OpenMind 2010 Työpajan "Avointa lähdekoodia kouluun - esimerkkejä toimivista ratkaisuista" materiaali.

2. Openmind 2010 -työpaja
Avointa lähdekoodia kouluun
- esimerkkejä toimivista ratkaisuista
Elias Aarnio
Innopark Oy / Educoss-hanke
elias.aarnio@innopark.fi

3. Taustaa: Educoss on osa AVO -hankekokonaisuutta
AVO = Avoimet Verkostot Oppimiseen
Opetus 2.0 Virtuaalimaailmat ja
online-konferenssit
Web-yhteisöt
opettajan
oppimisresurssina
Mobiilit, blogit ja wikit
oppimisessa ja
vuorovaikutuksessa
EduCOSS
Vertaistuotannon
laatu

4. Tausta Kohderyhmät Rahoitus ja kesto
AVO-ajatusmallissa
käyttäjät itse
osallistuvat
merkittävässä
määrässä
sisällöntuottamiseen
vuorovaikutuksessa
erilaisia synkronisia ja
asynkronisia
menetelmiä
hyödyntäen
•Erityisesti opetuksen
kehityksestä vastaaville
opettajille ja
kouluttajille eri
oppilaitosasteilla
•tavallisille opettajille
ja opiskelijoille eri
opetusaloilla ja asteilla
•kirjastojen
informaatikoille
•TVT-taitojen
kouluttajille ja
opetustoimen
päättäjille
Manner-Suomen ESR-
ohjelman toimintalinja
3 (OPM):
Avoimissa
oppimisympäristöissä
aktiiviseksi
kansalaiseksi
Rahoittava
viranomainen:
Lapin ELY-keskus
Veturina merkittävä
kulttuurin ja
toimintatavan muutos
Mukaan voivat tulla
kaikki jotka haluavat
yhdessä oppia ja
vaikuttaa oppimiseen
1.5.2008 – 31.12.2011

5. Liity Avoimeen virtaan!

6. Avoin koulu -hanke
Avoin koulu
Open Source- ohjelmistokokonaisuus
oppimisen ehdoilla

7. Vuosi 2008: Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSSin jäsenyritysten aloite:
Ratkaistaan koulutuksen ohjelmistojen saatavuuden ja huonon hinta-laatu
-suhteen ongelma. Kaksi yritystä aktiivisia: IBM ja Mediamaisteri. Opinsys mukaan
myöhemmin.
Taustaselvitys koulujen IT-käytöstä: mitä todellinen käyttö on, mitä ovat ongelmat.
Peruskouluja, lukioita, ammatillinen oppilaitos, aikuiskoulutuskeskus.
Kaikilla joukko samoja perustarpeita: henkilökohtaiset levytilat, ryhmätyökalut,
sähköposti + kalenteri, tietojen varmistustaltiointi...
Yhteisiä tarpeita ja kipupisteitä, joista tärkein: liian monta erillissovellusta, joiden
välillä seikkailuun menee aikaa, aikaa ja aikaa...
Huomattiin, että yhteiset perustarpeet voidaan toteuttaa melko täydellisesti jo
olemassa olevilla VALO- eli vapailla ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla =
FLOSS.
Avoin koulu -hankkeen lähtötilanne

8. Miellekartta esiin nousseista tarpeista

9. Selain riittää useimpiin toimintoihin
Avoin koulu -hankkeen tekninen määrittely on tehty siten, että kaikkia palveluita
pystyy käyttämään joko
1) World Wide Web Consortiumin standardit täyttävällä Internet-selaimella – oli se
sitten tietokoneessa tai mobiililaitteessa.
2) Asiakasohjelmalla, joka on saatavana Windows-, MacOSX ja Linux-
käyttöjärjestelmille.
Peruskympin kaikki toiminnallisuudet on pystytty toteuttamaan siten, että niitä pystyy
käyttämään selaimella.

10. Peruskympin toiminnallisuudet
Kirjautumispalvelu
Sähköposti
Kalenterit + ryhmäkalenterit
Oma levyalue
Oma kotisivu -toiminto
Pikaviestisovellus
Ryhmätyötoiminnallisuudet
Videokonferenssisovellus etäopetusta varten
Tietojen varmuuskopiointi
Tulostuksenhallinta
Sitten vain kokeilemaan: http://avoinkoulu.fi
Työpajassa kerrottiin testitunnukset – rekisteröi omat testitunnukset sivulta.

11. Kaksi vaihetta – olemme nyt vaiheessa yksi
Vaiheessa 1 tarjotaan oppilaitoksille joko itse asennettavaksi tai palvelutuotteena
käytettäviksi olemassa olevia avoimia ohjelmistoja ja perustetaan yhteisö.
Vaiheessa 2 aletaan tehdä uusia ohjelmistoja niihin tarpeisiin, joihin ei vielä ole
ohjelmistoja. Arvolupaus: nämä suunnitellaan modulaarisiksi komponenteiksi SOA-
periaatteita noudattaen ja julkaistaan avoimella lisenssillä EU:n Osor.eu-palvelussa.
Uusien ohjelmistojen julkaiseminen avoimella lisenssillä mahdollistaa
1) tehtyjen ohjelmistojen itsenäisen käytön – asennus omaan oppilaitokseen
2) nopeuttaa kehitystä ja edistää innovointia – uuden ratkaisun on oltava parempi
kuin vastikkeetta saatavilla oleva vaihtoehto, koska kuka tahansa voi kehittää
myytävän tuotteen jo olemassa olevasta VALO-ohjelmistosta. Alentaa
kehityskustannuksia → oppilaitokset saavat sitä mitä tarvitsevat.
Lopputulos: Suomen pienen markkinan ongelma lievenee, ratkaisuista ja osaamisesta
saadaan vientituote.

12. Tietoverkko
Koti
Luokka
Kouluyhteisön toiminnan ohjausjärjestelmä,
työasema-palvelin -arkkitehtuuri
Oppimissisällön
tuottaja,
Kustantaja
Etäopetus,
Virtuaalikoulu
Koulun ja
kodin
yhteistyö
Opettaja
Oppilas
Ohjelmistot
palvelimella
Tekstinkäsittely
Esitysgrafiikka
Taulukkolaskenta
Sisällön hallinta
Yhteisöllisyys,
kommunikointi
Käyttöoikeuksien hallinta
Opetusisällöt
Opetusaineistot
Harjoitustyöt, ryhmätyöt,
Työkirjat, läksyt, kokeet
Wikit, blogit, ym
yhteisöllisyystyökalut
Johtamisen ja
hallinnon
järjestelmät
Koulu-, kunta- tai
kuntayhtymä-,...
kohtainen
palvelin Muut
tietolähteet
ja palvelut
Muut
tietolähteet
ja palvelut
Edulliset,
hiljaiset
’ThinClient’
-työasemat

13. Materiaaleja
Avoin koulu -hankkeeseen voi tutustua:
Peruskymppi-demo:
http://avoinkoulu.fi
Avoin koulu -wiki, jossa projektin dokumentaatio:
http://avoinkoulu.coss.fi

14. VALO-CD – VALO-ohjelmia Windows-käyttöjärjestelmälle
Valo-CD on vapaaehtoistyönä tehty, The Open Disc -projektiin perustuva kokoelma
suomeksi käännettyjä VALO-ohjelmistoja. Uusin versio 6 sisältää seuraavat ohjelmistot
Windows-käyttöjärjestelmälle:
OpenOffice.org,GIMP, Inkscape, Scribus, Dia, Notepad++, Stellarium, Tux Paint,
Mozilla Firefox, Pidgin, Mozilla Thunderbird, WinSCP, HTTrack, RSSowl, VLC-
mediasoitin, Audacity, 7-Zip, Sumatra PDF, PDFCreator, Voikko, KeePass, TrueCrypt,
Blender 3D, InfraRecorder.
Lisäksi levyllä on mittava joukko erilaisia VALO-ohjelmistojen käyttöoppaita.
http://www.valo-cd.fi

15. LTSP – Linux Terminal Server Project
PC-koneet, joissa on jokaisessa oma käyttöjärjestelmänsä kiintolevyllä korvataan
verkosta käynnistyvillä päätteillä. Koko työasemamäärän sijaan ylläpidettävänä on
yksi palvelin tai palvelinklusteri, joka palvelee kaikkia päätteitä.
Edut: vähäisempi ylläpidon työmäärä, pienempi sähkönkulutus, päätteiden nopea
käynnistyminen, vikaantuneen laitteen yksinkertainen ja nopea vaihto, mahdollisuus
monen kielen käyttöön samassa järjestelmässä (kielten opetus), kustannustehokkuus,
mahdollisuus hyödyntää ”vanhat” PC-koneet päätteinä.
Haitat: Kaikkea ei vain saada toimimaan Linux-käyttöjärjestelmässä, esim.
Shockwave-tuki puuttuu. Edellyttää suunnitelmallisuutta ja koordinointia
käyttöönotossa ja ylläpidossa. Ylläpito vaatii Linux-palvelimen ylläpitotaitoja. Poikkeaa
”tavallisesta” ratkaisusta niin paljon, että käyttöönottoon tarvitaan voimakastahtoinen
läpiviejä.

17. VALO-kouluja kartalla
Oheisella kartalla Suomen VALO-koulut. Suurin
osa niistä on LTSP-kouluja.
Suora linkki karttaan:
http://ra.fi/KUMz
VALO-koulut viestivät EduCOSS-sähköpostilistan
kautta:
http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss

18. Mikä on olennainen tekijä VALO-käyttöönotoissa?
Jyväskylä – Kortepohjan, Kilpisen ja Viitaniemen koulut pilotoivat LTSP-käyttöä – käyttäjät tyytyväisiä –
odotamme jatkoa. http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/kortepohjankoulu/tukitoiminnot/linux
Samoin monet muut LTSP avaimet käteen -toimituksena ostaneet.
Kauniaisten perusopetus: Periaatteena kilpailuttaa kaikki koulutoimen suomenkielisen osaston
nimissä. Lopputulos 2010 budjettia tehtäessä: LTSP- ja kilpailutuslinjan valinnut suomenkielinen
koulutoimi tarvitsi 85 k€, saman kokoinen ruotsinkielinen puoli yli 130 k€. Suomenkielisellä puolella
kehityshankkeita, ruotsinkielisellä ei tiedossa. Kilpailutusten jälkeen suomenkielisen koulutoimen
käytännön ratkaisut lähenevät tarkan budjetin kuntien toimintatapaa.
http://kasavuori.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=62&Itemid=5 löytyy asiakirja,
josta löytyy kustannuslaskenta koulutoimen IT-kuluista:
http://kasavuori.fi/images/stories/kauniainen_kustannusselite.pdf
Teknillinen korkeakoulu 2008: Midgard-käyttöönotto. Midgard valittiin avoimella tarjouskilpailulla.
Asiakas on edelleenkin tyytyväinen. Aalto.fi julkaistaan tällä – kaikkiaan 45 eri sivustoa julkaisussa.
Olisiko olennaisinta kuitenkin se, että mietittäisiin mitä ollaan ostamassa ja kilpailutettaisiin se? Paras
voittakoon!
-