Nordautomation page 5

1. puunjalostus
logistiikka
service
M A G A Z I N E 1 2 0 0 6L O G I S T I S E N O S A A M I S E N K E S K I T T Y M Ä K A U H A J O E L L A

2. Kaskinen
Teuva
Kauhajoen
keskusta
Isojoki
1
45
13
10
Kankaanpää
Topeeka
Jalasjärvi
Rahikkatie
SeinäjokiKurikka
Valtatie 67
87
Aro 2
43
12 11 6
14
88
9
1
L O G I S T I S E N
O S A A M I S E N
K E S K I T T Y M Ä
K A U H A J O E L L A
Pesmel Oy
Vesme Systems Oy
Antti Lindfors Oy
Done Logistics Oy
Elmega Oy
Seppo Ryödi Oy
Pinomatic Oy
Forsfood Oy
Kauhajoen Konevalmiste Oy
Loumetal Oy
Ossin Metalli Oy
Kometos Oy
Traypack Engineering Oy
Teknologiakeskus
Jussilantie 2
Puh. 06 234 1111
www.pesmel.com
Enontie 2
Puh. 06 234 0400
www. vesme.com
Keskustie 23
Puh. 06 234 5200
www.anttilindfors.fi
Hakasivuntie 1, PL 521
Puh. 020 525 3000
www.donesolutions.com
Keskustie 23, Kokoonpanohalli
Hakasivuntie 5
Puh. 06 231 4555
www.elmega.fi
Kauppatie 46
Puh. 06 232 1666
sroy@kauhajoki.fi
Pohjolantie 7
Puh. 06 235 0300
www.pinomatic.fi
Ajokkikuja 5
Puh. 06 230 2200
www.forsfood.fi
Pohjolantie 10-12
Puh. 06 231 5210
www.konevalmiste.com
Nikkarinkuja 4
Puh. 06 231 3760
mkloukko@kauhajoki.fi
Keskustie 30
Puh. 06 234 7400
www.ossinmetalli.fi
Keskustie 23
Puh. 06 234 2200
www.kometos.com
Puusepäntie 14
Puh. 020 640 12344
www.traypack.fi
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
ALUEENKARTTA

3. M A G A Z I N E 1 2 0 0 6
PÄÄKIRJOITUS
L O G I S T I S E N O S A A M I S E N K E S K I T T Y M Ä
K A U H A J O E L L A
SISÄLTÖ
ISSN 1458-0403
Ylläpito- ja huoltotoiminnot ovat
yhä tärkeämpiä materiaalinkäsit-
telyjärjestelmille. Yritykset, jotka
hyödyntävät korkeasti automati-
soituja logistisia järjestelmiä
haluavat maksimoida linjojen
tuotantokapasiteetin. Koska kaikki
järjestelmät vaativat myös
ylläpitoa, päivitystä ja valvontaa,
ajanmukainen tapa on käyttää
edistyneitä palvelumalleja.
Tässä Logistia-lehdessä kerrotaan kauha-
jokisten yritysten panostuksesta service-
toimintoihin. Rakennettaessa maailman-
laajuisia after-sales-tukitoimintoja, ovat
laatuvaatimukset korkeat ja on oltava
fyysisesti lähellä asiakasta. Käytännössä
toiminta vaatii modernit sopimusmallit
sekä yhteistyötä paikallisten huoltopal-
velutuottajien tai globaalien partnerei-
den kanssa.
Nykyään after-sales ei tarkoita vain
varaosien myyntiä vaan lisäarvon tuotta-
mista, joka takaa luotettavan toimivuu-
den ja korkean käyttöasteen.Toiminta-
malli ongelmatilanteiden ennaltaehkäi-
systä on osoittanut etunsa monella
teollisuuden alalla. Säännöllisillä yllä-
pidon huoltosopimuksilla laitetoimitta-
jan ja järjestelmän käyttäjän välillä, on
mahdollista jopa pidentää takuuaikaa.
Järjestelmän toimittajan ja asiakkaan
läheinen yhteistyö sekä säännöllinen
läsnäolo asiakkaan toimitiloissa lisää
tietämystä kehittää tuotteita asiakkaan
tarpeiden mukaan.
Internet-teknologia mahdollistaa
logististen järjestelmien valvonnan ja
tuen on-line-periaatteella etäältäkin.
Uusia sovelluksia, joissa on yhdistetty
uudenaikainen automaatio internetin
tuomiin mahdollisuuksiin ovat esimer-
kiksi:
– Henkilöautojen näytöt esim. huol-
loista diagnooseineen. Järjestelmä arvioi
seuraavan huollon ajan ja näyttää tehdyt
toimet asentajille.
– Ylläpidon mittausjärjestelmä tuoden
joustavuutta ennaltaehkäisevään yllä-
pitoon. Eri toimintaympäristöissä huolto-
välit voivat vaihdella.
– Kapasiteetin lisääminen ja
uudistamistoimenpiteet päivittämällä
järjestelmää.
Huolimatta kaikista näistä nykyajan
mahdollisuuksista, voidaan pohtia mitä
tulevaisuus tuo mukanaan. On olemassa
esimerkkejä toimivista malleista, joissa
automaation tuottaja rakentaa itse
asiakkaalle järjestelmän, jossa järjestel-
män takaisinmaksu perustuu käytettä-
vään kapasiteettiin.Tämän tyyppisiä
esimerkkejä löytyy jo joiltakin teollisuu-
denaloilta kuten LRP (Logistics Service
Providers). Automatisoidulle materiaalin-
hallinnalle tämä on uusien liiketoiminta-
mallien looginen jatko.
Julkaisija:
Kauhajoen seudun Verkostopilotti /
LOGISTISTEN JÄRJESTELMIEN
KEHITYSOHJELMA
Koordinaattori
Jaana Suksi
Teknologiapuisto 1,
61800 Kauhajoki
040 571 1305
jaana.suksi@kauhajoki.fi
www.logistia.net
Päätoimittaja
Petri Helo,Vaasan Yliopisto
050 556 2668
Layout
Mainostoimisto Bock's Office Oy
Paino
I-Print
Logistia-Magazine 1/2006
Service toimintojen edut
Kuva: Materiaalinkäsittelyalan vaiheita
(lähde: Keskinen, Simo 2005)
Petri Helo
Logististen järjestelmien professori
Vaasan Yliopisto
Materiaalin-
käsittelylaitteet
Logistiset järjestelmät
Service- toimintamallit
Operaattorimallit
ja yhteisliittymät
3
4
5
6
7
8
10
12
13
13
14
Pääkirjoitus
Puun jatkojalostukseen
investoidaan jälleen
Tukinkäsittelyn ammattilainen
laajentaa tuoterepertuaariaan
Puusta tekeminen ei lopu
Tutkimustyötä tehdään
kansainvälisissä verkostoissa
Joukkuehenkeä kirkkoveneellä
soutaen
Huoltosopimuksilla
toimintavarmuutta
Vesme Systemsillä service-
toiminnot kehittyneet voimalaitos-
toimitusten ansiosta vahvaksi
yksiköksi
Done Logistics Oy:n Customer
Support-palvelut räätälöityinä
asiakkaille
Pesmelillä huoltoystävällisyys
merkittävä tekijä jo suunnittelu-
vaiheessa
Verkostot ja tuki potkaisevat
yritykset hyvään Faarttiin

4. Kauhajoen seudulla on vahvaa
osaamista puun käsittelyyn.
Alueella valmistetaan materiaalin-
käsittelyjärjestelmiä ja laitteita
aina tukin lajittelusta puun jatko-
jalostuksen työstövaiheisiin
saakka. Yrityksille on yhteistä
aktiivinen tuotantomenetelmien
kehittäminen yhdessä asiakkaan
kanssa.
Nordautomation Oy Kristiinan-
kaupungista on tullut tunnetuksi
Pohjoismaiden johtavana tukin-
käsittelytekniikan tekijänä.
Pinomatic Oy Kauhajoelta valmis-
taa puuteollisuuden tarpeisiin
laitteita, kuten pinontalaitteita,
kuljettimia ja liimalevypuristimia.
Mariocon Oy puolestaan edustaa
neljää kansainvälistä puuteolli-
suuden laitevalmistajaa.
Puuteollisuuden laitteiden myyn-
tiin on erikoistunut Mariocon Oy,
joka toimii Kauhajoelta käsin.
Yritys edustaa Suomessa neljää
kansainvälistä puuteollisuuden
laitevalmistajaa. Melko nuoren
yrityksen myynti on lähtenyt
yrittäjä Matti Asumuksen mukaan
hyvin käyntiin.
– Puun jatkojalostuksessa oli pitkään in-
vestointihaluttomuutta, joka nyt on pur-
kautumassa isoiksi investointitarpeiksi.
Marioconin tärkeimmät päämiehet
ovat slovenialainen höyläkoneita, sormi-
jatkos- ja puristinlinjoja valmistava
Ledinek ja saksalainen rakennuspuu-
sepänteollisuuden erikoistyöstökoneita
valmistaja Hundegger. Lisäksi myydään
saksalaisen Möhringerin vannesahoja
sekä tanskalaisen Obel-P-Groupin suur-
jaksopuristimia ja lamellihöyliä.
Kahden hengen yrityksessä Matti
Asumus vastaa myynnistä ja markki-
noinnista ja Tapani Korpela kuljetinlin-
jojen ja -laitteiden huollosta.
Matti Asumus kertoo, että puunjalos-
tuksen laitteet ovat kehittyneet kovaa
vauhtia.
– Nopeus, tarkkuus ja helppokäyttöi-
syys ovat aivan eri luokkaa kuin aikai-
semmin. Uusien laitteiden avulla voi-
daan jatkojalostusta tehdä eri tavalla
kuin ennen, Asumus kertoo.
Marioconin asiakkaat ovat mm. talo-
ja hirsitalo-, palkki- ja kattotuoliteolli-
suudesta.
– Taloteollisuudessa menee kovaa tällä
hetkellä, ihmiset rakentavat paljon.Talo-
tehtaita on Suomessa toista sataa, sa-
moin sahoja ja palkkitehtaita. Niissä riit-
tää meille työsarkaa.
Tulevaisuudessa Mariocon hakee kas-
vua yhteistyökumppanien kautta.Tarkoi-
tuksena on vahvistaa sähkö- ja automaa-
tio-osaamista, suunnittelua sekä huolto-
toimintaa. Järjestelmätoimittajien kans-
sa Mariocon toimii yhteistyössä.
Asumus kertoo, että heillä ei Suomes-
sa ole juuri kilpailijoita, sillä heidän edus-
tamansa tuotteet ovat erikoislaitteita
vaativiin tarpeisiin.
– Kilpailemme myös tarjoamalla huol-
topalvelut ja varaosat. Myös asennusten
valvonta ja koulutus kuuluu palveluum-
me, Asumus kertoo.
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
4
Yhteystiedot:
Mariocon Oy
Teknologiapuisto 1, PL 65
61801 Kauhajoki
puh. (06) 230 8353
gsm 040 594 8492, 040 583 0846
Puun jatkojalostukseen investoidaan jälleen
Mariocon on erikoistunut
puuteollisuuden laitteisiinVahvaa osaamista
puun käsittelyyn
Teksti: Tiina Rantakoski

5. BUSINESS
Pohjoismaiden johtavana tukin-
käsittelytekniikan tekijänä tunne-
tun Nordautomation Oy:n toimin-
ta on laajentunut nyt myös jatko-
jalostuksen puolelle. Keskeisenä
tavoitteena yrityksessä on myös
kasvava markkinaosuus vaneri- ja
selluteollisuuden puunkäsittelyyn.
Nordautomation Oy:n pääkonttori sijait-
see Kristiinankaupungissa, tuotanto-
yksikkö on Alajärvellä.Yrityksen liike-
vaihto on noin 15 miljoonaa euroa.
Toiminta-alueen laajentamisen taus-
talla on toimitusjohtaja Pauli Ojalan
mukaan mukautuminen alan rakenne-
muutoksiin ja suhdannevaihteluihin.
Sahateollisuudessa viimeiset pari vuotta
ovat olleet tavallista hiljaisempia ja
Nordautomationilla onkin panostettu
uusien alueiden löytämiseen ja kehittä-
miseen.
– Sahojen tukkienkäsittelyssä olemme
olleet jo kauan markkinajohtaja, mutta
nyt olemme pääsemässä mukaan myös
sellu- ja vaneri- ja kertolevyteollisuuteen,
Pauli Ojala kertoo.
Jatkojalostuslaitostoimitusten asiak-
kaat ovat pääasiallisesti vanhoja tuttuja
tukinkäsittelylaitteiden toimituksista.
Jatkojalostustoimituksia on tehty mm.
lamellihirsitehtaalle ja suurtehohöylää-
möön. Uutta tuotekehitystä on tehokas
höylän nopeuden mukaisesti automaat-
tisesti säätyvä syöttölaitteisto.
– Tuotekehittelymme lähtökohtana ja
tavoitteena on asiakkaan tuottavuutta ja
liiketoimintaa parantavat ratkaisut.
Yksittäinen laitteisto tai edes kokonai-
nen tuotantolinja ei ole lopullinen tuot-
teemme, vaan tuottavasti toimiva pro-
sessi, Ojala korostaa.
Menestyksekkään tuotekehittelytyön
takeena on työstään innostunut hyvä ja
osaava henkilökunta.
Vuoden 2002 aikuiskouluttajana pal-
kittu Nordautomation on yritys, jossa
arvostetaan jatkuvaa itsensä kehittämis-
tä ja kouluttautumista. Nyt ovat meneil-
lään massaräätälöinti-, 3D-suunnittelu-
ja PDM -tuotetietohallintakoulutukset.
– Myös omaehtoisella vapaa-ajalla ta-
pahtuvalla kouluttautumisella ja siihen
kannustuksella on tärkeä merkitys, Ojala
sanoo ja mainitsee pitkät erikoisammat-
titutkinnot ja useiden insinöörien kou-
luttautumisen diplomi-insinööreiksi.
Nordautomationin keskeisiin tavoittei-
siin kuuluu viennin kasvattaminen eri-
tyisesti Ruotsiin ja Venäjälle.Viennin
osuus on tähän saakka vaihdellut vuosit-
tain 30 - 40 prosentin välillä.
Ruotsiin yrityksellä on jo vahvat siteet,
sillä Nordautomation on kuulunut vuo-
desta 1999 ruotsalaisen Carl Bennett
AB:n omistaman Sorb-konsernin puun-
jalostusteollisuutta palvelevaan yritys-
ryhmään. Pauli Ojala toimii tässä ryh-
mässä myös entisen Interlogin, nykyisen
Nordautomation Ab:n toimitusjohta-
jana.
Lyhyet toimitusajat projekteissa ja tarvit-
taessa nopea avunsaanti asiakkaalle
prosessin äkillisissä tarpeissa ovat tärkeä
kilpailuvaltti Nordautomationille.
– Tähän on mahdollista, koska yrityk-
sellä on oma konepajatoiminta sekä
omat sähkö- ja automaatio-osastot.
Tärkein tuotannontekijämme on tieten-
kin positiivisen asenteen omaava osaava
ja itseään kehittävä henkilöstömme, joka
ymmärtää myös asiakastoimialamme
sykliset ja epäsäännölliset työaika-
tarpeet, arvioi Pauli Ojala.
Tuotekehitys palvelee asiakkaita
Lisää vientiä Ruotsiin ja Venäjälle
Nopeat toimitukset valttina
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
5
Tukinkäsittelyn ammattilainen
laajentaa tuoterepertuaariaan
Nordautomation panostaa tuotekehitykseen
Yhteystiedot:
Nordautomation Oy
PL 40
64101 Kristiinankaupunki
Puh. (06) 220 3500
www.nordautomation.fi
Nordautomation Oy toimitti Stora Enso
Varkauden tehtaalle vesistön ylittävän
tukkikuljettimen.
Se on lähes kilometrin pituinen miehittämätön
kuljetin ja osa laajaa tukinlajittelun ja
sahaansyötön kokonaistoimitusta.

6. Kauhajoella sijaitseva
Pinomatic Oy valmistaa materiaa-
linkäsittelylaitteita puuteolli-
suuden tarpeisiin. Pääasiakkaat
ovat kotimaasta, puun jatkojalos-
tuksen sekä huonekalu- ja puu-
sepänteollisuuden parista.
– Asiakkainamme on ovi- ja
ikkunatehtaita, parkettiteollisuut-
ta, huonekalu-tehtaita ja nykyisin
myös sahojen yhteydessä olevaa
jatkojalostusta. Asiakkaat ovat
yrittäjäpohjaisista pienistä yrityk-
sistä aina suuriin metsäyhtiöihin,
kuvailee myyntijohtaja Petri
Oravamäki.
Pinomatic Oy:n tuotteet ovat pinonta-
laitteet, kuljettimet, sahauslaitteet, lii-
malevypuristimet sekä uusimpana vi-
suaalinen konenäkölaite.Tällä hetkellä
materiaalin siirto- ja käsittelylaitteet
muodostavat liikevaihdosta 75 prosent-
tia, mutta puristin- ja konenäkölaittei-
den osuuden odotetaan jatkossa kasva-
van.
– Pyrimme siihen, että voimme toi-
mittaa kokonaisen tehtaan laitteet vaik-
kapa ovituotantoon.Tavoitteenamme on
olla edelläkävijä ja siksi panostamme
tuotekehitykseen, Oravamäki korostaa.
Pinomaticin tuotantotilojen laajennus
valmistui marraskuussa. Laajennuksella
haettiin entistä parempaa mahdolli-
suutta testata suuriakin linjakokonai-
suuksia jo tehtaalla ennen asiakkaalle
toimitusta, kertoo Oravamäki.
Kokonaisvaltaista palvelua parantaak-
seen yritys on kehittänyt konenäkölait-
teen, joka vahvistaa osaamista nopeiden
katkaisusahalinjojen toimituksissa.
– Konenäkölaitteen kehittäminen on
ollut vaativaa, yhteistyökumppanina
siinä on ollut uranuurtaja, alalta yli 15
vuoden kokemuksen omaava ruotsalai-
nen Erik Åstrand. Laitteen ohjelma on
hänen uusin sovelluksensa konenäkö-
tekniikassa, kertoo Oravamäki.
Konenäkölaitetta käytetään katkaisu-
sahalinjoilla ja laadutuksessa. Kone tun-
nistaa viat ja katkaisee puun huonot
kohdat pois.Tämän jälkeen puu jatke-
taan uudella sormijatkoksella.
– Tuotekehitys on jatkuvaa, uusia
tuotteita haemme yhdestä kahteen
vuodessa, Oravamäki vahvistaa.
Viennin osuus on tällä hetkellä 10 - 15
prosenttia, tuotteita lähtee mm. Espan-
jaan, Italiaan,Viroon ja Puolaan parketti-
ja liimalevyteollisuuteen. Pinomatic on
kuitenkin panostamassa vientiin entistä
enemmän.
– Toukokuussa osallistuimme Han-
noverin messuille ja teimme ensimmäi-
sen suuren panostuksen vientiin. Kiin-
nostus oli hyvä ja kaukaisimmat yhtey-
denotot ovat tulleet Japanista ja Kana-
dasta.
Vientiartikkeleina ovat liimalevypuris-
timet ja puristimiin liittyvät muut yksit-
täiset laitteet.
– Asiakkaalle räätälöityjä, asiakaskoh-
taisia linjoja toimitamme tällä hetkellä
vain kotimaahan. Puunjalostusteolli-
suuden automatisointi on melko nuorta
ja siinä on tulevaisuudessa isojakin tar-
peita. Negatiivisena puolena alan muu-
toksissa on, että massivipuisten huone-
kalujen valmistaminen on loppumassa
kotimaassa, ne tuodaan Suomeen
pääosin Itä-Euroopasta.
– Ja Suomessa kun olisi Euroopan pa-
ras raaka-aine, tiheäsyinen mänty, Ora-
vamäki huomauttaa.
Oravamäki näkee puunjalostusteolli-
suuden tulevaisuuden kaiken kaikkiaan
kuitenkin positiivisena.
– Ei puusta tekeminen lopu Suomes-
sa. Me uskomme siihen.
Kokonaisvaltaista palvelua
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
6
Puusta tekeminen ei lopuPuusta tekeminen ei lopu
Yhteystiedot:
Pinomatic Oy
Pohjolantie 7
61800 Kauhajoki
Puh. (06) 235 0300
e-mail: pinomatic@pinomatic.fi

7. Slovakia, Kiina, Singapore, Iso-
Britannia, Liettua, Kauhajoki.
Logististen järjestelmien professo-
rin Petri Helon pelikenttä on hyvin
globaali, kuten on toimialakin.
Helo on toiminut professorina
vuoden 2003 alusta saakka Vaasan
yliopiston tuotantotalouden
yksikössä, sijoituspaikkana
Kauhajoki.
Toimistostaan teknologiakeskus Logis-
tiasta Petri Heloa tavoittaa silloin tällöin,
mutta ehkä useammin hänet tapaa tut-
kimusryhmänsä projektien palavereista,
toimialan yrityksistä selvitystä tekemäs-
tä tai vaikkapa toiselta puolelta maapal-
loa kansainvälisten yhteistyökumppanei-
den luota.
Helon ja tutkijaryhmän suurennusla-
sin alla voivat ovat mobiili ohjaus, kette-
rämmät globaalit toimitusverkostot tai
elintarvikkeen tuoreuden yhteys logistis-
ten järjestelmien nykytehokkuuteen.
Logististen järjestelmien tutkimus- ja
innovaatiohankkeen tavoitteena on ollut
käynnistää toimialan tutkimustoimintaa
alueella.Tutkijaryhmä on kasvanut jo yli
kymmenen hengen suuruiseksi, ja työtä
tehdään ennen kaikkea projekteittain.
Kansainvälinen tutkijajoukko työskente-
lee muun muassa Seinäjoelta ja Vaasasta
käsin.
– Oleellinen tekijä tutkimustoiminnas-
sa on ollut kansainvälisyys, johon on pa-
nostettu julkaisujen avulla ja kansainvä-
lisellä rekrytoinnilla.Tutkimusta tehdään
nykyään kansainvälisissä verkostoissa, ja
jo projektien rahoittajat vaativat partne-
reita ulkomailta, Helo vahvistaa.
Professuuri perustettiin Kauhajoelle toi-
mialan yritysten aloitteesta ja eteläpoh-
jalaiset yritykset toimivat myös rahoitta-
jina. On selvää, että tutkimustoiminnan
oletetaan tuovan konkreettista hyötyä
yrityksille.
– Teemme pieniä projekteja ja selvityk-
siä, soveltavaa tutkimusta yhdessä yri-
tysten ja alueen muiden toimijoiden
kanssa. Mitä hyötyä siitä on ollut yrityk-
sille, pitäisi kysyä niiltä, Helo sanoo vaati-
mattomasti. Hän lisää työn olevan usein
sparrausluonteista, asiantuntemuksen
antamista yritysten käyttöön.
Koska pienillä ja keskisuurillakaan yri-
tyksillä ei ole mahdollisuutta ottaa ve-
tääkseen isoja EU-rahoitteisia tutkimus-
projekteja, luonnollinen ja hyvä toiminta-
tapa on olla mukana yrityksen tuotekehi-
tysprojektissa, joita saattaa olla yksi-kaksi
vuodessa. Helo sanoo logististen järjes-
telmien toimialan tutkimuksen olevan
yleensä hyvin konkreettista.
– Yleensä mennään aika äkkiä oikeasti
tekemään, eikä liikuta pelkästään yleisel-
lä tasolla.
Hyvänä puolena tällaisessa työssä on,
että se tuo osallistuville tahoille kon-
kreettista tietoa.Toisaalta halu tehdä
”käsinkosketeltavaa” tutkimusta saattaa
estää kaikille yhteisten hankkeiden kehit-
tämisen siinä pelossa, että strategista
tietoa valuu kilpailijoiden käsiin.
Helon tutkijaryhmässä on muun muassa
kehitelty investointien takaisinmaksu-
laskelma, jota on jo sovellettu usealle
yritykselle.Tällä hetkellä isoimpana
hankkeena on meneillään ASDN Agile
Supply Demand Networks -tutkimus,
jossa kehitetään työkaluja globaalien
toimitusverkostojen kehittämiseksi
ketterämmiksi.
Tieteitä yhdisti yhdessä kuluttajakäyt-
täytymisen tutkimusprofessorin kanssa
tehty selvitys. Siinä tarkasteltiin kulutta-
jien näkemyksiä elintarvikkeiden nyky-
tuoreustasosta. Selvityksessä haettiin
tietoa, ovatko tiettyjen elintarvikkeiden
kohdalla logistiset ratkaisut yli- tai ali-
viritettyjä.
Kansainvälisiä kontakteja Helon tutki-
musryhmällä on muun muassa Slova-
kiaan, jossa on SIMUSTEEL-hankkeen
kautta kehitetty terästehtaan tuotannon
simulointiohjelmaa Euroopan hiili- ja
teräsunionin rahoituksella.
Kiinassa puolestaan on osallistuttu
itäisen Shaanxin maakunnan logistiik-
kaselvityksiin. Seutu on hyvin maatalous-
valtaista, mutta öljy-, kaasu- ja kivihiili-
varoiltaan rikasta. Petri Helo ja Guangyo
Xiong tekivät analyysin logistiikan kehi-
tysmahdollisuuksista.
Petri Helo on vahvasti mukana myös
ICIL-konferenssien rakentamisessa. Kan-
sainvälisen teollisuuslogistiikan yhdistyk-
sen tapaaminen oli vuonna 2003 Vaasas-
sa ja viime vuonna Uruguayssa.Tällä het-
kellä Helo on yhdistyksen puheenjohtaja
ja valmistelemassa Liettuassa alkuvuon-
na 2006 pidettävää seuraavaa ICIL-kon-
ferenssia. Edessä onkin parin viikon mat-
ka Kaunaan.
Maailmaa kiertäneen Helon mielestä
globalisaatio on toimialan yrityksille
ennen kaikkea mahdollisuus.
– Suomesta voi viedä tuotteita, kun
tuote on hyvä ja kunnollinen. Paras ja
ainoa ostetaan aina, Helo täsmentää ja
korostaa tuotekehityksen merkitystä.
– Markkinoita maailmassa riittää, Helo
sanoo ja näyttää vakuudeksi kuvaa kiina-
laisesta paperitehtaasta, jossa paperi
myydään arkkeina ja viallisten arkkien
tarkistuksen tekevät naiset – käsityönä.
Sparrausta ja asiantuntemusta
Terästehtaan simulointia ja
elintarvikkeen tuoreutta
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
7
Tutkimustyötä tehdään
kansainvälisissä verkostoissa

8. Viikoittaiset treenit ja monta
tiukkaa kisaa kuuluu Suupohjan
kirkkovenesoutajien kesään.
Kovasti nousussa olevaa
harrastusta keventävät
tempaukset, kuten soutukisa
Euroopan komission joukkuetta
vastaan.
Kirkkovenesoutu on suomalainen erikoi-
suus, 12 metriä pitkässä puuveneessä
soutaa 14 soutajaa perämiehen johdolla.
Kisojen ja retkisoutujen matkat vaihte-
levat kymmenestä kilometristä jopa 70
kilometriin.
Suupohjan joukkueen yhdyshenkilö ja
myös veneen omistaja on Pekka Soini,
joka työkseen toimii logististen järjes-
telmien tulosyksikön johtajana Done
Logistics Oy:llä. Suupohjalaisten vene
kantaakin nimeä Pekan paatti.
Vuoden päätapahtuma on Sulkavan
Soutu, jossa Suupohjan kisajoukkue ylsi
kolmannen kerran neljänneksi. Mukana
Sulkavalla oli myös kakkosjoukkue ja
retkisoutuun osallistunut naisjoukkue
Suupohjan Seireenit. Kaikkiaan Sulkaval-
la on mukana eri lähdöissä yhteensä
500 joukkuetta, osa tosissaan kisaamas-
sa ja osa hauskaa pitämässä.
– Kaikki joukkueemme harjoittelevat
tiiviisti. Seireenitkin saivat kehuja, että
osaavat soutaa eivätkä airot kolise yh-
teen, kertoo myös naisjoukkueen perä-
miehenä toimiva Soini.
14 hengen tasatahtinen soutaminen
vaatii hitsautumista yhteen ja hyvää
joukkuehenkeä.
– Kisajoukkueessa ei paljon ehdi mai-
semia katsella, mutta hienossa kelissä ja
hyvässä seurassa soutaminen on silti
nautinto, hän korostaa.
Suupohjalaisten soutajien harjoitus-
paikkana on Pitkämön tekoallas Kuri-
kassa. Kilometrejä tulee parin tunnin
harjoituksessa 12 - 18.Viime kesän
aikana ykkösjoukkue ehti harjoitella
peräti 576 kilometriä. Kakkosjoukkueel-
lekin kertyy harjoituskilometrejä 180 ja
naisjoukkueelle 120.
Kisoja on ykkösjoukkueen kalenterissa
useita, viime vuonna menestystä on tul-
lut mm.Virtain soudussa, jonka 20 kilo-
metrin matkan Suupohja voitti.
Soutuharrastus on vakiintumassa ja
soutajat ovatkin hakeutumassa omaksi
Kauhajoen Karhun jaostoksi. – Harrastus
on tullut alueelle jäädäkseen, arvioi
Pekka Soini.
Hänelle itselleen soutu on ympärivuoti-
nen harrastus, talvisin hän osallistuu
sisäsoudun ergo-kisoihin. Parhaimpana
menestyksenä on 13.sija MM-kisoista
Bostonista vuonna 2003. Myös perheen
tyttärellä Johannalla ja vaimolla Tertulla
on taskussaan SM-mitaleita ja Suomen
ennätyksiä.
– Soutu on monelle hyvä liikuntatapa,
sillä se vahvistaa koko kroppaa rasitta-
matta kuitenkaan liikaa, Soini sanoo ja
houkuttelee mukaan uusia harrastajia.
Vaikka suurin osa soutajien vuodes-
ta kuluu harjoitellessa ja kilpaillessa,
mahtuu mukaan myös piristäviä tem-
pauksia. Edellisvuonna Suupohjan jouk-
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
8
kirkkoveneellä soutaen
Teksti:
Kuva:
Tiina Rantakoski
Pekka Soini
Joukkuehenkeä

9. kue matkasi Brysseliin kisaamaan
komission sivistys-, kulttuuri- ja urheilu-
osaston joukkuetta vastaan. Kilpailu
käytiin Hazenwinkelin olympiasoutu-
stadionilla. Komission joukkue kilpaili
olympiaveneellä (kahdeksikolla), mutta
paremmin tahdissa pysyneet suupohja-
laiset ottivat leikkimielisessä kilpailussa
voiton kirkkoveneellä.
– Kilpailua tärkeämpää oli kuitenkin
harrastuksen tunnetuksi tekeminen ja
kansainvälisten kontaktien luonti.
URHEILU
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
9
Kirkkovene
kiikarissa
Kirkkovene on vanha suomalainen tapa liikkua järvillä.
Vanhoina aikoina kirkkoveneillä mentiin kyläkunnittain
nimensä mukaisesti kirkkoon. Pitkillä puuveneillä soudettiin
myös tervaa sisämaasta rannikolle.
Nykyisissä kilpasarjoissa veneiden on oltava rakennettu
suomalaisesta puusta. Rungon pituus saa olla enintään
12 metriä ja leveyden tulee olla ulkomitaltaan 1,8 - 1,95 m.
Keulan tulee kansalliseen tapaan olla selvästi ulospäin
kalteva ja kaareva. Metallinen keulasuoja on sallittu.
Istuimet ja jalkatuet ovat vapaarakenteisia.
Airojen on oltava puurakenteisia (suomalaisesta puusta).

10. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
10
Kauhajokiset materiaalinkäsittely-
alan yritykset ovat aktiivisesti
viime vuosina panostaneet
Service-toimintojen kehittämiseen.
Käytännön kokemuksien kautta on
opittu, että toimitettujen kuljetin-
järjestelmien hyvä käyttövarmuus
on niin asiakkaan kuin toimittaja-
yrityksenkin etu. Käyttövarmuutta
saadaan ennakoinnilla ja syste-
maattisella, samalta toimittajalta
tulevalla huollolla. Myöskin Help-
Desk- toiminto takaa nopean
vianetsinnän ongelmatilanteissa
sovitun avain-henkilön kanssa.
Varaosapaketit projekti-
toimitusten yhteydessä
Huoltosopimuksilla ennakointia
ja tehokkuutta
Modifiointi laitetoimittajalta
Materiaalinkäsittelyjärjestelmät ovat
yleensä aina asiakkaalle räätälöityjä,
yksilöllisiä linjoja, joihin hankitaan
komponentteja maailmanlaajuisesti.
Tästä on seurauksena, että ei ole mah-
dollista pitää varaosavarastoa keskite-
tysti valmistajalla. Järkevintä on siis,
että varaosat ovat valmiiksi siellä missä
niitä tarvitaan ja heti saatavilla.Vara-
osien toimitusajat laitevalmistajille voi-
vat olla jopa useita viikkoja, jos ne hanki-
taan erikseen tilauksesta komponentti-
toimittajalta.
Kustannussäästöä varaosapaketin
hankinnassa tulee siitä, että laiteviat
saadaan heti korjattua viallista kompo-
nenttia vaihtamalla. Myös niiden han-
kinta on edullisempaa projektin toteu-
tuksen aikana samanaikaisesti varsinai-
sen osatilauksen mukana, toimituskulut
ovat edullisemmat. Lisäksi järjestelmien
valmistajilla on kokemusperäistä tietoa
osien kulumisesta sekä linjan toimivuu-
den kannalta ns. kriittisistä komponen-
teista, jotka ovat varaosapaketeissa
mukana.
Keskittämällä huollot laitetoimittajalle,
pystytään hyödyntämän laitevalmista-
jan dokumentointia ja kokemusta tehok-
kaan huollon takaamiseksi.Tuotantolai-
toksissa ei ole nykyään pitkiä huolto-
seisokkeja, joiden mukaan ennen sovit-
tiin kuljetinjärjestelmien isot huollot,
jolloin pystyttiin takaamaan huolto-
asentajat kohteisiin. Nykyään huoltoso-
pimukset takaavat huoltoasentajat
oikeaan aikaan paikalle ja huoltoyksikön
toimintaa pystystään pyörittämään
suunnitelmallisesti. Korjauksista johtu-
vaa seisokkiaikaa pyritään minimoi-
maan ennakoinnilla ja tietämyksellä
edellisistä huolloista, joiden toimenpi-
teet saadaan kätevästi huoltoraporteis-
ta. Näistä nähdään myös ennakkoon
varaosatarpeet.
Laitteiden ja komponenttien uusiminen
on merkittävä osa service-toimintoja
nykyään.Tiukentuvat turvallisuusmää-
räykset, mm. CE-merkinnät, ovat johta-
neet linjojen modifiointiin.Tämä kan-
nattaa tilata laitetoimittajalta, jolla on
paras tietämys ja tekninen dokumen-
tointi laitteesta.Teknologian nopea
kehitys on myös johtanut mm. logiik-
kojen vanhentumiseen ja lopulta niiden
tuotetukien päättymiseen, jolloin toi-
mintaepävarmuus kasvaa. Uuden logii-
kan vaihdon myötä myös tuotetukitoi-
minnot palautuvat. Esimerkiksi elintar-
viketeollisuudessa materiaalina käytet-
tävä ruostumaton teräs on pitkäikäinen
samalla kun laitteistojen teknologian
elinkaari paljon lyhyempi, jolloin on
kannattavaa uusia linjojen paineistus,
hydrauliset ja sähköiset osat sekä
logiikkaohjaukset.
Huoltosopimuksilla
toimintavarmuutta
merkittävä lisä service-
toimintoihin Antti Lindfors Oy:llä
SERVICE
Teksti:
Kuvat:
Jaana Suksi
Elina Varpuluoma ja Martin Silander

11. Antti Lindfors Oy on toimittanut juusto-
linjoja perustamisestaan, v. 1989 lähtien.
Juustojen esipuristusaltaiden moderni-
soinnista on kasvamassa merkittävä osa
After Sales-toimintoja. Idea esipuristus-
altaiden uudistamisesta tuli asiakkaalta.
Oli tiedostettu, että se olisi huomatta-
vasti edullisempaa kuin ostaa uusi.To-
teutettiin Kauhajoen tuotantotiloissa
pilottihankkeena altaan modernisointi,
jossa vaihdettiin mm. logiikka, anturit ja
paineilmatekniikka vastaamaan nyky-
aikaa. Projekti onnistui hyvin ja kustan-
nustehokkaasti, kertoo myyntipäällikkö
Martin Silander Antti Lindfors Oy:ltä.
Vastaavia juuston esipuristusaltaita on
maailmalla noin 200 kpl, joten uudistus-
töitä on hyvin tiedossa. Altaiden moder-
nisoinnilla saavutetaan turvallisuusmää-
räysten ja CE-merkinnän lisäksi parempi
laatu, toimintavarmuus ja jopa juustojen
jäljitettävyys sähköisesti. Merkittävää
säästöä saadaan modernisoidun altaan
myötä automatisoinnilla; säästetään yli
kahden linjatyöntekijän työ.
Antti Lindfors Oy:n tavoitteena on
uudistaa vuodessa 3-4 allasta; yksi allas
on koko ajan työn alla Kauhajoen yksi-
kössä.Tällä hetkellä Service käsittää noin
10 % liikevaihdosta, mutta tavoitteena
on saavuttaa 20%, jopa 30 %, uskoo
toimitusjohtaja Antti Lindfors.
Antti Lindfors Oy:lla on varaosa-varas-
tointijärjestelmä sekä nopeat lentorahti-
sopimukset toimituksiin, johtuen elintar-
viketeollisuuden linjojen ehdottomasta
toimintavarmuusvaatimuksesta. Kul-
jettimien ja laitteiden toimituksiin kuu-
luu myös varaosapaketti, joka käsittää
kriittiseksi luokitellut varaosat.Varaosat
on luokiteltu kolmeen luokkaan; kriitti-
set, kuluvat ja ns. yleisvaraosat.Varaosa-
toimitus käsittää myös TETRA PAKin
pakkauskoneet.
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
11
Case
Juuston esipuristusaltaiden uusinta
Lisätiedot:
Martin Silander
Antti Lindfors Oy
Kauhajoki, Finland
Puh. (06) 234 5200
www.anttilindfors.fi

12. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
12
Service-toiminnot ovat Vesme
Systemsillä olleet merkittävä osa
liiketoimintoja johtuen mm. voi-
malaitospuolelle suuntautuneista
toimituksista; siellä kunnossapito
ja siten toimintavarmuus on laki-
säädelty. Voimalaitospuolella on
myöskin yleistä, että kunnossa-
pitopalvelut ostetaan ulkoa, koska
heillä ei ole resursseja pitää omaa
henkilökuntaa automatisoiduissa
yksiköissä vain kunnossapitoa
varten. Ennalta sovitut tarkastus-
käynnit ovat normaali käytäntö,
jotta laitevikojen ennaltaehkäisy
on toimivaa. Voimalaitostoimituk-
sista saatu kokemus on ollut hyvä
pohja myös muihin asiakaskoh-
teisiin kuten paperi-, puunjalostus
ja kappaletavarateollisuuteen
toimitettuihin sovelluksiin.
Vesme Servicen palveluihin sisältyy tar-
kastuskäynnit asiakkaan luona. Käyntien
aikana kartoitetaan huoltoa vaativat
kohteet ja mahdollisesti tarvittavat
varaosat sekä määritellään tarvittavat
huoltotyöt. Myös ikääntyneiden järjestel-
mien nykyaikaistamistarpeet voidaan
kartoittaa näillä käynneillä.Tarvittavat
toimenpiteet sovitaan yhdessä asiak-
kaan kanssa tarkastusraportin perus-
teella.
Projektin luovutusvaiheessa käydään
läpi järjestelmän kunnossapitosuunni-
telma käyttö- ja huolto-ohjeineen. On
suositeltavaa jo takuuasioihin liittyen,
että pidetään tarkastuspöytäkirjaa,
johon kirjataan tehdyt tarkastukset
tuloksineen ja suoritetut toimenpiteet.
Projektien luovutuksen yhteydessä kou-
lutetaan mekaaninen käyttöhenkilö-
kunta niin linjan turvallisuusseikkoihin
kuin kunnossapitoonkin. Käydään läpi
mitä he pystyvät tai saavat tehdä enna-
koivassa kunnossapidossa tai ongelma-
tilanteissa. Saatavilla on myös lisäkoulu-
tusta mm. henkilökunnan vaihdoksissa.
Vesme Systemsillä on myös koettu tar-
peelliseksi ns. feedback-koulutus puolen
vuoden käytön jälkeen, jossa käydään
läpi käytännön kokemuksien mukanaan
tuomia ongelmia toteaa Kari Anttila,
Vesme Systemsin myyntipäällikkö.
Koulutus on osa
service-toimintoja
service-toiminnot kehittyneet voimalaitos-
toimitusten ansiosta vahvaksi yksiköksi
Vesme Systemsillä
Kari Anttila
Vesme Systems Oy
Puh. (06) 234 0400
www.vesme.com
SERVICE

13. LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
13
Pesmelillä huoltoystävällisyys ja järjes-
telmien toimintavarmuus huomioidaan
jo suunnitteluvaiheessa valitsemalla
huoltoystävällisiä ratkaisuja. Järjestel-
missä käytetään vain kokemuksen myö-
tä luotettavaksi havaittuja komponent-
teja.Toimituksiin kuuluu aina varaosa-
paketti, joka käsittää ainakin kriittiset
varaosat; tässä kokemusta komponent-
tien elinkaaresta käytetään hyväksi vara-
osapaketin sisältöä laadittaessa.Vara-
osat myöskin merkataan yksilöintitar-
roilla, joissa on samat tunnisteet kuin
kuljettimen piirroksissakin kertoo Pes-
melin Service-osaston projektipäällikkö
Timo Rajaharju.
Tuotekehitystä tehdään yhdessä asiak-
kaan kanssa projektin luovutuksen jäl-
keenkin; kokemuksen ja tuotekehitys-
projektien kautta tulleita hyviä ideoita
välitetään asiakkaille yhteistyössä myyn-
tiverkoston kanssa.
Pesmel on aloittanut viimevuosina Help
Desk- toiminnot, koska nopea asiakas-
palvelu on yhä tärkeämpää projekteissa.
Organisoidun 24h päivystyksen ansios-
ta asiakkaalla on mahdollisuus saada
apua ympäri vuorokauden, vaikka mistä-
päin maailmaa.
Pesmelillä on maailmanlaajuinen huol-
toverkosto; yhteyshenkilöitä on maail-
manlaajuisesti niin Viron, Saksan ja
USA:n tytäryhtiöissä kuin kattavan
agenttiverkoston kautta. Käytettävissä
on tietoa asiakkaidensa laitteiden kom-
ponenteista suoraan valmistajalta. Hy-
vää lisäresurssia saadaan tekemällä yh-
teistyötä laitevalmistajien kanssa. Myös
tämä toimintamalli tuntuu olevan kas-
vussa ja verkostoitumista on tapahtunut,
kertoo Service-päällikkö Heikki Marttu-
nen.
Help-Desk-toiminnasta apu
vuorokauden ympäri
Huoltosopimukset
Kauhajoella toimivalla Done
Logistics Oy:llä on 10 vuoden koke-
mus päivystys-toiminnoista. Ny-
kyään on saatavana jopa läpi vuo-
rokauden päivystys tarvittaessa.
Asiakkaan tuotantolaitoksien toi-
minta-aikojen mukaan tehdään
räätälöityjä sopimuksia tukipalve-
luista, joita voi olla tietyille kellon-
ajoille esim. 5x16h tai vaikka läpi-
vuorokauden (7x24h), kertoo after-
sales engineer Jarmo Hernesniemi
Done Logistics Oy:stä.
Done Logistics Oy:n Service-osaston päi-
vystys on jaettu tietojärjestelmä- ja säh-
köisen automaation toimintojen varmis-
tukseen. Nykytekniikkaa, hyviä datayh-
teyksiä hyödyntäen läpivuorokautinen
päivystys on helposti toteutettavissa;
päivystystä voidaan hoitaa vaikkapa päi-
vystysvastaavan kotoa käsinkin.
Customer Support-palvelut räätälöi-
dään asiakkaidentarpeiden mukaan pe-
rusajatuksena kehittää tuotantolaitos-
ten toimintoja jatkuvasti yhdessä asiak-
kaiden kanssa.Yhteistyökumppanuus
takaa järjestelmien häiriöttömän toimin-
nan tulevaisuudessakin. Merkittävää
kasvua service-puolelle on tullut muu-
tos- ja modernisointitöistä olemassa
oleviin linjoihin johtuen myös lisäänty-
neistä turvallisuusvaatimuksista. Muu-
tostöinä on tehty järjestelmien laajen-
nuksia, ohjausjärjestelmien sekä turva-
järjestelmien modernisointeja.
Done Logisticsilla on kehittynyt servi-
ce-toimintoihin käytännön kautta jous-
tava organisaatiomalli, jossa service-toi-
minnot on jaettu läpi organisaation aina
sille, kenen osaamiseen toiminto kuuluu.
Toimintoja johtaa Jarmo Hernesniemi
Seinäjoen ja Kauhajoen yksiköistä käsin.
räätälöityinä asiakkaille
Pesmelillä huoltoystävällisyys
Heikki Marttunen
Pesmel Oy, Kauhajoki, Finland
Puh. (06) 234 1111
www.pesmel.com
Done Logistics Oy:n Customer Support-palvelut
Jarmo Hernesniemi
Done Logistics Oy, Customer Support
Seinäjoki, Finland
Puh. 020 525 3126 fax. 020 525 3190
http://www.donesolutions.com/
merkittävä tekijä jo suunnitteluvaiheessa

14. Teksti:
Kuva:
Tiina Rantakoski
Tiina Rantakoski
FAARTTI
LOGISTIA-MAGAZINE1/2006
14
TEKNOLOGIAKESKUS
Suupohjan yrityshautomo Faartti
on parin vuoden aikana osoitta-
nut, että toiminta on tullut hyvään
saumaan. Hautomon kautta on
perustettu jo 19 uutta yritystä ja
toiminnassa on mukana aktiivi-
sesti 75 henkeä, joista pääosa eli 55
on hautomoyrittäjiä ja loput 20
paikallisten yritysten kehittämis-
projekteihin osallistuneita työn-
tekijöitä. Mukana olevat kertovat
saaneensa hautomosta tarvitse-
maansa tukea ja asiantuntija-
apua yrityksen käynnistämiseen.
Tulokset osoittavat, että yrityselämä on
entisestään vilkastumassa Kauhajoen
seudulla ja naapurikunnissa.Tärkeitä
uusia työpaikkoja on yrityshautomon
kautta syntynyt 40 ja uudistettuja paik-
koja arviolta 90.Yrityskehitys Faartti on
järjestänyt kolme yrittäjäkoulutuskoko-
naisuutta, joihin on osallistunut 50 hen-
kilöä.
Yrityshautomon etuna ovat asiantun-
tijapalvelut ja taloudellinen tuki mm.
toimitilojen muodossa. Faarttin avulla
on helppo verkostoitua omalle alalle
seutukunnan osaamiskeskittymien
kautta. Faartti toimii teknologiakeskus
Logistiassa Kauhajoella (aloina metalli,
teollisuusautomaatio, logistiset järjes-
telmät ja tiedonhallinta ),TEAK Oy:ssä
Teuvalla (rakennuspuusepänteollisuus ja
huonekaluteollisuus) sekä Nikkarikes-
kuksen suojissa Jurvassa (huonekalu-
teollisuuden ja sisustusalan suunnit-
telu).
Tom Craycroft perusti maahantuonti- ja
vientiyrityksensä viime vuonna. Kolme
vuotta sitten Yhdysvalloista Suomeen
kotiutuneelle Craycroftille yrityshauto-
mo on tuonut ennen kaikkea verkostoja.
Yrittämisestä hänellä on kokemusta ko-
timaastaan jo 20 vuoden ajalta. Saman-
laista yrityksen käynnistämisapua oli
tarjolla Yhdysvalloissa 80-luvulla.
– On hyvä, että joku on taputtamassa
olkapäälle ja helpottamassa alkua. Hau-
tomosta saat tukea ja tarvittavia tietoja
helposti.
Craycroft kertoo saaneensa hautomon
kautta apua myös suomen kielessä. Hä-
nen oman yrityksensä vahvuutena ovat
englanti äidinkielenä sekä kontaktit Yh-
dysvaltoihin. Häntä työllistääkin tällä
hetkellä eniten traktorin hyttien osien
tuonti USA:sta. Hänen yrityksensä neu-
vottelee ostot USA:ssa, kerää osat yhdys-
valtain keskiosassa sijaitsevaan keskus-
varastoon, hoitaa pakkaamiseen konttei-
hin ja tuottaa ne Suomeen asiakkaille.
Asiakkaina on jo pari merkittävää val-
mistajaa, jotka ovat samaa konsernia.
Toimitusmäärät ovat kasvaneet jatku-
vasti.Tulevaisuudessa on tarkoituksena
myös viedä suomalaisia tuotteita
Yhdysvaltoihin.
Tom Craycroft toimii teknologiakes-
kus Logistian yrityshautomossa Kauha-
joella.
Liikeideana traktorien hyttien
osien tuonti USA:sta
YHTEYSTIEDOT
Suupohjan yrityshautomosta jo 19 yritystä
Verkostot ja tuki potkaisevat
yritykset hyvään Faarttiin
Yrityskehittämö Faartti
TC-trading
Martti Kerkelä
Teknologiakeskus Logistia
Kauhajoki, Finland
Puh. (06) 230 8307
www.suupohja.fi/yrityshautomo
Thomas Craycroft
Teknologiakeskus Logistia
Puh. 0400 822 556
Email: tomcray@kauhajoki.fi

15. YHTEYSTIEDOT
Logistia,Teknologiakeskus,Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki
www.logistia.net/teknologiakeskus, info@logistia.fi, puh. 06 230 8320
Antti Lindfors Oy
ArtsiCon Oy
Botnia Service Oy
DataSteel Oy
Done Logistics Oy
Elmega Oy
Enerlo Oy
F-Cons Oy
Forsfood Oy
Havutuote Ky
Ironic Oy
Isojoen Laitevalmiste Oy
Jurmet Oy
KA Control Oy
Kauhajoen Konepaja Oy
Kauhajoen Konevalmiste Oy
Kauhametalli Group Oy
Kivilahden Konepaja Oy
Kometos Oy
Konesuunnittelu Pekka Piippo
Korpi Laser Ky
LC Logistics Center Oy
Loumetal Oy
LP-suunnittelu Oy
Mariocon Oy
Mobida Oy
Neviso Oy
Nordautomation Oy
Ossin metalli Oy
Pesmel Oy
Pinomatic Oy
Relicomp Oy
Seppo Ryödi Oy
Suunnittelutoimisto
Ilmo Uusitalo
Traypack engineering Oy
Vesme Systems Oy
www.anttilindfors.fi
Elintarviketeollisuuden
järjestelmätoimittaja. Kone-ja
laitetoimittaja; pakkauskoneet,
laatikonkäsittelyjärjestelmät,
kuljettimet.
www.artsicon.com
Ohjelmointi, suunnittelu,
3D-simulointi.
www.botniaservice.fi
Vuokratyövoiman välitys-
palvelut sekä metalliteolli-
suuden alihankintatyöt.
www.datasteel.fi
Metalliteollisuuden
alihankinta.
www.donesolutions.com
Automatisoidut materiaalin-
käsittely- sekä informaatio-
järjestelmät.
www.elmega.fi
Automaation ja sähköistyksen-
suunnittelu.
www.enerlo.fi
Logististen ratkaisujen
konsultointia.
www.kauhajoki.com/fcons
Liikkeenjohdon konsultointi,
verkostoitumishankkeiden
koordinointi, metalliteolli-
suuden alihankintatoiminnan
kehittäminen.
www.forsfood.fi
Elintarviketeollisuuden
käsittelykoneiden valmistus ja
maahantuonti sekä käsittely-
järjestelmien suunnittelu ja
toteutus.
www.havutuote.fi
Logististen ratkaisujen
suunnittelu ja projektien
koordinointi ja konsultointi.
www.logistia.net
Laitteiden suunnittelu ja
valmsitus.
www.logistia.net
Laitteiden ja koneiden
suunnittelu ja valmistus.
www.logistia.net
Metalliteollisuuden
alihankkija.
www.kacontrol.fi
Ohjelmointi- ja automatisointi-
palvelut.
www.logistia.net
Metalliteollisuuden
alihankintatyöt.
www.konevalmiste.com
Koneiden ja laitteiden
suunnittelu ja valmistus.
www.logistia.net
Metallirakenteet ja niiden
osien valmistus.
www.logistia.net
Metalliteollisuuden
alihankintatyöt.
www.kometos.com
Elintarviketeollisuuden käsitte-
lylaitteiden ja kuljettimien
suunnittelu ja valmistus.
www.logistia.fi
Koneiden ja laitteiden
suunnittelu.
www.logistia.net
Laserleikkauspalvelut.
www.lclogistics.com
Tuotannon ja logistiikan
konsultointi.
Projektien suunnittelu ja
koordinointi.
www.logistia.net
Lamelli-, rulla- hihna- ,ruuvi-ja
ketjukuljettimet, siirtovaunut,
kääntöpöydät ja nostokuljetti-
met. Kuljettimien suunnittelu
ja toteutus.
www.logistia.net
Laite ja konesuunnittelu.
www.mariocon.fi
Puuntyöstökoneiden myynti,
huolto ja maahantuonti.
www.mobida.fi
Logististen ratkaisujen
konsultointi. Ruggeroidut PC:t
maahantuonti ja myynti.
www.neviso.fi
Tietotekniikka-alan palvelu- ja
konsulttiyritys.
www.nordautomation.fi
Tukinkäsittelyjärjestelmien
suunnittelu ja toteutus.
www.ossinmetalli.fi
Metalliteollisuuden
alihankintatyöt; laserleikkaus,
särmäys, hitsaus.
www.pesmel.com
Automatisoidut materiaalin-
käsittelynjärjestelmät,
automatisoidut
varastoratkaisut.
www.pinomatic.fi
Laitteiden valmistaja
puusepänteollisuudelle ja
puun jatkojalostukseen sekä
huonekaluteollisuudelle.
www.relicomp.fi
Metalliteollisuuden
alihankintatyöt.
www.logistia.net
Sähköistyksen ja automaation
suunnittelu.
www.logistia.net
Laitteiden ja koneiden
suunnittelu.
www.traypack.fi
Elintarviketeollisuuden
laitteiden ja koneiden
suunnittelu ja valmistus.
www.vesme.com
Logistiset ratkaisut teolliseen
materiaalinkäsittelyyn.
Materiaalinkäsittelyalan yritykset Kauhajoella

16. www.logistia.net
Thaimaa
Belgia
Costa Rica
Englanti
Hollanti
Intia
Islanti
Itävalta
Australia
Belgia
Costa Rica
Englanti
Espanja
Hollanti
Indonesia
Intia
Irlanti
Islanti
Saksa
Slovakia
Slovenia
Suomi
Sveitsi
Tanska
Thaimaa
Norja
Portugali
Puola
Ruotsi
Saksa
Slovakia
Slovenia
Suomi
Kanada
Kreikka
Kroatia
Norja
Puola
Ranska
Ruotsi
Tsekki
Turkki
Unkari
USA
Uusi -Seelanti
Viro
Luxemburg
Israel
Italia
Itävalta
Kanada
Kiina
Kreikka
Latvia
Liettua
Meksiko
Sveitsi
Thaimaa
Tunisia
Turkki
Unkari
Uusi-Seelanti
Venäjä
Viro
Yhdysvallat
ToimistotReferenssit
Logistia – logistiikan maailma