1. Kome-kurssin muistiinpanoja solo-työskentelyjaksoilta Sekava seurakunta ikkunaviidakoista pelastettua tavaraa

2. Itsesäätöinen oppiminen Oppiminen on tarkoituksellista. Oppija valitsee päämääränsä ja suunnittelee oppimisensa. Käyttää eri strategioita oppimista parantaakseen. Tarkistaa etenemisensä ja ellei kaikki mene putkeen, muuttaa toimintatapojaan. Ei masennu vaikeuksista vaan kokeilee uutta strategiaa optimoidakseen oppimistuloksensa. Jakaa isot tehtävät pienempiin kokonaisuuksiin ja asettaa välitavoitteita.

3. Hakee myös palautetta muilta, jos tulee ongelmia. Käyttää palautetta muuttaakseen tai lisätäkseen tietoaan strategioista, tehtävästä, uskomuksista , itsestään ja metakognitiosta. Ymmärtää metakognitiiviset prosessit oppimisen taustalla. Pystyy myös itsesäätelemään omaa motivaatiotaan tehtävää tehdessä. Elinikäinen prosessi.

4. Opiskelun taito Opiskelun taito kehittyy yhteistyössä muiden kanssa. Ajattelemalla ääneen oppimisprosessiaan ja oppimistaan oppii oppimaan ja oppii asian. Muilta saa palautetta ja uusia ajatuksia. Tarvitaan pitkäjännitteisyyttä ja sitoutumista sekä oppimisen itsesäätelyä + oman motivaation hallintaa. Itsesäätöinen oppija on taitava oppija

5. Ymmärtävä oppiminen Ymmärtävässä oppimisessa aktivoidaan aiempi tieto asiasta ja peilataan uutta tietoa siihen. Mahdollisesti joudutaan tarkentamaan tai muuttamaan aiempia käsityksiä ja siihen tulee olla valmis. Ymmärtävässä oppimisessa ymmärretään tiedon luomisen prosessi myös. Ymmärrystä lisää se, että artikuloi opiskelunsa aikana joko itselleen tai ryhmälle omaa oppimisprosessiaan.

6. Ei opiskella pelkkää faktatietoa vaan pyritään saamaan aikaan sovellettavaa tietoa. Asian on ymmärtänyt vasta, kun osaa ottaa sen käytännössä myös osaksi toimintaansa?

7. Yhteisöllinen oppiminen Ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Pyritään rakentamaan jaettuja merkityksiä ja yhteistä ymmärrystä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja. Voidaan saada aikaa käsitteellinen luomus, joka ylittää sen, minkä jäsenet yksinään olisivat kyenneet saavuttamaan.

8. Strategia Strategia on toimintamalli oppimisen sisällön prosessointiin. Strategiataidot kehittyvät oppimisen ja harjoittelun kautta. Strategioita on sekä tiedostettuja että tiedostamattomia. Strategiat ovat osa oppimisen itsesäätelyä. Niihin vaikuttavat esim. motivaatio, emootiot ja metakognitio.

9. Strategiat voidaan jakaa ajattelun tason strategioihin (esim. mentaalisen mallin rakentaminen artikkelin 4 sisällöstä) ja ulkoisiin strategioihin (esim. miellekartan laatiminen ko. artikkelista). Oppimisstrategian tavoite on syvällinen ymmärtäminen ja tehtävästrategian tavoite on annetun tehtävän ulkoinen suorittaminen.

10. Strategiat voidaan jakaa myös: Muistamisstrategioihin (tiedon toistaminen tai muistaminen, mieleenpalauttaminen, tiedon valikoiminen) Elaborointistrategioihin(muokataan asia itselle ymmärrettävään muotoon ja sidotaan se osaksi omaa tietämystä, esim. otetaan omasta elämästä esimerkkejä, joihin tieto sopii)

11. 3. Organisointistrategiat (jäsennetään tietoa siten, että se sopii omiin teitorakenteisiin 4. Metakognitiiviset strategiat (seurataan omaa oppimista, kyseenalaistetaan sitä ja aktivoidaan aiempaa tietoa aiheesta) Strategiat muodostuvat taktiikoista.

12. Taktiikka Taktiikat ovat yksittäisiä tiedon prosessointikeinoja. Ne ovat toimintoja, jotka muodostavat strategian. Eli konkreettisia toimia opiskellessa. Esimerkiksi: alleviivaus, muistisäännöt, muistinpanot, selittäminen, vertaileminen, yhteenvedot, tiivistäminen, taulukointi, luettelointi, mielle- ja käsitekartat, kysymysten esittäminen, tarkistaminen, kertaaminen.

13. Metakognitiivinen tieto strategioista Metakognitiivinen tieto strategioista voidaan jakaa kuvailevaan strategiseen tietoon, proseduraaliseen tietoon ja konditionaaliseen tietoon. Kuvaileva strateginen tieto on mitä-tietoa strategiasta eli tietoa siitä, millaisia strategioita on olemassa ja millaisia yksittäiset strategiat ovat.

14. Proseduraalinen tieto on miksi-tietoa strategioista. Se on toiminnallista tietoa. Sitä on esim. sellaisten vaiheiden tunteminen, jotka liittyvät miellekartan tekemiseen. Konditionaalinen strateginen tieto on milloin-tietoastrategoista. Se on tietoa siitä, millaisissa tehtävissä ja millaisten olosuhteiden vallitessa strategiaa kannattaa käyttää.

15. Siirtovaikutus eli transfer kyky laajentaa yhdessä asiayhteydessä opittu muihin asiayhteyksiin. Aktiivinen prosessi. Kaikki uusi oppiminen sisältää aiemmin opittuun perustuvaa siirtovaikutusta. Siirtovaikutus voi auttaa oppimista, mutta myös haitata sitä ellei oppija ymmärrä uutta asiaa ja pitää kiinni vanhoista selityksistään tai uskomuksistaan.

16. Oppiminen vaatii aikaa ja jos yritetään käydä liian monia aiheita liian nopeasti läpi, oppiminen ja siirtovaikutus estyvät. Palaute on myös ratkaisevassa merkityksessä. Oppilaiden tulee voida seurata oppimistaan ja arvioida strategioitaan ja ymmärryksensä kehittymistä. Siirtovaikutus hankaloituu, jos asiaa on opetettu vain yhdessä kontekstissa eikä useammassa. Kouluopetuksen tarkoitus on tuottaa oppimista, jonka oppija voi siirtää arkiympäristöönsä.

17. Ideamuistiinpano edellisestä Huono menestys voi aiheutua osittain siitä, että kotiympäristössä opitut asiat ja koulun esittämät vaatimukset eivät ole yhteensopivia Tulipa mieleeni ystäväni, jolla oli toistakymmentä vuotta sitten vaikeuksia lastensa kanssa neuvolassa.

18. Terveydenhoitaja oli sitä mieltä, että lasten kehityksessä oli ongelmia, kun eivät osanneet piirtää asiaa x oikealla tavalla tai tehdä palikoista asiaa y oikein. Ystäväni oli ärsyyntynyt siitä, että eivät kai lapset osaa, kun kotona ei ole opeteltu, mutta th:n mielestä ilmeisesti ko. asiat olivat jotenkin myötäsyntyisiä: tietyssä iässä ne vain pitäisi osata tehdä.

19. Muistista ideamuistiinpanoja Työmuisti on rajallinen, erilaisia strategioita voi käyttää muistamaan pidempiä ketjuja - esim. puh. nron hokeminen itsekseen, kunnes pääsee soittamaan uudelleen Tällainen tieto ei ole pysyvää vaan haihtuu heti, kun toistaminen lopetetaan

20. ->Peruskoulussa ollessani mustan, että silloin tällöin teimme sellaista harjoitusta, jossa höpötettiin jotain tyyliin laiva on lastattu ja kukin oppilas sanoi uuden asian. Silloin muistin kohtalaisesti luokan kertaalleen läpi, sillä sanat sai liitettyä kuhunkin oppilaaseen, ongelmia tuli, kun joku tippui välistä pois ja toista kierrosta oli vaikeampi muistaa, kun pärstillä oli jo sana. Jonkin verran tuli käytettyä myös "tarinankerrontamenetelmää" muistamiseen - siis tein tarinaa muiden sanoista. Harjoituksen jälkeen listoja ei enää muistanut.

21. Hankalaa saada "tavaraa" pitkäkestoiseen muistiin. Täytyy työstää inputtia, että saa sen jäämään. ->Kouluni viittomakielen tulkki kertoi, että hän saa asiat jäämään mieleensä viittomalla ne. Hän kertoi, että jos esimerkiksi hänen pitää muistaa tapaamisen pvm ja kellonaika puhelinkeskustelun jälkeen, hän ei varmasti muista niitä, jos vain yrittää painaa ne verbaalisena informaationa mieleensä. Sen sijaan, kun hän viittoo ne itselleen, hän muistaa ne. Viittominen ilmeisesti myös auttaa mieleenpalauttamista.

22. Strateginen oppiminen Strategiseen oppimiseen kuuluu työskentelyn etukäteissuunnittelu, työskentelyn monitorointi ja kontrollointi sen kestäessä ja arviointi työskentelyn jälkeen.

23. Motivaation kontrollistrategiat Motivaation säätelystrategioiden tarkoitus on vaikuttaa opiskelijan halukkuuteen prosessoida tietoa, rakentaa merkityksiä tai jatkaa työskentelyä. Oppija pyrkii tehostamaan oppimisen motivoivia puolia. Motivaation kontrolli ja ylläpito ovat tavoitteellisen toiminnan jatkamista kilpailevista motiiveista tai vastoinkäymisistä huolimatta.

24. self-consequating - toiminan seurausten manipulointi/vahvistaminen opiskelija keksii itselleen palkkion tai rangaistuksen houkutteeksi tehdä tietty tehtävä goal-orientedself-talk - motivationaalisten tavoitteiden vahvistaminen opiskelija vakuuttaa itsensä jatkamaan työtään perustelemalla itselleen syitä, miksi näin tehdä, voi olla suoritus- tai osaamistavoitteita

25. interestenhancement - kiinnostuksen lisääminen strategioita, jotka tekevät opiskelusta nautinnollisempaa, esim. tehdään oppimisesta pelejä environmentalstructuring - ympäristön strukturointi minimoidaan harhailutarve tehtävää tehtäessä tai poistetaan häiriötekijät

26. self-handicapping- oman toiminnan mitätöiminen etukäteen opiskelija tekee esteitä tehtävän tekemisensä tielle - esim. tekee työt vasta viime minuutilla, valvoo myöhään ennen koetta -> antaa syyn epäonnistumiselle

27. attributioncontrol - attribuutioiden kontrolloiminen kausaaliattribuutioita, joilla selitetään, miksi homma ei luista, voidaan manipuloida tehtävän aikana tai sen jälkeen vaikuttamaan positiivisemmin motivaatioon - yksilö tarkoituksella etsii attribuutioita, joilla pitää yllä tai lisätä motivaatiotaan tehtävässä tai tulevissa samantyyppisissä tehtävissä

28. efficacy management - oman pystyvyyden hallinta taito monitoroida, arvioida ja tarkoituksellisesti kontrolloida omia odotuksiaan, kompetenssihavaintojaan tai minäpystyvyyttään -> proximalgoalsetting - iso tehtävä pienempiin osiin, jotka saa nopeammin tehtyä -> defensivepessimism - vakuuttaa itsensä, että ei tod. näköisesti pysty suorittamaan tehtävää ->efficacyself-talk - opiskelia kannustaa itseään tyyliiin, kyllä se tästä, kunhan vaan jatkat duunia, hyvin menee

29. emotionregulation - emootioiden kontrolli opiskelijan kyky säädellä tunnetilojaan varmistaakseen, että tehtävä tulee tehtyä - usein negatiivisten tunteiden kontrollia, mutta voi olla myös positiivisten, esim. ei lähdetä kikattamaan kaverien kanssa kesken lukutehtävän -> laskee hitaasti kymmeneen, syvähengitys, toiveajattelu

30. Motivationaaliset tavoitteet Tavoiteorientaatio esim. oppimisorientaatio (oppiminen sen itsensä vuoksi tavoitteena tietojen ja taitojen hallinta ulkoisista seuraamuksista tai palkkioista riippumatta) , suoritusorientaatio (ulkoisen suorituksen, esim. arvosanan tavoittelua), välttämisorientaatio Tilannekohtaiset tavoitteet (situationalgoals): omaan hyvinvointiin liittyvät tavoitteet, sosiaaliset tavoitteet, asian ymmärtämiseen liittyvät tavoitteet, suoriutumiseen liittyvät tavoitteet

31. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Ulkoisesti motivoitunut oppija opiskelee saadakseen palkinnon oppimisestaan. Sisäisesti motivoitunut oppija innostuu tehtävästä ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esim. oman mielenkiinnon ohjaamana.

32. Kausaaliattribuutiot Motivaation kontrollistrategia. Subjektiivisia selityksiä onnistumisen ja/tai epäonnistumisen syistä. Sisäisiä-ulkoisia, muuttumattomia-muuttuvia, kontrolloitavissa olevia-ei kontrolloitavissa olevia Vaikuttavat motiivien ja tavoitteiden muotoutumiseen (toiveet, pelot, odotukset), intentioon eli haluun tehdä, yritykseen eli kuinka intensiivisesti pyrkii päämäärään.

33. Kiinnostuneisuus vs. kiinnostuneisuus kiinnostavuus - interestingeness määritellään tietyn kontekstin ja tehtävän piiretiden kautta yksilön pysyvämpi ominaisuus kiinnostava tehtävä: esim. yllätyksellisyys, konkreettisuus, uutuus, intensiivisyys -> voivat herättää tilannekohtaisen kiinnostuneisuuden (pysyvyys ja kesto riippuvat yksilön tulkinnasta ja ominaisuuksista)

34. kiinnostuneisuus - interest yksilöllinen ja tilannekohtainen kiinnostuneisuus syntyy tietyn tilanteen ja tehtävän yhteydessä yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa yksilöllisessä kiinnostuneisuudessa eri asteita ->kehittyvä ominaisuus-> well-developedindividualinterest - hyvin kehittynyt yksilöllinen kiinnostuneisuus tilannekohtainen kiinnostuneisuus voi muotoutua yksilölliseksi kiinnostuneisuudeksi, jos se saa vahvistuta tarpeeksi

35. Volitio eli tahdonalainen tekojen kontrolli oppimisprosessin kaksi vaihetta A) päätöstä edeltävä valintamotivaation vaihe, jossa oppija punnitsee vaihtoehtojaan omien ennakkokäsitystensä ja kiinnostuksensa valossa ja jonka aikana valitsee, milliaisiin tavoitteisiin sitoutuu (esim. Kiinnostaako aihe, riittävätkö taitoni, mitä haluan saavuttaa, mitä haluan tehdä)

36. B) päätöksen jälkeinen, toimeepanevan motivaation vaihe, jonka aikana oppija yrittää säädellä ja ylläpitää motivaatiotaan ja sitoutunutta toimintaansa kohti tavoitettaan (esim. olisiko jokin muu asia kiinnostavampaa, en jaksaisi enää, mitä jos epäonnistun, miksi tämä on tylsää) Volitio on nimenomaan päätöksen jälkeiset, yksilön tahdonalaiset pyrkimykset kontrolloida erilaisia tekijöitä, jotka voivat haitata oppimistehtävän etenemistä tai suunnata yksilön mielenkiintoa muualle pois oppimistehtävästä Volitio= sinnikkyys pyrkiä kohti tavoitetta

37. Volitionaalinenstrategia Motivationaalinen toiminnan säätely tapahtuu käyttämällä erilaisia volitionaalisia kontrollistrategioita. Ne tähtäävät motivaation ja emootioiden kontrolliin tilanteissa, joissa motivaation uhkaa loppua. Emotionaalisilla kontrollistrategioilla pyritään hallitsemaan niitä tunnetiloja, jotka saattavat häiritä tai estää tavoitteellista toimintaa ja vähentää motivaatiota. Osa volitionaalistaoppimismotivaation säätelyä.

38. Volitionaalisten kontrollistrategioiden käyttö edellyttää oppijalta sekä oppimisen itsesäätelyä että sinnikkyyttä pitää kiinni tavoitteistaan Volitionaaliset kontrollistrategiat tahdonalaisia