Loppuraportin yhteenveto kokoaa CampusOnline analyysin tärkeimmät huomiot yhteen esitykseen.

1. CampusOnline-analyysiraportti
Loppuraportin yhteenveto
Jukka Jonninen

2. CampusOnlinen-analyysiraportti
• Viivain Oy toteutti syksyn 2019 aikana analyysiraportin eAMK-hankkeen CampusOnline-portaaliin liittyen
• Raportti analysoi eAMK-hankkeen yhteydessä lanseerattua CampusOnlinea, ammattikorkeakoulujen
yhteistä digitaalista opintotarjonnan alustaa, joka korvasi kesällä 2018 sitä aiemmin toimineen
SummerSemesterin
• Analyysiraportin tarkoituksena on tarkastella CampusOnlinen sekä ammattikorkeakoulujen kasvavan
ristiinopiskelun ja laajentuvan avoimen ammattikorkeakoulun verkkotarjonnan vaikutuksia eri
näkökulmista
• Viivain Oy toteutti analyysin kolmessa osassa, jotka julkaistiin PowerPoint-muotoisina väliraportteina:
1. Talouden näkökulma, elokuu 2019
2. Vaikuttavuusanalyysi, lokakuu 2019
3. Tulevaisuuden skenaariot, joulukuu 2019
• Joulukuussa 2019 valmistui myös loppuraportti
• Kaikki raportin osiot ja loppuraportti löytyvät osoitteesta www.eamk.fi
• Raportin tekijälle voi lähettää palautetta osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi
7.1.2020

3. Loppuraportin yhteenvedon rakenne ja tavoitteet
• CampusOnline-analyysiraportin loppuraportin yhteenveto kokoaa analyysin
tärkeimmät huomiot yhteen esitykseen
• Yhteenveto jakaantuu kolmeen osioon:
1.Vaikuttavuus
2.Talous
3.Tulevaisuuden skenaariot
• Kolmannessa osiossa esitetyt tulevaisuuden skenaariot pohjautuvat
vaikuttavuus- ja talous-osioiden tuloksiin, tarkasteluaikana havainnoituun
volyymin kasvuun ja sen potentiaaliin sekä CampusOnlinen muihin
tunnistettuihin kasvu- ja laajentumispotentiaaleihin
• Yhteenvedon tavoitteena on koota analyysin tärkeimmät löydökset yhteen
tiiviiseen esitykseen
• eAMK-hankkeen kotisivuilta löytyvät loppuraportti sekä väliraportit pitävät
sisällään runsaasti lisää aineistoa, mihin lukijaa kehoitetaan tutustumaan
7.1.2020

4. Osio 1:
Vaikuttavuus
7.1.2020

5. Yleiskatsaus vaikuttavuusanalyysissa käsiteltävään dataan
• Analyysissa tarkasteltu data on saatu eAMK-hankkeelta ja
Viivain Oy on siivonnut ja muokannut sitä analyysia varten
• Analyysi koostuu neljästä tarkastelujaksosta
• Kesä 2018
• Syksy 2018
• Kevät 2019
• Kesä 2019
• Nämä tarkastelujaksot kattavat ajanjakson toukokuu 2018
– elokuu 2019
• Yhteensä aineisto kattaa muokkauksien jälkeen 130 064
opintopistettä, joista 41 on Högskolan på Ålandin
opiskelijoiden suorittamia eivätkä ole mukana analyysin
osioissa, joissa tarkastellaan opintopisteiden kuluttajien
näkökulmaa
• Opintojaksoja aineistossa on yhteensä 1 517 kappaletta
7.1.2020

6. CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet 5/2018 – 8/2019
• Suurin osa, 78 %, tarkasteltavan ajanjakson
opintopisteistä suoritettiin kesien 2018 ja 2019
aikana
• Opintopisteiden määrä laski kesällä 2019 noin
tuhannella verrattuna edelliskesään
• Syynä oli amk-tasoisten opintojaksojen
suoritetusten sekä keskimääräisen
op/suorittanut –keskiarvon lasku
• Yamk-opintopisteiden lukumäärä nousi
voimakkaasti
• Keskimäärin 93 % opintojaksoille ilmoittautuneista
hyväksytään opiskelijoiksi
• Suoritusprosentti on kaiken kaikkiaan 38 %
• Se laski jonkin verran vuonna 2019
• Yamk-tasoisten opintojaksojen osuus on ollut koko
ajan nousussa kolminkertaistuen kesällä 2019
verrattuna edeltävään kesään
7.1.2020
Ajankohta Ilmoittautuneet Hyväksytyt % Suorittaneet % Opintopisteet ka YAMK%
KESÄ2018 33223 30855 93% 12461 40% 54879 4,40
AMK 32658 30408 93% 12223 40% 53982 4,42
YAMK 565 447 79% 238 53% 897 3,77
SYKSY2018 3284 2645 81% 1190 45% 4811 4,04
AMK 3075 2436 79% 1129 46% 4520 4,00
YAMK 209 209 100% 61 29% 291 4,77
KEVÄT2019 18877 18088 96% 6270 35% 25457 4,06
AMK 17898 17237 96% 6071 35% 24497 4,04
YAMK 979 851 87% 199 23% 960 4,82
KESÄ2019 35377 32865 93% 12472 38% 53917 4,32
AMK 33949 31602 93% 12006 38% 51407 4,28
YAMK 1428 1263 88% 466 37% 2510 5,39
Yhteensä 90761 84453 93% 32393 38% 139064 4,29
AMK 87580 81683 93% 31429 38% 134406 4,28
YAMK 3181 2770 87% 964 35% 4658 4,83
4,7%
3,3%
CampusOnlinessasuoritetutopintopisteet5/2018-8/2019
1,6%
6,0%
3,8%

7. CampusOnlinessa suoritettujen opintojaksojen koko
• Viiden opintopisteen laajuus on varsin
vakiintunut tyypillinen koko
CampusOnline-opintojaksolle
• Näistä viiden opintopisteen
opintojaksoista syntyy peräti lähes ¾
kaikista CampusOnline-opintopisteistä
• Opintojaksojen kokojen osuudet pysyivät
lähes täsmälleen samoina kesällä 2018
ja 2019
• Syksyllä ja keväällä CampusOnlinessa oli
tarjolla enemmän pienempiä
opintojaksoja, varsinkin kolmen
opintopisteen kokoisia
• Kolme opintopistettä on selvästi toiseksi
suurin laajuus opintojaksoille lähes 20 %
osuudella koko aineistossa
7.1.2020
kpl % kpl % kpl % kpl % kpl %
1 90 0% 0 0% 206 1% 167 0% 463 0%
2 1206 2% 238 5% 722 3% 1350 3% 3516 3%
3 8736 16% 1053 22% 6333 25% 8841 16% 24963 18%
4 1584 3% 324 7% 644 3% 1132 2% 3684 3%
5 40690 74% 3190 66% 16210 64% 40975 76% 101065 73%
6 1176 2% 6 0% 852 3% 876 2% 2910 2%
8 392 1% 0 0% 160 1% 176 0% 728 1%
10 300 1% 0 0% 150 1% 130 0% 580 0%
15 705 1% 0 0% 180 1% 270 1% 1155 1%
YHT 54879 100% 4811 100% 25457 100% 53917 100% 139064 100%
CampusOnline-opintopisteiden jakautuminen opintojakson koon mukaan
5/2018- 8/2019
YHTKESÄ2019KEVÄT2019SYKSY 2018KESÄ2018
Koko

8. CampusOnline-opintopisteet ammattikorkeakouluittain
• Savonia on tuottanut tarkastelujakson
aikana peräti 37 600 CampusOnline-
opintopistettä, mikä on ylivoimaisesti
eniten koko Suomessa
• Selvällä erolla toiseksi eniten tuottanut
ammattikorkeakoulu on Kaakkois-Suomi
jota seuraavat Karelia, Metropolia sekä
Kajaani
• Vähiten CampusOnline-opintopisteitä on
tarkastelujakson aikana tuottanut Novia,
vain 224 kpl
• Myös Diakonia, Haaga-Helia, Satakunta,
Arcada, Tampere sekä Vaasa jäävät alle
1 000 CampusOnline-opintopisteeseen
7.1.2020

9. CampusOnline-opintopistesuoritukset ammattikorkeakouluittain
• Jokaisesta ammattikorkeakoulusta on
osallistuttu CampusOnline-opintojaksoilla
opiskeluun
• Määrät vaihtelevat rajusti Turun yli 17
000:sta opintopisteestä Diakonian alle
300:aan.
• Turun ohella myös Laurea, LAB sekä
Metropolia ovat kuluttaneet erittäin
paljon CampusOnline-opintopisteitä,
jokainen yli 14 000
• Diakonian jälkeen vähiten CampusOnline-
opintopisteitä ovat tarkasteluajankohtana
kuluttaneet Arcada, Novia, Humanistinen
sekä Kajaani
7.1.2020

10. CampusOnline-opintopisteet ISCED-koreittain
• CampusOnline-opintopisteille on tehty laskelma, minkä avulla
pystytään arvioimaan, miten suuri osa kunkin ISCED-korin
opintopisteistä on suoritettu CampusOnlinessa
• Laskelma on tehty siten, että useaan kategoriaan (ISCED-korit sekä
”kaikki” ja ”kielet”) kuuluvista opintojaksoista tulleet opintopisteet on
ensin jaettu näiden prosenttiosuuksien suhteessa
ammattikorkeakouluittain
• Tämän jälkeen kategorioiden ”kaikki” ja ”kielet” opintopisteet on
jaettu ISCED-korien opintopisteiden suhteessa
ammattikorkeakouluittain
• Näin on saatu suuntaa-antava arvio CampusOnline-opintopisteiden
osuudesta ISCED-koreittain sekä ammattikorkeakouluittain että koko
Suomen tasolla
• Koko Suomen tasolla laskelma viittaa siihen, että kulttuurin ja soten
opiskelijat hyödyntävät CampusOnlinea hieman talouden ja tekniikan
opiskelijoita ahkerammin
7.1.2020

11. Tärkeimmät huomiot ja johtopäätökset vaikuttavuusanalyysista
1. CampusOnlinessa tuotetaan hieman alle 2 % kaikista Suomen ammattikorkeakouluissa tuotetuista opintopisteistä
2. CampusOnlinessa tuotettujen opintopisteiden määrä ei ole enää ainakaan kesän osalta kasvussa: kesällä 2019 jäätiin kesän 2018 tasolle
3. Viisi opintopistettä on vakiintunut koko CampusOnline-opintojaksolle
4. Peräti 93 % ilmoittautuneista hyväksytään CampusOnline-opintojaksolle, mutta näistä vain 38 % suorittaa opintojakson
5. Savonia on ylivoimaisesti suurin CampusOnline-opintojaksojen tuottaja
6. CampusOnline-opintopisteiden ja korkeakoulujen yhteistyöopintopisteiden tilastoinnissa on epäselvyyksiä, millä saattaa olla vaikutusta myös
rahoitukseen
7. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja tuotettujen CampusOnline-opintojaksojen ISCED-aloissa ja opiskelijamäärissä
8. Osa ammattikorkeakouluista profiloituu vahvasti CampusOnline-opintojaksojen tuottajina, osa niiden kuluttajina
9. CampusOnline-opintojaksojen kysyntä noudattelee varsin tarkoin ammattikorkeakoulujen volyymia eikä selkeitä ”pareja” muodostu mikä viittaa siihen,
että CampusOnline-portaali antaa varsin tasa-arvoisen näkyvyyden kaikkien ammattikorkeakoulujen tarjoamille opintojaksoille
10. On viitteitä, että CampusOnlinessa järjestetään suhteessa enemmän kulttuurin ja soten ISCED-korien opintojaksoja ja vähemmän talouden ja tekniikan
ISCED-korien
11. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijapalautteessa CampusOnlineen liittyvien kysymysten keskiarvot ovat eniten nousseiden joukossa kun
tarkastellaan vuosia 2016-2019, mutta CampusOnlinen vaikutusta tähän kehitykseen ei pystytä varmentamaan
12. CampusOnlinessa suoritetuilla opinnoilla ei vielä ole tilastoista todennettavissa olevaa positiivista vaikutusta valmistumisnopeuteen, mutta tämä voi
selittyä mm. CampusOnlinen uutuudella, jolloin vain harva sitä hyödyntänyt on ehtinyt valmistua vuonna 2019
7.1.2020

12. Osio 2:
Talous
7.1.2020

13. Arvioidut opintopistekohtaiset muuttuvat kustannukset
• Laskelmissa tarkastellaan vuotta 2018, mistä on löydettävissä analyysissa tarvittavat
ammattikorkeakoulujen tulokset ja taloustiedot
• Ammattikorkeakoulujen opetuspistekohtaiset kustannukset on saatu Vipusen Talous /
Ammattikorkeakoulujen liikevaihto -tilastosta poistamalla kunkin ammattikorkeakoulun kohdalla
kokonaiskuluista TKI-toimintaan sekä opettajakoulutukseen liittyvät kulut
• Näillä kustannuksilla katetuiksi opetuspisteiksi lasketaan Vipusessa olevan tiedon mukaisesti
kaikki vuonna 2018 syntyneet opintopisteet paitsi ulkomailta hyväksiluetut, ulkomaisessa
harjoittelussa suoritetut sekä omien opiskelijoiden (muiden järjestämässä opetuksessa)
suorittamat yhteistyöopintopisteet, joista noin 2/3 on suoritettu CampusOnlinessa
• Opintopisteen tuottamisen muuttuviksi kustannuksiksi lasketaan vahvasti suuntaa-antavan
arvion mukaan puolet ammattikorkeakoulun kaikista (TKI / opettajakoulutuksen kustannukset
puhdistettu) opintopisteen tuotantokustannuksista
• Näin saadaan jokaiselle ammattikorkeakoululle tämän omien tietojen pohjalta laskettu
euromäärä opetuksen muuttuville kustannuksille
• Saatu euromäärä ei luonnollisesti ole aivan tarkka, mutta antaa hyvin suuntaa sekä muuttuvien
kustannusten yleisestä tasosta että ammattikorkeakoulujen välisistä eroista muuttuvissa
kustannuksissa
• Käytettyjen pohjaoletusten mukaisesti tehdyillä laskelmilla saadaan suuntaa-antava arvio
jokaisen ammattikorkeakoulun opintopistekohtaisista muuttuvista kustannuksista vuonna 2018
• Nämä vaihtelevat 53 eurosta aina 72 euroon saakka koko Suomen keskiarvon ollessa 59 euroa
• Laskelmien tuottamat luvut ovat vahvasti suuntaa-antavia arvioita, joita käytetään analyysin
myöhemmissä vaiheissa
7.1.2020

14. CampusOnlinen vuoden 2018 arvioidut tuotantokustannukset
• Ammattikorkeakoulujen CampusOnlinen
tuotantokustannukset poikkeavat selvästi
toisistaan
• Tämä johtuu ennen kaikkea CampusOnline-
opintojaksojen keskimääräisestä koosta:
suurempi opiskelijamäärä pienentää
yksikkökustannuksia
• Metropolialla peräti 99 % ja Savonialla 87 %
CampusOnlinen opintopisteistä tulee
opintojaksoilta, joille hyväksytään vähintään 80
opiskelijaa, jolloin kustannustehokkuus on
arvion mukaan erittäin hyvällä tasolla
• Toisessa ääripäässä on Satakunta, jonka
tuottamista opintopisteistä 78 % tulee
opintojaksoilta joille hyväksytään enintään 20
opiskelijaa
• Suuntaa-antavan arvion mukaan
CampusOnlineen tuotetun opintopisteen kulut
ammattikorkeakoululle vaihtelevat välillä 24 € -
83 €
• Yhteensä tuotantokustannukset ovat arviolta
2,4 M€
7.1.2020

15. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottama OKM-rahoitus
• Mikäli vuoden 2018 reaaliarvoinen
yhteistyöopintopisteiden 1 % OKM-
rahoituksen osuudesta 2/3 jaettaisiin
suoraan näiden opintopisteiden
perusteella, olisi jaettava summa 5,4 M€,
eli noin 90 € opintopistettä kohti
• Ylivoimaisesti eniten OKM-rahoitusta saa
Savonia, yhtä paljon kuin 15 vähiten
saavaa ammattikorkeakoulua yhteensä
• Rahaa tulee ammattikorkeakouluille
suoraan opintopisteiden suhteessa
7.1.2020

16. Suosituimmat ristiinopiskelun opintojaksot 2018-2019
• 20 suosituinta vuosien 2018-2019
CampusOnlinen opintojaksoa tuottivat
kukin yhteensä vähintään 800
opintopistettä vähintään 160 opiskelijalle
• Opintojaksot tuottivat laskennallista OKM-
perusrahoitusta vähintään 75 000 €
• Opintojaksojen menoja on mahdotonta
tietää tarkasti, mutta laskelmissa
käytetyillä oletuksilla näiden suurten
opintojaksojen menot olisivat hallintoon
kuluvine ylimääräisine kuluineen noin 15
000 € - 16 000 €
• Yksittäiset opintojaksot voivat siis tuottaa
merkittäviä tuloja järjestävälle
ammattikorkeakoululle ja järjestää
opetusta parhaimmillaan yli 500
opiskelijalle
7.1.2020
Opintojakso Ajankohta AMK Ilm. Hyv. Suor. Op Menot* Tulot**
Lean-johtamisen perusteet, 5op KESÄ 2019 876 876 507 2535 -16 232 € 229 248 €
Alkoholijuomien perusteet, 5op KESÄ 2019 746 746 418 2090 -15 632 € 189 005 €
Sijoitustoiminta, 5op KESÄ 2018 568 568 362 1810 -15 480 € 163 684 €
Sijoitustoiminta, 5op KESÄ 2019 748 748 303 1515 -15 280 € 137 006 €
Lean-johtamisen perusteet, 5op KEVÄT 2019 367 367 289 1445 -15 256 € 130 676 €
Lähisuhdeväkivalta, 5op KESÄ 2019 464 464 281 1405 -15 416 € 127 058 €
Tuloksekas esimiestyö, 5op KESÄ 2019 593 593 279 1395 -15 232 € 126 154 €
Lean-johtamisen perusteet, 5op KESÄ 2018 396 396 265 1325 -15 280 € 119 824 €
Seksuaalisuus ja seksuaaliterveyden edistäminen, 5op KESÄ 2018 350 350 252 1260 -15 304 € 113 946 €
Liikunta- ja ravitsemushoito osaksi mielenterveyttä, 5op KESÄ 2019 438 438 249 1245 -15 400 € 112 589 €
Liikunta ja ravitsemushoito osaksi mielenterveyttä, 5op KESÄ 2018 378 378 225 1125 -15 328 € 101 737 €
Akuutit haavat - tehokas hoito, 5op KEVÄT 2019 319 319 223 1115 -15 288 € 100 833 €
Johtaminen ja työyhteisötaidot, 5op KESÄ 2018 435 435 221 1105 -15 216 € 99 929 €
Seksuaalisuus ja seksuaaliterveyden edistäminen, 5op KESÄ 2019 310 310 215 1075 -15 280 € 97 216 €
Alkoholijuomien perusteet, 5op KESÄ 2018 287 287 193 965 -15 248 € 87 268 €
Palkkahallinto, 5op KESÄ 2018 346 346 180 900 -15 296 € 81 390 €
Sairaanhoitajan vastaanottotyö ja ohjaustoiminta, 5op KESÄ 2018 251 251 179 895 -15 216 € 80 938 €
Akuutit haavat - tehokas hoito, 5op KESÄ 2018 208 208 169 845 -15 200 € 76 416 €
Akuutti kipu ja kivunhoito, 5op KEVÄT 2019 203 203 165 825 -15 200 € 74 607 €
Kriisi- ja traumatyön osaamisen vahvistaminen, 5op KESÄ 2018 246 246 165 825 -15 232 € 74 607 €
20 tuottoisinta CampusOnline-opintojaksoa 5/2018 - 8/2019
*Laskelmilla käytetyillä oletuksilla laskettuna, **OKM-rahoituksen tulot

17. Säästöt omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta
• Kun CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet kerrotaan
ammattikorkeakoulun arvioidulla opintopisteen muuttuvalla
kustannuksella, saadaan tälle koitunut arvioitu omien
opetuskulujen säästö
• Turku on säästänyt laskennallisesti eniten, arviolta lähes 0,4 M€,
jonka jälkeen tulevat LAB, Laurea ja Metropolia yli 0,3 M€
laskennallisilla säästöillä
• Yhteensä ammattikorkeakoulut ovat säästäneet arviolta 3,35 M€
opetuskuluissa kun niiden opiskelijat ovat suorittaneet
ristiinopiskelun opintojaksoja CampusOnlinessa
• Tämä summa kuvaa säästöä, minkä ammattikorkeakoulut arviolta
saavat, kun ovat sopeuttaneet opintojaksotuotantonsa muuttuneen
kysynnän oloihin
• Merkittävien säästöjen saaminen omien opiskelijoiden
suorittamista CampusOnlinen opinnoista edellyttää toiminnan
suunnittelua, millä tarjonta muokataan vastaamaan muuttunutta
kysyntää. On todennäköistä, että tämä prosessi on vielä monessa
ammattikorkeakoulussa kesken
• Nykytilannetta kuvaamaan on tehty vaihtoehtoinen varovainen
skenaario ja laskelma, missä on huomioitu:
• CampusOnlinen opintoja suorittaneiden prosenttiosuus koko
opiskelijamäärässä
• Säästöjen syntyminen pääasiassa ammattikorkeakoulun omien
toteutusten volyymien pienenemisestä ja tämän aiheuttamasta
hieman pienemmästä opettajaresurssista
• Ammattikorkeakoululle syntyneet hallinnointikulut
• Tällä varovaisella laskelmalla säästöt laskevat koko maan tasolla
0,49 M€ tasolle, mikä on huomattavasti pienempi säästö kuin
suoraan keskimääräisellä opintopisteen muuttuvalla kustannuksella
laskettu 3,35 M€
7.1.2020

18. CampusOnlinen arvioitu taloudellinen yhteisvaikutus
• Laskettaessa yhteen kaikki kolme
tunnistettua talouden
näkökulmasta relevanttia tekijää,
saadaan arvioitu kokonaisvaikutus
kesän ja syksyn 2018 osalta:
• OKM-rahoitus: +5,40 M€
• Säästöt: +3,35 M€
• Opetuskulut: -2,43 M€
• Yhteensä: +6,31 M€
• Savonia on arvion mukaan
CampusOnlinen suurin hyötyjä yli
miljoonan euron nettovoitolla
• Kaikki ammattikorkeakoulut jäävät
arvion mukaan voitolle, kolmea
lukuun ottamatta yli 100 000 €
7.1.2020

19. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Kalvon kuvaajat näyttävät tilanteen kehittymisen
yksittäisten ammattikorkeakoulujen näkökulmasta
• Vuonna 2018 CampusOnlinessa tuotetuista
opintopisteistä saatu OKM-rahoituksen
yksikkökorvaus on suurempi kuin kallein arvioitu
muuttuvien kustannusten hinta tutkinto-
opiskelijoiden koulutuksessa
• Kun yhteistyössä suoritettujen opintopisteiden
lukumäärä laskee vuoteen 2022 mennessä arviolta
180 000 opintopisteeseen, tulee
opintopistekohtainen korvaus laskemaan rajusti
• Vuonna 2022 tuotetusta opintopisteestä saa
ennusteen mukaan enää puolet vuoden 2018
yksikkökorvauksesta. Tämä yksikkökorvaus on
pienempi kuin arvion mukaan tehokkaimmin
tutkinto-opiskelijoilleen opetusta vuonna 2018
järjestäneen ammattikorkeakoulun
tuotantokustannus
• Kun OKM-rahoitusta verrataan arvioituihin
CampusOnline –opintopisteiden
tuotantokustannuksiin (muuttuvat kustannukset),
seitsemän tehokkainta ammattikorkeakoulua jäävät
ennusteen mukaan voitolle vielä vuonna 2022
tuotetuista opintopisteistäänkin
7.1.2020

20. Tärkeimmät huomiot ja johtopäätökset talousanalyysista
1. CampusOnline on luonut toimivat ja koko ajan kasvavat markkinat joista sekä tuottajina että kuluttajina toimivat ammattikorkeakoulut hyötyvät.
Markkinat hyödyttävät nykyisellään siis sekä opintojaksojen kuluttajina että tuottajina rooliutuvia ammattikorkeakouluja. Tämä toimiva markkina saisi
vakavan kolauksen, mikäli valtionrahoitus ristiinopiskelulle lopetettaisiin. Tällöin monet tuottajan roolissa olevat ammattikorkeakoulut jäisivät
toiminnasta tappiolle ja valtionrahoituksen tilalle tulisi luoda jonkinlainen ammattikorkeakoulujen välinen taloudellinen tasausmekanismi tuottajina ja
kuluttajina painottuvien ammattikorkeakoulujen välille.
2. CampusOnlinen kautta järjestetty ristiinopiskelu olisi todennäköisesti ammattikorkeakouluille kannattavaa ilman OKM-rahoitustakin. Analyysissa
käytetyillä pohjaoletuksilla laskien CampusOnlinen kautta järjestetyt ristiinopiskelun opintojaksot tuottavat koko ammattikorkeakoulukentälle yhteensä
lähes miljoonan euron kollektiivisen säästön. Tämän lisäksi myös ammattikorkeakoulut hyötyvät mm. kesäopintojen valmistumista nopeuttavasta
vaikutuksesta.
3. Ammattikorkeakoululla on monta mahdollista strategiaa hyödyntää CampusOnlinea. Taloudellisen hyödyn profiili vaihtelee suuresti
ammattikorkeakoulusta toiseen. Joidenkin – mahdollisesti tietoinen – strategia on olla kustannustehokkaiden ja suosittujen opintojaksojen tuottaja,
toisen saada mahdollisimman paljon omia opiskelijoita muiden ammattikorkeakoulujen järjestämille opintojaksoille.
4. Ammattikorkeakoulun aktiivisuus CampusOnlinessa hyödyttää kaikkia. Kuten edellisissä kalvoissa on todettu, on CampusOnlineen syntynyt
taloudellisessä mielessä toimivat markkinat. Nämä toimivat jopa niin hyvin, että jokaisen ammattikorkeakoulun aktiivisuus sekä tuottajana tai kuluttajana
hyödyttää kaikkia muita – tuottajat saavat lisää valtionrahoitusta ja kuluttajat lisää valinnanvaraa.
5. Ammattikorkeakoulun sisäinen rahanjako on avainasemassa. Analyysissa ollaan laskettu opintojaksojen tuotantokustannuksia ja niistä saatuja tuloja ja
säästöjä. Mutta käytännössä tutkinto-ohjelmat saattavat joutua maksamaan ristiinopiskelun järjestämisen kustannukset kun siitä saadut
valtionrahoituksen tulot menevät ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan” eivätkä koskaan löydä tutkinto-ohjelman kassaan. Tästä syystä
ammattikorkeakoulujen sisäinen rahanjako on avainasemassa varsinkin hajapaikkojen tarjoamisessa ristiinopiskeluun CampusOnlinessa. Mikäli
tutkinnostaan budjettivastuussa oleva tutkintopäällikkö joutuu tiukassa taloustilanteessa päättämään, tarjoaako hän opintojaksojaan CampusOnlineen,
ei hän välttämättä tee sitä, vaikka se olisi ammattikorkeakoulutasolla taloudellisesti kannattavaa. Tämä on osaoptimoinnin haaste, joka voidaan ratkaista
vain innovatiivisella sisäisellä rahanjaolla.
7.1.2020

21. Osio 3:
Tulevaisuuden skenaariot
7.1.2020

22. Viitekehys CampusOnlinen tulevaisuudelle
• Suomalaisten korkeakoulujen tulevaisuutta ohjaa voimakkaasti Visio
2030 –tavoitteet, joita on ollut tekemässä laaja joukko intressitahoja
ja joilla on vankka parlamentaarinen tuki
• Visio 2030:lla on viisi kehittämisohjelmaa. Näillä on kullakin 2-3
alakohtaa, joista CampusOnlineen liittyvät suoraan ainakin
seuraavat:
• Jatkuvan oppimisen toimintamalli ja tarjonnan konseptointi
• Rakennetaan korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö
• Koulutus digitalisoituu, modulaarisuus lisääntyy ja opetus uudistuu
• Visio 2030:n lisäksi CampusOnlinen tulevaisuutta määrittää ja ohjaa
korkeakoulujen digivisio
• Tämän tavoitteena on ”avata oppimisen kansalliset tietovarannot
yksilön ja yhteiskunnan käyttöön”
• Korkeakoulujen digivision kymmenen vuoden tiekartalla on yhteisen
opetustarjonnan ja rajapintojen kautta saavutettu oppimisen
ekosysteemi, joka palvelee paitsi jatkuvaa oppimista, myös mm.
koulutusvientiä ja kansainvälistymistä
7.1.2020

23. CampusOnlinen tulevaisuuden potentiaalit
1. Yhteistyö
CampusOnline-toiminta on käytännössä jo määritelmällisesti yhteistyötä, tarjoavathan siinä ammattikorkeakoulut omia opintojaksojaan toisten
ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Tämän yhteistyön koordinaation astetta on mahdollista syventää ja laajentaa huomattavasti. Yksi esimerkki
CampusOnlinea hyödyntävästä yhteistyöstä on opintosuunnitelmatasolle menevä työnjako samassa tutkinnossa eri ammattikorkeakoulujen kesken. Yhteistyö
on mahdollista myös mm. kansainvälisessä kontekstissa lanseeraamalla yhteisiä opintomoduuleita ulkomaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa.
2. Kattavuus
Tällä hetkellä CampusOnline palvelee lähes yksinomaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Toimintaa olisi mahdollistaa laajentaa kattamaan huomattavasti
laajempi joukko opiskelijoita. Mahdollisia CampusOnlinen hyödyntäjiä ovat ainakin jatkuvan oppimisen opiskelijat, yliopisto-opiskelijat, toisen asteen opiskelijat
sekä kansainvälisiä koulutusmarkkinoita hyödyntävät opiskelijat.
3. Kansainvälisyys
Kansainvälisyyden näkökulmasta CampusOnlinella on suurta potentiaalia sen avatessa mahdollisuuksia mm. koulutusvientiin, lukukausimaksuvelvollisten
opiskelijoiden houkutteluun sekä kansainvälisten luennoitsijoiden ja opettajien käyttöön liittyen.
4. Markkinat
Nykyisellään CampusOnline-opintojaksot tuotetaan ammattikorkeakouluissa. CampusOnlinesta voisi kehittyä opintoportaali, jonne monet eri tahot
korkeakouluista yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin tuottavat sisältöä. Tällainen laajentuminen sopisi erityisesti siihen tulevaisuuskuvaan, missä
CampusOnlinella on merkittävä rooli jatkuvan oppimisen opintoportaalina, mutta se voisi tukea myös koulutusviennin pyrkimyksiä. Suuri markkinaehtoinen
kansainvälisiin markkinoihin kytkeytyvät mahdollisuus liittyy osaamisen tunnistamiseen ja validointiin.
5. Rahoitus
Ammattikorkeakoulujen yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä saatu OKM-perusrahoitus on pienenemässä hyvin nopeasti. Rahoituksen kasvattamiseen on
kuitenkin käytettävissä useita keinoja. Korkeakoulusektoreiden yhteistyöopintopisteet voitaisiin yhdistää rahoituksessa yhteiseen koriin. OKM tai korkeakoulut
yhdessä voisivat taata minimihinnan jatkuvan oppimisen opintopisteelle. Yksinkertaisin tapa kasvattaa rahoituspohjaa on laajentaa CampusOnlinea
suunnitelmallisesti tarjoamaan nykyistä suuremmassa määrin jatkuvan oppimisen opintoja.
7.1.2020

24. Skenaario 1: Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali
Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen entistä syvempi opintosuunnitelmatasolle menevä yhteistyö on kokenut suuria
alkuvaikeuksia. Tutkinnot ovat olleet haluttomia tekemään kompromisseja opintosuunnitelmiinsa. Muutamia
avauksia on ollut, mutta suurin osa näistä on kaatunut erimielisyyksiin ja työkulttuurien yhteentörmäykseen.
Rahasta on ollut erimielisyyksiä, mikä on usein kaatanut orastavan yhteistyön. Muutama opintosuunnitelmatasolle
edennyt yhteistyökuvio on päättynyt epäonnistumiseen.
Kattavuus: CampusOnlinen kattavuuden laajentamiseksi on tehty avauksia niin ammattikorkeakoulujen kuin
opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työelämän intressiryhmien taholta. 2020-luvun alussa yritetään saada myös
korkeakoulusektoreiden välistä yhteistyötä tiiviimmäksi selvittämällä yliopistojen liittymistä CampusOnlineen.
Tämä kuitenkin kaatuu pelkoihin siitä, että yhteistyö näivettäisi hyväksi koetun duaalimallin ja johtaisi akateemisen
vapauden kapenemiseen työelämän etuja ajettaessa. Sektoreiden välistä yhteistyötä ei näin ollen saatu
CampusOnlineen, mutta sitä alkoi aiempaa enemmän syntyä CampusOnlinen ulkopuolella yksittäisten
korkeakoulujen yhteistyönä.
Kansainvälisyys: Kun CampusOnlinen kattavuuden laajentamisessa kotimaassa ei saatu aikaan merkittäviä
onnistumisia, kuivuivat myös kansainvälisen ulottuvuuden haaveet kasaan. Muutama lukukausimaksuvelvollisten
opiskelijoiden hankkimiseen panostava ammattikorkeakoulu suunnitteli yhdessä laadukasta suomen kielen MOOC-
opintojaksoa CampusOnlineen. Ajatuksena oli tarjota tätä kaikille ulkomaalaisille Suomeen opiskelemaan hakeville.
MOOC myös toteutettiin – ja siitä tuli suosittu CampusOnlinessa – mutta mm. lainsäädännöllisistä syistä sitä ei
pystytty tarjoamaan ulkomaalaisille.
Markkinat: CampusOnlinen muodostuessa pääasiassa ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaaliksi, eivät toimijat
uskaltaneet ottaa taloudellista riskiä tuotteita markkinoimisesta maksaville asiakkaille. Myöskään lainsäädäntö ja
CampusOnlinen tekninen toteutus eivät tätä käytännössä mahdollistaneet, koska ne oli viritetty korkeakoulujen
keskinäiselle yhteistyölle, jossa ei liiku maksusuorituksia. Mahdollisuus saada onnistumisia koulutusmarkkinoilla
tiedostettiin, ja aihe oli esillä juhlapuheissa. CampusOnlinessa olisi kuitenkin tarvittu enemmän onnistumisia sekä
koti- että ulkomailla, jotta tästä lähtenyt positiivinen kierre olisi mahdollistanut kansainvälisen läpimurron ja
markkinaehtoisen toiminnan.
Rahoitus: Korkeakoulut eivät luottaneet yhteistyöopintopisteiden pysyvän varmasti yhtenä rahoitusmallin osana
sopimuskauden 2021-2024 jälkeen. Eniten CampusOnlinea hyödyntävät korkeakoulut pyrkivät vaikuttamaan, että
nykytaso pysyisi. Tässä epävarmuuden olosuhteessa ei uskallettu tosissaan ehdottaa suurempia reformeja, kuten
korkeakoulusektoreiden yhteistyörahoituksen yhdistämistä yhdeksi prosentin osaksi kaikkea korkeakoulusektorin
rahoitusta, joka jaettaisiin sekä ammattikorkeakouluille että yliopistoille. Kun CampusOnlinen käyttö tutkinto-
opiskelijoilla jäi verrattain vähäiseksi, ei sitä sen jatkuvan oppimisen potentiaaliakaan onnistuttu hyödyntämään
kuin pienessä määrin. Näin CampusOnlinen kokonaisrahoitus jäi yhdeksään miljoonaan euroon, josta 6,5 M€
yhteistyöopinnoista.
7.1.2020
Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 160 000 op
Jatkuvan oppimisen opintoja: 20 000 op
Kesällä suoritettuja opintoja: 90 000 op
Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 0 op
CampusOnlinen volyymi: 180 000 op
Yhteistyöopintopisteet: 6,5 M€
Jatkuva oppiminen: 2,5 M€
Markkinaehtoisesti myydyt opinnot: 0 M€
Rahoitus yhteensä: 9 M€
Ammattikorkeakoulujen kesäopintoportaali
Volyymi 2024
Rahoitus 2024

25. Skenaario 2: Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali
Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen välisestä opintosuunnitelmatason yhteistyöstä on tulossa normi, ja varsinkin pienet
ammattikorkeakoulut hyödyntävät sitä keinona ylläpitää laajempaa tutkintoportfoliota. Muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana vähintään yhdessä opintosuunnitelmatasolle menevässä
yhteistyökuviossa. Nämä yhteistyöhankkeet ovat alkaneet muokata ammattikorkeakoulujen profiilia yhä erikoistuneemmaksi:
eläköityvien opettajien tilalle palkataan yhä kapeamman osaamisprofiilin opettajia täydentämään erikoisosaamisen ja
pohjalta koottua tiimiä.
Kattavuus: Visio 2030 -dokumentin jatkuvan oppimisen tavoitteita alettiin toimeenpanna määrätietoisesti. Juridiset, tekniset
ja korkeakoulujen prosesseissa olevat esteet ja hidasteet selvitettiin. Marinin hallitus ajoi lainsäädäntöön muutokset, joiden
seurauksena byrokraattiset esteet jatkuvan oppimisen tieltä purettiin ja työelämässä olevia ja näiden työnantajia
kannustettiin päivittämään tietojaan ja taitojaan mm. koulutusseteleillä ja veroporkkanoilla. CampusOnline-portaalissa
toteutettiin suuri palvelumuotoilun hanke, missä se räätälöitiin mahdollisimman helppokäyttöiseksi jatkuvan oppimisen
opintoja hakevan ihmisen näkökulmasta. Samalla se kytkettiin jokaiselle suomalaiselle luotuun henkilökohtaiseen oppijan
portaaliin, missä tekoäly suosittelee henkilölle sopivia CampusOnline-opintojaksoja.
Kansainvälisyys: CampusOnlinen laajentuminen kotimaassa johti kunnianhimoisiin tavoitteisiin tehdä siitä myös
kansainvälinen menestystarina. Ideana oli hyödyntää Suomen erinomaista mainetta laadukkaan koulutuksen maana.
Avauksia tehtiin etenkin EU / ETA -alueen ulkopuolisille opiskelijoille kohdennetuissa palveluissa. Usea ammattikorkeakoulu
lanseerasi englanninkielisiä tutkintoja, joissa kaksi ensimmäistä vuotta opiskeltiin verkko-opintoja. Vasta tämän jälkeen
opiskelijat muuttivat Suomeen opiskelemaan läsnäoloa ja kontaktiopetusta ehdottomasti vaativat opintojaksot. Yksi suuri etu
uudesta toimintamallista oli oleskelulupaprosessin riskien pieneneminen, kun lupaa pystyi hakemaan hyvissä ajoin ennen
muuttoa Suomeen.
Markkinat: CampusOnlinen menestyksekäs hyödyntäminen lukukausimaksuvelvollisten opiskelijoiden kohdalla johti avauksiin
hyödyntää sitä myös muussa kansainvälisessä liiketoiminnassa. Ammatilliseen opettajakoulutukseen oli osoitettu
kansainvälistä kiinnostusta jo 2010-luvun alkupuolella. Nyt opettajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut muodostivat
konsortion, joka haki ja sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Business Finlandilta rahoitusta. Tämä avulla konsortio teetti
erittäin korkeatasoisen verkko-opintomateriaalin. Ideana oli järjestää suurin osa opinnoista verkossa ja loput
kontaktiopetuksena joko Suomessa tai opiskelijoiden kotimaassa.
Rahoitus: Yhteistyö alkoi viritä myös yliopistojen kanssa, osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän
rahoitusmallimuutoksen takia. Nyt kummankin sektorin yhteistyö asetettiin samaan 24 M€ kokoiseen rahoituskoriin, mutta
sektoreiden välisestä yhteistyöstä syntyneistä opintopisteistä myönnettiin rahoitusta korkeammalla kertoimella. Lisäksi
opetus- ja kulttuuriministeriö päätti asettaa yhteistyöopintopisteille 50 euron minimihinnan, millä se pyrki edesauttamaan
yhteistyön kehittymistä. Tätä minimirahoitusta ei vielä 2024 tarvinnut käyttää, koska lähes 90 % korkeakoulujen
yhteistyöopintopisteistä syntyi CampusOnlinessa ja korkeakoulujen yhteisrahoitus nosti opintopistekohtaisen rahoituksen yli
50 euron. Suurin osa yhteistyöopintopisteistä syntyi vieläkin ammattikorkeakoulujen järjestämänä, mutta yhdistäminen
kasvatti myös yliopistojen yhteistyöopintopistemääriä.
7.1.2020
Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 450 000 op
Jatkuvan oppimisen opintoja: 300 000 op
Kesällä suoritettuja opintoja: 150 000 op
Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 50 000 op
CampusOnlinen volyymi: 800 000 op
Yhteistyöopintopisteet: 22,5 M€
Jatkuva oppiminen: 35 M€
Markkinaehtoisesti myydyt opinnot: 7,5 M€
Rahoitus yhteensä: 65 M€
Tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen portaali
Volyymi 2024
Rahoitus 2024

26. Skenaario 3: Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali
Yhteistyö: Ammattikorkeakoulujen välisestä opintosuunnitelmatason yhteistyöstä on tulossa normi, ja varsinkin pienet
ammattikorkeakoulut hyödyntävät sitä keinona ylläpitää laajempaa tutkintoportfoliota. Muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana vähintään yhdessä opintosuunnitelmatasolle menevässä
yhteistyökuviossa. Nämä yhteistyöhankkeet ovat alkaneet muokata ammattikorkeakoulujen profiilia yhä erikoistuneemmaksi:
eläköityvien opettajien tilalle palkataan yhä kapeamman osaamisprofiilin opettajia täydentämään erikoisosaamisen ja
pohjalta koottua tiimiä.
Kattavuus: Visio 2030 -dokumentin jatkuvan oppimisen tavoitteita alettiin toimeenpanna määrätietoisesti. Juridiset, tekniset
ja korkeakoulujen prosesseissa olevat esteet ja hidasteet selvitettiin. Marinin hallitus ajoi lainsäädäntöön muutokset, joiden
seurauksena byrokraattiset esteet jatkuvan oppimisen tieltä purettiin ja työelämässä olevia ja näiden työnantajia
kannustettiin päivittämään tietojaan ja taitojaan mm. koulutusseteleillä ja veroporkkanoilla. CampusOnline-portaalissa
toteutettiin suuri palvelumuotoilun hanke, missä se räätälöitiin mahdollisimman helppokäyttöiseksi jatkuvan oppimisen
opintoja hakevan ihmisen näkökulmasta. Samalla se kytkettiin jokaiselle suomalaiselle luotuun henkilökohtaiseen oppijan
portaaliin, missä tekoäly suosittelee henkilölle sopivia CampusOnline-opintojaksoja.
Kansainvälisyys: Ammattikorkeakoulut toteuttivat ”kaksi vuotta verkossa, kaksi vuotta Suomessa” -toimintatavan EU / ETA -
alueen ulkopuolisten opiskelijoiden kohdalla. Mutta tämän lisäksi ne aloittivat opintosuunnitelmatasolle menevän ja
työelämän kanssa tehtävän yhteistyön näissä tutkinnoissa. Kymmenen ammattikorkeakoulun konsortio alkoi suunnitella
yhdessä ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattua verkko-opetusta suuremmissa tutkinnoissa, kuten sairaanhoitaja- ja
tietotekniikan insinöörin tutkinnoissa. Jokainen ammattikorkeakoulu tuotti oman osaamisprofiilinsa pohjalta materiaalia, ja
opiskelijoille annettiin jo alkuvaiheesta lähtien mahdollisuus räätälöidä omaa tutkintoaan hyvin vapaasti. Näin myös
ulkomaisille opiskelijoille pystyttiin tarjoamaan ammattikorkeakoulujen profiloitumisesta syntyneet pedagogiset hyödyt, mikä
paransi tutkintojen houkuttelevuutta olennaisesti. Tätä mahdollisuutta osattiin myös korostaa tutkintojen markkinoinnissa
ulkomailla.
Markkinat: Tutkintoon johtavan koulutuksen kansainvälisessä verkko-opetuksessa saavutetut menestykset ruokkivat uskoa
menestymisessä myös muilla kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Ammatillinen opettajakoulutus ja sen myyminen
CampusOnlinessa löi itsensä läpi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tuoden merkittäviä tuloja osalle ammattikorkeakouluja.
Mutta visioissa siinsi vieläkin suurempi ja laajempi menestys. Suomalaisten korkeakoulujen CampusOnlinessa toteuttama
pedagoginen yhteistyö oli synnyttänyt suuren määrän yhtä erikoistuneempia ja kovatasoisempia opintomoduuleita, joista
osa oli suunniteltu yhteistyössä Koneen ja Supercellin kaltaisten kansainvälisesti tunnettujen yritysten kanssa. Viisi
ammattikorkeakoulua päätti ottaa taloudellisen riskin ja osin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Business Finlandin
rahoituksella kokeilla, olisiko näillä moduuleilla myös kansainvälisiä markkinoita.
Rahoitus: Opettajakoulutuksen rinnalle oli CampusOnlineen noussut muita merkittäviä markkinaehtoisesti myytyjä opintoja.
Opintomoduulien kysyntä oli suurta, ja niistä saatiin merkittävää liikevaihtoa. MOOC-opintojaksoissa sekä validoinneissa
summat olivat hieman pienempiä. Yhteensä markkinaehtoisesti myydyistä opinnoista saatiin rahoitusta peräti 37,5 M€, eli
siitä muodostui merkittävin osa CampusOnlinen yhteensä noin 95 M€:n rahoituksesta.
7.1.2020
Korkeakoulujen yhteistyöopintoja: 450 000 op
Jatkuvan oppimisen opintoja: 300 000 op
Kesällä suoritettuja opintoja: 150 000 op
Markkinaehtoisesti myytyjä opintoja: 250 000 op
CampusOnlinen volyymi: 1 000 000 op
Yhteistyöopintopisteet: 22,5 M€
Jatkuva oppiminen: 35 M€
Markkinaehtoisesti myydyt opinnot: 37,5 M€
Rahoitus yhteensä: 95 M€
Kansainvälisesti hyödynnetty opintoportaali
Volyymi 2024
Rahoitus 2024

27. Tärkeimmät huomiot ja johtopäätökset tulevaisuuden skenaarioista
q Tässä osiossa on käyty läpi CampusOnlinen tulevaisuuden näkymiä. Niitä on tarkasteltu viiden tunnistetun potentiaalin sekä näistä rakennettujen
kolmen tulevaisuuden skenaarion kautta. Analyysin perustana on ollut raportin aiempien lukujen tiedot CampusOnlinen toiminnallisesta ja
taloudellisesta vaikuttavuudesta. Lisäksi analyysissa on huomioitu tarkasti valtiovallan ja korkeakoulujen jakama tahtotila korkeakoulujen
tulevaisuuteen liittyen. Nämä tahtotilat ovat saaneet konkreettisen olomuodon Visio 2030 -tavoitteissa sekä korkeakoulujen yhteisessä
digivisiossa
q CampusOnline on tällä hetkellä ennen kaikkea kesäopintoportaali, paikka missä ammattikorkeakoulut listaavat MOOC-opintojaksoja.
CampusOnline tulee vuonna 2019 tuottamaan suurimman osan jo noin 130 000 ammattikorkeakoulujen yhteistyössä järjestämästä
opintopistettä. Tämä on vielä varsin vähän verrattuna siihen lähes kuuteen miljoonaan opintopisteeseen, mitä ammattikorkeakoulujen
perustutkinto-opiskelijat vuosittain opiskelevat. Se on kuitenkin osoittanut toimintakykynsä moninkertaistaessaan ammattikorkeakoulujen
yhteistyössä suorittamat opintopisteet vain muutamassa vuodessa
q CampusOnlinella on potentiaalia kasvaa merkittäväksi suomalaisen työelämän uudistajaksi. Se on paikka, missä ammattikorkeakoulut voivat
tehdä hyvin syvällistä pedagogista yhteistyötä ja hyödyntää erikoistumisen ja profiloitumisen tuomia etuja. Se voidaan laajentaa kattamaan
ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisäksi jatkuvan oppimisen opinnot, korkeakoulusektoreiden yhteistyön, toisen asteen linkin korkeakouluihin
sekä kansainvälisiä opintoja. Kansainvälisyydessä CampusOnlinessa on ehkä suurin teoreettinen potentiaali, joka on mahdollista hyödyntää
määrätietoisella ja uskaliaalla kehitystyöllä. Rahoitus on vielä toistaiseksi suurelta osin CampusOnlinen kehitystä määräävä tekijä, mutta siinäkin
on tehtävissä toimenpiteitä, jotka tukevat pitkän aikavälin kehitystä
q Tässä osiossa esitettyjä skenaarioita voi luonnehtia uskaliaiksi. Miljoona CampusOnline-opintopistettä tarkoittaisi yli viisitoistakertaista määrää
suhteessa vuoteen 2018. Tämä skenaario ei missään nimessä toteudu itsestään, vaan vaatii määrätietoisia ja rohkeita toimenpiteitä kaikilta
asianosaisilta korkeakouluista opetus- ja kulttuuriministeriöön. Se vaatii riskinottoa ja epämukavuusalueelle menemistä. Ja todennäköisesti
mukana pitää olla myös ripaus hyvää onnea, oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemista. Toisaalta rohkeimman skenaarion 37,5 miljoonan euron
liikevaihto on häviävän pieni osuus maailman koulutusmarkkinoista, ja Suomella on hyvän maineensa ansiosta teoriassa mahdollisuus kokoaan
suurempaan osuuteen tästä kakusta
7.1.2020

28. 7.1.2020
Kiitos!
Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi
lähettää osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi