2. Ei joko-tai vaan sekä-että
• Keskustelu tieto- ja viestintätekniikasta kouluissa
polarisoituu usein akselille - teknouskovaiset vs.
muutosvastaiset?
• Vastakkainasettelu on turhaa – kyseessä on
arkinen työväline!
• Tvt:n opiskelukäytön haasteista ja ongelmista on
pystyttävä puhumaan.
• Lääke useimpiin tieto- ja viestintätekniikan
opiskelukäytön ongelmiin on
– tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö
4. • Tekniikka ei ole kiinnostavaa, oppiminen on. Jos tekniikka auttaa
oppimista, sekin voi olla kiinnostavaa.
• Oppilaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen
• Mahdollisuus oppilaiden tuotosten jakamiseen ja kommentointiin
• Yhdessä tekeminen helpottunut
• Oppimisen laajeneminen koulun ulkopuolelle, ajankohtaisuus
• Kommunikaation tasa-arvoistuminen
• Koko kurssin aikainen aktiivisuus arvioinnin kohteena (esim.
sähköiset portfoliot ja oppimispäiväkirjat) + vertaisarvioinnin
helpottuminen
• Tvt:n tarjoama visuaalisuus, motivointi ja elävöittäminen
• Yksilöllinen oppiminen ja oppimisen omistajuus
• Ops:n taitotavoitteet helpompaa toteuttaa tvt:n avulla
Minua on
innostanut:
5. • Somen viihdekäyttö oppitunneilla
• Tiedonhaun ja lähdekritiikin puutteelliset taidot
• Plagiointi
• Opiskelukulttuurin murros: opettajajohtoiseen
oppimiskulttuuriin sosiaalistuneiden oppilaiden
totuttaminen tekemään itse ja omistamaan
oppimisensa
Minua on
huolestuttanut
:
6. Ilmiö, jota ei voi ohittaa: BYOD
• Bring your own device eli tuo oma laitteesi
• Monissa lukioissa jo arkipäivää
• Miten peruskoulussa?
– tasa-arvo mietityttää
– toisaalta esim. tiedonhaun perustaitoja voi opettaa ryhmissä oppilaiden
älypuhelimia hyödyntäen
• Hyödyt:
– tvt:n opetuskäyttö mahdollistuu vaikka koululla ei varaa laitteisiin
– oppilas tuntee laitteensa (toivottavasti)
• Opettajan kannalta:
– käytettävä laiteriippumattomia ohjelmia ja sovelluksia
– Best to keep it simple! Eli valita muutama juttu, joita oppilaat laitteellaan
osaavat tehdä, esim. kuvan/tekstin lisääminen oppimisympäristöön, jokin peli
+ testi
– lukiossa mahdollisuus antaa vapauksia: esim. opettaja pyytää tekemään
aikajanan tai käsitekartan, ja opiskelija valitsee, millä sovelluksella sen tekee
7. Miten opettajan työ muuttuu?
• Opettaja ei ole oppimisen keskiössä, oppilas on >
opettamisesta ohjaamiseen
• Opettaja ei omista tietoa, mutta voi auttaa ohjaamisessa
sen äärelle
• Opettaja ei voi, eikä hänen tarvitse kontrolloida tai osata
kaikkea: esim. BYOD
– Valmius ratkoa ongelmia sitä mukaa kun niitä tulee, tai ainakin
valmius hakea apua ja selvittää asioita
• Tiedonhankinta- ja lähdekritiikin taitojen jatkuva
opettaminen yhä tärkeämpää
• Fakta: luokkahuoneen ovea ei voi enää sulkea
– voiko/tarvitseeko kaikkea kontrolloida?
– oppiminen yli oppiaineiden ja koulun rajojen
8. Ajankäyttö?
• Aluksi aikaa saattaa kulua enemmän, mutta
hyödyt kertautuvat pian (esim. itsestään
korjautuvat monivalinnat, valmiit oppimispolut
jne.)
– esim. yksilöllisen oppimisen polkua käyttävät opettajat
ovat kokeneet tuntien rauhoittuneen ja ajankäytön
tulleen helpommaksi
• Jos yrittää vetää samalla lailla valmisteltuja
opettajajohtoisia tunteja kuin ennen JA
suunnitella sähköisiä tehtäviä ja yksilöllisiä
oppimispolkuja, niin tietenkään aika ei riitä
9. On siis tehtävä valintoja
• oppitunteja valmistellaan aivan kuten ennenkin, mutta
ehkä erilaisilla välineillä – siinä mielessä mikään ei ole
muuttunut
• tarvitseeko opettajan lukea ja tarkastaa aivan kaikki
kurssilla tuotettu materiaali?
• kuinka hyödyntää erilaisia arviointimalleja, itsearviointia,
vertaisarviointia?
• mitä oppituntiaikana voi tehdä?
• kaikkea ei tarvitse tehdä itse – kannattaa hyödyntää
rohkeasti valmiita materiaaleja ja kollegoiden ideoita!
• muutamalla toimivalla välineellä pääsee pitkälle – ei siis
kannata stressaantua uusien sovellusten tulvasta
• muutos on pysyvä tila – kannattaako tapella vastaan?
10. Tvt-kouluttautuminen
• Koulutuksista saa ideoita ja innostusta, mutta
siirtovaikutus ei aina paras mahdollinen
• Tehokkain oppiminen tapahtuu omassa
työssä, itse testaten ja kokeillen
• Oppimiskokeilut kehittävät opettajan
ammattitaitoa
• Parasta olisi saada tukea omassa koulussa
– kollegavalmentajat
– vertaismentorit
11. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse
• Apua ja vinkkejä on tarjolla enemmän kuin koskaan!
Verkosta saa valmista materiaalia, ideoita
oppitunneille, nopeaa apua teknisissä pulmissa,
vertaistukea ongelmiin, innostavia esimerkkejä muiden
kokeiluista…
– opettajien blogeja
– Facebookin ryhmät
– scoop.it
– Esimerkiksi: Flipped classroom -kokemuksia
• Erityisesti suosittelen Twitteriä ammatillisen
verkostoitumisen välineenä
• Kustantajien sähköiset materiaalit ja tehtävät
12. Pienet askeleet riittävät, mutta ne on
otettava
• Askel 1. Teetä jokin peli tai testi sähköisesti
– Quizlet, Kahoot, Socrative, Answergarden…
– hyödynnä kollegoiden tekemiä, valmiita pelejä
• Askel 2. Laita oppilaat tuottamaan miellekartta, essee, video tai muu
tuotos sähköisesti ja jakamaan se oppimisympäristössä
• Askel 3. Etsi verkosta valmista sähköistä opetusmateriaalia, seuraa muiden
blogeja / ideoita / verkostoja
– Prezi
– Youtube
– Thinglink
– Pearltrees
– Scoop.it
• Askel 4. Tuota itse jokin sähköinen materiaali tai tehtävä verkkoon
• Askel 5. Käytä sähköistä arviointia
– kurssikoe Abitissa tai oppimisympäristössä
– sähköinen portfolio, essee, tutkielma, ryhmätentti, oppimispäiväkirja…
13. Miksi jakaa omaa materiaalia?
• Miksi ei? Mitä haittaa siitä olisi?
• Koulun muutos tarvitsee jakamisen kulttuuria –
pyörää ei ole järkevä keksiä aina uudelleen ja
uudelleen
• Kun antaa niin saa
• Oman brändin luominen, tulevaisuuden
työmahdollisuuksien varmistaminen
• Jaa jotain –päivä 9.3.2015
– jaajotain.wordpress.com
– Jaa jotain –ryhmä Facebookissa
14. Missä jakaa omaa materiaalia?
• Oppilaille suljetussa oppimisympäristössä
• Kollegoille esim.
– Blogissa
– Slidesharessa
– videoita esim. Youtubessa
– sovelluksissa tuotokset voi pitää julkisena, esim. Prezi,
Thinglink, Pearltrees, Canva…
• Ideoita ja linkkivinkkejä eli sosiaalista kuratointia
– Scoop.it
– Diigo
• Opetalks
15. Reilua jakamista
• Lähtökohta: tekijänoikeus on aina tekijällä, jos
muuta ei ole sovittu
• Creative commons on kansainvälinen lisenssi,
jolla jaat osan tekijänoikeuksistasi ja annat itse
rajaamasi vapaudet materiaalisi käyttäjille
• Myös oppilaiden hyvä tuntea CC-lisenssejä
(esim. kuvien käyttäminen koulutöissä)
– huomaa myös esim. Googlen kuvahaun rajaus
lisenssivapaisiin kuviin
16. Creative commons – reilua jakamista
Nimeä (BY, ByAttribution) eli
alkuperäinen tekijä mainittava
EiKaupallinen (NC,
NonCommercial), eli teosta saa
käyttää ei-kaupallisissa yhteyksissä
EiMuutoksia (ND, NoDerivatives)
eli teos jaettava samanlaisena
JaaSamoin (SA,
ShareAlike) eli teoksesta
muokattuja versioita saa
julkaista vain samalla
lisenssillä