keskimäärin 30,4 pv), muut palvelutyöntekijät
(30,4 pv), keittiöapulaiset (29,7 pv), kodinhoitajat (29,2 pv), lähihoitajat
(26,5 pv) ja sairaala-apulaiset (25,6 pv).
•vähiten oman sairauden takia olivat aineenopettajat, tekniset
erityisasiantuntijat, lääkärit, päällikköasemassa olevat ja luokanopettajat.
•Ammattien väliset erot seuraavat myös sosioekonomiseen asemaan liittyviä
terveyseroja. Suorittavaa työtä tekevillä enemmän kyseiseen ammattiin
kasautuu sairauspoissaoloja.
18.10.12 nimi
10. Ammatti ja sairauspoissaolot
• Myös teollisuusaloilla suorittavaa työtä tekevät työntekijät sairastavat
enemmän (yhteensä noin 6 %vuonna 2010) kuin toimihenkilöt (2 % samana
vuonna)
sairaus- ja tapaturmapoissaoloja työntekijöillä 15 päivää/hlö.
• Palvelualoilla poissaoloja on keskimäärin 5 prosenttia.
18.10.12 nimi
11. Suomalaiset ja sairaussakko
• Valtaosa suomalaisista (70%) ja SAK:laisista (90 %) tyrmää kokoomuksen
esityksen sairauslomakarenssista.
• Lähes puolet suomalaisista menisi töihin sairaana, jos kokoomuksen esitys
sairauslomakarenssista toteutuisi.
• Sairaana töihin menisivät erityisesti SAK:laiset jäsenet (57 %) ja
ammattiryhmistä työntekijät (54 %) ja alemmat toimihenkilöt (55 %).
• Yrittäjien keskuudessa kannatusta sairaussakolle on keskimääräistä
enemmän.
18.10.12 nimi
12. Sairaupoissaolojen ehkäisy
• Sairauspoissaoloihin vaikutetaan
tehokkaimmin sekä ennaltaehkäisevillä
työterveyspalveluilla että kehittämällä
työympäristöä, mukauttamalla työn
vaatimukset vastaamaan työntekijän
voimavaroja ja edistämällä
oikeudenmukaista johtamista.
• Huomioitavaa on, että yli puolet
työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään
tänä päivänä mielenterveysongelmien
vuoksi, taustalla ovat kuormitus ja
työelämän stressitekijät.
18.10.12 nimi
14. Kilpailutuksen haasteellisuus
• Näkymättömistä kilpailutuksen kustannuksista ei ole Pohjoismaissa
tutkittua tietoa. Arvion mukaan ne ovat kuitenkin suuria (JHL on
Tampereen yliopiston kanssa käynnistämässä asiasta tutkimusta).
• Kunnan hankintabyrokratia paisuu sen sijaan, että varat
suunnattaisiin suoraan palveluiden parantamiseen (esim. lisätään
sairaanhoitajia).
• Sosiaalinen kriteeristö ei ole riittävästi kilpailutuksessa mukana:
laatu, osaaminen, hinta, työehtojen noudattaminen, oikeus
valvoa.
• Työntekijöiden asema heikkenee, kun palkkoja ja
työaikakorvauksia sekä muita ehtoja heikennetään halvemmilla
työehtosopimuksilla.
18.10.12
15. Palvelualoite
• Palvelualoite tarkoittaa yksityistämisen suosimista.
• Ruotsissa on käytössä palvelualoite. Sen mukaisesti kunnan tuottama
palvelu pitää kilpailuttaa, mikäli yksityisen haastajan palvelu osoittautuu
vertailussa kunnan itse tuottamaa palvelua paremmaksi.
• Suomessa on Euroopan alhaisimmat hankintojen kynnysarvot ja
laatutekijöiden osuus keskimäärin alhainen.
• Kilpailutuksessa tulisi suosia laatua ja sosiaalisia kriteereitä, kuten
henkilöstön osaamisen taso ja työllistäminen.
• Tanskassa on olemassa esitys, jonka mukaan yksityisen toimijan voittaessa
kilpailun sosiaali- ja terveystoimessa, velvoitetaan se työllistämään tietty
määrä kunnan osoittamia vaikeasti työllistettäviä henkilöitä.
• Tanskassa esimerkiksi lääkäri voi olla vain joko julkisen tai yksityisen tahon
palveluksessa, mutta ei molemmissa!
18.10.12 nimi
16. Ruotsin kokemukset
Seurauksia palvelualoitteesta Ruotsissa:
•Johtaa jatkuvaan prosessiin, jossa yritykset koko ajan aktiivisesti
hakevat uusia markkinoita.
•Ongelmia syntyy, kun kunta ei hallitse kilpailuttamista ja hankinnan
vaativuutta.
•Yritykset tulevat sisään alhaisella hinnalla, mutta nostavat pian
hintojaan - tällä hetkellä ostopalvelujen hintakehitys on korkeampaa
kuin kunnan omassa tuotannossa.
•Sopimusten purkaminen on ollut vaikeaa.
18.10.12 nimi
17. Ruotsin kokemukset
• Yksityinen toiminta on lisääntynyt.
• Kunnan oma tuotanto on piristynyt.
• Varjopuolena hintaetua haetaan yleensä alhaisemmista
palkkauskustannuksista:
– vuosien varrella hinnat alkavat kohota nopeasti samalla, kun
laadussa esiintyy suuria ongelmia.
– Myös alueellinen eriarvoisuus on kasvanut – joillain alueilla
yrittäjiä ja markkinoita on, toisilla taas ei juuri lainkaan.
18.10.12 nimi
18. Tapaus Carema
• Merkittävä palveluiden tuottaja Ruotsissa, jonka toiminnassa
ilmeni räikeitä laiminlyöntejä mm. vanhustenhuollon osalta.
• Vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö oli riisuttu
”katastrofaaliselle tasolle”, vanhusten ruokaa varattiin kymmenen
sijaan 6-7:lle ja vaippoja ei säästösyistä vaihdettu.
• Asiasta syntyi niin iso kohu, että Carema-yhtiö pyysi julkisesti
anteeksi ja lupasi ettei henkilöstöä enää karsita.
• Yhtiön juuret juontavat veroparatiiseihin. Verotusta on vältetty
käyttämällä hyväksi veroparatiisimaita. Näin on saatu aikaan jopa
15 miljoonan euron verosäästöt vuodessa.
• Samaan aikaan johtajat saivat säästöistä bonuksia!
18.10.12 nimi
19. Kokonaisvastuu vai oma etu?
Kun kunnissa vaaditaan hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja
kokonaisvastuun lisäämistä, pilkotaan kilpailutuksella toiminnot
palasiin. Tällöin jokainen yksikkö pyrkii maksimoimaan vain omaa
tuottavuuttaan kokonaisuudesta välittämättä.
18.10.12 nimi
20. Kunnat ovat ottaneet takaisin
palvelujaan
• Kunnan omien työntekijöiden arvostusnousun syynä ovat paitsi
säästötarpeet, myös suoranaiset pettymykset ja ostopalveluiden
asiakkailta tulleet valitukset.
• Yleisimpinä perusteluina omien palveluiden palautusaikeille kunnat
mainitsevat ostopalveluiden hintojen suhteettoman nousun tai
palvelutason laadunvaihtelut.
18.10.12 nimi
21. Esimerkit kertovat ongelmista
Taloussanomien eri puolilta Suomea keräämät esimerkit kertovat
monenkirjavista ongelmista:
•Kaupunki siirsi koulu- ja vanhainkotiruokailut ateriafirmalle ja luopui
toimipaikkakohtaisista keittäjistä. Ruuan laadusta alkoi tulla huomattavasti
aiempaa enemmän valituksia. Pidentyneiden kuljetusmatkojen takia lämmin
ruoka tuli perille joskus kylmänä, ja toisinpäin. Ruoka myös loppui päivittäin
monesta toimipisteestä.
•Kunta alkoi hankkia katujen ja viheralueiden kunnossapitoa yksityiseltä
yhtiöltä. Odotettua runsaslumisempi talvi nosti ylläpitokulut moninkertaisiksi,
koska kalliita lisätilauksia jouduttiin tekemään jatkuvasti.
•Kunta sopi vanhuspotilaiden kuntoutuspalveluista yksityisen hoitoyhtiön
kanssa. Omaisten mielestä jatkuvasti vaihtuvat hoitajat ja vaihteleva hoidon
taso hidastivat toipumista. Kunnan omassa laitoksessa potilaat paranivat
nopeammin ja pystyivät palaamaan koteihinsa aiemmin.
18.10.12 nimi
22. Esimerkit kertovat ongelmista
• Kunta ulkoisti atk- ja palkkakirjanpitopalvelunsa suurelle yksityiselle
palveluntuottajalle. Samalla omat mikrotukihenkilöt poistettiin. Nyt
tietokonepulmien ratkaiseminen vie viikkoja, laiteasennukset ja
palkanmaksutkin tökkivät. Palveluntuottajan ilmeisesti Aasiassa sijaitseva
help desk ei aina pysty antamaan neuvoja suomeksi.
• Kunta valitsi siivouspalvelut halvimmalta tarjoajalta. Paljastui, että
yhtiöllä ei ollut tarpeeksi työntekijöitä kaikkiin kohteisiin, ja tarjouksen
mukainen perussiivous oli lähinnä näennäistä siistimistä. Kunta irtisanoi
palvelusopimuksen, mutta seuraavankin yrityksen kanssa oli laatupulmia.
Yrityksen mukaan kunnan kiinteistöt olivat ilmoitettua heikommassa
kunnossa, jolloin siivoamiseen tarvitaan huomattavasti enemmän aikaa.
Kiinteistöjen muut huolto- ja remonttipalvelut oli kunnassa ulkoistettu jo
muutama vuosi aiemmin.
• Kunta tilasi vammaishoitopalvelun yksityiseltä toimijalta. Ensimmäinen
vuosi mentiin sovitulla tarjoushinnalla, seuraavana vuonna hoitopäivän
hinta olikin jo 237 euroa kalliimpi kuin mitä se olisi ollut kunnan omalla
väellä tehtynä.
Lähde:JHL
18.10.12 nimi
