2. Lukuja
• Pysyvät lisäsopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa
yhteensä 2,8 miljardilla eurolla vuodesta 2016 lukien.
• Kuluvalla vaalikaudella lisäsopeutuksen määrä on 2,4 miljardia
euroa: menoja leikataan 1,2 miljardilla eurolla ja verotus kiristyy
1,2 miljardilla eurolla.
• Ero vuoden 2016 lukuun johtuu etenkin määräaikaisista valtion
verotuloja vähentävistä tekijöistä, joista hallitus kehysriihessä
päätti:
- T&K –vähennys
- Kasvukannustin
- Korotettu hankintameno-olettama
- Kuntien korotettu yhteisövero-osuus
Huom. M€=miljoonaa euroa
3. Verotus
Plussat
+ solidaarisuusvero yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville (+30M€)
+ uusi veroluokka yli miljoonan euron perinnöille (+20M€)
+ suuret eläkkeet asetetaan verotuksessa samalle viivalle palkkojen
kanssa (+65M€)
+ pienituloisten verotaakkaa kevennetään korottamalla
perusvähennystä sekä työtulovähennystä
+ ansiotuloverotuksen tarkistuksia ei tehdä vuosina 2013-2014
(+784M€)
Miinukset
- arvonlisäverokantoja nostetaan 1 % -yksiköllä (+715M€), mutta
sosiaaliturvaan tehdään aikaistettu indeksikorotus ALV:n
nousuvuonna.
4. Kunnat
Plussat
+ Kuntien yhteisöveron 5 prosenttiyksiköllä korotettua jako-osuutta
jatketaan vuosina 2014—2015, mikä lisää kuntien saamaa
yhteisöverotuottoa vuoden 2014 tasolla arvioituna noin 270M€ suhteessa
lokakuun 2011 peruspalveluohjelmassa arvioituun.
+ Indeksikorotus lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 206M€ v. 2013.
+ Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vuoden 2015 tasolla
125M€ lisäys sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.
+ Tavoitteena on jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille.
Miinukset
- Kehysriihen suurimmat säästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita
vähennetään asteittain siten että taso vuonna 2015 on 520M€ alempi.
Toisaalta hallitus suuntaa kunnille merkittävästi tukea. Hallitus arvioi
yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja
normeja joustavoittaa.
5. Työ- ja elinkeinoministeriö 1/3
Plussat (työministerin hallinnonala)
+ Työllistämis-, koulutus ja erityismäärärahoihin esitetään kehyskaudelle
säästöjen jälkeen nettolisäyksiä noin 100M€.
+ Kehysriihen yhteydessä hyväksytyssä lisäbudjetissa kuluvalle vuodelle
työllisyysmäärärahoja lisättiin 24M€. Edellisen hallituksen jäljiltä
kehysmäärärahat olivat alhaisella tasolla, joten systemaattinen tason
korottaminen tarpeen.
+ Nuorten yhteiskuntatakuun 60M€/vuosi aiemmin sovitun rahoituksen
LISÄKSI määräaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma, jolle esitetään
lisärahaa 2013 27M€ ja 2014-2016 52M€
+ Maahanmuuttajien kolminkertaista työttömyyttä kantaväestöön verrattuna
pyritään alentamaan satsaamalla lisäpanoksia kotouttamis- ja
kielikoulutukseen 5-20M€/vuosi.
+ Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta poistetaan.
+ Hallitus laatii työministerin vastuulla terveen kilpailun edistämisohjelman
+ Hallitus avaa julkiset tietovarannot systemaattisesti ja mahdollisimman
nopeasti kansalaisten ja yritysten hyödynnettäviksi.
6. Työ- ja elinkeinoministeriö 2/3
Plussat (elinkeinoministerin hallinnonala)
+ Merituulivoiman demohanke vuonna 2015, 20M€
+ Otetaan käyttöön määräaikainen kasvukannustin, jonka kautta
yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan
listaamattomaan kasvuyritykseen.
+ Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno -
olettamaa nostetaan määräajaksi 50%:iin riskinoton lisäämiseksi.
+ Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi säädetään T&K-
kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen,
joka riippuu T&K-henkilöstön palkkakustannuksista.
+ Pääomasijoittamisen kasvukannusteelle ja T&K-kannustimelle
asetetaan minimi- ja maksimimäärät. Pääomasijoittamisen
kasvukannustin säädetään koskemaan vain luonnollisten
henkilöiden pieniin yrityksiin tekemiä vähemmistösijoituksia.
+ Investointien lisäämiseksi säädetään teollisuudelle kaksinkertainen
poistomahdollisuus vuoden 2014 loppuun asti.
7. Työ- ja elinkeinoministeriö 3/3
Miinukset
- Työllisyysmäärärahojen taso edellyttää edelleen
korjaamista, jos työllisyyskehitys ei merkittävästi
parane (työministeri)
- Maahanmuuttajien aiesopimus pk-seudulla rahoitusta ei
myönnetty osaksi TE-keskuksien toimintamenoja.
Valtakunnalliseen ohjaukseen ja kotouttamislain
edellyttämään toimintaan ei budjetoitu resursseja
(työministeri)
- Maakunnan kehittämisraha pienenee, samoin yhteisöjen
kehittämisavustukset (elinkeinoministeri)
- Yrityksien kansainvälistymisavustukset leikattiin
(elinkeinoministeri)
8. Sisäasiainministeriö
Plussat:
+Poliisin määrärahoihin osoitetaan kehyskaudella tasokorotus. Lisäys
on 12,0 milj. euroa v. 2013, 23,1 milj. euroa v. 2014, 30,1 milj.
euroa v. 2015 ja 30,1 milj. euroa v. 2016.
+Lisäksi poliisi toteuttaa osana taloutensa tasapainottamista
toimenpiteet, jotka merkitsevät menotason alentumista v. 2016
yhteensä 35 milj. eurolla.
+Maahanmuuttoviraston määräaikaisen henkilöstön (40
henkilötyövuotta) palkkaamiseen osoitetaan 2,7 milj. euroa vuosittain
v. 2015 loppuun asti.
9. Opetus- ja kulttuuriministeriö
1/2
Plussat
+ nuorten aikuisten osaamisohjelmalla koulutusta ilman
tutkintoa jääneille nuorille
+ varhaiskasvatus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriöön
+ lisätalousarvion homekoulutalkoot lisäävät
merkittävästi koulujen korjaamista
+ hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetty perusopetuksen
laadun parantaminen lähes 35 M€ jatkuu 2016
+ koulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan lisääntyy
toisella asteella ja korkeakoulutuksessa
+ taideyliopisto syntyy 2013
+ työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssit
paranevat
10. Opetus- ja kulttuuriministeriö
2/2
Miinukset
- koulutukseen kohdistuvat säästöt kasvoivat 138 M€
- koulutussäästöt tekee raskaammaksi niihin liittyvä
kuntien rahoitusosuuden pieneneminen (yhteensä
OKM:n valtionosuusrahoitteisen toiminnan rahoitus
pienenee vaalikaudella yli 500 M€, lisäksi peruskouluun
tulevat säästöt peruspalvelujen valtionosuudessa sekä
yliopistojen leikkaukset)
12. Sosiaali- ja terveysministeriö
1/2
Plussat
+ työmarkkinatuen puolison tulojen tarveharkinta poistuu (liitteenä kuva)
+ työllistymisbonuskokeilu: pitkäaikaistyötön saa pitää työmarkkinatukensa
kuukauden ajan työllistymisensä jälkeen
+ asumistuen tarkistusjaksoa pidennetään kokeiluluonteisesti 6 kuukauteen
(nyt 3 kk)
+ työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat säädetään etuoikeutetuksi
tuloksi toimeentulotuessa, hyöty 79 e /kk
+ osa-aikatyön tekemisen edellytysten parantaminen (selvitystyö v. 2012
loppuun mennessä)
+ rintamaveteraanien kuntoutukseen koko kehyskaudella + 4M€ (RAY-rahaa)
+ veteraanilisää korotetaan n. 50 eurosta n. 100 euroon kuukaudessa
+ osatyökykyisten palkkatuki pysyväksi
+ erillinen toimenpideohjelma helpottamaan osakykyisten työllistymistä
+ lisätalousarviossa korjaushankkeisiin yhteensä 30M€ (koulut, kuntien
sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt), josta STM:n osuus on 10M€
13. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto
Työmarkkinatuen tarveharkinnan poiston jälkeen puolison tulot eivät enää vaikuta
työmarkkinatuen määrään. Muutos kannustaa molempia puolisoita osallistumaan
työmarkkinoille sekä parantaa perheiden toimeentuloa. Tarveharkinnan poisto lisää
työmarkkinatukimenoja n. 30M€.
Työmarkkinatuki, €/kk
Jatkossa kaikki saavat
täyden työmarkkinatuen (n.
675 €/kk) puolison tuloista
riippumatta
Työmarkkinatuki pienenee
nykyisin nopeasti, kun
puolison tulot ylittävät 1704
€/kk. Työmarkkinatukea ei
makseta lainkaan, jos puolison
tulot ylittävät 3022 €/kk
Puolison tulot, €/kk
14. Sosiaali- ja terveysministeriö
2/2
Miinukset
- lapsilisien indeksijäädytys 2013-2015
- sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista leikataan (v. 2013
5M€; v. 2014 10M€.; v. 2015 20M€. v. 2016 20M€).
- sairaanhoitovakuutuksesta leikataan 20 M€
- RAY:n tuoton ohjaaminen yleiskatteellisille momenteille 30M€.
15. Ympäristöministeriö
Plussat
+ vihreää taloutta edistäviä hankkeita tuetaan, METSO-ohjelmaa jatketaan
+ määrärahat Itämeren suojeluun ja Metsähallituksen luontopalveluihin
säilyvät lähes ennallaan
+ vesienhoidon toteutusohjelmaa jatketaan
+ riittävään öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoon panostetaan
+ asuntopolitiikassa painopiste kasvualueiden vuokra-asuntotuotannossa ja
erityisryhmien (kuten vammaiset, vanhukset, nuoret ja opiskelijat)
asumisessa
+ valtakunnallinen kosteus- ja hometalkoot -ohjelma jatkuu normaalisti
vuoden 2013 loppuun asti
+ sähköisten palveluiden käyttöönotto etenee asumisessa ja rakentamisessa
+ leikkaukset asuntopuolella eivät kohdistuneet kaikkein heikoimmassa
asemassa oleviin (erityisryhmät) eikä siten ARA-rahastoon
Miinukset
- leikkaukset kohdistuivat asumiseen suhteettoman suuresti YM:n hallinnon
alaan
- avustukset lämmitystapamuutoksiin loppuvat vuonna 2014
16. Liikenne- ja viestintäministeriö
1/2
Plussat (viestintäministerin hallinnonala)
+ Yle-uudistus; yleisradiotoiminnan rahoituksen uudistaminen valtion
talousarvion kautta, 500 M€ kerätään verotuksen kautta
kotitalouksilta ja yrityksiltä; turvaa ylen rahoituksen jatkossa ja
edistää suomen ja ruotsin kielen ja kulttuurin asemaa
+ laajakaistahankkkeen rahoitus jatkuu; 11 M€
Miinukset (viestintäministerin hallinnonala)
- ei määrärahaa internet- ja pilvipalvelujen kehittämisen
tukemiseen
17. Liikenne- ja viestintäministeriö
2/2
Plussat (liikenneministerin hallinnonala)
+ päätös 20 liikennehankkeen käynnistämisestä,
kustannusarvio 1,065 Mrd €
+ periaatepäätös Piisara -radasta, Riihimäki-Pasila radan
2. vaiheesta ja Imatra-Luumäki kaksoisraiteesta
+ ensimmäisen kerran ratainvestointien euromäärä ylitti
maantieinvestointien määrän
Miinukset (liikenneministerin hallinnonala)
- eräiden jo alustavasti sovittujen investointihankkeiden
poispudottaminen
18. Ulkoministeriö
• Ulkoasiainhallinnon menoja vähennetään 47M€. Suurin leikkaus
kohdistuu kehitysyhteistyömenoihin. Aikaisempien päätösten
mukaisesti kehitysyhteistyön taso 2015 on sovittu jäädytettäväksi
vuoden 2012 tasolle. Tähän tasoon tehdään vielä 30M€ leikkaus.
Tämä johtaa hyvin todennäköisesti kehitysyhteistyömäärärahojen
BKTL-osuuden alenemiseen. Tilanteeseen voi tuoda parannuksen
mahdolliset päästöoikeuksien huutokaupassa saatavat tulot, joita
tulee kohdistaa kehitysyhteistyöhön.
• Muut ulkoasiainhallinnon säästöt tarkoittavat rakennemuutoksia
edustustoverkkoon, delegaatioiden vähentämiseen ja
matkustusmäärärahoihin. Suomen edustautuminen pyritään
kuitenkin pitämään riittävällä tasolla hakemalla yhteistyötä
Pohjoismaiden kesken, keventämällä edustautumismuotoja ja
erilaisella yhteistyöllä.
20. Maa- ja metsätalousministeriö
• Maatalouden viljelijätukiin 31M€ lisäsäästö vuodelle 2015 ja 28M€
vuodelle 2016.
• Luopumistuista poistetaan tuettuna luopumistapana pellonmyynti
lisämaaksi vuonna 2013. Vuodesta 2014 lähtien nostetaan SPV-
luopumisen ikärajaa. Säästöjä syntyy 1M€ vuonna 2013, 5 M€
vuonna 2014 ja 8M€ vuonna 2015.
• Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen asteittain kasvava
lisäsäästö, joka on 8M€ vuonna 2016.
• Lisäsäästöjä yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin 3
M€, metsäluonnon hoidon edistämiseen 1M€ ja Suomen
Metsäkeskukselle 1M€ kehyskauden loppuun mennessä.
• Maanmittauslaitoksen organisaatiota kevennetään siirtymällä
yksiportaiseen valtakunnalliseen toimintamalliin, vuotuinen
lisäsäästö 3M€ vuodesta 2015 lukien.
